Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

Metsien uhanalaisetKuva 5.2. Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristöja metsien käytön aiheuttamat muutoksetniiden uhanalaistumisen tärkein syy.Figure 5.2. Modern forestry is the most significantthreat to biodiversity in Finland. Many forest speciesare dependent on features of natural forests, such asdead wood, that are now very scarce in commercialwoodland.JAN KUNNASSuomessa lajien uhanalaisuutta arvioidaan Maailman luonnonsuojeluliitonIUCN:n kriteerien mukaan. Uusin uhanalaisuustarkasteluvalmistui kesällä 2000 (Rassi ym. 2001). IUCN:n uhanalaisuusluokitteluperustuu lajien elinvoimaisuuden, levinneisyydenja kannan vaihtelujen seurantatutkimukseen. Luokittelu ei sisällävelvoitteita suojeluun, mutta uhanalaisten lajien seurantatyöryhmänkokoaman tiedon pohjalta voidaan määrätä lajeja erikseenluonnonsuojelulain asetuksella uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi.Suomen eliöstössä on noin 20 000 metsälajia, joista 7 000 lajinuhanalaisuutta on arvioitu. Arvioiduista metsälajeista 62 onhävinnyt ja 564 on uhanalaisia. Mukaan lukien lajit, joiden uhanalaisuuttaei ole pystytty arvioimaan, kokonaisluvut olisivat todennäköisestinoin 100 hävinnyttä ja noin 1 600 uhanalaista (ks. sivu22). Näiden lisäksi sadat metsälajit ovat alueellisesti uhanalaisia eliniiden levinneisyysalue on supistumassa ja kannat taantumassa.Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö ja metsienkäytön aiheuttamat muutokset niiden uhanalaistumisen tärkeinsyy. Merkittävin osatekijä on lahopuun määrän väheneminen,mikä on syynä joka kymmenennen lajin uhanalaistumiseen.Eniten puustoisten elinympäristöjen uhanalaisia on lehdoissa(56 %) ja kangasmetsissä (33 %). Tunnettuja hävinneitä lajeja onvastaavasti lehdoissa 33 prosenttia ja kangasmetsissä 41 prosenttia.Muita tärkeitä puustoisia uhanalaisten lajien elinympäristöjä ovatpaloalueet, hakamaat, harjumetsät ja suometsät.Luonnonmetsien ja soiden mosaiikistatalousmetsämaisemaan– metsien muuttunut luonneKuva 5.3. Yhden puulajin muodostamat tasaikäisetkasvatusmetsät ovat valitettavan tuttu näky. Niidenkulta-aika alkaa onneksi olla ohitse, koska monetmetsänomistajat ovat ymmärtäneet sekametsienmerkityksen.Figure 5.3. Even-aged intensively managed stands ofsingle tree species are a regrettably frequent sight.Fortunately their heyday is over, as many forest ownersnow realise the importance of growing mixedstands.HARRI HÖLTTÄBoreaalinen luonnonmetsä on tärkeintä alkuperäisluontoamme.Luonnonmetsällä on suomalaisille suuri kulttuurihistoriallinenarvo: silmänkantamattomiin ulottuvat havumetsät, kelot ja kilpikaarnaisetmäntyjättiläiset elävät mielikuvissa, vaikka ovatkintodellisuudessa käyneet harvinaisiksi.Luonnontilaisia tai sen kaltaisia metsiä on jäljellä enää kolmestaviiteen prosenttia metsämaasta, enimmäkseen Pohjois-Suomessa(Virkkala ym. 2000, Turunen ym. 2000). Etelä-Suomestarakenteeltaan erityisen edustavia luonnontilaisen kaltaisia metsiälöytynee korkeintaan prosentti; nekin useimmiten hyvin pieninäsirpaleina tehokkaasti hoidettujen talousmetsien keskeltä. Näidenlisäksi löytyy kuitenkin moninkertainen määrä sellaisia metsiä,joihin jo muutamassa vuosikymmenessä kehittyisi merkittävästi40