”Systemaattista viherpesuilmiötä meillä ei ole esiintynyt, muttamaailmalta on tietoa tällaisestakin kantautunut.”EU:n luomutunnuksen käyttö on pakollista kaikissa EU:ssa valmistetuissavalmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Muissa luomutuotteissaja EU:n ulkopuolelta tuoduissa luomutuotteissa tunnuksen käyttö onMerkkikirjo kasvaa edelleenYmpäristö- ja luomumerkit ovat joko viranomaisten tai epävirallistentahojen kuten järjestöjen tai yritysten hallinnoimia ja valvomia.Epäviralliset merkit tai ympäristöjärjestöjen logot eivät takaa yhtäkokonaisvaltaista ja riippumatonta lähestymistapaatuotteiden ympäristövaikutuksiinvalinnaista.Luomu-valvottua tuotantoa -merkki eli ns. aurinkomerkki noudattaaEU:n asetuksen luomuehtoja ja osoittaa että tuote on suomalaisen viranomaisenvalvonnassa. Tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöitySuomessa. Merkin myöntää Elintarviketurvallisuusvirasto.kuin viralliset ympäristömerkit.Leppäkerttumerkin vaatimuksia ovat mm.”Yrityksille ympäristömerkkiYhteistä kaikille merkeille on kuitenkinEU:n luomuasetuksen noudattaminen, tuotteense, että kussakin tuoteryhmässä vain ympäristölleparhaat tuotteet voivat saada käyttöoikeudet.Merkkien myöntämiskriteerit laaditaanasiantuntijaryhmissä, jotka arvioivat tuotteenolennaisia ympäristövaikutuksia senantaa motiivin kehittää tuotettaja prosessia ekologisempaansuuntaan.”kotimaisuus ja Luomuliiton jäsenyys.Biodynaamisen tuotteen tunnistaaDemeter-tuotemerkistä. Energiamerkki kertoolaitteen ener gian kulutuksen ja suorituskyvyn.Ekoenergia-merkki (entinen Norppaenergia-merkki)elinkaaren eri vaiheissa.Koska kriteerit uusitaan noin kolmen vuoden välein, tuotteiden onkehityttävä vastaamaan uusia vaatimuksia.on Suomen luonnonsuojeluliiton energian ympäris-tömerkki. Se on ainoa ympäristömerkki energialle Suomessa. Merkkimyönnetään uusiutuvista ener gianlähteistä tuotetulle sähkölle ja lämmölletietyin kriteerein. Tavoitteena on ohjata kuluttajia energiavalintoihin,EU:lla myös luomumerkkiEU:n luomumerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten,jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkin EU:n maan luomuvalvonta.Suomessa merkin valvonta tapahtuu ELY-keskusten ja Elintarvikevirastontoimesta. Valvonnan perustana ovat EU:n asetuksetluomutuotteiden tuotannosta.joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet, sekä lisä-tä tietoisuutta energiantuotannon ympäristöhaitoista.Reilun kaupan merkin tavoitteena on parantaa tuottajiensosiaalisia ja taloudellisia oloja.Lisäksi on vielä muun muassa kansallisia merkkejä, hiilijalanjälkijavesijalanjälkimerkki ja lisää tulee. MATIAS UUSIKYLÄKUVA: TEKES /52 <strong>proresto</strong> 2/<strong>2013</strong>
16 <strong>proresto</strong> 2/2012TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: RODEO.FIRuoan luonnollisuus on noussut trendiksi ja tärkeäksi osaksiviimeaikaista ruokakeskustelua. Yhä enemmän on niitä, jotkavaativat ruoan luonnollisuutta ja lisäaineista luopumista,sekä lähiruoan suosimista.LUONNOLLISUUS MERKITSEE eri ihmisille ja ryhmittymille eriasioita. VTT:n tammikuisessa Nutritech-seminaarissa Kaisa Poutanenkäytti määritelmää, jonka useimmat kuitenkin hyväksyvät. Poutasenmukaan luonnollisia ovat ”ruoan ja juoman ainekset, jotka ovat pe-räisin luonnosta (kasveista, eläimistä tai mineraaleja) ja joita on voitukäsitellä jollain perusmenetelmällä, kuten jauhamalla, savustamalla,paahtamalla, pakastamalla, kuivattamalla tai käyttämällä”.Keinotekoisina taas pidetään aineita, joilla ei ole luontaista vasti-netta ja jotka on tuotettu laboratorio-oloissa kemiallisissa prosesseis-sa. Jotta asia ei olisi aivan näin yksinkertainen, niin nykyään suuriosa elintarviketeollisuuden käyttämistä lisäaineista voi olla luonnos-eikä siis kerätä luonnosta. Myös geenimuuntelu liittyy tähän keskuste-luun: onko geenimuuntelulla kehitetty, mutta luonnossa kasvanut ruo-kasakin esiintyviä aineita, joita tuotetaan kemiallisten prosessien kautta,luonnollista?”Luonnollisuus on suhteellinenkäsite, joka muuttuu ajan japaikan mukaan.”2/2012 <strong>proresto</strong> 1722 <strong>proresto</strong> 2/2012TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: PAUL CHARPENTIERKouluruoka puhuttaa taas enemmän kuin aikoihin. Ruoan lisäaineista, ruokalajien maittavuudesta sekä luomusta jalähiruoasta keskustellaan kiihkeästi lehdissä ja keskustelupalstoilla. Jopa pääministeri Jyrki Katainen on ottanut kantaaaiheeseen ja todennut kouluruoan olevan tärkeä osa kansallista ruokakulttuuria. Tänä vuonna myös järjestettiin ensimmäist täkertaa valtakunnallinen kouluruokakilpailu, jossa etsittiin Suomen parasta koulukeittiötiimiä.KILPAILUN FINAALI pidettiin maaliskuussa Gastro 2012 -messuilla hittämät reseptit eivät jää ilahduttamaan vain Korpilahden koululai-ja sen voitti Korpilahden koulua edustanut ISS Palveluiden keskuskeitsia,vaan ne annetaan käyttöön kaikille Suomen kouluille.tiön tiimi. Kilpailun yhtenä tavoitteenaoli löytää uusia reseptejä ja iloa kouluruuansuunnitteluun.Ruoka on houkutinSuomi on ensimmäinen maa– ei karkotinVoittoisaan menuun kuuluivat jauhelihakeittoja kauraleipä, Kasvis-pas-laki maksuttoman kouluruoanSuomessa alettiin jo 1900-luvun alus-talasagnette ja Kuhapyörykät intialai-tarjoamisesta kaikille koululaisille. sa tarjota (joissain kouluissa) ruokaaasella hernekastikkeella. Finalistien ke-vähävaraisille lapsille, jottamaailmassa, jossa säädettiinKouluruoka on kulkenut pitkän tien.nämä2/2012 <strong>proresto</strong> 238 <strong>proresto</strong> 2/2012TEKSTI: ARTO K. KOSKELOKUVAT: FAZER LEIPOMOTLeipäon perinteiseesti ollut yksi suomalaisen ruokavalionon kulmakivistä. Sitäon syöty niin n yltäkylläisyydenylläisyydenkuin puutteenkinaikoina.Viime vuosina leipä on kuitenkin ajautunut ongelmimiin. in. Toisaalta kuluttajat ovatpirstoutuneet pienemmiksi ryhmiksi, toisaalta käyneet krantuiksi. Osa on havahtunut vaatimaan ruokansavähemmän prosessoituna, toinen korvannut korppunsunsa karppauksella. Samaan aikaan viljan maailmanmarkkinahinnat vetävät vuoristorataa jauusiuusimmattrendit huuhtoutuvatrannoillemmeme yhtä änopeanopeasti kuinvetäytyvätkin. Osaleipomoista on jo tippunut kyydistä. Mihin leipä on matkkalla?”HYVÄ LEIPÄ on kuohkea kea sisältä ja rapea päältä. Sen kuoressa on ovat muuttuneet ympärillämme. Puhtaaseen ruokaan ja eettiseen kulutukseenlinkittyvä lohas-trendi on kasvanut myös Suomessa. sa. Meidänlievästi karamellisoitunutta utta makeutta. Juuren käyttö tuo makuun mukavaahappamuutta ta ja herkullista syvyyttä”,toimitusjohtaja Henrik tekemisemme on osunut siihen vähän kuin vahingossa,a, mikä on todel-Bruun kuvailee e ja näyttää ä maistelevan evan ajatusta.la hieno juttu”, Bruun selittää. ä. Kriisi on selvästi valikoivaaa sorttia.Seuraavaksi piansatavuotta ta Helsingin Punavuoressa toimineenRuoan autenttisuus on ollut viime aikoina enemmämän tapetilla kuinKanniston Leipomontoimitusjohtaja ja hämmentää toimittajaa puheil-koskaan. Aiheesta on julkaistu kirjoja ja sille on uhrattu medioissalaan.Ensin hän toteaa, a, että toimiala on kriisissä, mikä näkyymuun paljon palstamillimetrejä. Teollisen ruoan sisältämistä lisäaineistaaonmuassa leipomoiden katotoamisina. ina. Perinteikäs Primulakin meni tovi sit- puhuttu kovin äänenpainoin.ten nurin. n. Sitten hän kuitenkin mainitsee, että Kanniston myynti onJos Kannistolla meneehyvin, kukaties häviäjiä äpitää etsiä toiseltakasvanut. Eräänä ä vuononna jopa 40 prosenttia.Mistä oikein on kysy-suunnalta.unnalta. a. Marketin leipähyllyä tuijottaessa olisi vaivatonta ajatella,mys, pukkaako sitä leipäkriisiä vai ei?että legendaarinen muovipussiin pakattu paahtoleipä, tuo pehmeä-kuorinen pullamössötuote, joka pysyy syömäkelpoisena sena viikkotolkul-työnä valmistettua korkrkealaatuisatuista a artesaanileipää, mutta markkinatla kemikaalien kaalien avulla ja jonka valmiin paloittelun helppous vain ”Me olemme itseasiassa tehneet eet samaa juttua läpivuosien, käsi-alle-Onko käsin valmistetustatuoreesta leivästä tullutvuosien saatossa jonkin sortinylellisyystuote, johon harvalla onvaraa?2/2012 <strong>proresto</strong> 9<strong>proresto</strong> lukijatutkimus 2012Parjattu kouluruoka nostaa profiiliaanLUONNOTONTA MENOARUOKATUOTANNON SUDENKUOPAT SAATTAVATYLLÄTTÄÄ TIEDOSTAVATKIN TAHOTPAHA, PAHEMPI, KOULURUOKA?PARJATTU KOULURUOKA NOSTAA PROFIILIAANERI RINTAMILLAJOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMMESuuria oluita tehdäänpienissäkin panimoissaTeurastamonuusi alkuwww.<strong>proresto</strong>.fiJokapäiväinen leipämmeeUunituore leipä on tehnyt paluun parrasvaloihinTutkimus selvitti lehden lukijakunnan rakennetta, mielipiteitä lehden sisällöistä ja visuaalisesta ulkonäöstä.Kohderyhmänä oli <strong>proresto</strong> -lehden nimellään saavat HoReCa-alan ammattilaiset.Lukijatutkimuksen toteutti Promenade Research <strong>Oy</strong>.Lisätietoja tutkimuksesta antaa <strong>proresto</strong> -lehden tuotepäällikkö Paul Charpentierpaul.charpentier@publico.com, puh. 09 6866 2533.”<strong>proresto</strong> -lehdellä on yli 25 000 lukijaa”lukijamäärät keskimäärin 3,7 hlöä / yksittäinen lehti / Promenade Research 201280%68%78%päättää yksin tai osallistuu yrityksenhankintapäätöksiin työssääntyöskentelee esimiesasemassavoi hyödyntää lehdessä esiteltyjätuotteita, ratkaisuja ja palveluita66%67%54%36 % säilyttääkaikki taikiinnostavimmatnumerotlähes 60 %suosittelisi lehteätyökavereillen. 30–50-vuotiaitatyöskentelee yrityksissä, joissa onyli 10 työntekijäälaittaa lehden muidenluettavaksi/kiertoon63%63%74%pitää lehteä visuaalisestikiinnostavanapitää lehden näkökulmia tuoreina jaraikkainaarvostaa lehden artikkeleidenammattimaista2/<strong>2013</strong>otetta <strong>proresto</strong> 53
Change language