Akti 2/2012 - Arkistolaitos

22 akti 2/2012akti 2/201223ArkistourallaArkistouralla-palstalla eri organisaatioissatyöskentelevät arkistoalan ammattilaisetkertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossatutustumme Kansallisarkiston konservaattoriinArja Jokiniemeen.sua, paikkaamista sekä suojaamista. Työhömme kuuluvat lisäksimakasiinien olosuhdemittaukset sekä home- ja kuituanalyysit.Avustamme myös näyttelytöissä.Missä olet kouluttautunut tehtäviisi?Olin Ammattikasvatushallituksen ja Helsingin yliopiston tutkimusjakoulutuskeskuksen järjestämässä konservoinnin koulutuksessa1980-luvulla. Perehdyin Pohjoismaiden kulttuurirahaston myöntämänstipendin turvin Kööpenhaminan National Archivetissa pergamenttienkonservointiin, sinettikopioiden valmistukseen sekäkirjansidontaan. Lisäksi olen ollut mukana eri kursseilla Ewtekineli nykyisen Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämissä konservaattoreidenkoulutusohjelmissa.Sastamalassa suoritin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kirjansitojamestaritutkinnon.Onni on ollut työskennellä myös taitavienkirjansitojien opissa. Kansallisarkistossa olen saanut hyvänkäytännön pohjan kirjansitojana ja konservaattorina.KäsitätköPalstalla arkistolaitoksenasiantuntijat avaavat alan termistöä.Syntysähköinen vai digitoitu?Digitaalinen asiakirja voi olla alun perin digitaalisena luotuasiakirja eli syntysähköinen asiakirja tai digitaaliseen muotoonkonvertoitu asiakirja eli digitoitu asiakirja (esimerkiksi tietokoneelleskannattu paperiasiakirja).Syntysähköinen asiakirja on tyypillisimmällään esimerkiksi Wordmuotoinentekstitiedosto, joka on luotu tekstinkäsittelyohjelmalla.Se voi olla myös tietokannan tiedoista koostettu näkymä eli rakenteisessamuodossa olevaa tietoa. Oleellista on, että syntysähköinenasiakirja on syntynyt digitaalisin välinein ja sitä käsitellään sähköisessämuodossa, esimerkiksi tietojärjestelmässä.Digitoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa analogisessa muodossaoleva informaatio konvertoidaan digitaaliseen muotoon. Näin paperiarkinsivu, paperikartta tai vaikkapa mikrofilmirulla siirtyy yhdeksitai useammaksi digitaaliseksi kuvatiedostoksi eli biteiksi. Analoginenasiakirja voi tarkoittaa myös vanhaa kaitafilmiä, josta on otettudigitaalinen kopio, jolloin siitä tulee digitoitu asiakirja.Tavallisesti digitoinnin yhteydessä manuaalinen asiakirja säilytetäändigitaalisen kopion rinnalla, vaikka sitä ei enää käytetä. Esimerkiksiarkistolaitos ei ole toistaiseksi hävittänyt digitoimiaan asiakirjoja,mutta asiakkaat saavat käyttöönsä ainoastaan digitaaliset versiotasiakirjoista. Digitoinnilla voidaan siis myös suojata vanhoja asiakirjojakäytöltä ja kulumiselta.teksti: Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö, KansallisarkistoOliko konservaattorin ammatti toiveesi jonuorena?En edes tiennyt silloiseen Valtionarkistoon tullessani konservaattorinammatista. ”Ajauduin” erään tuttavani myötävaikutuksellaarkistoon pariksi viikoksi töihin. Työurani ei kuitenkaan katkennutsiihen, vaan siirryin ensin mikrofilmiosastolle ja myöhemmin kirjastoon.ArkistolöytöjäPalstalla esitellään arkistojen kätköistälöytyneitä kuriositeetteja. Design-juhlavuodenkunniaksi vuorossa on Korpilahden nimismiespiirinarkistoon sisältyvä asiakirja, jota säilytetäänJyväskylän maakunta-arkistossa."Olen niinikään tietoinen siitä, ettämainittu asiaankuulumaton ja ilmanasiantuntemusta julkiseen rakennukseensijoitettu lisäke on maammekulttuuri- ja sivistysmaineelle vahingollinen.Säynätsalon kunnantaloaerikoisesti sinne matkustaen, käy katsomassatuhansia ulkolaisia, suureltaosalta asiantuntijoita, korkeakoulujenprofessoreita ja eri maitten arkkitehtuuri-ja taideopiskelijoita.AsiakirjojasuojelemassaMitä konservaattorin työ on käytännössä?Minna MäkiKonservaattori on erityisasiantuntija, jonka tehtäviin kuuluuasiakirja-aineistojen suojaaminen vaurioita aiheuttavilta tekijöiltä.Aktiivinen konservointityö tehdään kuntokartoituksen pohjalta.Työmme on asiakirja-arkkien ja karttojen puhdistusta, pe-Olin tutustunut konservointiosaston toimintaan ja suurena haaveenaniolikin päästä sinne töihin. Eikä sitä kauan tarvinnut odotella,pääsin harjoittelijaksi ja 1980-luvun alussa sain vakituisenpaikan konservoinnissa.Millaisia ominaisuuksia konservaattoriltavaaditaan?Tärkeimpinä ominaisuuksina pitäisin huolellisuutta, tarkkuutta,pitkäjänteisyyttä, suurta intoa ja halua tehdä tätä työtä.Vaikuttaako digitoinnin lisääntyminentyöhösi?Kyllä se vaikuttaa. Konservoimme ja valmistelemme paljonmuun muassa kartta-aineistoa digitointiin. Ison osan työpanoksestammevievät myös digitointiin menevät asiakastyöt.Arkkitehti ilkivallanteossaAlvar Aallon suunnittelema, vuonna 1951 valmistunut Säynätsalonkunnantalo oli ja on edelleen suosittu tutustumiskohde, jotaarkkitehtuurista kiinnostuneet ulkomaiset asiantuntijat käyvät katsomassa.Talon valmistumisen jälkeen Nisulan osuuskassa oli vuokrannutkunnantalosta toimitilan konttorilleen, ja kunnan rakennuslautakuntaoli myöntänyt luvan neonvalojen kiinnittämiseen huoneistonulkoseinään.Korpilahden nimismiespiirin kuulustelupöytäkirjan mukaan tapahtumienkulku illalla 11.8.1954 on ollut seuraava: Silminnäkijä kulki illalla klo20.45 kunnantalon ohi ja kuuli rominaa osuuskassan huoneiston luota.Pysähdyttyään katsomaan hän oli huomannut miehen nakkelevankivillä valokirjaimia. Jos kirjain ei särkynyt ensimmäisellä heitolla, tähtäsimies uuden kiven samaan kirjaimeen. Todistaja oli aikonut mennähuomauttamaan asiasta miehelle, mutta tunnistettuaan heittäjän professoriAlvar Aalloksi luopui aikeestaan. Aallon seurueessa seisoskelikolme henkilöä, ja ainakin yksi istui lähellä olevassa henkilöautossa.Korpilahden nimismies lähetti virka-apupyynnön Helsingin kaupunginpoliisilaitokselle, jossa Aaltoa kuulusteltiin 15.9. Aalto myönsi rikkoneensaneonvalot, kertoi laatineensa asiasta kirjallisen selvityksensekä ilmoitti olevansa halukas korvaamaan aiheuttamansa vahingot.Olen niinikään tietoinen siitä, ettämainittu valoreklaami muodostaa tällähetkellä kiinteän osan pääjulkisivusta,joka osa on vastoin hyväksyttyjä piirrustuksia ja jonka kiinnittämistapaja paikka on vastoin rakennuskomiteani neuvottelupäätöstä. Se onmyös muissa suhteissa lainvastainen ja yhdistelmä kokonaisuudessaansellainen, että se vahingoittaa ammattimainettani julkisia rakennuksiasuunnittelevana arkkitehtinä. Tarvittaessa tulen osoittamaantämän koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden lausunnoilla." - Alvar AaltoSelvityksessään Aalto toteaa olleensa Säynätsalossa näyttämässäkunnantaloa Milanon Teknillisen Korkeakoulun professori tri ErnestoRogersille. Aalto kertoo välttäneensä kunnantalon esittelyä ulkomaisilleasiantuntijoille, koska ”rakennus oli vandalisoitu asettamallapääjulkisivulle mauton, muodollisesti alhaiseen luokkaan kuuluva valoreklaami”.Tri Rogersin reaktio oli voimakas hänen nähtyään ”tämänodottamattoman, kulttuurielämän periaatteita vastaan sotivan tapauksen”.Kääntääkseen Rogersin ajatukset muualle ja antaakseen tapaukselleosittain leikillisen sävyn Aalto kertoi rikkoneensa muutamiavaloreklaamin kirjaimia.Nisulan osuuskassa ei esittänyt korvaus- tai syytevaatimuksia professoriAallolle, sillä vakuutusyhtiö korvasi neonvalojen rikkoutumisestaaiheutuneet vahingot.teksti: Päivi Hirvonen, johtaja, Jyväskylän maakunta-arkisto