Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvitys - Kouvola

Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvitysSivistyspalvelujen johtokunta 11.10.2011 § 92Liikunta- ja nuorisolautakunta 12.10.2011 § 66Kaupunginhallitus 6.2.2012 § 55Kaupunginvaltuusto 13.2.2012 § 19

Sisältö1. JOHDANTO ............................................................................................................................................................. 11.1. SUUNNITELMAN TAVOITE, TARKOITUS JA TYÖMENETELMÄT ................................................................................................... 11.2. KOUVOLAN KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET ............................................................................................................... 32. LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................................................................... 42.1. LIIKUNTALAKI JA TUTKIMUSTIETOA ................................................................................................................................... 42.2. KOUVOLAN KAUPUNGIN NYKYISET LIIKUNTAPAIKAT VÄESTÖALUEITTAIN ................................................................................... 52.3. LIIKUNTAPAIKKOJEN HOITOHENKILÖSTÖ ............................................................................................................................ 82.4. LIIKUNTAPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ ................................................................................................................................. 82.5. LIIKUNNAN KÄYTTÖTALOUS ............................................................................................................................................. 92.6. LIIKUNNAN INVESTOINNIT 2011–2012 .......................................................................................................................... 102.7. KOUVOLAN VÄESTÖ JA IKÄRAKENNE TAAJAMITTAIN............................................................................................................ 112.8. KOUVOLAN VÄESTÖENNUSTEET ..................................................................................................................................... 123. LIIKUNNAN HARRASTUS JA LIIKUNTAPALVELUIDEN TARVE ...................................................................................123.1. KANSALLINEN LIIKUNTATUTKIMUS .................................................................................................................................. 123.2. LIIKUNTAAN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA ...................................................................................... 143.3. KOUVOLAN KAUPUNGIN LIIKUNTAKYSELYN TULOKSET ......................................................................................................... 153.4. SULKA II ULKOILUOLOSUHTEIDEN KARTOITUSKYSELYN TULOKSET........................................................................................... 163.5. KUNTALAISTEN KUULEMISTILAISUUKSIEN TULOKSET ........................................................................................................... 163.6. JÄRJESTÖJEN YM. KUULEMINEN ..................................................................................................................................... 173.7. MUUT SELVITYKSET ..................................................................................................................................................... 173.8. MATKAILU ................................................................................................................................................................ 183.9 ESTEETTÖMYYS ........................................................................................................................................................... 184. LIIKUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN KRITEERISTÖ LIIKUNNAN PERUSPALVELUISTA ....................................195. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA LIIKUNTAPALVELUVERKOSSA ...................................................195.1. LISÄSELVITYS KAUPUNGINVALTUUSTO 13.2.2012 § 19 ..................................................................................................... 266. INVESTOINNIT/TARPEET ........................................................................................................................................27Lähdeluettelo ja liitteet

1Kouvolan kaupungin liikuntapaikkojen ja -alueidenpalveluverkkoselvitys1. Johdanto1.1. Suunnitelman tavoite, tarkoitus ja työmenetelmätKouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion yhteydessä tuottavuusohjelmanvuosille 2010–2014. Tuottavuuden parantaminen kestävin ratkaisuin eionnistu pelkästään kustannussäästöjä etsimällä, vaan se edellyttää myös rakenteidenuudistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa. Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelmassatuottavuutta parannetaan koko kaupungin laajuudessa siten, ettätoimintaa kehitetään pysyvin ratkaisuin laatu ja vaikuttavuus huomioon ottaen. Tuottavuusohjelmassalinjataan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Sivistyksen toimialantoimenpidekokonaisuuksiin liittyvät vaikutusarviot viiden vuoden suunnitelmakaudella2010–2014 ovat yhteensä 10,03 M€ ja toimialan tuottavuuskokonaisuudentoimenpiteiksi on kirjattu mm. palvelutuotannon optimointi ja resurssien oikea kohdentaminensekä rakenteiden kehittäminen, johon liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvityksentoteuttaminen myös sisältyy. Sivistyksen toimialan tilaajan vuoden2010 talousarvion tavoitteisiin on kirjattu liikunnan palveluverkkosuunnitelman laatiminen.Kuntien hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa yhdistyneet kunnat ovat sitoutuneetnoudattamaan sopimuksessa määriteltyjä ehtoja kolmen vuoden ajan vuoden2011 loppuun asti. Yhdistymissopimuksessa on kirjattu jatkuvan kehittämisen periaatteisiinpalvelujen järjestäminen tarkoituksenmukaisemmin vanhojen kuntarajojenestämättä koskien palvelurakenteiden yhteensovittamista taloudellisuuden, tehokkuudenja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelut tuotetaan kunnan palveluina toimienyhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien (ennen muuta tekninen toimiala) kanssaja vähäisessä määrin ostopalveluina.Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvityksen laadinnan keskeisiä näkökulmiaovat tuottavuuteen liittyvä optimaalinen palveluverkko, tulevien vuosien henkilöstöneläkepoistumat ja liikuntapalvelujen kysyntä.Keskeiset asiat ovat:- asiakkailla (kuntalaiset, järjestöt ym.) on käytössään tarvetta vastaavat mahdollisimmanlaadukkaat, monipuoliset ja alueellisesti kattavat liikunta- ja suorituspaikat.- käytössä olevien liikuntapaikkojen hoito- ja kunnossapitoresurssien tehokas jatarkoituksenmukainen käyttö.Tässä palveluverkkoselvityksessä on keskitytty erityisesti kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojentarkasteluun sekä niiden kehittämistarpeisiin.

2Palveluverkkoselvityksen työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:Sahamies ArtoArola KyöstiHelander PasiHenttonen IlmariJunnola PaavoKantanen AnneKoivisto ElinaKorhonen IsmoKulmala TarmoMattila EeroParvinen VesaPilli IlonaRautiainen AimoSilvennoinen RistoSoininkallio TuulaToukonen Artopuheenjohtaja, liikunta- ja nuorisolautakuntarakennuspalvelujohtaja, tekninen tuotanto/rakennuspalvelutjäsen, sivistyspalvelujen johtokuntajäsen, tilaliikelaitoksen johtokuntaliikuntapaikkapäällikkö, tekninen tuotanto/rakennuspalvelutliikuntapäällikkö, liikuntapalveluttilaajapäällikkö, sivistyksen toimialasivistysjohtaja, sivistyksen toimiala 1.2.2011 alkaenjäsen, kaupunginhallitustilaajajohtaja, sivistyksen toimiala 31.12.2010 saakkajäsen, liikunta- ja nuorisolautakuntajäsen, liikunta- ja nuorisolautakuntapuheenjohtaja, sivistyspalvelujen johtokuntapalvelupäällikkö, liikuntapalvelutsihteeri, suunnittelija/nuoriso (Arto Toukosen sijaisena)sihteeri, suunnittelija/liikuntaSelvityksen kirjoittamisesta on vastannut suunnittelija Arto Toukonen. Selvityksen ulkoasustaon vastannut toimistosihteeri Irene Purtilo.Kaupungin konsernihallinnosta edunvalvontapäällikkö Hannu Koverola ja suunnittelijaSami Byckling ovat tuottaneet vaikutusaluearviointiin ja liikuntapaikkojen karttamateriaalinliittyvää materiaalia. Kaavoitusinsinööri Topi Suomalainen on tuottanut vastaavaamateriaalia liikuntareittien osalta.Palveluverkkoselvityksen aineistona on käytetty viime vuosina julkaistuja valtakunnallisiaja Kouvolan kaupunkia koskevia liikuntaselvityksiä, kuten kansallista liikuntatutkimusta(2009–2010), Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun2010 tekemää liikunnan harrastustutkimusta ja Suomen Ladun ja Kouvolan kaupunginsyksyllä 2010 suorittamaa Kouvolan ulkoiluolosuhteiden kartoittamista koskevaaSulka 2 -kyselyä.Palveluverkkoselvityksessä on käytetty myös tietoja kaupungin muilla aloilla tehdyistäsivistyksen ja vapaa-ajan palveluverkkoselvityksistä. Selvityksessä on käytetty yleiskaavoituksenja maankäytön suunnittelun asiantuntemusta palvelujen vaikutusalueidenja asukkaiden palvelujen saatavuuden arvioinnissa.Palveluverkkoselvitystä suuntaavia ja ohjaavia tietoja ovat olleet mm. väestötiedot ja -ennusteet, eri liikuntalajien harrastaja- ja kilpailijamäärät sekä olemassa olevat liikuntapaikat.Palveluiden riittävyyden ohella on kiinnitetty huomiota niiden tasa-arvoiseensaavutettavuuteen, joustavuuteen, monipuolisuuteen, laadukkuuteen, taloudellisuuteensekä yhteistyömahdollisuuksiin eri toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ja-alueiden hoitokustannuksista suurimman osan vievät tilavuokrat sekä palkkakustannukset.Tässä selvityksessä on keskitytty kaupungin hallinnoimiin liikuntapaikkoihin. Kouvolankaupungissa on myös paljon yksityisiä liikuntapaikkoja, jotka raportissa mainitaan,mutta niistä ei ole tehty tarkempia selvityksiä.

31.2. Kouvolan kaupungin strategiset linjaukset1.2.1. KaupunkistrategiaKouvolan kaupunkistrategiassa (Kv § 65, 30.8.2010) on määritelty kaupungin arvot,toiminta-ajatus, visio ja päämäärät. Kouvolan kaupungin arvot ovat: kaupunkilaisenparas, vastuullinen yhteistyö, tavoitteellisuus ja tehokkuus, rohkea uudistuminen sekäluotettavuus ja turvallisuus. Kaupungin toiminta-ajatus määritellään seuraavasti:”Kouvola turvaa edellytykset asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen taloudelliselle, henkiselleja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä yhteisöllisyyden vahvistumiselle.” Kaupunginvisioksi on määritelty ”Yhteinen Kouvola v. 2020. Kouvolan on elinvoimainen ja kestävällätavalla uudistuva luontokaupunki, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä.”Kouvolan kaupungin päämäärät ovat: elinvoimainen ja tekevä Kouvola, palveleva,Kouvola, ympäristöystävällinen Kouvola, moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola, yhteisöllinenja hyvinvoiva Kouvola sekä positiivinen ja kansainvälinen Kouvola. Ennaltaehkäisevänäja ihmisen hyvinvointia lisäävänä palveluna liikuntapalvelut toteuttaaosaltaan yhteisöllisen ja hyvinvoivan Kouvolan päämäärää. Positiivinen ja kansainvälinenKouvola–päämäärä nostaa esiin mm. urheilumyönteisyyden kaupungin imagotekijänä.1.2.2. PalvelustrategiaKouvolan palvelustrategia 2011–2017 hyväksyttiin keväällä 2011 (Kv § 21,14.3.2011). Kouvolan kaupungin palvelustrategisten linjausten valmistelun käynnistäminenperustuu hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan ja erityisesti palvelut ja asiakkuudet-ohjelmakokonaisuuteen.Kuntalain mukaan kunta hoitaa sille laissa määrätyt tehtävät tai itselleen ottamansatehtävät joko itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien tai muiden palvelutuottajienkanssa. Palvelustrategisissa linjauksissa määritellään, mitkä palvelut kaupunki aikoojatkossa järjestää oman organisaation toimesta, mitkä konserniin kuuluvien yhtiöidentoimesta, mitkä osittain tai kokonaan yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa jaminkä palveluiden järjestämisestä voidaan mahdollisesti luopua kokonaan.Palveluverkkoselvitysten yleisenä tavoitteena on tuottavuuteen liittyen aikaansaadaoptimaalinen palveluverkosto, jossa on huomioitu mm. henkilöstön eläköityminen, rakenteidenkehittäminen, väestön ikärakenne ja palveluiden kysyntä. Palveluverkostonkehittämisen keinoina voivat olla mm. sähköisten palvelujen käytön tehostaminen,uudenlaiset toimintakonseptit sekä lisääntyvä yhteistyö muiden sektoreiden ja toimijoidenkanssa. Väestömuutokset eivät ratkaisevasti vaikuta kulttuuri- ja vapaaaikapalveluidenkysyntään aikavälillä 2012–2017. Ikääntyvä Kouvola tuo haasteitapalvelutarjonnan sisältöön. Koko sektorin tuottamat palvelut ovat keskeisiltä osin kuntalaistenhyvinvointia tukevaa ja lisäävää sekä ennaltaehkäisevää toimintaa.Liikuntajärjestöillä on oma merkittävä roolinsa liikunnan järjestämisessä ja edistämisessä.Kouvolassa toimii n. 130 liikuntajärjestöä, joista n. 110 saa vuosittain kaupunginavustusta. Kaupungin liikuntajärjestöjen avustusten yhteismäärä on vuonna 2011320 000 €. Järjestöjen liikuntaan käyttämien määrärahojen yhteismäärä on vuonna2011 n. 7,6 milj. €. Näissä järjestöissä on yhteensä noin 28 000 jäsentä. Liikuntajärjestöttyöllistävät n. 70 henkilöä ja tekevät tämän lisäksi vapaaehtoista liikuntatyötämittavan määrän. Tätä työtä kaupungin tulee jatkossakin kannustaa vähintään nykytasolla.Liikuntapaikkojen hoidossa palveluita hankittaneen jatkossa kolmannelta sektoriltajossakin määrin nykyistä enemmän.

2.7. Kouvolan väestö ja ikärakenne taajamittain11

13Taulukko 2. Lajien harrastajamäärät 19–65 -vuotiaiden keskuudessa koko Suomessa(Lähde kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010)Taulukko 3 Lajien harrastajamäärät 3-18 -vuotiaiden keskuudessa koko Suomessa(Lähde kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010)

14Taulukko 4. Eniten harrastajia lisänneet lajit 3-18 -vuotiaiden keskuudessa neljänvuoden aikana. (Lähde kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010)3.2. Liikuntaan vaikuttavien tekijöiden kehitys tulevaisuudessaLiikuntapalveluihin ja niiden käyttöön vaikuttavat sekä väestölliset että yhteiskunnallisettekijät. Liikunnalla on todettu saavutettavan yksilötason terveyttä edistävien vaikutustenlisäksi merkittäviä kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Säännöllinenliikunta on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys kaikissa elämän vaiheissa. Liikuntatukee lasten kasvua ja kehitystä, ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisää ikäihmistenomatoimisuutta ja elämänhalua sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.Väestörakenteellisten tekijöiden osalta merkittävin muutostrendi on ikääntyminen, jokakoskettaa koko maata. Esteettömyys ja kuntoutuspalvelut nousevat ikääntymisenmyötä entistä tärkeämmälle sijalle. Kuten luvusta 2 havaitaan ikääntyneiden määräkasvaa myös Kouvolan kaupungissa ja vaikuttaa merkittävästi palvelujen kysyntään.Pitkällä tähtäimellä liikuntapalveluiden tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat• vapaa- ajan lisääntyminen (mm. ikääntymisen seurauksena kun suurempi osaväestöstä on työelämän ulkopuolella)• yleisen elintason nousu, jonka ansiosta liikuntaan on käytettävissä rahaa entistäenemmän. Työelämän rasittavuudelle halutaan vastapainoa liikunnasta, joka auttaarentoutumaan ja jaksamaan.Liikunnan merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä on yleisesti hyväksytty ja todettumyös tutkimuksin.

15Käyttäjien vaatimukset ovat kasvaneet palveluita kohtaan ja tämä pätee myös liikuntaan:liikunnalta vaaditaan haasteellisuutta ja elämyksellisyyttä entistä enemmän. Yksilöllistyminenon merkittävä liikuntaan vaikuttava yhteiskunnallinen ja kulttuurinenmuutos. Erilaisten liikuntamuotojen määrän lisääntymisen lisäksi nuoret liikkuvat yhäenemmän omatoimisesti tai liikuntaseuroissa, ei niinkään perheen kanssa yhdessä.Yhä jatkuva kansainvälistyminen ja urbanisoituminen voivat näkyä uusien liikuntamuotojen,kuten esim. parkourin kasvavana suosiona. Lisäksi koulutustason nousunäkyy liikunnan yleistymisenä, koska koulutetummat ihmiset harrastavat liikuntaauseammin ja säännöllisemmin.Aktivoinnin kannalta on erityisen tärkeää perus- ja lähiliikuntapalveluihin panostaminen,joiden käyttämiseen on pienin kynnys ja liikunnasta voi tulla osa arkea. Liikunnallisuudenlisäämiseksi tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista liikunnan edistämiseen,yhteistyön tehostamista liikuntajärjestöjen ja eri toimijoiden välillä sekä kansalaistenliikunnallisen omavastuun lisäämistä.Kouvolan kaupungin 2010 tekemän liikuntatutkimuksen mukaan 42.6 % yli 15 -vuotiaista kaupunkilaisista ei harrasta liikuntaa tai harrastaa liikuntaa vähemmän kuin3 kertaa viikossa. Liikuntapalveluiden saatavuudella ja kattavuudella voidaan osaltaanpyrkiä aktivoimaan tätä joukkoa, mutta keskeistä on myös asenteiden muutos.3.3. Kouvolan kaupungin liikuntakyselyn tuloksetKouvolassa tehtiin keväällä 2010 liikunnan harrastuneisuuskysely. Kysely lähetettiin1500:lle yli 15-vuotiaalle kouvolalaiselle ja kyselyn vastausprosentti oli 47,3. Vastaustenmukaan liikuntapaikoista eniten käytetään kevyen liikenteen väyliä. Tulos on täysinyhteneväinen em. kansallisen liikuntatutkimuksen kanssa. Suosituin liikuntamuotoyli 15-vuotiailla asukkailla Kouvolassa valtakunnallisen tutkimuksen tapaan on kävely/sauvakävely, jota ilmoitti harrastavansa sekä kesällä että talvella 46,5 % kuntalaisista.Toiseksi suosituin liikuntamuoto on tutkimuksen mukaan kesällä pyöräily (30,8 %vastaajista) ja kolmantena tulevat uinti/vesijuoksu sekä kuntosali (noin 10 % vastaajista).Talvella kouvolalaisten toiseksi suosituin liikuntamuoto on hiihto, jota ilmoittiharrastavansa noin 31 % ja kolmantena kuntosali/ voimistelu/jumppa noin 28 % vastaajista.Tutkimuksen mukaan 57.4 % kouvolalaisista harrastaa liikuntaa vähintään 3kertaa viikossa yli 30 min. kerrallaan. Kouvolan 2010 tutkimuksen mukaan yleisinhyötyliikuntamuoto on pihatyöt (50,5 %) ja toiseksi yleisin kävely tai pyöräily työhöntai asioille (34,3 % vastaajista).Asukkaiden suurimmat parannusehdotukset kaupungille osoitetut parannusehdotuksettässä tutkimuksissa ovat:• syrjäkylien ja reuna- alueiden palveluiden muistaminen mm. kuljetuksia parantamalla• kuntopolkujen, asfalttien, latujen, valaistuksen, luistinratojen, uimarantojen jakuntosalien kunnossapitoa tulisi tehostaa.• kaupungin liikuntaryhmät täyttyvät nopeasti ja peruutuspaikkajärjestelmä puuttuuLasten ja nuorten liikuntatottumuksia ei ole viime vuosina Kouvolassa tutkittu tarkasti.Voidaan kuitenkin olettaa, että liikunnan harrastuksen muodot Kouvolassa noudattelevataikuisten tapaan valtakunnallista linjaa. Jalkapallon voidaan katsoa valtakunnallisenlinjan mukaisesti olevan Kouvolassakin nuorten eniten harrastama laji.

17Sulka II ulkoiluolosuhteiden kartoittamiseen liittyvä kuntalaisten kuulemistilaisuus pidettiinKouvola-talolla 18.1.2011. Tilaisuudessa oli läsnä 28 kuntalaista.Tilaisuudessa painotettiin:• kevyen liikenteen väylien ja pyöräteiden kunnossapidon tärkeyttä• hiihtolatujen tasapuolista tarjontaa kunnan eri alueilla• kesän kuntoratojen hyvää hoitoa, erityisesti Niivermäen kuntoradan pohjan kunnostus• kuntoreittien ja uimapaikkojen opastusten ja viitoitusten nykyistä parempaa järjestämistäja kunnossapitoa sekä ajan tasalla olevia opaskarttoja.Ampumaurheilun harrastajille pidettiin 17.2.2011 Kouvola-talolla kuulemistilaisuusammunnan olosuhteista ja niiden kehittämissuunnitelmista. Läsnä oli noin 150 ammunnanharrastajaa. Erityisesti toivottiin haulikkolajien olosuhteiden parantamista tilanteessajossa Anttilan ampumaratojen käyttö on loppumassa ympäristösyistä.Arto Toukonen on käynyt kaksi kertaa, 27.1. ja 27.4.2011, kylien neuvottelukunnankokouksessa esittelemässä liikunnan palveluverkkoselvitystä Näissä tilaisuuksissa ontuotu esiin se, että jokainen kaupunginosa, kylä tai yksittäinen henkilö voi antaa jatkuvastipalautetta liikunnan palveluverkkoon liittyen. Palveluverkkoselvitys on ollutkaupungin nettisivulla toukokuun alusta alkaen palautteen antamista varten.3.6. Järjestöjen ym. kuuleminen• Liikuntajärjestöille on lähetetty palveluverkkoon liittyvä palautemahdollisuus toukokuunalussa.• Kylien neuvottelukunnalle ja nuorisovaltuustolle on lähetetty vastaava palautekysely.Kaupungin kotisivuille laitettiin kysely, jossa kaupunkilaiset saivat ottaa kantaa liikuntapaikkojenpalveluverkkoon. Palveluverkkoon on tullut 21 kirjallista palautetta joistayhteenveto on liitteenä 16.Saadut palautteet on pääosin huomioitu tässä suunnitelmassa joko suoraan tai selvitetääntoimenpide-ehdotusten kautta.3.7. Muut selvityksetLiikuntapalveluiden lausunnon mukaan etenkin suurten sisäliikuntasalien (Lyseon liikuntahalli,Haanojan haalin liikuntahalli, Kuntotalo, Kuusankosken urheilutalo) osaltakäyttövuoroja voidaan myöntää vain n. 70 % tarpeesta. Näin ollen läheskään kaikillehakijoille ei voida käyttövuoroja myöntää heidän tarvettaan vastaavasti. Lisäksimyönnetyt vuorot suuriin liikuntasaleihin myönnetään lähes pelkästään liikuntajärjestöille.Tavallisella kaupunkilaisella, työ- ja peliporukoilla ei ole mahdollisuutta käyttövuoroihinnäistä tiloista.

183.8. MatkailuKouvolan kaupungin matkailutointa hoitava Kouvola Innovation on antanut liikuntamatkailustaseuraavan lausunnon:Liikuntamatkailun merkitys maailmalla kasvaa jatkuvasti ja siitä on tullut yksi matkailunsuurimmista trendeistä. Lisääntynyt tietoisuus liikunnan terveydellisistä vaikutuksista,ihmisten arvomaailman muutokset ja ihmisten suhtautuminen liikunnan merkitykseenomassa arkipäivässä kasvaa jatkuvasti.Liikuntamatkailulla tarkoitetaan ”matkailua, jossa ulkopaikkakuntalaiset hyödyntävätalueen liikuntapalveluja ja matkan motiivina on osallistuminen liikunta-aktiviteetteihintai -tapahtumiin tai tällaisten tapahtumien seuraaminen”. (Lackman & Verhelä, 2003).Liikuntamatkailijoita voivat olla niin vapaa-ajan matkailijat kuin työmatkailijatkin ja yhäuseammin liikunta sisältyy myös incentive (kannustus) matkoihin.Liikuntatapahtumien taloudellinen merkitys alueen elinkeinoelämälle koostuu niin itseurheilijoiden/kilpailijoiden kuin myös katsojien jättämästä matkailutulosta. Tulo kohdistuupääasiassa alueen majoitus- ja ravitsemuselinkeinolle, vähittäiskaupalle ja palveluille.Suuret liikuntatapahtumat tuovat paikkakunnalle runsaasti matkailijoita ja tuloamutta niiden olosuhteiden järjestäminen vaatii usein myös suuria panostuksia. Onmuistettava myös pienempien tapahtumien merkittävä taloudellinen vaikutus, koskaniitä voidaan järjestää useammin ja niihin tarvittava infrastruktuuri ei vaadi välttämättäjoka kerta suuria panostuksia.Liikuntamatkailun edellytyksenä on, että olosuhteet, reitistöt ja suorituspaikat ovatasianmukaisia.3.9 EsteettömyysKouvolan kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010 on otettu joitakin yleisiäkannanottoja siihen, että kaupungin tilat tulisi olla mahdollisimman esteettömiä.Kaupungilla on työryhmä joka valmistelee parhaillaan tarkempaa esteettömyysohjelmaa.Ohjelma valmistuu loppuvuonna 2011.Esteettömyysohjelman vision mukaan:• Kouvola on vuonna 2015 kaikille esteetön kaupunki, jossa kaikkien ihmistenliikkuminen ja toiminen on turvallista, omatoimista ja sujuvaa.• esteettömyyden vaatimus sisällytetään kaupungin strategisiin päämääriin• ohjelman laadinnan yhteydessä todetut puutteet pyritään korjaamaan vuoteen2015 mennessä• perustasoa oleva esteettömyys tulisi olla voimassa koko kaupungin alueella• erikoistason esteettömyys pyritään savuttamaan vanhusten ja vammaistenpalvelukotien ja asuinalueiden lähiympäristössä ja kävelyreiteillä, kävelykatuympäristöissäja palvelualueilla, päiväkotien ja koulujen välittömässä läheisyydessäsekä liikunta- ja leikkipaikoilla, joilla on huomioitu kaikki käyttäjät• kiireellisimmät kohteet liikuntapaikkojen parannusten osalta ovat Kuusankoskenurheilutalon luiskan ja kuntosalin sisäänkäynnin parantaminen.Kouvolan kaupungin asukkaille tehtyjen kyselyjen mukaan kevyen liikenteen väylät jakuntoreitit ovat asukkaiden eniten käyttämiä liikunta- ja ulkoilupaikkoja. Näiden alueidenesteettömyyteen tulee kiinnittää aivan erityinen huomio.

194. Liikunnan palveluverkkoselvityksen kriteeristö liikunnan peruspalveluistaSeuraavaa kriteeristöä käytetään soveltuvin osin Kouvolan liikuntapaikkojen palveluverkonmäärittelyssä:1. Lähipalvelut taajama-/vaikutusalueella 100–500 asukasta• valaistu kuntorata/hiihtolatu• uimaranta/ uimapaikka• luistelualue• lähiliikuntapaikka/korttelikenttä/pallokenttä2. Aluepalvelut taajama-/vaikutusalueella 500–4000 asukasta• palloilusali• kuntosali• valaistu kuntorata/ hiihtolatu yli 2 km• urheilukenttä/jalkapallokenttä (nurmi)• uimaranta/uimapaikka• luistelualue- jääkiekkorata• pieni liikuntakeskus3. Keskuspalvelut taajama-/vaikutusalueella yli 4000 asukasta• palloiluhalli• valaistu kuntorata/ hiihtolatu• kestopintainen urheilukenttä/pallokenttä• suuri liikuntakeskus• uimahalli• jäähalli4. Erityisurheilulaitokset (keskitetyt sijoituspaikat)• ammunta• moottoriurheilu• jääurheilu• hevosurheilu• ilmailu• keilailu• golf• tennis• laskettelu/lumilautailu• ym.5. Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia liikuntapalveluverkossaYleistä1. Liikuntapaikkojen palveluverkko pidetään pääpiirteissään nykyisellä tasolla lukuunottamatta niitä toimenpide-ehdotuksia mitä palveluverkkoon on esitetty toimenpide-osassatehtäväksi. Pääasiallisena perusteena ovat liikunnan harrastamisensuuret terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät positiiviset vaikutukset.

202. Liikuntalaitosten aukioloaikoja tarkastellaan tehostaen erityisesti viikonloppujen, iltojenja kesän osalta.3. Liikuntapaikkojen hoidon ja kunnossapidon resurssit kohdennetaan erityisestiolemassa olevan palveluverkon laadukkaaseen hoitamiseen. Mikäli kaupunginomat vähenevät henkilöstöresurssit eivät kaikilta osin riitä, täydennetään resurssejahankkimalla ne ulkopuolelta yksityisiltä, kyläyhdistyksiltä tai järjestöiltä (esim.kylien jääkenttien ja hiihtolatujen hoito).4. Laaditaan liikuntapaikkojen palveluverkon hoito- ja laatukriteerit.5. Lisätään laitosten sähköisen asioinnin palveluja esimerkiksi kulunvalvonnassa jatilojen käyttövuorojen varauksissa.6. Laaditaan asiakaslähtöinen hallintamalli teknisen tuotannon liikelaitoksen, tilaliikelaitoksenja muiden hallintokuntien kanssa toiminnan, hankkeiden, investointien japalvelujen yhteensovittamiseksi.7. Kannustetaan järjestöjä ja kuntalaisia käyttämään myös yksityisiä liikuntapalveluja.Kaupunki tukee liikuntajärjestöjä niiden käyttäessä yksityisiä liikuntapaikkojasilloin kun kaupungin tarjoamia liikuntapaikkoja ei ole saatavana. Näin edistetääneri liikuntamuotojen ja järjestöjen tasa-arvoisuutta.8. Uudet liikuntalajit (esim. parkour ja airsoft) otetaan huomioon vuosittaisissa liikuntainvestoinneissatasaveroisena muiden lajien kanssa. Tässä yhteydessä tarkastellaanvanhojen suorituspaikkojen käyttötarkoituksen muuttaminen.9. Kaupungin tuki (netto) liikuntajärjestöille pyritään pitämään nykytasoisena (sisältääavustukset ja välillisen tuen, esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttö, yhdessä).(katso kohta 1.2.2.)10. Tehdään yhteistyötä kaupungin eri hallinnon alojen välillä liikkumiseen kannustavankaupunki- ja elinympäristön kehittämiseksi mm. suunnittelemalla lähiliikuntapaikkoja,kevyen liikenteen väyliä ja viheralueita liikkumiseen kannustavaksi.11. Selvitetään liikuntalaitosten yhtiöittäminen.12. Kaupungin liikuntapaikkojen esteettömyyden puutteita pyritään kaupungin hallinnoimillaliikuntapaikoilla korjaamaan esim. hyväksyttävän kaupungin esteettömyysohjelmanmukaisesti.Toimenpide-ehdotuksetKUNTOREITIT JA HIIHTOLADUTYleistäKuntoratojen ja hiihtolatujen palveluverkko pidetään nykyisellä tasolla ja sitä kehitetäänlähinnä reittien kuntoon ja hoitoon panostamalla. Uusia reittejä on tarve rakentaalähinnä nykyisiä reittejä yhdistelemällä ja uusien asuntoalueiden yhteyteen. Matkailulletärkeistä pitkistä ulkoilureiteistä tehdään erillinen suunnitelma yhteistyössä KouvolaInnovationin kanssa.

21Toimenpide-ehdotus 1Kuntoreittien ja hiihtolatujen pohjien kunnostussuunnitelma tehdään palveluverkkoonkuuluville reiteille. Tätä varten tulee laatia erillinen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmapitää sisällään myös kuntoratojen ja hiihtolatujen taso- ja hoitoluokituksensekä esteettömyysarvioinnin/-suunnitelman. Kehittämissuunnitelma laaditaanvuosien 2011–2012 aikana.Toimenpide-ehdotus 2Palveluverkkoon kuuluville kuntoreiteille ja hiihtoladuille laaditaan opastus- ja viitoitussuunnitelmayhdessä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun viestinnän kanssa.Toimenpide-ehdotus 3Talvisia kävelyreittejä suunnitellaan ja toteutetaan 2-3 kpl asutuksen painopistealueilleseuraavien 1-3 vuoden aikana.KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄTYleistäKevyen liikenteen väylät ovat tehtyjen liikunnan harrastustutkimusten mukaan kouvolalaistenylivoimaisesti suosituin liikuntapaikka. Tämän verkoston kehittämiseen, ylläpitoonja hoitoon on tarvetta panostaa nykyistä enemmän yhteistyössä eri tahojenkanssa.Toimenpide-ehdotus 1Kevyen liikenteen raittien kehittämistä ja rakentamista liikuntapaikkana ja työmatkaym.hyötyliikunnassa edistetään yhteistyössä kaavoituksen ja maankäytön sekä ELYkeskuksenkanssa erillisellä kehittämissuunnitelmalla. Pääpaino on yhdisteltävienreittilenkkien suunnittelemisessa.Toimenpide-ehdotus 2Kevyen liikenteen väylien vuosittaiseen kunnossapitoon, erityisesti pinnoitteiden hyväänkuntoon, kiinnitetään erityinen huomio.URHEILU JA PALLOKENTÄTToimenpide-ehdotus 1Urheilu- ja pallokenttäverkosto säilytetään pääosin nykyisellään.Toimenpide-ehdotus 2Nykyisten murskapintaisten urheilukenttien kiertävien juoksuratojen hoidon sijasta parannetaannäiden kenttien muiden suorituspaikkojen sekä pallokentän kuntoa.Toimenpide-ehdotus 3Tekonurmikenttien määrää lisätään nykyisten nurmi- ja hiekkakenttien paikalle erilliseninvestointiohjelman mukaisesti. Näin saadaan nykyisten kenttien käyttöastetta javuotuista käyttöaikaa lisättyä.

22Toimenpide- ehdotus 4Jalkapallon päästadionille haetaan yhteistyössä seurojen kanssa paikka, jossa olosuhteidenkehittämiseen pitkällä aikavälillä voidaan sitoutua.LUISTELU JA JÄÄKIEKKORADATYleistäLuistelu- ja jääkiekkoratojen verkoston on pääpiirteissään kattava ja tämän hetkentarpeita vastaava. Uusien lähiliikuntapaikkojen rakentamisen yhteydessä verkostonlaajentamistarve otetaan yksityiskohtaisesti tarkasteluun tapauskohtaisesti.Toimenpide-ehdotus 1Luistelualueiden ja jääkiekkoratojen verkosto pidetään pääosin nykyisellään.Toimenpide-ehdotus 2Uusia hoidettavia luistelualueita tehdään lähiliikuntapaikkoja rakennettaessa tai uusienasuinalueiden yhteyteen.Toimenpide-ehdotus 3Uusia jääkiekkoratoja ei tehdä. Jokaisen jääkiekkoradan uusimistarpeen yhteydessäarvioidaan voidaanko jääkiekkorata muuttaa luistelualueeksi.Toimenpide-ehdotus 4Jokaiselle palveluverkkoon kuuluvalle jääkiekkoradalle kuuluu pukukoppi ja luistelualueellevähintään katos ja penkki luistimien vaihtoa varten. Näiden hankintojen järjestyksestätehdään erillinen listaus vuosien 2011–2012 aikana.PALLOILU- JA LIIKUNTASALIT/-HALLIT SEKÄ KUNTOSALITYleistäSelvitysten mukaan suurista sisäliikuntatiloista on puutetta. Näistä tiloista käyttövuorojavoidaan myöntää vain n. 70 %:lle tarpeesta. Lisäksi jäähalli on kuormittunutmuun muassa konserttien, messujen jääkiekon ja muiden tapahtumien osalta niin, ettäkaikki suurtapahtumat eivät saa jäähallista tarvitsemiaan vuoroja. Tästä kärsiimuun muassa koripallo, jonka otteluita on vaikea sisällyttää riittävän tasokkaisiin tiloihin.Liikunnan, kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyönä tulee tehdä suurhallin/ monitoimihallintarvekartoitus pikaisesti. Kuntosalien käyttö on tutkimusten mukaan lisääntynytselvästi. Kuntosalien varusteluun, laitteiden kunnossapitoon ja kuntosalien määränsäilyttämiseen vähintään nykytasolla tulee panostaa.Toimenpide-ehdotus 1Näiden tilojen palveluverkko pidetään pääosin nykyisellään.Toimenpide-ehdotus 2Koulun lakkautuessa selvitetään mahdollisuudet jatkaa sisäliikuntatilan liikuntakäyttöä.

23Toimenpide-ehdotus 3Kaupunki kannustaa yksityisten ja järjestöjen sisäliikuntatilojen käyttöä kuntalaistenliikuntapaikkana.Toimenpide-ehdotus 4Kuntalaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja tapahtumien tilojen tarvetta kartoittamaantehdään kaupunkikehityksen /elinkeinotoimen johdolla esiselvitys suur- / monitoimihallistavuoden 2012 aikana.MATKAILUToimenpide-ehdotus 1Repoveden kansallispuiston reitistöstä vastaa Metsähallitus. Merkittävä tekijä on kuitenkinkansallispuiston ulkopuolisten virkistysreittien kehittäminen. Reitit tulee olla yhteiskäytöllisiävaelluksen, maastopyöräilyn ja hiihdon kanssa.Toimenpide-ehdotus 2Väliväylän melontareittiä kunnostetaan parhaillaan Kinnon KULU-hankkeessa. Reittikuuluu laajempaan kokonaisuuteen ja yhteistyötä reitin kehittämisessä tulee tehdä ylikuntarajojen.Toimenpide-ehdotus 3Kymijoen osalta tulee huomioida melonnan ja kalastuksen vaatimat rantautumispaikat.Toimenpide-ehdotus 4Retki- ja maastopyöräilyreittejä suunnitellaan ja toteutetaan Kinnon KULU-hankkeessa.Reitistöt vaativat rakenteita, maastotöitä ja tulevaisuudessa myös vuosittaista ylläpitoa.Toimenpide-ehdotus 5Liikuntapaikkojen vuokraus ulkopuolisille tahoille tapahtumia/kilpailuja varten. Yhteisestimietittyjen pelisääntöjen luominen tilojen (esim. jäähalli) vuokraamiselle huomioidentapahtumien kokonaisvaltainen merkitys kaupungin elinkeinoelämälle.Toimenpide- ehdotus 6Virkistysalueyhdistyksen rooli matkailuun liittyvien ulkoilualueiden hoidossa ja kunnossapidossaselvitetään vuoden 2011–12 aikana.Toimenpide- ehdotus 7Vuonna 2006 laadittu ylimaakunnallisen liikuntareitistön verkosto pidetään tärkeimmiltäosin yllä ja hyvässä kunnossa.

24UIMAHALLITYleistäKaupungin ylläpitämä/kustantama uimahallien verkosto (6 kpl) on poikkeuksellisen tiheäasukaspohjaan nähden (1/15 000 asukasta). Uimahallien kävijämäärät ovatkääntyneet joissakin uimahalleissa laskuun. Eräänä keskeisenä syynä tähän voidaankatsoa olevan sen, että uimahallissa ei ole tehty toiminnallisuutta ja monipuolisuuttalisääviä ratkaisujaHallit on rakennettu 1960–80- luvuilla vastamaan kunto-/matkauinnin haasteisiin. Nykypäivänuimahalleissa korostuu virkistyksen tarve erityisesti nuorten ja lapsiperheidenosalta.Toimenpide-ehdotus 1Kaupunki pitää yllä 5 omaa nykyistä uimahallia ja tukee Korian Puustellin uimahallinylläpitoa tämän hetkisellä tasolla vuoden 2012 loppuun.Toimenpide-ehdotus 2Uimahallien yhtiöittämisen mahdollisuus selvitetään kesään 2012 mennessä.Toimenpide-ehdotus 3Samaan aikaan yhtiöittämisselvityksen kanssa selvitetään onko mahdollisuutta toteuttaaKouvolan alueella virkistykseen nykyisiä halleja paremmin palveleva virkistysuimahalli,jolla uinnin ja siihen liittyvän virkistysliikunnan osuutta saadaan kasvatettua.Hankkeelle pyritään löytämään toteuttaja. Kaupunki tukee ja avustaa hankkeentoteutusta. Hankkeen selitystyön yhteydessä kartoitetaan myös Kouvolan Uimareidenesitystä 50m:n altaan rakentamismahdollisuudesta hallin yhteyteen. Tässä yhteydessätutkitaan myös nykyisten uimahallien laajennusmahdollisuus.Toimenpide-ehdotus 4Kohdissa 2 ja 3 mainittujen selvitysten valmistuttua otetaan kantaa Haanojan Haalinuimahallin peruskorjaukseen ja Korian Puustellin uimahallin tukemiseen vuoden 2012jälkeen.JÄÄHALLITYleistäJäähallien nykyinen lukumäärä 4 on sopiva suhteutettuna asukaspohjaan (1 halli/22000 asukasta). Hallien käyttöä tulee voida tehostaa muun muassa saattamalla kaikkineljä kaupungin tukemaa hallia saman varausjärjestelmän piiriin.Mikäli nykyiset jäävuorot eivät tulevaisuudessa riitä, on neuvoteltava mahdollisistauusista käyttövuoroista lähiseudun muiden hallien kanssa.Toimenpide-ehdotus 1Kaupunki pitää yllä 3 omaa nykyistä jäähallia ja tukee Inkeroisten jäähallin ylläpitoatämän hetkisellä tasolla vuoden 2011–2012 talvikauden loppuun.

25Toimenpide-ehdotus 2Kaikkien kaupungin ylläpitämien ja tukemien jäähallien (4 kpl) yhtiöittämisen mahdollisuusselvitetään vuoden 2012 kesään mennessä.Toimenpide-ehdotus 3Mikäli jäähallien yhtiöittäminen raukeaa otetaan Inkeroisten jäähallin ylläpito ja hallinnointierikseen tarkasteluun.Toimenpide-ehdotus 4Mikäli jääaika ei riitä käyttäjille nykyisissä neljässä jäähallissa, neuvotellaan lisäajansaamisesta jäänkäyttäjille Kausalaan rakennettavan jäähallin yhtiön edustajien kanssa.LÄHILIIKUNTAPAIKATToimenpide-ehdotus 1Lähiliikuntapaikoille tehdään erillinen kehittämissuunnitelma, jossa painotetaan erityisesti:- alueellista kattavuutta asukkaiden painopistealueet huomioiden- uusien, lapsia ja nuorisoa kiinnostavien liikuntalajien harrastamismahdollisuutta- liikuntapaikkojen monikäyttöisyyttä ja ympärivuotisuutta- esteettömyyttä- helppoa tavoitettavuutta- virikkeellistä kaupunkiympäristöäERITYISURHEILULAITOKSETToimenpide-ehdotus 1Melua ja muita ympäristöhaittoja tuottaville lajeille (ammunta, moottoriurheilu) haetaanmahdollisuuksien mukaan keskitetyt suorituspaikat, jotka täyttävät ympäristöviranomaistenvaatimukset ja vähentävät ympäristön kuormittumista muilla alueilla.Toimenpide-ehdotus 2Uusia erityisurheilulaitoksia suunniteltaessa, peruskorjattaessa ja rakennettaessaotetaan aina huomioon ainakin suorituspaikan harrastajamäärät, suorituspaikkaakäyttävien lajijärjestöjen määrät, lajin käyttökustannukset/käyttömaksut, investoinninrahoittajat/kustannusten jako, kilpailutoiminnan vaatimukset.Toimenpide- ehdotus 3Kaupunki tukee retkiluistelurata-hanketta yksityisen toteuttamana vuosittain talousarviomäärärahojenpuitteissa.Toimenpide-ehdotus 4Kaupunki osallistuu Yrtinkankaan ampumaurheilukeskuksen -hankkeen toteutusvaiheeseenmyöhemmin erikseen määriteltävällä osuudella.

265.1. Lisäselvitys kaupunginvaltuusto 13.2.2012 § 19Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvitys liitteineen toimii päätöksenteontaustamateriaalina. Lisäselvitys on laadittu alkuperäisen liikuntapaikkojen ja -alueidenpalveluverkkoselvityksen luvun 5. "johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia liikuntapalveluverkossa"pohjalta. Ehdotuksista on koottu keskeisimmät toimenpiteet valtuustonlinjattaviksi. Ne toimenpide-ehdotukset, jotka sisältävät toiminnallista kehittämistätai toiminnan uudelleen järjestämistä ovat liikuntapaikoista ja -palveluista vastaavantoimielimen toteutettavissa ja niistä esitellään koosteet esittelytekstissä.Palveluverkkoselvityksen lähtökohtana on turvata asiakkaille (kuntalaiset, järjestötym.) tarvetta vastaavat mahdollisimman laadukkaat, monipuoliset ja alueellisesti kattavatliikunta- ja suorituspaikat huomioiden käytössä olevien liikuntapaikkojen hoitojakunnossapitoresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Liikunnan palveluverkollaon vaikutusta liikunnan harrastamiseen ja sitä kautta vaikutetaan kuntalaistenterveyteen ja hyvinvointiin.UKK-instituutin tutkimusten mukaan liikunnalla on terveysvaikutusta ainakin seuraaviensairausryhmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa:- liikunnan lisäys ja hyvä kunto pienentävät aivohalvauksen vaaraa- osteoporoosia ja kaatumisia voi ehkäistä liikunnalla- säännöllinen liikunta laskee verenpainetta lähes yhden verenpainelääkkeen verran- liikunnan lisäys ja kunnon kohoaminen pienentävät sepelvaltimotaudin vaaraa- liikunta ehkäisee tyypin 2 diabetesta - jo työmatkaliikunta vähentää sairastavuutta(UKK-instituutti, liikunta ja sairaudet)Toiminnan kustannustietoinen kehittäminenKaikissa kaupungin liikuntapaikoissa arvioidaan käytön määrää suhteessa liikuntapaikkojenylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä edellyttää keskeisten ulko- jasisäliikuntapaikkojen kävijämäärien seurantaa esim. kävijälaskurien avulla sekä muidenliikuntapaikkojen käytön arviointia.Liikuntapaikoista aiheutuviin kuluihin voidaan vaikuttaa:- ylläpidon tasoa pudottamalla (palveluverkon hoito- ja laatukriteereiden määrittely).- järjestämällä paikallisten tai erikoistuneita harrastajaryhmiä palvelevien liikuntapaikkojenhoitoa uudelleen (palvelun hankinta kyläyhdistyksiltä, liikuntaseuroiltatai yrityksiltä). Nykytilanteessa liikuntapalveluissa on 21 hoitopalvelusopimusta,joiden arvo on n. 100 000e.- tehostamalla resurssien käyttöä käyttäjämäärää vastaaviksi (ohjata palveluidenkäyttäjät hiljaisina aikoina tiettyihin liikuntapaikkoihin, esim. aamu-, ilta- ja kesäkäyttö).- investoimalla liikuntapaikkojen sähköisiin palveluihin etenkin suurissa liikuntalaitoksissa(kiinteistöhoidon etävalvonta sekä käytön kulunvalvontaa).- selkiyttämällä liikuntapalveluiden ja -paikkojen hallintoa keskittämällä ne toiminnallisiksikokonaisuuksiksi (vastuiden sekä asiakkaiden asioinnin selkiyttäminenosana organisaatiouudistusta).- karsimalla palveluverkkoa ja ohjaamalla palveluiden käyttäjät jäljelle jääville liikuntapaikoille.

27Liikuntapaikoista saataviin tuloihin voidaan vaikuttaa:- toimintatuottoja lisäämällä (käyttömaksujen nosto tai käytön kasvu).- lisäämällä varattavien liikuntatilojen käyttöastetta (sähköisen varausjärjestelmänajantasaisuus ja peruutusvuorojen markkinointi).Näiden toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on liikuntapalveluista vastaavan toimielimenalaista toimintaa.Valtuuston linjattavat toimenpiteetKaupungilla on liikuntalaitoksia (jäähallit, uimahallit ja suuret liikuntahallit), joissa onmerkittävää omistusmassaa ja joiden aiheuttamat pääoma- ja ylläpitokustannuksetsuhteessa käyttömaksuina saataviin tuloihin edellyttää tarkempaa selvitystä. Kyseisistälaitoksista tulisi tehdä yhtiöittämisselvitys, jonka tarkoituksena on selvittää onkotoiminnan ja talouden näkökulmasta perusteltua muodostaa liikuntalaitoksista yhtiö/yhtiöitähallinnoimaan niitä.Selvityksessä:- kartoitetaan liikuntalaitosten nykytila- esitetään yhtiöittämisen etuja ja haittoja kaupungin, asiakkaan, talouden ja toiminnannäkökulmasta nykytilanteeseen verrattuna esim. SWOT- analyysin avulla- laaditaan ehdotuksia yhtiöittämisen erilaisista vaihtoehdoista kustannusten ja toiminnankannalta- tehdään perusteltu ehdotus Kouvolan kaupungille liikuntalaitosten hallintomuodostaYhtiöittämisselvitystä tekemään valitaan tarjouskilpailun perusteella konsultti ja työtäohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Selvityksen valmistuttua kesään mennessätuodaan se päätöksentekoon siten, että ratkaisut voidaan huomioida vuoden 2013 talousarvionvalmistelussa.Lisäksi, yhtiöittämisselvityksestä riippumatta, toteutetaan uimahallien osalta tehostettukävijä- ja kustannusseuranta vuosina 2012–2013, jonka jälkeen määritellään rajakaupungin nettomaksuosuudelle (esim. euroa/kävijä) uimahalleille. Tämä yhdessäyhtiöittämisselvityksen kanssa on pohjana päätöksenteolle mahdollisesti lakkautettavistauimahalleista sekä muille uimahalleille toteutettavista investoinneista. Esitykseenliittyen Haanojan uimahallia ei peruskorjata ko. seurantajakson aikana, vaanratkaisu investoinnin toteuttamisesta perustuu seurannasta saataviin tietoihin.Kaupunginvaltuusto hyväksyi uimahallien, jäähallien ja suurten liikuntahallien vuosien2012 ja 2013 kävijä- ja kustannusseurannan, jonka pohjalta määritellään kaupunginnettomaksuosuus kävijää kohden. Näiden tietojen pohjalta valmistellaan kesään 2014mennessä esitys mahdollisista uimahallien lakkauttamisista ja kehittämisistä.6. Investoinnit/tarpeetSuurhalli/monitoimihalli (kärkihanke)• elinkeinon vetämä yhteistyöhanke elinkeinoelämä/liikunta/kulttuuri• kaupungin ulkopuolista rahoitusta tulee saada merkittävästi• vetovoimatekijä tapahtumien saamiseksi

28Virkistysuimahalli/50m:n allas (kärkihanke)• vetovoimatekijä matkailijoiden saamiseksi• mahdollistaa karsia muuta uimahalliverkostoa• nuorison toivelistalla ykkösenä• kääntää uimahallien kävijämäärän nousuun• voidaan tehdä jotakin nykyistä hallia laajentamallaUrheilu-/jalkapallostadionien kehittämishanke (kärkihanke)• löydettävä sopiva paikka jalkapallon tulevaisuuden päästadionille• seurojen kanssa yhteistyössä• löydettävä kaupungin ulkopuolista rahoitustaYrtinkankaan ampumakeskushanke (kärkihanke)• täydentää Tyrrin ampumakeskuksesta puuttuvia ammunnan suorituspaikkoja• haulikkolajit kärkihankkeena• löydettävä kaupungin ulkopuolista rahoitusta• mahdollistaa suuret ammuntatapahtumatKuplahalli/palloiluhalli (Valkeala)• yksityinen ylipainehallihankePalomäen mäkiurheilukeskus• nykyisten pikkumäkien kunnostus ja muovitus kesäkäyttöön sopivaksi• mahdollistaa ison mäen purkamisenUtin skeittipaikka• alueellinen hankeHaanojan haalin uimahallin/liikuntahallin peruskorjaus• liikuntahallin peruskorjaus välttämätön• uimahallin peruskorjaus liittyy hallin toiminnan jatkumiseenNiivermäen kuntoradan valaistus• asukkaiden painopistealueella• tämän hetken käyttö rajoitettuaLähiliikuntapaikat 1/vuosi• lisää liikuntapaikkojen käyttöä ja tavoitettavuutta sekä virikkeellistä kaupunkiympäristöäKuntoratojen peruskorjaus 60.000€/vuosi• kuntalaisten suosituimmat liikuntapaikat ovat kevyen liikenteen väylät ja kuntoradat• kuntalaiskyselyjen mukaan toivotaan nykyistä parempaa hoitoa ja kunnossapitoa