KUVA: TARMO VALMELA”Meillä on paljon väsähtäneitä johtajia, jotka eivät juuri ilmennätätä uutta maailmaa”, Luukka paukauttaa. Vanhan koulukunnaninsinöörijohtamiseen kuuluu, että kytätään virheitäeli ”laatupoikkeamia”, eikä nähdä ihmisiä ja olosuhteita niidentakana. Nöyrää lammaskatrasta ei toki tarvitsekaan senihmeemmin noteerata.Mutta laatupoikkeama-Lammio joutuu yhä useammin tilanteeseen,jossa hänellä on edessään parikymppinen konttorijermu.Pelätyn Y-sukupolven jäsenet kokevat luovuttamattomaksioikeudekseen ottaa tai jättää: tylsään tai turhanpäiväiseenduuniin ei jäädä suotta kykkimään.”Tämä uusi sukupolvi kyseenalaistaa aivan eri tavalla: miksitehdään näin? Samalla palautetta tulee välittömästi”, Luukkakuvailee.”Suomi on maa, jossa on päästyharvinaisen pitkälle usein sangenkeskinkertaisen johtaja-aineksenavulla.”Laskettelusukset ristissäPomoilla taas on vaikeuksia asennoitua velttoilijoihin, joidenmielessä hyvä snoukkaus- tai surffausreissu on aina hyväksyttäväsyy vetää loma pitkäksi. Samalla johtaja unohtaa luottamuksenolevan kaksisuuntainen katu: niin kauan kuin yritykseteivät sitoudu työntekijöihinsä, eivät työntekijätkään juuri sitouduyrityksiin. Vanhoilla duunareilla saattaa vielä olla lihasmuistissapakottavaa tarvetta työntekoon, mutta ensimmäistäkertaa työmarkkinoilla kikkailevaa ei mokoma rasite paina.Moisen milleniaalinkin kyllä saa kesytettyä, jos käärii hihatja alkaa hommiin: ”Johtajien pitää alkaa nähdä vaivaa ja selittää,miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Johtajan on tarjottavatyöntekijälle merkitystä ja johdettava sen kautta.”Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu Luukkauskoo, että 2000-luvulla perinteinen harmaa johtaminen törmääväkisinkin seinään.Sheriffi meni joLuukan mukaan kovaa tekstiä suoltava, aina saneerausvalmissankarijohtaja on sitkeässä Suomessa, koska tämä malli onhelppo apinoida. Etenkin jos oma linja on vähän hukassa, onhelpompi olla karski kuin kuunteleva johtaja. Jahka oma jalustaon saatu vaivalla pystyyn, ei sieltä niin vaan hypätäkäänalas.Tämän John Wayne -johtajan Luukka haluaisi siirtää jo historiaanja rekrytoida tilalle merkitysjohtajia, jotka ovat kiinnostuneitaasioiden kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. ”Tarvitaanjohtajia, jotka näkevät ihmiset potentiaalina eikä laatujärjestelmäriskinä.”Luukka puhuu Excel-johtamisesta, joka on vienyt rationaalisuudenkorostamisen taiteen tasolle. Hän muistuttaa, että esimerkiksityöntekijöiden lojaliteetti on nimenomaan tunne – janäitä tunnetiloja esimiehen pitäisi oppia johtamaan. ”Miksikaikki järkeistetään ja intuitio kielletään”, hän kysyy.20 <strong>HR</strong> <strong>viesti</strong> 1/<strong>2013</strong>
Merkityksen nälkäMyös toimitusjohtaja, vieraileva professori Pekka Mattila AaltoExecutive Educationista näkee, että työpaikoilla janotaan nytmerkitystä. Taustalla on kehitys, jossa työelämän vaatimuksetovat muuttuneet ja epävarmuus on lisääntynyt.”Nyt on tilausta johtajille, jotka osaavat inspiroida ja jotkaovat johdonmukaisia tekemisissään.” Mattila tunnistaa ristiriidat,jotka liittyvät esimiehiltä vaadittaviin ominaisuuksiin: ”Eikukaan voi olla – ainakaan uskottavasti – vuorotellen tiukkapiiskuri ja hellä halaaja.””Meillä on paljonväsähtäneitä johtajia, jotkaeivät juuri ilmennä tätä uuttamaailmaa.”<strong>HR</strong> hallussaAditron ulkoistuspalvelut jaohjelmistoratkaisut kaikkiinkeskeisiin <strong>HR</strong>-prosesseihin.Ohjelmistot helpostija vaivattomasti myöspilvipalveluna.Lue lisää: www.aditro.fiMattila katsoo, että johtajilta myös vaaditaan tänä päivänäenemmän kuin koskaan. Hänen mukaansa vaatimustasonnostaminen on sinänsä oikeutettu vaatimus, mutta välillä pomonodotetaan venyvän mahdottomuuksiin. ”Johtajakin on kuitenkinihminen”, hän huomauttaa.Expertin ylistysSilti Mattila näkee, että meillä perinteisessä johtajapolussa onvähintäänkin valuvika. Tähän kuvioon kuuluu, että asiantuntijoistaparas ja taitavin nostetaan porukan johtajaksi. Fakkiosaajasaattaa kuitenkin kompastella ihmisten johtamisessa.”Suomessa on aina arvostettu asiantuntijuutta erittäin paljon,aina siinä määrin, että on kuviteltu hyvien asiantuntijoidenolevan liki luonnostaan hyviä johtajia. Mutta jos henkilölläon vahva asiantuntijaidentiteetti, hänen on vaikea luopuatästä roolista kokonaan johtajaksi siirryttyään.”Mattilan omassa talossa tehdään MBA-tutkintoja, jotkakuuluvat uudenlaisen johtamiskulttuurin ”pakkorasteihin” – taiainakin kansainväliseen suuryritykseen johtamisuralle tähtääviltätavataan edellyttää Triple Crown MBA-tutkintoa. ”MeilläMBA tehdään aika nuorena, koska se jättää paljon mahdollisuuksiatulevaisuuden uravalintojen suhteen.”POINTTI – tuo esille alan ammattilaisen näkemyksenJOHTAMINEN ON KUIN JONGLÖÖRAUSTAMARI AULANKO – KOULUTTAJA, KONSULTTI, TIETOKIRJAILIJA JA BENE OY:N TOIMITUSJOHTAJAHenry Ford puuskahti aikoinaan: ”Kun minä tarvitsen linjalle kaksi kättä, miksi minun on palkattava kokoihminen!” – Niinpä…Esimiehelle riittää haasteita, lähes kohtuuttoman paljon yhdelle ihmiselle. Management – asioiden johtaminen, leadership– ihmisten johtaminen ja hännänhuippuna ehkä kaikkein tärkein, kaiken perusta – self leadership, itsensä johtaminen.Suomenkielen sana johtaminen sisältää ne kaikki, mikä onkin osuvaa, onhan niiden välillä vain veteen piirretty viiva. Onnistuakseenon pidettävä kaikki pallot ilmassa, yhtä aikaa. Jos yksi putoaa, muutkin pallot menevät siinä rytäkässä sekaisin.Kova johtaja, pehmeä johtaja – kukapa haluaisi kumpaakaan leimaa otsaansa! Ja kuitenkin näitä laatuja tarvitaan,mutta sopivana seoksena, oikein kohdistettuna. Jos johtaja on kova ihmisiä kohtaan ja löperö asioissa tai jos johtaja onkova sekä asioissa että ihmisiä kohtaan, kummassakin tapauksessa ennuste on huono. Mutta jos tinkimättömyys kohdistuuasioihin ja joustavuus ja välittäminen ihmisiä kohtaan, pidämme häntä hyvänä johtajana – edellyttäen että hänellä on lisäksitaito johtaa itseään ja olla esimerkillinen. Tässä johtajassa asuu luottamusta herättävää lujuutta ja viisautta, jota kaipaammetässä myllertävässä, hetkessä muuttuvassa maailmassamme. 1/<strong>2013</strong> <strong>HR</strong> <strong>viesti</strong> 21