Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

huomattaviakin määriä puuta, mikä loiventaa osaltaan suojelutoimien aiheuttamia vaikutuksiametsätalouden puuvirtoihin.Suojeluohjelman käytännön toteutuksen tulisi olla vuonna 2010 jo pitkällä, joskaan eiole realistista, että kaikki yksityismaiden maanhankinnat olisi siinä vaiheessa saatu tehdyksi.Sopiva lakisääteisen lisäsuojelun suuruusluokka on 2003–2010 noin 400 000 hehtaaria,minkä seurauksena Etelä-Suomen, Oulun läänin etelä- ja länsiosan sekä Lounais-Lapintiukasti suojellun metsämaan suojeluaste nousee nykyisestä 2,1 prosentista noin viiteenprosenttiin. Vuosina 2011–2020 suojeluastetta nostettaisiin edelleen tasolle, jolla kasvillisuus-Antti HalkkaRuotsi panostaa metsiensuojeluunRuotsissa todettiin 1990-luvulla samantapainen epätasapainometsiensuojelussa kuin Suomessa. Karuista tunturimetsistäoli suojeltu yli 40 prosenttia, mutta alavilla mailla oli metsälajienkatoamisen vaara. Näin oli huolimatta Ruotsin silloisesta3,6 prosentin keskimääräisestä metsämaan suojeluasteesta.Valtio teetti ekologisen selvityksen, jossa päädyttiin siihen,että metsämaan suojelu olisi pitkällä tähtäimellä nostettavamaan eri osissa 9–16 prosenttiin (Angelstam & Andersson2001). Lyhyellä tähtäimellä (10–20 vuotta) riittäväksi katsottiin900 000 hehtaarin lisäsuojelu. Monimuotoisuussyystämetsätalouden ulkopuolelle jätettävä metsämaan määrä siispitäisi kaksinkertaistaa.Ekologiset perusteet hyväksyttiin laajasti, ja suojelupäätöksetsaatiin aikaan nopeasti. Valtio otti vastuulleen 400 000hehtaarin lisäsuojelun, joka on tarkoitus saada valmiiksi noinvuoteen 2010 mennessä – siis samassa aikataulussa, johonSuomessa on sovitettu Kansallisen metsäohjelman tavoitteet.Valtion suojeluvastuu muodostuu noin 320 000 hehtaaristasuojelualueita, 30 000 hehtaarista avainbiotooppeja ja50 000 suojelusopimushehtaarista. Suojelu toteutetaan ostoinja korvauksin. Tehtävä on vaativa, ja metsiensuojeluun jaavainbiotooppikorvauksiin käytettävä rahamäärä on nostettuvuodesta 2001 alkaen vajaan sadan miljoonan euron vuositasolle.Tästä huolimatta muun muassa Ruotsin luonnonsuojeluliittoSNF on pitänyt etenemistä niin hitaana, etteitavoitetta saavuteta nykyresursseilla vielä 2010.Oleellista on, että suojelupäätös on Ruotsin eduskunnanvahvistama ja että sen toteutukseen on varattu rahoitusmyös kehysbudjettitasolla. Vapaaehtoisesti on päätetty lisäksijättää hakkuiden ulkopuolelle 500 000 hehtaaria metsämaata.Myös tämän tavoitteen on vahvistanut Ruotsin eduskunta.Osuus jää hakkuiden ulkopuolelle pääosin sertifioinninja vihreiden metsäsuunnitelmien (Gröna skogsbruksplan)yhtey dessä. FSC-sertifiointiin sisältyy hakkuiden ulkopuolellejäävän metsämaan viiden prosentin velvoite, joka on vapaaehtoisessamonimuotoisuuden turvaamisessa avainasemassa.Suojelun vastustus on ollut melko vähäistä. Eduskunnanasettaman hakkuiden ulkopuolelle jätettävän metsämaan900 000 hehtaarin tavoitteen ehkä vakavin vastaehdotusoli 800 000 hehtaaria. Vapaaehtoisen suojelun osuutta olisitässä esityksessä supistettu, mutta valtion osuus olisi pysynyt400 000 hehtaarissa. Vuoden 2002 alussa julkaistu selvityskuitenkin osoitti, että vapaaehtoisen tavoitteen saavuttaminenon odotettua helpompaa.Valtion suojelu on vasta pääsemässä täyteen vauhtiin, kunlääninhallituksiin on palkattu lisähenkilöstöä. Avuksi suojeluntoteuttamisessa on lääninhallitusten jo aikaisemmin kokoamatieto suojelunarvoisista metsistä.Ruotsi luopui 1990-luvulla myös lähes kaikesta niin sanottuunmetsänparannukseen suunnatusta valtiontuesta. Tukeaei enää saa lainkaan esimerkiksi ojituksiin ja metsäteihin.Näin vapautuneita varoja on voitu käyttää luonnonsuojelusopimuksiinja avainbiotooppikorvauksiin. Luonnonhoidontuki onkin nostettu yli 20 miljoonaan euroon.Ruotsin metsäpolitiikkaa on viime vuosina arvioitu toistuvasti.Vuonna 1999 Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirastoteki tärkeän selvityksen luonnon- ja talousarvojen tasapainostamaan metsäpolitiikassa. Selvitys vaikutti paljonsiihen, että luonnonhoidon- ja suojelun resursseja edelleenlisättiin.2000-luvun alussa toteutettiin laaja metsäpolitiikan arviointi(SUS). Se toteaa suojelun vaativan edelleen tehostamista,minkä lisäksi metsänhoidon rästejä pitäisi saada purettua.Vapaaehtoisesti metsätalouden ulkopuolelle jäävä pintaalaon selvityksen mukaan kasvanut jo 800 000 hehtaariin.Ruotsin kestävän kehityksen ohjelmassa on uuden900 000 hehtaarin metsätalouden ulkopuolelle jäävän pintaalanohella myös muita metsätavoitteita. Niillä pyritäänmuun muassa lisäämään lehtipuuvaltaisuutta ja lahopuunmäärää talousmetsissä. Myös näiden tavoitteiden suhteen onSUS-selvityksen mukaan edetty hyvin.Ruotsin tavoitteet ja suojelun seuranta koskevat kasvullistametsämaata. Myös kitumaat ovat nousseet keskusteluunaika ajoin. Niiden suojelua ei kuitenkaan tilastoida, koska niidensuojelemisen merkitys lajistolle katsottiin Ruotsin uhanalaistenlajien seurantayksikön Art Data Bankenin tekemässäselvityksessä vähäiseksi. Kitumaat ovat Ruotsissa käytännössämetsätalouden ulkopuolella.Suojelu ei ole toistaiseksi vaikuttanut selvästi Ruotsinmetsäteollisuuden kasvuun, joka 1990-luvulla jatkui voimakkaana.SUS ei nähnyt suojelua uhkana kestävän metsätaloudenmuille sektoreille. Noin 900 000 hehtaarin metsämaan lisäsuojelustavuoteen 2010 mennessä näyttää tulleen Ruotsissakaikkien hyväksymä tavoite.Ruotsista on johdonmukaisen politiikkansa ansiosta tulossaeurooppalaisen kestävän metsäteollisuuden mallimaa.Suomessa monimuotoisuuden turvaaminen on puheen asteella.59