proresto 2/2013 - PubliCo Oy

Forssan kaupunki ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä perustivat vuonna 2010ateria-, puhtaus- ja talouspalvelujen tuottamiseen erikoistuneen Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n.Osakeyhtiömallin ja laajamittaisen organisaatiouudistuksen myötä pyritään tehostamaan palvelujentuotantoa, lisäämään työhyvinvointia ja helpottamaan työvoimaapulaa.LOIMIJOEN KUNTAPALVELUT OY:N kehitysjohtaja Tanja Kalliolakertoo Forssan alueen julkisen sektorin organisaatiomuutosten käynnistyneenjo vuonna 2006, jolloin syntyi ruokapalveluiden liikelaitos.Vuotta myöhemmin ruoka- ja puhtauspalvelut liitettiin yhdeksi liikelaitokseksija vuonna 2008 saman organisaation alle tulivat myösvanhustenkotiyhdistyksen ateria- ja puhtauspalvelut. Nykyisen osakeyhtiönsyntyessä myös talouspalvelut tulivat osaksi samaa organisaatioon.”Heti osakeyhtiön synnyttyäkäynnistettiin kolmivuotinenyhteistoiminnallinen kehittämishanke.”Loimijoen Kuntapalvelut tuottaa ateriapalveluja muun muassaalueen kouluille ja oppilaitoksille, henkilöstöravintoloille, sairaalallesekä vanhus- ja vammaispalveluille. Ruuanvalmistus on keskitetty kahteenkeskuskeittiöön, joista toinen toimii arkipäivisin ja toinen vuodenjokaisena päivänä. Ateriat toimitetaan keskuskeittiöstä yhteensä 22palvelukeittiöön. Ateriapalvelut työllistävät 71 henkilöä.Kalliola kertoo, että heti osakeyhtiön synnyttyä käynnistettiin läheskolmivuotinen yhteistoiminnallinen kehittämishanke jatkuvien muutostentueksi. Sen tavoitteena oli parantaa yrityksen tuottavuutta ja henkilöstöntyöhyvinvointia. Hanke saatiin päätökseen viime vuoden lopussa.Koulutuksen rooli on ollut kehityshankkeessa merkittävä. Julkistenja Hyvinvointialojen liitto on pitänyt yrityksessä johto-, esimies- ja tiimikoulutuksia.Tämän lisäksi koulutusyritys 3T+e järjesti yrityksen henkilöstölleluentopäivän ja messutapahtuman, jossa pohdittiin työn taloudellisuuteen,tehokkuuteen, turvallisuuteen ja ekologisuuteen liittyviänäkökohtia.”Vuosien myötä monista työntekijöistämme on tullut moniosaajia,jotka tekevät sekä keittiö- että siivoustyötä. Aikaisemmin töitä riitti monissatoimipisteissä vain neljäksi–kuudeksi tunniksi. Nyt kun vastuualuettaon laajennettu pystymme tarjoamaan työntekijöille kokopäiväisentyön.”Kalliolan mukaan esimerkiksi kouluissa kahden työnkuvan yhdistäminenon tehostanut ja järkeistänyt toimintaa. Työntekijät ovat olleettyytyväisiä täysipäiväiseen ja aikaisempaa monipuolisempaantyöhön. Koska ruokaa ei valmisteta koululla, keittiötyön tarve sijoittuukeskipäivään. Aamulla ja iltapäivällä työntekijöille jää aikaa siivoukselle.Työtehtävien monipuolistumisen lisäksi ateriapalveluille on luotualueelliset tiimit, joiden koot vaihtelevat 10–15 henkilön välillä. Tiimittyöskentelevät palvelutarpeen mukaisesti yhdessä tai kahdessa vuorossa.”Tiimeihin siirtyminen on vähentänyt sijaistarvettamme merkittä-västi. Päivän parin poissaolot, hoituvat tiimin sisäisillä järjestelyillä. Tiimeilläon myös enemmän aikaa toiminnan suunnitteluun, ruokalistasuunnitteluun,hankintoihin ja hävikin minimointiin.”Esimiestyö luo hyvinvointiaEsimiestyö on ollut kehittämistoimenpiteiden keskiössä. Esimiesten määräälisättiin tiimiorganisaation myötä. Yhdellä esimiehellä on johdettavanaanyhdestä neljään tiimiä. Esimiehen lisäksi jokaiselle tiimille onvalittu tiiminvetäjät sekä varatiiminvetäjät.”Teetimme kehittämishankkeen alkaessa henkilöstöllä työelämänlaatukyselyn, jonka toistimme hankkeen päättyessä syksyllä 2012. Tuloksetolivat erittäin myönteiset. Esimiestyön laadun koettiin parantuneenhuomattavasti, kun esimiehillä oli enemmän aikaa henkilöstölle sekätoiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Työntekijät kokivat myös,että tiimiorganisaatio antaa heille paremmat mahdollisuudet vaikuttaaomaan työhönsä. Tämä paransi merkittävästi työtyytyväisyyttä. Henkilöstöntekemät kehitysehdotuksetkin ovat lisääntyneet selvästi.”Kalliola sanoo henkilöstön työhyvinvoinnin parantuneen hankkeenaikana, mikä näkyy lyhyiden sairaslomien vähenemisenä. Pitkiin sairauspoissaoloihin muutoksella ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta, mikäjohtuu pitkälti työntekijöiden korkeasta, 52 vuoden keski-iästä ja fyysisestiraskaasta työstä.Kalliolan mukaan organisaatiomuutos ja siihen liittynyt kehittämishankeoli kokonaisuutena kova urakka. Muutokset toivat henkilöstöllevoimakkaitakin pelkoja, joita pystyttiin kuitenkin keskustelun keinoinpoistamaan.”Väsymystäkin oli toki matkan varrella, sillä palavereja ja henkilöstövalmennuksiaoli paljon. Omien sisäisten muutosten lisäksi myösasiak kaiden toiminnoissa tapahtui muutoksia, jotka edellyttivät meiltäsuuriakin joustoja töiden organisoinnin osalta. Tosi hienosti henkilöstökuitenkin jaksoi. Saimme jo hankkeen aikana hyviä tuloksia, mikä luonnollisestisai aikaan positiivisuutta.””Vuosien myötä monistatyöntekijöistämme on tullut moniosaajia.”Pitkän kehitysrupeaman jälkeen Loimijoen Kuntapalveluissa huokaistaanhetki ja panostetaan laadukkaan perustyön tekemiseen. Kalliolakuitenkin uskoo, että kiristyvät ajat edellyttävät muutoskykyämyös jatkossa.”Meidän on kehitettävä toimintaa entistä enemmän yhdessä asiakkaidenkanssa, jotta pystymme kohdistamaan vähäiset rahat yhä paremmin.Tämän lisäksi prosesseja pitäisi pystyä keventämään, hankintojatehostamaan ja alan henkilöstön palkkausta olisi saatava korkeammaksi,jotta alalle saataisiin enemmän osaavia tekijöitä”, Kalliolaluettelee. 2/2013 proresto 29