Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

3Ekologinen arvio Suomen metsiensuojelutarpeestaIlkka HanskiIhmistoiminta on muuttanut Suomen metsien rakennetta vuosisatojen ajan, mutta metsäluontoalkoi muuttua erityisen voimakkaasti sotien jälkeen, kun siirryttiin koko maankattavaan ja jatkuvasti tehostuvaan teolliseen metsätalouteen. Suomen metsissä elää noin20 000 eliölajia (Rassi ym. 2001), joihin metsätalous on vaikuttanut eri tavoin. Osa lajeista onyleislajeja, joiden kannat pysyvät vahvoina myös nykyisissä talousmetsissä. Toista ääripäätäedustavat ne ekologisilta vaatimuksiltaan erikoistuneet lajit, jotka ovat sopeutuneet elämäänluonnonmetsissä, ja joiden kannat ovat voimakkaasti pienentyneet, kun niille sopivan elinympäristönpinta-ala on supistunut.Tämän luvun tarkoituksena on selostaa niitä ekologisia perusteita, joiden avullavoimme arvioida metsätalouden vaikutuksia metsälajiston pitkäaikaiseen muutokseen.Metsätaloudella on monia muitakin ekologisia vaikutuksia, joita muutokset eliölajien runsaudessaosaltaan heijastavat. Samalla kun pohditaan metsälajien uhanalaisuuden syitä, käymyös selväksi, minkälaisia muutoksia nykyisessä metsätaloudessa tarvittaisiin lajien uhanalaisuudenvähentämiseksi ja jo liikkeelle lähteneen sukupuuttoaallon vaimentamiseksi.Tämän luvun tarkoituksena on esitellä niitä ekologisia perusteita, joiden pohjalta voidaanesittää seuraavat johtopäätökset: Luonnonoloissa metsäpalot, kasvupaikkaolosuhteidenpaikallinen ja alueellinen vaihtelu sekä puiden yksilönkehitys ja keskinäinen kilpailu ylläpitävätikärakenteeltaan ja puulajikoostumukseltaan monimuotoista metsää, jota luonnehtiilisäksi suuri lahopuun määrä. Sotien jälkeen harjoitettu teollinen metsätalous on tuottanutmetsiä, jotka ovat puulajikoostumukseltaan ja puiden ikärakenteen suhteen yksipuolisia, jajoita luonnehtii hyvin vähäinen lahopuun määrä (Siitonen 2001). Luonnonmetsiin sopeutuneidenlajien laajamittaista häviämistä ei voida estää, mikäli kaikkia jäljellä olevia luon-18