Akti 2/2012 - Arkistolaitos

12akti 2/2012akti 2/201213eläinmuseo/turun yliopistoKasvien kauneutta ja viisauttadigitoitunaMikael kukkonenYllä: Turun yliopistoneläinmuseolla on vireilläomalla rahoituksellavastaavantyyppinendigitointihanke. KuvassaStilbum cyanurum var.flammiceps -pistiäisentyyppi Åbo Akademinkokoelmista.Alaoikealla: Kerroskuvaustekniikallasaadaanesimerkiksi trooppisennaavalajin yksityiskohdistakokonaan syvätarkkavalokuva.Alavasemmalla: Vanhantyyppinäytteen keräys-ja määrityshistoriaskannataan tutkijoidenetä-käyttöön.Kasvit eivät ole vainkauniita. Ne auttavatmeitä selviytymään.– Kew GardensJohanna ToivonenTurun yliopiston kasvimuseo osallistuu kasvimuseoidenkansainväliseen Global Plants Initiative-hankkeeseen, jota rahoittaa yhdysvaltalainenAndrew W. Mellon -säätiö. Hankkeen tarkoituksenaon luoda yhteinen, tarkasti koordinoitu tietokantaeri museoiden sisältämistä tyyppinäytteistä.Tyyppinäytteellä tarkoitetaan yksittäistä näytettä, johonlajin kuvaus ja tieteellinen nimi perustuu. Hankkeen myötä syntyväntietokannan rooli on yleishyödyllinen ja sen käyttö on maksutonta tutkijoilleja alan harrastajille.Hankkeesta Turun yliopistossa vastaava museonhoitaja, dosentti, FTSeppo Huhtinen kertoo, että tietokannassa on jo tällä hetkellä puolitoistamiljoonaa korkean resoluution kuvaa ja 200 000 kuvatauluaja piirrosta.”Tietokantaan sisällytetään myös kaikki näytteisiin liittyvä oheistietokuten alkuperäiset keräystiedot eli keruupaikka, kerääjä, keruuajankohtaja tyyppistatus sekä myöhemmin tehdyt tutkimuksen merkinnät,esimerkiksi tarkennukset, tutkija ja ajankohta”, Huhtinen toteaa.Tyyppinäytteiden saatavuus helpottuuTodella mielenkiintoista, sanoo harrastajakin jo tässä vaiheessa!Huhtinen kertoo, että yhden yksittäisen kasvinäytteen ja sen asiakirjallistenoheistietojen syötön vaatima työaika on noin 15–20 minuuttiaper näyte. Jokainen dokumentti skannataan erikseen.Pikaisella silmäyksellä alkuperäisen näytteen museokuoreen arkistoihminenkinymmärtää, että parhaimmillaan näytteen tiedoista saapoimittua esiin kasvitunnistuksen kehittymistä vuosisatojen ajalta,vaikka kasvitiedettä ei sinänsä muuten tuntisikaan.Tyyppinäytteiden häviäminen tai vaurioituminen kuljetuksissa on jopitkään ollut ongelma sekä kasvimuseoille että tutkijoille. Jatkossatyyppinäytteiden kuljettamisen ja postitusten sijaan näyte on vaivattanoudettavissa tietokannasta ja käytettävissä missä päin maailmaatahansa lähes riskeittä.Hankkeessa mukana yli 200 herbaariotaTurun yliopiston kasvimuseo hyväksyttiin projektiin mukaan suurenkokonsa ja laajan tyyppinäytemääränsä ansiosta: se kuuluu maailman80 suurimman kasvimuseon joukkoon.Seppo Huhtinen toteaa, että Global Plants Initiative -hankkeeseenosallistuu tällä hetkellä 220 herbaariota yli 50 maasta. Kaikkiaan kasvimuseoitaon maailmassa yli 3 000. Tyyppinäytteitä käytetään eripuolilla maailmaa esimerkiksi biodiversiteettiselvitysten yhteydessä.”Museossamme on paljon tyyppinäytteitä muun muassa trooppisiltaalueilta. Erityisen merkittävä on jäkälätutkija Edward AugustVainion suuri kokoelma, joka sisältää tyyppejä jäkälätutkimuksellekeskeisiltä alueilta”, Huhtinen sanoo.Suomesta hankkeessa on mukana lisäksi Luonnontieteellinen keskusmuseoHelsingissä (www.luomus.fi/kasvitiede/kokoelmat).Digitoinnissa käytössä erikoistekniikkaTurussa näytteet kuvataan erikoisvalmisteisella herbaarioskannerilla.Niistä otetaan lisäksi yksityiskohtaiset kuvat focus stacking -tekniikalla,jossa samasta kohteesta eri tarkennuksilla otetut kuvat yhdistetäänsuuremman syväterävyyden aikaansaamiseksi. Lopputuloksenasyntyy havainnollista kolmiulotteista kuvaa.Turun yliopiston kasvimuseo perustettiin vuonna1919, kun Turun Suomalainen Yliopistoseura osti EdwardAugust Vainion jäkäläkokoelman. Museotoimintaalkoi varsinaisesti vuonna 1922, kun kokoelmat siirrettiinHelsingistä Turkuun ja niiden luettelointi aloitettiin. Vainionkansainvälisesti mittavan arvokas kokoelma käsittääyli 35 000 näytettä, joiden joukossa on yli 4 000 tyyppinäytettäeri puolilta maailmaa. Kasvimuseon kokoelmaton tarkoitettu tieteelliseen käyttöön.Digitoijien koulutuksesta vastaa muun muassa Kew’n herbaario,The Royal Botanic Gardens Lontoossa (www.youtube.com/watch?v=BsTuZtH9PqQ).Ihastuttava ja mielenkiintoinen tuttavuus itselleni tässä herbaarioidenja kasvien maailmassa oli upeasti toteutettu tietokanta, johon olikoottu maailmankuulujen kasvitieteilijöiden ja tutkimusmatkailijoidenkäsialanäytteitä.teksti: Anne Wilenius, ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto