Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

ten oton ja rakentamisen takia, mutta vieläenemmän ovat vaikuttaneet kulojen torjuntasekä metsänhoitotoimenpiteet.Harjuja ja reunamuodostumia on Suomessanoin viisi prosenttia maa-alasta. Harjuistanoin sadasosa kuuluu suojeluohjelmiintai on suojeltu luonnonsuojelulailla (Ympäristöministeriö2000). Suurin osa näistä onsuojeltu harjujen suojeluohjelmassa maa-aineslailla,joka ei rajoita metsätaloutta alueilla.Harjumetsät kaipaavat kiireellisiä suojelutoimia,joihin kuuluu olennaisena osana luonnonhoitoesimerkiksi kulottamalla.Puustoiset suotPuustoisia soita ovat mäntyvaltaiset rämeetja kuusivaltaiset korvet. Niistä valtaosa onmenettänyt luonnontilansa ojituksen ja kuivattamisen seurauksena. Koko maan rämeistäon suojeltu 7,5 prosenttia painottuen Pohjois-Suomeen. Koko maan korvista suojeltu on5,1 prosenttia (Virkkala ym. 2000).Kuva 5.12. Tyrni viihtyy maankohoamisrannikon niityillä.Figure 5.12. Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) thrives on meadows formingalong the western Finnish coastline, where post-glacial rising is rapid.Korpien merkitys boreaalisen metsä- ja suolajiston suojelulle on erityisen suuri, koskaniiden on osoitettu olevan luontaisia lajistokeskittymiä boreaalisessa luonnossa (Aapala2001). Korpien suojelutilanne on kuitenkin erittäin huono. Etenkin suuret ja yhtenäisetojittamattomat suokokonaisuudet ovat kadonneet. Uhattuna ovat myös metsälain ulkopuolelleja siten vaille lain suojaa jääneet metsämaan korvet eli kangas-, muurain-, mustikkajametsäkortekorvet.KALERVO OJUTKANGASMaankohoamisrannikon metsätMaankohoamisen myötä merestä paljastuneen maan metsittyessä syntyy niin sanottujaprimääri- eli ensimmäisen sukkessiovaiheen metsiä. Metsien muuttuminen jatkuu maankohoamisenedetessä, jolloin muodostuu vyöhykkeisiä kehityssarjoja. Maankohoamisrannikollesyntyvän kasvillisuuden ensivaiheet ovat usein erilaisia niittyjä. Kasvillisuus kehittyylehti- tai havupuumetsäksi tai luhtavaiheiden kautta suoksi.Maankohoamisrannikon metsiä uhkaavat ja köyhdyttävät laidunnus, kesämökkirakentaminenja metsätalous. Maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsiä löytyy lähinnäPohjanlahden rannoilta ja Lounais-Suomen saaristosta. Niitä on suojeltu pääasiassa rantojensuojeluohjelmanyhteydessä. Suojelu on selvästi painottunut ulkosaariston rantoihinsisäsaariston ja mannerrantojen kustannuksella. Näin on jätetty useita parhaimpia kohteitasuojelun ulkopuolelle.Metsätalouden muutokset ja talousmetsien luonnonhoitoSuomen metsäpolitiikan ja -lainsäädännön muutokset 1990-luvullaTehokkaan metsätalouden vallitessa kattavakaan luonnonsuojelualueverkosto ei yksin riitäturvaamaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kun ylivoimaisesti suurin osametsistä on kuitenkin talouskäytössä, on metsäluonnon kannalta ratkaisevaa miten talous-49