Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

Suojellun metsämaan osuus metsäkasvillisuusvyöhykkeittäinThe share of protected forests per forest vegetation zone(Virkkala et al. 2000).31,8 %PohjoisboreaalinenNorthern boreal zoneKeskiboreaalinenCentral boreal zoneEteläboreaalinenSouthern boreal zoneHemiboreaalinenHemiboreal zone16,9 %2,4 %0,7 %1,6 %40,3 %7,8 %10,1 %1,7 % 3,6 %Kuva 5.8. Etelä-Suomessa hemi-, etelä- ja keskiboreaalisellavyöhykkeellä kaikkien metsäisten luontotyyppiensuojelutaso on selvästi riittämätön. Lehdoista on suojeltu1,1 %, lehtomaisista kankaista 0,7 %, tuoreistakankaista 1,2 % ja kuivahkoista kankaista 1,0 %. Ainoastaankuivista kankaista on suojeltu hieman enemmäneli 3,1 %, mikä ei sekään ole riittävää. Useinkuultu väite siitä, että Etelä-Suomessa on tarvetta vainrehevien metsätyyppien lisäsuojelulle ei siis pidä paikkaansa.Etelä-Suomen suojelualueet ovat lisäksi pääosinvarsin pieniä. Pohjois-Suomessa suojelualueverkostossaon huomattavia alueellisia puutteita muunmuassa Länsi-Lapissa. Metsälajien elinvoimaisuuden jametsien monikäytön kannalta tärkeitä alueita on jäänytsuojelematta esimerkiksi Kainuussa ja Itä-Lapissa.Figure 5.8. In South Finland there is an urgent needfor additional protection of all forest types, includingdrier ones. Existing protected areas in South Finlandare generally very small. In North Finland the protectedforest network is heavily concentrated in the mostnortherly and unproductive regions. Many old-growthforests in the northern part of the country importantfor the viability of species lack protection.0,8 %0,6 %1,6 %korpiojikoiden kunnostusojitukset ovat kuitenkin edelleen sallittuja. Yksityismetsissä näitätoimia jopa tuetaan.Luonnonmetsästä talousmetsäänVanhoista luontaisesti syntyneistä talousmetsistä (90–120 vuotta) on havaittu puuttuvanjopa 20 prosenttia metsälajeistamme, vaikka nämä metsät ovatkin huomattavasti keskimääräistätalousmetsää monimuotoisempia. Samassa tutkimuksessa luonnonmetsistä löydettiin40 prosenttia enemmän tutkittujen lajiryhmien lajeja kuin vanhoista talousmetsistä (Siitonenym. 2000). Monet varsinaiset luonnonmetsien lajit tarvitsevatkin huomattavan määränluonnonmetsän rakennepiirteitä elinympäristössään.Hoitometsässäkin voi toki olla luonnonmetsän piirteitä. Tavanomaisin metsänhoitomenetelminkäsiteltyjen metsien puusto on usein tasaikäistä, mahdollisesti yksilajista jalahopuuta on hyvin vähän. Metsiä kuitenkin jää säännöllisen hoidon ulkopuolelle monistasyistä, jolloin ne alkavat ajan myötä luonnontilaistua ja niihin alkaa kertyä lahopuuta. Vaikkauhanalaiset lajit vaativatkin enemmän luonnontilaisuuden piirteitä, voivat luonnontilaistuneethoitometsät olla merkittäviä monille vähemmän vaateliaille vanhan metsän lajeille.Tällaisten metsien merkitys lajistolle voi olla hyvinkin suuri esimerkiksi Etelä-Suomen tehokkaimminhoidetuilla alueilla.45