Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

3,33,5a blog (lajimäärä)log (no. of species)3,12,92,7log (lajimäärä)log (no. of species)3,02,52,02,50 1 2 3 4 5log (pinta-ala) (mi 2 ) – log (area) (sq.mi.)1,5-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7log (pinta-ala) (ha) – log (area) (hectare3,5c2,0dlog (lajimäärä)log (no. of species)3,02,5LowlandSubtropicalTemperatelog (lajimäärä)log (no. of species)0,52,03,0 4,5 6,0 7,5 1 2 3 4 5log (pinta-ala) (km 2 ) – log (area) (km 2 ) log (pinta-ala) (km 2 ) – log (area) (km 2 )1,51,0Kuva 3.5. Neljä esimerkkiä lajimäärän riippuvuudesta pinta-alasta (kirjasta Rosenzweig 1995, missä on esitettyalkuperäiset viitteet). (a) ja (b) kasvien esiintyminen eri suuruisilla alueilla Englannissa, (c) lintujen esiintyminenkolmessa eri ilmastovyöhykkeessä Etelä-Amerikassa, ja (d) liskojen esiintyminen Karibian saarilla.Figure 3.5. Four examples of species-area relationships (from Rosenzweig 1995). (a) and (b) show the numberof plant species in areas of different sizes in Britain, (c) shows the species-area relationship for birds in threedifferent climatic zones in South America, and (d) gives the results for lizards on the Caribbean Islands.Lajimäärän riippuvuus pinta-alasta pätee sekä selvärajaisten elinympäristölaikkujen, kutensaarten ja suojelualueiden keskinäisessä vertailussa, että mielivaltaisesti rajattujen alueidentapauksessa. Esimerkiksi niistä 571:stä valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisesta kovakuoriaislajista,jotka esiintyvät eteläisen Suomen (eteläboreaalisessa) metsäkasvillisuusvyöhykkeessä,vain 78 prosenttia on löydetty vyöhykkeen lounaisosasta (vuokkovyöhyke),joka kattaa kolmanneksen koko vyöhykkeen pinta-alasta.Miksi lajimäärä on suurempi kun elinympäristön pinta-ala on suurempi? Syitä tähänsäännönmukaisuuteen on monia, joista kaksi keskeisintä on pienten eliökantojen suurihäviämisriski ja elinolosuhteiden laajempi kirjo suuremmalla alueella.Kuten edellä jo todettiin, pienillä kannoilla on monista eri syistä suuri riski hävitä. Joslaji on harvinainen, se voi hävitä paikoilta, joilla se periaatteessa voisi tulla toimeen – kantavain oli niin pieni, että se sattui häviämään. Toisaalta, jos lajia esiintyy lähialueilla, uusipaikalliskanta voi syntyä aiemmin hävinneen tilalle. Tällaista lajin alueellista kannanvaihtelua,missä paikalliskantoja häviää ja uusia syntyy, tutkitaan metapopulaatioekologiassa(Hanski 1999). Mitä suurempi alue on kyseessä, sitä todennäköisempää on, että laji esiintyytietyllä hetkellä ainakin jollakin osa-alueella, ja sitä todennäköisempää on lajin pitkäaikainensäilyminen paikalliskantojen häviämisten ja uusien syntymisten tasapainossa.24