Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

Liite 3. FSC-sertifiointi ja SuomiSertifioinnissa riippumaton, ulkopuolinen osapuoli vahvistaa sen, että jokin tuote on valmistettuennalta sovitulla tavalla sääntöjä noudattaen. Sertifioinnista on tullut tärkeä keinoympäristöystävällisempien tuotantotapojen ja tuotteiden edistämisessä ja tunnistamisessasekä ympäristötietoisten kuluttajien valintoja ohjaavana tekijänä. Metsien ja puusta valmistettavientuotteiden sertifiointimenetelmät alkoivat kehittyä 1990-luvulla. Periaatteena on,että metsiään tavanomaista luontoystävällisemmin hoitava metsänomistaja saisi metsistäänparemman tuoton, ja tällaisia tuotteita ostava kuluttaja puolestaan tukee näin ympäristöystävällisempiämenetelmiä ja tuottajia.Pisimpään metsien sertifiointia on harjoittanut FSC eli Forest Stewardship Council(Hyvän metsänhoidon neuvosto). Sertifioinnilla varmistetaan, että metsäaluetta hoidetaansovittujen kriteerien mukaisesti, ja raaka-aineen kulkeutumista seurataan metsästä ainavalmiiksi tuotteeksi asti. Tällä hetkellä FSC-sertifioituja metsiä on eri puolilla maailmaayhteensä 25,5 miljoonaa hehtaaria, joista 65 prosenttia Euroopassa. Suurin osa Ruotsinvaltionmaista sekä eräiden suurten Ruotsissa toimivien metsäteollisuusyritysten kuten StoraEnson metsistä on sertifioitu FSC:llä. Suomeen sopivien kriteerien luomiseksi perustettiinsyksyllä 2000 työryhmä, jossa oli edustettuna metsien käytön ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisenkestävyyden intressitahoja.Suurin osa Suomen metsistä on sertifioitu FFCS/PEFC (Finnish Forest CertificationScheme/Pan-European Forest Certification)-sertifiointijärjestelmällä, joka poikkeaa FSCjärjestelmästä.Lähinnä metsätalouden ja –teollisuuden tukemassa FFCS-mallissa metsätsertifioidaan metsäkeskuksittain, eikä yksittäisen metsänomistajan tapa käsitellä metsiäänkäytännössä vaikuta sertifikaatin saamiseen. FSC-sertifiointijärjestelmässä päätäntävaltaon jaettu tasan ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten asianomistajien kesken, kun taasFFCS:ssä päätösvalta esimerkiksi metsähoidon kriteereihin liittyvissä asioissa on käytännössämetsien taloudellisen käytön edustajilla. Tästä johtuen esimerkiksi FFCS:n kriteerit metsienluonnonarvojen huomioimiselle ovat alhaisemmat kuin FSC:n. Näistä syistä ympäristöjärjestöteivät toistaiseksi ole katsoneet mahdolliseksi osallistua FFCS:n toimintaan eivätkäsuosittele tällä tavoin sertifioituja tuotteita.Suomen FSC-kriteerit valmistuivat keväällä 2002. Jokainen metsänomistaja voi kriteerithyväksyttyään siirtyä FSC-sertifioinnin piiriin. FSC-sertifiointiin siirtymisestä voi kysyälisätietoja Suomen WWF:stä. Lisätietoja on myös osoitteessa www.fsc-finland.orgYmpäristöjärjestöt eivät saa taloudellista hyötyä mistään sertifiointijärjestelmästä, vaanovat sertifiointiyhdistysten maksavia jäseniä siinä missä muutkin asianosaiset.106