Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

Mihin Metso päätyi...Metso-toimintaohjelma sisältää seitsemäntoistatoimenpidekokonaisuutta erilaisten pilottihankkeidenja selvitysten muodossa. Metsähallitusennallistaa metsiä ja soita. Sen tuleemyös inventoida ja suojella arvokohteita valtionmailla keväällä 2003 valmisteltavien kriteerienmukaan. Metsähallitus jatkaa jossakinmäärin myös maiden hankkimista suojelutarkoituksiinvuosina 2005–2014 vaihtamalla jamyymällä valtion maita ja tontteja. Kriteeritostoille ovat kuitenkin tiukat ja rahamääräpieni. Ajanjaksolle 2003–2015 toimenpiteilleon varattu rahaa yhteensä noin 60 miljoonaaeuroa.Toimintaohjelman yksityismaiden vapaaehtoisenluonnonsuojelun kokeiluhankkeitaovat luonnonarvokauppa, tarjouskilpailu, metsäluonnonmonimuotoisuuden yhteistoimintaverkostoja luonnonhoitoalueet. Luonnonarvokaupassamaanomistaja vuokraa sopimuksenmukaan luonnonarvoja valtiolle. Tarjouskilpailussaostetaan maita suojelutarkoituksiinniitä tarjoavilta maanomistajilta. Yhteistoimintaverkostoillaon tarkoitus edistää maanomistajienpaikallistason yhteistyötä. Luonnonhoitoalueettaas ovat maanomistajan hakemuksestaperustettavia alueita, joilla metsän erikäyttömuodot sovitettaisiin yhteen.Varsinaista suojelua voitaneen saavuttaakorkeintaan joillakin tuhansilla hehtaareilla,joten ohjelman pääpaino on uusien keinojenkokeilemisessa. Jos ohjelma kuitenkin onnistuuhälventämään metsänomistajien keskuudessaesiintyviä kielteisiä suojeluasenteita, voisen sosiaalinen merkitys olla suuri.Metso-toimikunnan päätehtävä oli, esittää määrälliset jaajalliset tavoitteet toimenpiteille, joilla Etelä-Suomen, Oulun lääninlänsiosan ja Lapin läänin lounaisosan alueen metsien suojelutilannettaparannetaan metsien luontotyyppien ja eliölajien suotuisansuojelun tason säilyttämiseksi tai palauttamiseksi (Valtioneuvostonasetuskirje 14.12.2000). Tässä perustehtävässä Metso-toimikuntaepäonnistui.Metson vakavin puute on varmasti se, että toimintaohjelmaei sisällä esitystä metsäisten luontotyyppien suojeluohjelman valmistelunkäynnistämiseksi. Toimintaohjelma siirtää jopa päätöksensuojeluohjelman tarpeesta vuoteen 2007. Suojelun tarve-työryhmä kuitenkin totesi tarpeen jo vuonna 2000! (Ympäristöministeriö2000).Metsossa luotiin useita kiinnostavia hankkeita, mutta ne eivätratkaise Etelä-Suomen metsien suojelutarvetta. Rahaa kokeiluihinja toimenpiteisiin on niin vähän, että vuonna 2007 kaikkientoimenpiteiden jälkeen Etelä-Suomen metsämaan suojeluasteon sama kuin nyt: alle kaksi prosenttia. Kun tehokastametsätaloutta aiotaan samaan aikaan tukea sadoilla miljoonillaeuroilla, on metsäluonnosta syytä olla huolissaan.Metso-ohjelma painottaa korostetusti nykyisten suojelualueidenennallistamista. Etelä-Suomen metsien suojelussa onkinluonnonmetsien puuttuessa keskityttävä ennallistavaan suojeluun.Suojelualueiden ennallistamistakin kiireellisempää olisi laajentaanykyisiä suojelualueita, joiden monimuotoisuuden säilymistäniiden ympäristön maankäyttö uhkaa, sekä suojella lähivuosinahakkuisiin joutuvia suojelunarvoisia metsiä.Metso-ohjelmaa on mainostettu fraasilla ”Ei suojella hehtaarejavaan monimuotoisuutta”. On puhuttu ”täsmäsuojelusta” jasuojelun kustannustehokkaasta kohdentamisesta. Näille fraaseilleei kuitenkaan löydy luonnontieteellistä perustetta (ks. luku 3). Tärkein lajien elinvoimaanvaikuttava tekijä on niille sopivan elinympäristön pinta-ala. Jos sopivan elinympäristön pintaalaon liian pieni elinvoimaiselle kannalle, ei auta, vaikka edustavimmat pienialaiset kohteetolisikin säästetty. Myös kustannustehokkuudella on väistämättä kaksi puolta: pienten kohteidensuojelu on halpaa, mutta jos suojelutavoite jää saavuttamatta, on varat käytetty väärin.Metson puutteet huomattiin myös mietinnöstä annetuissa lausunnoissa: yliopistot jatutkimuslaitokset esittivät hyvin kriittisiä näkemyksiä. Joensuun yliopisto totesi, ettei mikääntutkimustieto puolla suojeluohjelman lykkäämistä vuoteen 2007. Helsingin yliopistonLuonnontieteellinen keskusmuseo totesi, että toimenpiteet ovat ”kosmeettisia suojeluntarpeeseen nähden”.Huomattakoon, että Ruotsi on jo tehnyt Metso-toimikunnan tehtävää vastaavan, maaneteläosiin painottuvan lisäsuojelupäätöksen. Lakisääteisesti siellä suojellaan noin 400 000hehtaaria ja vapaaehtoisesti (muun muassa FSC-sertifioinnilla) noin 500 000 hehtaaria (ks.laatikko luvussa 6, Ruotsi panostaa metsiensuojeluun).36