Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

Suomalaiset hyväksyvät luonnonsuojelun laajasti (ks. luku 8–1). Monimuotoisuudenarvostus näkyy myös kansallisessa ja kansainvälisessä lainsäädännössä. Suomen perustuslaissasäädetään kaikille vastuu suojella luonnon monimuotoisuutta (Suomen perustuslaki1999/731, §20). Suomi hyväksyi vuonna 1979 niin sanotun Bernin sopimuksen, johon sisältyytavoite Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristöjensuojelusta ”ekologisten, tieteellisten ja sivistyksellisten vaatimusten mukaisesti” (Suomensäädöskokoelman sopimussarja 1986). Biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessaeli Rion sopimuksessa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista pitkälläaikavälillä (Mackenzie ym. 2001).Luonnonsuojelun tavoitteille on annettu kansallinen sisältö Suomen luonnonsuojelulaissa(1996/1096), jossa vaaditaan lajien ja luontotyyppien pitkäaikaisen elinvoimaisuudenturvaavaa suotuisaa suojelun tasoa luontotyypeille ja lajeille (Kallio 2001). Tavoite on haastava.Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mikään laji tai luontotyyppiole ihmisistä riippuvaisista syistä vaarassa hävitä (Syrjänen 2001). Luontotyypin suotuisansuojelun taso määritellään seuraavilla kolmella kriteerillä: 1) Luontotyypin luontaisen levinneisyydensekä alueiden, jossa ko. luontotyyppiä esiintyy, on oltava vakaita tai laajenemassa,2) sellaisten erityisten rakenteiden ja toimintojen, jotka ovat tarpeen ko. luontotyypin säilyttämiseksipitkällä aikavälillä, on oltava olemassa, ja niiden on säilyttävä ennakoitavissa olevassatulevaisuudessa, ja 3) alueelle luonteenomaisten lajien suojelun tason on oltava suotuisa.Tärkeimpien metsäisten luontotyyppien kohdalla tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka,kuten luku 3 osoittaa. Harvinaisiksi käyneiden metsäisten luontotyyppien, kuten vanhojenmetsien ja korpien, pinta-ala kutistuu edelleen.MATTI LIIMATAINENKuva 5.1. Suomen metsävaroja käytetään täysteholla. Etenkin Etelä-Suomessa vanhat kuusikot katoavat kovaavauhtia, ja taimikot ja avohakkuut saavat maisemassa hallitsevamman roolin.Figure 5.1. Finnish forests are used extremely intensively, with up to 90 % of the available annual incrementcut annually. Although forest growth exceeds the annual cut, this growth is mainly from young stands, whileolder forest continues to be logged ecologically unsustainably. Old spruce forests have disappeared as forestlandscapes become increasingly dominated by young sapling stands and clearcuts.39