PUHTAASTI PARASTA! - Pohjois-Savon liitto

TAUSTAKIRJALLISUUSMuiden maakuntien strategiatUseimmissa maakunnissa laaditaan strategioita ja kehittämisohjelmiaalueen omista lähtökohdista käsin. Tällöinon vaarana, että jokaisessa maakunnassa panostetaansamoihin asioihin. Esimerkkinä maakuntien välisestä yhteistyöstäon viiden maakunnan yhteinen strategia Länsi-Suomessa.Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelman2001-2006 on laatinut yrittäjävetoinen työryhmä. Ohjelmassakehittämistyön painopistealueita ovat lähiruokaketjujenkehittäminen, laadun hallinta elintarvikeketjussa,tuotekehityksen vahvistaminen, keskisuomalaisten elintarvikkeidenmarkkina-alueen laajentaminen, liiketoiminnanosa-alueiden kehittäminen, liiketoimintalähtöisen yrittäjyydenvahvistaminen ja keskisuomalaisen ruokaimagonkehittäminen. Yhteistyömahdollisuuksia tarjoavatesimerkiksi ELO-verkosto ja Keski-Suomen tuotannonalakohtaistenyritysryhmien kehityshankkeet, jotka suuntautuvatmuun muassa ammattikeittiömarkkinoille. Yhteistyötävaikeuttaa se, että Keski-Suomi jakautuu useille eritavoiteohjelma-alueille.Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisohjelma(2001) käsittelee kehittämistä tuotealakohtaisina ketjuina,joista on kuvattu lähtötilanne, kehittämistavoitteet ja toimenpiteet.Ohjelman mottona on ”Laadukasta ruokaaekomaakunnasta huippuosaamisella”.Suomalaisen ruokaketjun tulevaisuudenkuvatElintarviketalouden reunaehdot vuoteen 2030 mennessä- ETU 2030 -raportissa (Puolanne & Vilenius 2002)tarkastellaan koko maan elintarvikealan tulevaisuuttaasiantuntijatyöryhmien avulla. Raportissa oletetaan suomalaisenelintarviketuotannon edellytysten pysyvän varsinvakaina; esimerkiksi voimakasta väestönkasvua taimaan ja kasteluvesien saastumista ei ole odotettavissa.Kuitenkin karjankasvatuksen ja viljantuotannon oletetaanedelleen eriytyvän, mikä vaikeuttaa ravinnekiertoa. Luomutuotannonoletetaan kasvavan noin 20 prosenttiin viljelypinta-alasta.Raportissa esitetään kolme vaihtoehtoista, nykyhetkenkehityskulkuihin perustuvaa tulevaisuuden kuvaa. Ääripäitäedustavat maailmankaupan vapautumisen seurauksenasyntyvä keskitetty ruokajärjestelmä ja toisaalta vastaliikkeenäglobalisaatiolle syntyvä lähiruokajärjestelmä,jossa keskeisiä ovat luomutuotanto sekä paikallinen elintarviketuotantoja kulutus. Todennäköisimpänä vaihtoehtonaraportti esittää siirtymistä oppivaan ruokajärjestelmään,jossa on yhdistelty keskitetyn ja lähiruokataloudenkuluttajan kannalta hyviä ominaisuuksia ja karsittu poisheikkouksia. Oppivassa ruokajärjestelmässä on olennaistaennakointi, seuranta ja jatkuva oppiminen. Järjestelmänläpinäkyvyys ja sujuva tiedon saanti edistävät kuluttajanvaikutusmahdollisuuksia.Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategiaa2000-2006 uudistetaan. Pohjois-Karjalassa keskeisiksikehittämisen kohteiksi on määritelty elintarviketuotannoninfrastruktuuri, terveelliset ja terveysvaikutteisettuotteet, jatkojalostusprosessit sekä luomutuotteidenkattava jalostus- ja markkinointiketju. Maidontuotanto onmyös Pohjois-Karjalan vahvuus.Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelma 2000-2006 asettaa tavoitteeksi maakunnan kehittymisen yhdeksiSuomen johtavista ruokamaakunnista. Uudenmaanja Itä-Uudenmaan pk-elintarvikealan kehittämisohjelmaon valmistumassa ja jatkuu ennakointityönä. Hämeenelintarviketalouden kehittämisselvitys ehdottaa kehittämiskohteiksiinnovatiivisia tuotteita, toimintoketjujen kehittämistä,”herkkuja Hämeestä” ja logistiikkahanketta.20