Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

Laji Kannankehitys Taantumisen syyt1960–2000Metso -60 % Yhtenäisten varttuneiden metsien pirstoutuminen;T. urogallus pienpetojen tunkeutuminen pirstoutuneisiin metsiin;poikasten hukkuminen metsäojiinTeeri -40 % Lehtipuuvaltaisuuden väheneminen; poikasten hukkuminenT. tetrax metsäojiin; metsämarjojen väheneminenPyy -30 % Metsänrakenteen muutokset (mm. raivaukset,B. bonasia harvennukset); poikasten hukkuminen metsäojiinRiekko Lähes hävinnyt Soiden ojitus. Keski-Suomessa lajin taantuminen n. -50 %,L. lagopus eteläisestä Pohjois-Suomen kanta vakaaSuomestaKuva 8.3. Metsäkanalintujen kannankehitys Suomessa (Lähde: Ympäristöministeriö 2000; Väisänen ym. 1998).Figure 8.3. Population trends (”Kannankehitys”) of forest game birds in Finland 1960–2000. The mainreasons for declines in T. urogallus are loss of unfragmented mature forests, the accompanying increasedpenetration into forests of mammalian predators, and drowning of chicks in drainage ditches. T. tetrax hasalso suffered from the decline in deciduous trees and forest berries, and B. bonasia from changes in forestmanagement (less cover). L. lagopus suffers above all from bog drainage and related habitat changes, and hasalmost disappeared from southern Finland.Omistusoloista riippumatta rahoituksen järjestäminen on uusien metsiensuojeluohjelmientärkein haaste, sillä tulevaisuudessa metsänomistajien asenteet tuskin ovat este suojelulle.Peräti kolmannes metsänomistajista kannattaa hakkuiden alentamista alkuperäisenluonnon säilyttämiseksi (Tapio 2001) Valtion korvauskäytäntöjen aikaistaminen ja metsänsuojeluohjelmientehokkaampi jälkihoito todennäköisesti lisäisi edelleen metsänomistajiensuojelukiinnostusta (ks. tässä jaksossa laatikko Sosiaalinen kestävyys ja metsien käyttö).Ympäristöministeriöön tulee säännöllisesti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka tarjoavat metsiäänsuojeluun (ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, Ympäristöministeriö, henk. koht. tiedonanto).Yksi kiireellisimmistä toimenpiteistä olisi saada riittävä rahoitus tarjousten lunastamiseen.Vuonna 2001 UPM-Kymmene teki luonnonsuojeluhistoriaa lahjoittamalla oma-aloitteisestija korvauksetta metsää Repoveden tulevaan kansallispuistoon. Lisäksi yhtiö rauhoittipuiston ympäriltä metsää yksityisellä rauhoituspäätöksellä. Päätös kannustaa toivottavastimuita yhteisöjä vastaaviin tekoihin sekä lisää yhteiskunnallista keskustelua näiden vastuustametsien vaalijoina. Kansainvälisten metsäyhtiöiden tulisi ehdottomasti myös ulottaa luonnonmonimuotoisuutta huomioivat toimintonsa kaikkiin maihin eikä vain niihin, joissaasiaan kiinnitetään erityistä huomiota (ks. laatikko jaksossa 8–2, Suomalaisten metsäpäätöksetvaikuttavat ulkomailla).8–2 Luonnonsuojelujärjestöjen metsiensuojeluohjelman kustannukset sekäjakautuminen maanomistajittainLuvun 6 mukaisesti tulisi Etelä-Suomessa, Lounais-Lapissa ja Oulun läänin etelä- ja länsiosissa(jatkossa Etelä-Suomi 1 ) suojella lisää metsää laajoina kokonaisuuksina noin 400 0001) ”Etelä-Suomi” ja ”Pohjois-Suomi” on tässä määritelty Metso-työryhmän tarkastelualueen mukaisesti.Metsäntutkimuslaitoksen tilastoissa Pohjois-Suomen metsäalueisiin luetaan Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Kuvan 8.11 yhteenvetotaulukko erittelee suojeltavat hehtaarit Metsäntutkimuslaitoksen jakoakäyttäen.83