PUHTAASTI PARASTA! - Pohjois-Savon liitto

Elintarvikealalla on lisäksi käynnissä useita koulutus- jakehittämishankkeita erityisesti Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmanrahoituksella, mutta myös kansallisella ja kansainvälisellärahoituksella. Kehittämistoiminnan hankkeistuksentavoitteena on ollut vauhdittaa koko elintarvikeketjunyritysten osaamista, tutkimustiedon hyödyntämistä kilpailukykyistentuotteiden ja tuotantoprosessien kehittämisessä,verkottumista ja kansainvälistymistä. Liitteessä 4.on esitelty tarkemmin lähiaikoina päättyneitä tai edelleenkäynnissä olevia kehittämishankkeita.2.5 Globaalit trenditElintarvikeketjun kehittymiseen vaikuttavat paitsi alueellisettekijät myös kansalliset ja globaalit kulutustrendit,kuten kasvisruokavalion ja kodin ulkopuolella tapahtuvanruokailun yleistyminen. Vaikutusta on myös kansainvälisenkaupan kehittymisellä ja siihen liittyvillä kilpailutekijöillä,kuten EU:n suhtautumisella GMO-tuotteisiin.Terveysvaikutteisiin tuotteisiin, kasvisruokailuun jaluomuun on liitetty mielikuva tavanomaista terveellisemmästävalinnasta. Täydennettyjä elintarvikkeita markkinoidaanentistä enemmän. Esimerkiksi käy pohjoissavolainentäydennetty kivennäisvesi.Yhä suurempi osa aterioista nautitaan kodin ulkopuolella.Ravintolaruokailussa korostuu yksilöllinen herkuttelu janautiskelu. Toinen suuntaus on pikaruokailun kasvavasuosio ja ruoan yhdenmukaistuminen eri puolilla maailmaa.Pikaruokailulle on ominaista paitsi tuttu ja samanmakuinen tuotevalikoima eri puolilla maapalloa, myösmielikuva pidemmälle viedystä ruokaturvallisuudesta.Pikaruokapaikkojen vähän koulutetun ja vaihtuvan työvoimanpelätään kuitenkin muodostavan turvallisuusriskin.Kuluttajaryhmien ja ruokaan liittyvien palvelujen polarisoituminentuo mukanaan sekä mahdollisuuksia ettäuhkia. Varakkaat kuluttajat, jotka ovat valmiita maksamaankorkeatakin hintaa alkuperältään tunnetusta, jäljitettävästä,tuoreesta ja hyvänmakuisesta ruoasta yksilöllisiintarpeisiin valmistettuna, tarjoavat uudenlaisen liiketoiminnanmahdollisuuksia pienille, ketterille yrityksille.Toisessa ääripäässä voivat olla julkisten ruokapalvelujenhintakilpailutetut tuotteet, kouluruoka, vanhusten ruoka,pikaruoka ja työpaikkaruoka sekä kaupan kansainvälistenketjujen tarjoustuotteet. Polarisoituminen voi johtaa eriarvoisuudenlisääntymiseen.EU:n laajenemiseen liittyy runsaasti pelkoja suomalaisenmaatalouden ja elintarviketeollisuuden kilpailukyvystä.Yleensäkin EU:n lyhytjänteinen maatalouspolitiikkatuo jatkuvasti epävarmuutta tuotantoaan kehittävälle maataloudelleja koko sektorille. Tässä muuttuvassa ympäristössäkestävän kehityksen periaatteiden soveltaminen jaelintarvikeketjun jäljitettävyys voi tuoda kilpailuetua suomalaiselleelintarviketuotannolle.Eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon liittyviäkysymyksiä ovat muun muassa ympäristökuormitusja luomun osuus tuotannossa. Luomutuotannon ja -tuotteidenterveellisyys, turvallisuus ja ympäristövaikutukseton syytä selvittää. Luomussa hyviksi havaittujen tuotantotapojensoveltaminen tavanomaisessa tuotannossa voiavata uusia mahdollisuuksia. Ammattikeittiöillä on tulevaisuudessayhä suurempi merkitys luomu- ja lähiruoan tuottajina.Vasta elintarvikeklusterin kasvaminen itseään vahvistavaankehitykseen ja konkreettiseen yhteistyöhön ennenkaikkea hyvinvointi- ja matkailuklusterien kanssa mahdollistaaalueen hyvinvoinnin todellisen kasvun.14