Saatavana elektronisessa muodossa - Tietojenkäsittelytieteiden ...

Vaihejakomallit, vaiheet ja moninaisuus Terve Etelä-Pohjanmaa-internetpalvelun kehitysprosessissaArto LanamäkiVuorenmaanrinne 19 B 28, 60220 Seinäjoki

1Tampereen yliopistoTietojenkäsittelytieteiden laitosTietojenkäsittelyoppiArto Lanamäki: Vaihejakomallit, vaiheet ja moninaisuus Terve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelun kehitysprosessissaPro gradu -tutkielma, 80 sivua, 1 liiteHuhtikuu 2005Tämä pro gradu –työ kertoo vuosina 2003-2005 tapahtuneestakehitysprosessista, jonka myötä rakennettiin Terve Etelä-Pohjanmaa –nimineninternetpalvelu. Kehitysprosessi on koostunut monesta eri vaiheesta.Tutkimuksessa esiteltävä prosessi jakautuu kahteen isompaan vaiheeseen:TEPPO ja Verka. TEPPO toteutetaan Tampereen yliopistontietojenkäsittelytieteen laitoksen järjestämien ohjelmistoprojektin johtaminen –kurssin ja projektityökurssin puitteissa. Verka on Etelä-PohjanmaanTelelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry:n ja Vaasan yliopiston Seinäjoenyksikön yhteishanke.Tutkimuksessa esitellään prosessin tuloksena syntynyt Terve Etelä-Pohjanmaa–internetpalvelu. Erityisesti kuitenkin keskitytään prosessin kuvaukseen jaanalyysiin. Tutkimustuloksena on joukko havaintoja asiakaslähtöiseenohjelmistokehitykseen, terveyden edistämiseen ja omaehtoiseensisällöntuotantoon liittyen.Avainsanat ja -sanonnat: vaihejakomallit, ohjelmistokehityksen vaiheet,käyttäjien omaehtoinen sisällöntuotanto, asiakaslähtöinen ohjelmistokehitys,innovaation diffuusio, terveyden edistäminen, moninaisuuden hallinta.

2Sisällys1. Johdanto...................................................................................................................42. Idean, konseptin ja rajoitusten kuvaus................................................................62.1. Vaiheet ............................................................................................................72.2. Moninaisuus ..................................................................................................82.3. Vaihejakomallit............................................................................................103. Terve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelun rakentaminen..............................113.1. Taustaa..........................................................................................................113.2. Kesä-syksy 2003, Hahmottelu......................................................................123.2. Syys-talvi 2003, Suunnittelu ......................................................................153.3. Kevät 2004, Toteutus ..................................................................................243.4. Kesä 2004, Täydentävä toteutus................................................................363.5. Syksy 2004, Pilotointi..................................................................................383.6. Alkuvuosi 2005, Julkistaminen .................................................................434. Toteutuksen kuvaus.............................................................................................475. Alustava arviointi.................................................................................................525.1. Prosessin arviointi.......................................................................................525.2. Tulosten arviointi........................................................................................536. Keskustelu .............................................................................................................576.1. Tulosten kertaus ja suhteutus....................................................................576.2. Rajoitukset....................................................................................................626.3. Käytännön suositukset...............................................................................636.4. Jatkotutkimusaiheet....................................................................................64Viiteluettelo ................................................................................................................. 66Liite 1

3AlkusanatTämä tutkimus on dokumentaatio ja analyysi vuosina 2003-2005toteutuneesta internetpalvelun kehitysprosessista. Se tarjoaa katsauksenvaihejakomalleihin, projektityöskentelyn vaiheisiin ja moninaisuudenhallintaan Terve Etelä-Pohjanmaa (TEP) –nimisen internetpalvelunkehittämisprosessin aikana.Kiitän emeritusprofessori Pertti Järvistä tuesta ja pitkäpinnaisuudestagraduprosessin aikana. Minulle on ollut tärkeää, että olen voinut tehdägradustani itseni näköisen ja Pertti Järvinen on tukenut minua tässäpäätöksessä. Kiitokset ansaitsee myös Pertti Järvisen Seinäjoella pitämänjatkokoulutusseminaarin tutkijajäsenet, joilta olen saanut hyviä vinkkejä jaideoita tutkimuksen jäsentämisessä. Erityinen kiitos kuuluu Matti Tyynelälle,joka toimi sparraajana tutkimuksen loppuvaiheessa. Kiitän myös Tampereenteknillisen yliopiston professori Kari Mäkelää avusta erityisestiterveydenhuoltoa koskevissa kysymyksissä.Haluan kiittää vanhempiani Kosti ja Heli Lanamäkeä, mummoani KerttuLanamäkeä, muita sukulaisiani, ystäviäni ja työtovereitani heidän tuesta jaavustaan.Kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun kehityksessä ja Verka-hankkeen toiminnassa. Nämä henkilöt ovatomissa organisaatioissaan ja sidosryhmissään toimineet TEP-palvelunpuolestapuhujina ja kehittämistarpeiden viestijöinä. Ilman heitä ei palvelu ikinäolisi voinut syntyä ja kasvaa.Terve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelun rakentamisen ja tämän progradu –työn toteutumisen ovat osaltaan mahdollistaneet seuraavatrahoittajatahot: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR), Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimus- jakehittämisrahasto sekä Seinäjoen seudun aluekeskusohjelma ePohjanmaa.Kiitos heille kaikille.Seinäjoella 28.4.2004Arto Lanamäki

41. JohdantoPro gradu -työni kertoo vuosina 2003-2005 tapahtuneestakehitysprosessista, jonka myötä rakennettiin Terve Etelä-Pohjanmaa (TEP) –niminen internetpalvelu. Palvelun rakentamisen myötä syntyi mahdollisuuskoostaa sähköinen liikuntakalenteri kaikkiin Etelä-Pohjanmaan maakunnankuntiin. Kuntien liikuntatoimi, kansalaisopistot, liikuntaseurat, kyläyhdistyksetja muut liikuntaa järjestävät tahot pystyvät TEP-palvelun avulla itse täyttämäänliikuntaryhmiensä tiedot internetiin, josta tätä tietoa voidaan hakea ja jäsentääeri tavoin. Palvelussa yhdistyy kaikkien Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinalueella toimivien fysioterapiayksiköiden tiedot yhteiseksipalveluntarjontarekisteriksi. Sama mahdollisuus on luotu potilasjärjestöille –palveluun sisältyy maakunnan potilasjärjestöjen tietopankki. Lisäksi siinä onliikkumisreseptin maakunnallista käyttöönottoa varten luotu keskeisimpienpalveluntarjoajien rekisteri. Terve Etelä-Pohjanmaa on luotu nimensämukaisesti Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueelle.Kuva 1 - Etelä-Pohjanmaan kartta, (C) Etelä-Pohjanmaan liitto. Kartassa olevaPeräseinäjoen kunta ja muutama Ilmajoen kylä ovat yhdistyneet vuoden 2005 alussaSeinäjoen kaupungin kanssa. Seinänaapurit on nykyisin nimeltään Seinäjoen seutu.

8Prosessi jakautuu kahteen isompaan vaiheeseen: TEPPO ja Verka. Näitä onedeltänyt hahmotteluvaihe, jonka aikana on suoritettu alustava kartoituskehittämisen tarpeista. TEPPO on toteutettu Tampereen yliopistontietojenkäsittelytieteen laitoksen järjestämien Ohjelmistoprojektin johtaminen jaProjektityökurssien puitteissa. TEPPO jakautuu tutkimuksessani kahteenvaiheeseen: suunnittelu (syksy 2003) ja toteutus (kevät 2004).Suunnitteluvaiheen keskeisimpiä osia ovat projektisuunnitelman javaatimusmäärittelyn tekeminen. Toteutusvaiheen isoimpia osia ovat toteutusjatestaussuunnitelmien tekeminen ja varsinainen toteutustyö. TEPPOprojektissaasiakkaat ovat Etelä-Pohjanmaalla, mutta projektiryhmäTampereella. Minä projektipäällikkönä matkustan näiden kahden alueenvälillä.Verka on Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry:n jaVaasan yliopiston Seinäjoen yksikön yhteishanke, joka käynnistyi TEPPOprojektinpäätyttyä. Verka jakautuu tutkimuksessani kolmeen eri vaiheeseen:täydentävä toteutus (kesä 2004), pilotointi (syksy 2004) ja julkistus (alkuvuosi2005). Verka-hanke toteutettiin täysin Etelä-Pohjanmaan alueella. Sentyöntekijät ja harjoittelijat toimivat pääosin Seinäjoella.2.2. MoninaisuusOhjelmistoprojektissa toimiminen vaatii laajaa moninaisuuden hallintaa.Tähän käsitteeseen sisältyy sekä oman organisaation resurssien hallinta, ettäasiakas- ja käyttäjäkunnan toiminnan ymmärtäminen ja tarpeidentyydyttäminen.Jokaisessa kehitysvaiheessa vaaditaan erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia.Välineenä oman organisaation resursseihin käytän Järvisen & Kerolan (1978) J-LERI-HTM –mallia. Mallissa on kahdeksan päätöimintoa: kokonaisjohtaminen(J), laitteet, tuotantovälineet ja muut elottomat resurssit (L), elolliset resurssit elihenkilöstö (E), talous/raha (R) ja tieto, osaaminen, informaatio (I), hankinta(H), tuotanto (T) ja myynti/markkinointi (M). Erityisesti tutkimuksessakiinnitetään huomiota L, E, R ja I -resursseihin.JL E R IH T M

9Wanda J. Orlikowski (2000) on tutkinut teknologian käyttöä organisaatioissa.Hän on havainnut, että teknologiaan sisällytetään (tekijöiden toimesta) tietytpiirteet ja toiminnot, mutta käyttötilanteissa niistä putkahtaa esiin uusiapiirteitä ja käyttötapoja. TEP-kehitysprosessin aikana on pidetty tämänäkökulma mielessä.El Sawy ja muut (1999) tutkivat Marshall Industries –yrityksentoimintastrategiaa ja kehittämisprosesseja. Ilmeni, että yrityksen olisi tarpeenottaa asiakkaan ääni paremmin huomioon toiminnassaan. Asiakkaat haluavat,mikäli vaan mahdollista, kaiken. He haluavat täydellisiä tuotteita ja palvelujamahdollisen vähäiseen hintaan, korkeinta mahdollista laatua, laajaaräätälöitävyyttä ja nopeaa saantiaikaa. El Sawy ja muut tiivistivät tämänmalliksi nimeltään ”Free. Perfect. Now.” Periaatteet ovat sovellettavissa myöswww-palvelun kehitykseen. Optimaalinen palvelu tavoittelee kolmeaominaisuutta: ilmaisuus, ominaisuuksiltaan täydellisyys ja välitönsaavutettavuus.Kuva 2 - Free. Perfect. Now. –malli (El Sawy et al. 1999)Jacob Nielsen (2000) puolestaan on tutkinut www-palvelun ominaisuuksia,joiden ansiosta käyttäjä palaa palvelun pariin uudestaan. Näitä on hänenmukaan neljä: laadukas sisältö, helppokäyttöisyys, useasti päivitetty javähäinen latausaika. Nämä Omar El Sawyn ja muiden sekä Jacob Nielseninesittämät ajatukset ovat olleet tutkimuksessa käytössä sekä suunnittelunperiaatteina että arviointikriteereinä.

102.3. VaihejakomallitOhjelmistokehitystä tehdään lähes aina vaihejakoisesti. Ajatus ohjelmointityönvaiheistamisesta on esitetty jo 50-luvulla (Benington 1956). Vaihejakomallillatarkoitetaan tapaa, jolla ohjelmiston kehitystyö tai koko elinkaari jaetaanvaiheisiin (Haikala & Märijärvi 2001).Ohjelmistokehityksen perinteisin vaihejakomalli on vesiputousmalli (waterfallmodel). Malli on tiettävästi ensimmäisen kerran esitelty Roycen (1970) toimesta.Haikalan ja Märijärven (2001) mukaan ”mallista on olemassa useita erimuunnelmia, mutta yleensä niistä voidaan erottaa ainakin määrittely-,suunnittelu- ja toteutusvaiheet. Määrittelyvaihetta edeltää useinesitutkimukseksi (feasibility study, preliminary analysis) tai tarvekartoitukseksi(requirements study) kutsuttu vaihe.” Vesiputousmallissa toimintaohje onHaikalan ja Märijärven (2001) mukaan: ”Analysoi ratkaistava ongelma niin, ettäymmärrät sen kunnollisesti, suunnittele ratkaisu, toteuta se ja testaa ratkaisua.”Kirjoittaja huomauttavat, että ”käytännön ohjelmistokehitys ei voi koskaanedetä kirjaimellisesti vesiputousmallin mukaisesti, mm. koska osavaatimuksista selviää vasta projektin aikana”.Vesiputousmallin lisäksi yleisesti käytettyjä elinkaarimalleja ovat mm. Evomalli(evolutionary delivery) ja eri protoilumallit. (Haikala & Märijärvi 2001).Evo-malli ja protoilumalli ovat käytännössä samanlaisia, paitsi että protoilussaensimmäisen syklin tulosta nimitetään prototyypiksi, kun Evo-mallissa sennimi on Versio 1. (Haikala & Märijärvi 2001, sivut 30 ja 33). Protoilumallinsijasta suosin itse termiä spiraalimalli. Ideana on, että ohjelmistokehitystätehdään sykleissä. Ohjelmistosuunnittelun ja toteutuksen tuloksena syntyyensimmäinen prototyyppi, joka annetaan asiakkaille käyttöön.Käyttökokemuksista voidaan muodostaa uusi tuotemäärittely, jonkasuunnittelun ja toteutuksen tuloksena luodaan toinen prototyyppi. Tämäannetaan jälleen asiakkaiden käyttöön. Tätä sykliä kuljetaan niin montatarkentavaa kierrosta, kunnes lopputulos on riittävän hyvä. Tämän mallinongelmaksi Haikalan & Märijärven (2001) mukaan voi muodostua ”se, ettäasiakas saattaa luulla lähes oikealta näyttävän järjestelmän olevan jokäytännöllisesti katsoen valmis, vaikka käytännössä valtaosa työstä on vielätekemättä.”

3. Terve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelun rakentaminen113.1. TaustaaAloitin yliopisto-opintoni vuonna 1998 Tampereentäydennyskoulutuskeskuksessa (TYT) Seinäjoella. TYT järjesti tuolloinkolmivuotisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman tietoverkko- jamultimedia-asiantuntijoiden erikoistumisohjelman (TEK3). Koulutus oliTampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen opetussuunnitelmanmukainen ja se avaisi tien yliopistoon.Syksyllä 1999 opiskelijoiden sähköpostilistalla oli ilmoitus, että Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus eli EPTEK ry hakee wwwsuunnittelijaa.Otin yhteyttä yhdistyksen silloiseen toiminnanjohtajaan.Työhaastattelu johti aluksi kahden viikon työsuhteeseen, sitten hiemanpidempään ja lopulta saman syksyn aikana pysyväisluonteiseen työsuhteeseen.Jatkoin opintojani työn ohella.EPTEK ry:n rinnalle syntyi LifeIT Oyj vuoden 2000 alkupuolella. Siirryin tähänyritykseen tekniseksi suunnittelijaksi.LifeIT Oyj:n perustamisesta lähtien olin melkein koko ajan senpalveluksessa. Vuoden 2001 aikana minulla oli oma projekti nimeltä Terveri -Etelä-Pohjanmaan etäterveydenhuollon portaali, joka oli Euroopanaluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama. Hankkeen tavoitteena oli ”kootaEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, maakunnan terveyskeskusten japotilasjärjestöjen terveystieto yhden www-sivuston alle.”(http://www.etelapohjanmaa.fi/teemat/Tietoyhteiskunta/it-hankkeet2000-2006.htm).Terveri-hankkeessa olin itse kartoittanut, suunnitellut ja toteuttanutinternetpalvelun, joka sijaitsi osoitteessa www.terveri.net. Palvelu oli toteutettupelkällä html-sivunkuvauskielellä ilman tietokantaa. Se sisälsi linkit kaikkiinEtelä-Pohjanmaan kuntien terveysalan internetpalveluihin, sairaanhoitopiirintarjontaan, yksityisten lääkäriasemien sivuihin ja potilasjärjestöihin.Olin LifeIT Oyj:ssä ollut vuoden 2002 alusta asti ollut tekemisissäerilaisten kehittämishankkeiden käynnistämisen ja projektirahoituksen

12hankkimisen kanssa. Tuolloin tittelini vaihtui teknisestä suunnittelijastaprojektisuunnittelijaksi.3.2. Kesä-syksy 2003, HahmotteluKesäkuun 12. päivä 2003 pidettiin Seinäjoella terveysteknologiakeskusMediwestissä ensimmäinen ns. portaalipalaveri, johon LifeIT Oyj oli kutsunutEtelä-Pohjanmaan terveysalan toimijoita. Olin tuolloin projektisuunnittelijanaLifeIT:ssä. Työtehtäviini kuului hankkeiden käynnistäminen, rahoituksenetsiminen ja muut asiantuntijatehtävät.Portaalipalaverissa olin mukana kahdestakin syystä. Tehtäviini kuuluiideoiden hankkeistaminen ja alkuvaiheen suunnittelussa mukana oleminen.Portaalit aiheena oli myös tuttu minulle, koska olin ollut vuonna 2001 wwwsisältötuotantotehtävissäTerveri-hankkeessa.Ensimmäiseen portaalipalaveriin osallistuivat Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiiristä kolme henkilöä: 2-tyypin diabeteksenennaltaehkäisyhankkeen aluekoordinaattori, ihotautien ylilääkäri ja fysiatrianpoliklinikan osastonhoitaja ja heidän lisäkseen Järjestötalon toiminnanjohtaja,Kuortaneen urheiluopiston Liihota-hankkeen projektikoordinattori, Seinäjoenammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkimusyksikön suunnittelija,Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry:n toiminnanjohtajasekä kolme työntekijää LifeIT Oyj:stä, joista minä olin yksi. Tästäkokoonpanosta käytettäköön nimitystä portaaliryhmä.Portaaliryhmä syntyi, koska monella Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollontoimijalla oli suunnitelmissa rakentaa internetsivusto tai portaali omanerikoisalueensa tai asiakaskuntansa tarpeiden mukaisesti. Nähtiin, että yhdessäpystyttäisiin ratkaisemaan useampia ongelmia kerralla, koska eri toimijoilla oliteknisesti paljolti samantyyppisiä asioita toteutettavanaan, vaikka sisällöterosivat toisistaan.Portaaliryhmä kokoontui toisen kerran kesälomien jälkeen elokuun 15.päivä ja tämän jälkeen vielä kolmannen kerran noin kaksi viikkoa toisenpalaverin jälkeen 3.9.2004. Kaikki nämä palaverit pidettiin Seinäjoellaterveysteknologiakeskus Mediwestissä. Näiden kolmen palaverin tuloksenasyntyi hahmotelma hankekokonaisuudesta, jolle ideoitiin yhdessä nimeksiTerve Etelä-Pohjanmaa.

13Hankekokonaisuutta ideoitaessa ja hahmoteltaessa tarve nähtiin kuudelleeri osaportaalille. Nämä olisivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinpotilaiden ja hoitohenkilökunnan terveysportaali, fysiatrian palvelutarjonta –portaali, senioriportaali, liiku-portaali, diabetesportaali ja yhdistysportaali.Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilaiden ja hoitohenkilökunnanterveysportaalin tarkoitukseksi nähtiin potilaiden/asiakkaiden ja alueenterveydenhuollon henkilökunnan informoimisen ennaltaehkäisyä ja hoitoakäsittelevistä ratkaisuista. Osaportaali tarjoaa myös informaatiota yleisistäterveyteen ja sairauteen liittyvistä ratkaisuista. Se voi toimia lisäksitiedotuskanavana monissa tärkeissä asioissa, jotka auttavat potilaita jahenkilökuntaa päätöksentekotilanteissa. Osaportaalin vastuuhenkilönä toimiylilääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.Toinen osaportaali olisi fysiatrian palvelutarjontaportaali, jonka tausta oliaiemmin tehdyssä palvelutarjontakyselyssä. Seinäjoen keskussairaalanfysiatrian poliklinikka oli kartoittanut terveyskeskuksissa ja yksityisen sektorinyrityksissä tuotettavia fysioterapia-, lymfaterapia- ja jalkojenhoitopalveluja.Poliklinikalla oli tarve palvelurekisterin kehittämiseen ja sen sijoittamiseensopivaan ympäristöön. Tämä helpottaa potilaan jatkohoidon järjestämistä janopeuttaa jatkohoitoa järjestelevän työntekijän työtä. Fysiatrianpalvelutarjontaportaali edesauttaa myös yhteistyötä eri sektoreiden välillä.Vastuutahona toimii Seinäjoen keskussairaalan fysiatrian poliklinikanosastonhoitaja.Kolmas osaportaali olisi senioriportaali, johon koottaisiin tietoa tarjollaolevista eläkeläisille suunnatuista palveluista, harrastusmahdollisuuksista jaoman terveyden hoitamiseen liittyvistä asioista. Osaportaali sisältäisisenioreille suunnatun keskustelufoorumin. Senioriportaalissa olisiyhteistyökumppaneina mukana eläkeläisjärjestöt, sairaanhoitopiiri ja kunnat.Osaportaalin vastuutahona toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun SOTEyksikkö.Liiku-portaali oli hahmotelman neljäs osaportaali. Siihen koottaisiinliikkumisreseptiin liittyvät linkit yhteen ja siellä välitettäisiin uusintaliikuntahoitoihin liittyvää tutkimustietoa. Liiku-portaalin avulla rakennettaisiinavointa yhteistyötä ja markkinointia eri organisaatioiden ja yritysten kanssa.Osaportaali kannustaisi ja tukisi terveysliikkujia itsehoitoon tiedottamalla

14kuntien liikunta- ja ravitsemuspalveluista. Myös eri liikunta- jaravitsemustapahtumista tiedotettaisiin osaportaalin kautta. Liiku-portaalinvastuutahona toimii Kuortaneen Urheiluopiston Liihota-hankkeenprojektikoordinaattori.Diabetesportaali, Terve Etelä-Pohjanmaa –hankekokonaisuuden viidesosaportaali, olisi tähdätty ennaltaehkäisevään diabetestyöhön. Osaportaalistalöytyisi tietoa ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä diabeteksen hoidossa.Sieltä löytyisi ns. Käypä hoito –ohjeet ennaltaehkäisyyn ja jo sairastuneidentarpeisiin. Lisäksi tarjolla olisi eri toimijoiden yhteystietoja. Diabetesportaalinedustaja portaaliryhmässä oli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinhallinnoiman 2-tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyhankkeen (D2D / DEHKO)aluekoordinaattori.Kuudes osaportaali olisi yhdistysportaali, johon koottaisiin eripotilasjärjestöjen tiedot ja toimintamuodot yhteen paikkaan.Yhdistysportaalissa tiedotettaisiin sairaanhoitopiirin kuntien väestölle jahoitohenkilökunnalle heidän oman paikkakuntansa yhdistyksistä, palveluistaja yhteyshenkilöistä. Osaportaaliin liitettäisiin linkkejä mm. sosiaali- jaterveysjärjestöjen liittojen ja liikuntajärjestöjen sivuille. Yhdistysportaalin avullavoitaisiin kehittää ja vahvistaa yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorinvälillä. Yhdistysportaalin vastuutahona olisi Järjestötalon toiminnanjohtaja.Terve Etelä-Pohjanmaa –kokonaisuuden perustana oli, että se on Etelä-Pohjanmaan terveysstrategiaan (http://www.epshp.fi/kunnat/stratg.doc)kuuluvaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja potilaan ohjausta tukeva hanke.Hankkeelle nähtiin kolme keskeisintä tarvetta: (1) se luo yhtenäisyyttätoimintaan, (2) yhteishankkeessa säästetään työtä ja (3) yhdessä toimiminen onkustannustehokasta. Tarve on noussut terveydenhuollon eri toimijoilta.Hankekokonaisuudella synnytettävä portaali nähtiin soveltuvanterveydenhuollon henkilökunnalle, hoitoon tuleville ja kotiutuville potilaille,ennaltaehkäisystä kiinnostuneille kansalaisille, kuntoutusta tarvitsevillepotilaille, liikunnasta kiinnostuneille kansalaisille ja senioreille.Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisyys eri osaportaalien välille. Tämämahdollistaisi helppokäyttöisyyden ja asiakaslähtöisyyden. Yhtenäisyys olisimyös tehokkuustekijä, kun eri tiedot olisivat luontevasti keskenäänhyödynnettävissä. Toinen tavoite oli jatkuvan toiminnan luominen, jossaotettaisiin huomioon tekninen toteutus, sisällön suunnittelu ja sisällön

15päivittämiseen liittyvät tekijät. Vahva pyrkimys oli pyrkiä estämäänpäällekkäistä työtä ja luoda edellytyksiä hyvälle yhteistyölle.Kuudelta eri taholta tulleet portaalien tekoon liittyvät suunnitelmatyhdistettäisiin yhdeksi isoksi hankkeeksi, jonka alla erilliset osaportaalittoteutettaisiin. Hankekokonaisuudessa kehitettäisiin yhtenäinen portaalimalli.Hankkeen myötä syntyisi kenties uusi henkilöstöryhmä portaalien jatkuvaansisällön tuottamiseen. Lisäksi otettaisiin huomioon sairaanhoitopiirissätapahtuva kehitys aluetietojärjestelmän parissa ja Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalien linkitys siihen, soveltuvin osin.Vastuutahoksi Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalikokonaisuudeneteenpäinviemiseen päätettiin Etelä-Pohjanmaan TelelääketieteenPalvelukeskus ry, jota portaaliryhmässä edusti yhdistyksen toiminnanjohtaja.Portaalin teknisestä toteutuksesta vastaisi LifeIT Oyj ja osaportaalienvastuutahot olisivat sisältötuotannon ja substanssiosaamisen tarjoajia.Pääasialliseksi rahoituslähteeksi portaaliryhmä suunnitteli alustavastisosiaali- ja terveysministeriötä. Tätä rahoitusta voisivat hakea vain kunnat jakuntayhtymät, eli luonteva hakija olisi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.Toiminnan käynnistämiseksi ehdotettiin, että käännytään Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehitysrahaston puoleen. Lisäksi todettiin, ettäkannattaa selvittää ePohjanmaa -aluekeskusohjelman mahdollisuudet, jostasaattaisi saada rahoitusta maksimissaan vuoden mittaisiin käynnistys- jakartoitushankkeisiin. Ison hankkeen valmistelu on työlästä, joten tarvittaisiinpienempiä ja nopeasti saatavissa olevia rahoja. Rahoituspäätösten tuleminen oliryhmän kokemusten mukaan melko hidasta, eli tässäkin mielessävalmistelurahaa olisi hyvä saada. Ryhmässä ehdotettiin, että selvitetään myösTE-keskuksen mahdollisuudet rahoittaa hanketta.3.2. Syys-talvi 2003, SuunnitteluSyksyllä 2003 alkoivat LifeIT Oyj:ssä yhteistoimintaneuvottelut. Kokohenkilöstö oli jo pitkään ollut tietoinen, että jokin tämänlainen tilanne tulisivastaan, koska yritys oli tappiollinen. Yt-menettelyn tuloksena viidentyöntekijän työsuhde lopetettiin. Olin yksi noista viidestä. Työsuhde loppuivuoden 2003 lopussa.

16Yt-neuvottelujen päättymisen ja työsuhteen päättymisen välissä oli noinkolme kuukautta aikaa: lokakuu, marraskuu ja joulukuu. Työsuhteenloppuminen pisti vakavasti miettimään, mitä tekisin vuonna 2004. Mietinasioita opintojeni kannalta, mitä olin työssäni tehnyt, mitä osaamista minullaon ja mitä haluaisin tehdä. Olin aiemmin LifeIT:ssä ollut tekemisissäprojektirahoituksen hankinnan kanssa, joten pohdin tarkkaan, voisinko nytlöytää rahoituksen tulevalle työlleni jostain. Täysipäiväiseksi opiskelijaksisiirtyminen olisi yksi mahdollisuus, muttei kovin houkutteleva, koska minullaoli melkoisesti asuntolainaa maksettavani. Tämä vaihtoehto olisi mahdollisestitarkoittanut, että olisin joutunut myymään asuntoni.Alkusyksyllä selvitin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimus- jakehittämisrahaston(http://www.epshp.fi/yl_info/evo/index.htm)rahoitusmahdollisuudet. Sieltä saatiin pieni käynnistysraha vielä samallesyksylle. Lisäksi jätimme hakemuksen 2004 vuoden hakuun. Sairaanhoitopiirintutkimus- ja kehittämisrahat ovat suuruusluokaltaan yleensä parista tuhannestaylöspäin. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti sairaanhoitopiirin omanhenkilöstön lyhytaikaiseen omasta työstä irrottautumiseen tutkimus- jakehittämistoimintaa varten.Seinäjoen seudun aluekeskusohjelmaan (http://www.epohjanmaa.fi/)laitettiin syksyllä hakemus vuoden 2004 hankehakuun nimellä ”Terve Etelä-Pohjanmaa -portaali”. Aluekeskusohjelman rahat ovat tarkoitettu toimintojenkäynnistämistä varten, selvitystöihin ja hankkeiden valmisteluun.Aluekeskusohjelmasta haimme hieman yli kymmenen tuhannen euronsuuruista rahoitusta Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry:nnimissä.Tampereen yliopistossa käynnistyi ohjelmistoprojektin johtaminen –kurssisyyskuussa 2003. Kurssi oli viiden opintoviikon mittainentietojenkäsittelytieteen syventävien opintojen kokonaisuus, joka kestäisitoukokuuhun 2004 saakka. Ohjelmistoprojektin johtaminen –kurssi olisiyhteistyössä projektityö-kurssin kanssa.Ilmoittauduin ohjelmistoprojektin johtaminen –kurssille ja samalla tarjosinaiheeksi ”Avoimen portaalitietokanta-alustan luominen Etelä-Pohjanmaanhyvinvointialaa varten”. Näin tässä hyvän mahdollisuuden edistääsamanaikaisesti opintojani ja työtäni.

17Ohjelmistoprojektin johtaminen –kurssia varten laatimani suunnitelma ontässä. Olen lähettänyt tämän sähköpostiviestin kurssin vastuulliselleprofessorille 11. syyskuuta 2003.Lähettäjä: ”Arto Lanamäki” Vastaanottaja: Lähetetty: 11. syyskuuta 2003 10:27Aihe: Projektipäällikkökurssille aiheAvoimen portaalitietokannan luominen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialaa vartenHankkeessa on kuusi yhteistyökumppania, joidentiedonvälitystarpeita tietokannan tulee palvella.Näistä kumppaneista kolme on E-Psairaanhoitopiiristä: diabetes, fysiatria japotilaanohjaus. Kolme muuta yhteistyökumppaniaovat SEAMK:n SOTE-yksikkö, KuortaneenUrheiluopisto ja Seinäjoen Järjestötalo.Hankkeen määrittelyvaiheessa luodaan kuudelleyhteystyökumppanille mahdollisimman yhtenäisettietotyypit, joiden perusteella tietokannatvoidaan luoda. Tarkoituksena on, että eritoimijoiden tekemä informaatio onhyödynnettävissä heidän kesken helposti.Esimerkkinä tällaisesta informaatiosta onorganisaatiorekisteri.Tietokannan tueksi pitää rakentaa käyttöliittymä,jonka avulla on helppo tallettaa uutta tietoakantaan, ja noutaa siellä jo olevaa tietoa.Portaalien loppukäyttäjät eivät ole teknisestiorientoituneita, joten kokonaisuuden pitää ollamahdollisimman pelkistetty ja helppokäyttöinen.Tietokanta-alustan luomiseen käytetään OpenSource -välineitä (Linux, Apache, MySQL…).Tietokannan tulee olla selkeä ja varmatoiminen

18sekä skaalautua informaation ja kumppaneidenmäärän kasvaessa.Hankkeen toimeksiantaja on Etelä-PohjanmaanTelelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry:ntoiminnanjohtaja. Projektipäällikkönä toimii ArtoLanamäki.Projektiryhmän jäsenten täytyy olla motivoitunetaprojektiin ja heillä tulee olla mahdollisuuskäydä Seinäjoella pariin otteeseen tapaamassayhteistyökumppaneita.Arto LanamäkiprojektisuunnittelijaLifeIT OyjKoskenalantie 1660220 Seinäjoki06 – 429 88 00Minut valittiin kurssille ja aiheenikin hyväksyttiin. Kurssi käynnistyiluennon muodossa torstaina 25. syyskuuta Tampereen yliopistontietojenkäsittelytieteen laitoksen luentotilassa. Toinen luento pidettiinseuraavan viikon torstaina, 2.10.2003. Luennoilla kerrottiin, että projektikurssitkestävät pitkälle kevääseen 2004 asti. Syyskaudella tehdäänprojektisuunnitelma ja vaatimusmäärittely. Kevätkauden aiheiksi jäävättoteutussuunnitelma, testaussuunnitelma sekä varsinainen ohjelmistontoteutus.Kahden luentokerran jälkeen oli aika tavata projektiryhmä, jonka jäsenetoli arvottu tai professorin valitsemia. Projektityökurssilta ryhmäni jäseniksitulivat neljä tietojenkäsittelytieteen opiskelijaa, nimiltään Paula, Anna, Pekka jaHannu. Kokoonnuimme tietojenkäsittelytieteen laitoksenprojektilaboratoriossa, josta muodostui vakiokokoontumispaikkamme kokokurssin ajaksi. Ensimmäisessä ryhmämme palaverissa 9.10.2003 tutuistuimmetoisiimme ja keskustelimme toistemme opinnoista ja odotuksista kurssinsuhteen. Ilmeni, että ryhmän jäsenillä ei ollut juurikaan siteitä Etelä-Pohjanmaahan eikä terveydenhuoltoalaan. Käsittelimme portaaliryhmän

19palaverien tuloksena koottua hankehahmotelmaa. Esityksen otsikkona oliTerve Etelä-Pohjanmaa –portaalihanke, josta johdettuna ryhmämme nimesiitsensä TEPPO:ksi. Allekirjoitimme EPTEKin, Tampereen yliopiston jaopiskelijoiden välisen projektisopimuksen. Ryhmä keskusteli projektinlaajuudesta, ja totesi sen olevan kokonaisuudessaan liian suuri hankeprojektikurssiin varatuilla resursseilla toteutettavaksi. Siksi päätimme rajataprojektia ja ehdottaa toimeksiantajalle organisaatiorekisterin toteutusta.Organisaatiorekisteri nähtiin yhteiseksi nimittäjäksi useissa eri osaportaaleissa,ainakin fysioterapiassa, liikunnassa ja potilasjärjestöissä. Sovittiin, että ryhmäkokoontuu Tampereen yliopistolla viikoittain. Vaihtuvin vuoroin jokainenprojektiryhmäläinen kirjaa ylös kokouksessa käsitellyt asiat ja kirjoittaa niistäpöytäkirjan. Viikkopalaverin raportti lähetettäisiin sähköpostitse kaikilleprojektiryhmäläisille sekä kurssin vetäjälle. Sovimme, että tarkennamme vieläprojektin tehtävämääritystä sekä ehdotamme alustavasti toimeksiantajalleorganisaatiorekisterin toteuttamista.2001-vuoden Terveri-hankkeesta saamieni kokemusten mukaaninteraktiivinen organisaatiorekisteri vaikutti toteutuksena järkevältä. Terverinongelmaksi pidemmällä aikavälillä muodostui se, että tiedon päivittäjänä oliainoastaan yksi henkilö. Mikäli eri organisaatiot voisivat lisätä ja päivittäätietonsa itse, informaation keruu ja sen ajantasaisena pysyminen voisivat hoituatehokkaammin.Ohjelmistoprojektin johtamisen kurssilla järjestettiin luentoja vielä kaksikertaa, eli niitä pidettiin yhteensä neljä. Luennoilla kerrottiinohjelmistoprojektissa toimimisen perusteista.Projektiryhmän toisessa kokouksessa 16.10.2003 todettiin, että alun perinprojektissa mukana olleista kuudesta (6) asiakasorganisaatiosta samantyyppisetpäämäärät ovat Fysiatrialla, Järjestötalolla ja Liiku-portaalilla, joten nämäkolme osaprojektia sisältävä kokonaisuus päätettiin tarjota projektintoimeksiantajalle ja asiakkaille. Aloitimme projektisuunnitelman teon jatotesimme, että vaatimusmäärittelyä ei voi aloittaa ennen kuinprojektisuunnitelma on valmis. Päätimme, että projektisuunnitelman,vaatimusmäärittelyn, toteutussuunnitelman, testaussuunnitelman sekäohjelmiston toteutuksen lisäksi teemme käyttöohjeet projektikurssien aikana.Toisessa viikkopalaverissamme päätimme myös, että projektin asiakaspäiväpidettäisiin Seinäjoella perjantaina 14.11.2003. Hyvissä ajoin ennen tätäajankohtaa tulisi asiakkailta saada kirjallinen luettelo rakennettavan portaalin

20tarpeista. Toisen palaverin aiheita olivat myös käytännön toimien sopimisetmm. raportointeihin, ajankäyttöön ja työnjakoon liittyen. Sovimme, ettäseuraavassa palaverissamme arvioimme projektisuunnitelmaa, jonkaensimmäisen version kirjoittaisin itse.Kolmas projektiryhmän palaveri pidettiin 28.10.2003. Tuolloin oliprojektisuunnitelman ensimmäinen version arvioinnin aika. Olin ennenpalaveria esitellyt projektisuunnitelmaan tulevan työn rajauksenasiakkaillemme ja he olivat antaneet hyväksyntänsä toimintatavallemme.Käsittelimme palaverissamme projektisuunnitelmaa ja jaoimme työtehtävätsiihen liittyen. Minun työkseni tuli johdannon kirjoittaminen. Projektinläpivientisuunnitelma, seuranta- ja kontrollimekanismit, aikataulutus jariskienhallintasuunnitelma jaettiin muiden jäsenten kesken. Ryhmänpalaverissa keskustelimme Zope (http://www.zope.org/) ja Plone(http://www.plone.org/) –nimisistä avoimen lähdekoodin(http://en.wikipedia.org/wiki/Open_source) portaalijulkaisujärjestelmistä.Näistä oli ollut Seinäjoella puhetta erään palaverin yhteydessä. Päätimmeselvittää voisiko näitä ohjelmistoja hyödyntää projektissamme.Ryhmän neljännen palaverin ajankohta oli 4.11.2003. Käsittelimmeprojektisuunnitelmaa ja päätimme, että ryhmällä ei ole resursseja tehdä itseohjelmiston tarvekartoitusta ja tiedonkeruuta. Olimme saaneet Järjestötalolta,Fysiatrian poliklinikalta ja Kuortaneen urheiluopistolta kuvauksen ohjelmistontarpeista. Vaikka näimme ryhmässä näissä kuvauksissa tiettyjä puutteita,päätimme aikataulun kireydestä johtuen pitäytyä saadussa informaatiossa.Palaverissa sovittiin myös, että käytettäisiin projektikurssien omaa palvelinta(opjopt.cs.uta.fi) dokumenttien säilytykseen ja projektiryhmän keskinäiseentiedostonjakoon.Viides ryhmän palaveri pidettiin 11.11. Keskeisin palaverin aihe oliprojektisuunnitelman täsmentäminen. Lisäksi jaettiin vaatimusmäärittelynvastuualueet. Tähän palaveriin mennessä oli selvinnyt myös paljon uutta ZopejaPlone-julkaisujärjestelmistä. Zope on julkaisuohjelman perusversio, johonPlone on laajennus. Yksi ryhmän jäsen oli tutustunut ohjelmaan. Ohjelmassa oliversionhallinta, ja ohjelma todettiin erittäin modulaariseksi. Asentaminenprojektipalvelimelle saattaisi olla vaan hankalaa. Zope-asennuspaketin mukanatulee Apache-palvelinohjelma, joka on jo projektipalvelimella valmiiksiasennettuna. Asentaminen ilman sitä voisi olla hankalaa. Jatkoselvitysaiheeksikirjattiin selvitettäväksi, mitä kirjastoja, ajureita ja muita ohjelmistoja Apacheen

21tulee asentaa, jotta Zope toimii jälkiasennuksena. Esittelin tässä palaverissaPHProjekt-julkaisujärjestelmän, joka sekin on avoimen lähdekoodin ohjelmisto.Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipisteellä on tällainen ryhmätyöohjelmistokäytössään ja se olisi hyödynnettävissä myös projektiryhmän käyttöön.Perjantaina 14.11. pidettiin asiakaspäivä Seinäjoella. Päivän ohjelma olirakennettu kahden tunnin aikapätkiin. Kello 9-11 oli seurassamme Kuortaneenurheiluopiston Liihota-hankkeen projektikoordinaattori. 12-14 oli vuorossaEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikan osastonhoitaja.Päivän päätteeksi 14-16 välisen ajan kävimme ohjelmiston vaatimuksia läpiJärjestötalon toiminnanjohtajan kanssa. Jokaisen kolmen asiakkaan kanssakäytimme ajan hyvin samaan tyyliin. Pohdimme asiakkaiden tekemiävaatimuslistoja, kerroimme miten olimme ne tulkinneet ja esitimme, mitenvoimme ne toteuttaa. Asiakas kertoi sitten mielipiteensä meidänesityksestämme. Teimme vielä tarkentavia kysymyksiä, koska kolmen eriosaportaalin yhtäaikainen toteuttaminen tarkoittaisi, että muistaosaportaaleista tulee ominaisuuksia ja rajoitteita yksittäiseen osaportaaliin.Kaksituntisen viimeinen puolituntinen oli lähinnä vapaata keskusteluaportaalista. Sovimme, mitä suunnitelmia asiakkaiden tulisi vielä toimittaavaatimusmäärittelyä varten kirjallisesti. Vaatimusten täsmällinen kerääminenon tärkeää, koska niissä tapahtuneet virheet ovat huomattavasti kalliimpiakorjata kuin toteutusvaiheessa tehdyt virheet (Ohjelmistoprojektin johtaminen–kurssin luentomateriaali).Pidimme kaksi suunnittelukokousta Tampereella heti asiakaspäivääseuraavina arkipäivinä, maanantaina 17.11. ja tiistaina 18.11.. Näissä teimmeyhteenvedon asiakaspäivän palautteen perusteella. Suunnittelimme portaalinpäätoiminnot, syötteet ja tulosteet. Teimme vielä viimeiset lisäyksetprojektisuunnitelmaan myöhemmin tuona viikkona.Projektisuunnitelman katselmointitilaisuus järjestettiin maanantaina 24.11.Tilaisuudessa oli läsnä projektiryhmän ohella katselmoija, kurssinvetäjäprofessori. Katselmointitilaisuudessa käytiin läpi projektisuunnitelmakohta kohdalta ja siihen meni aikaa noin puolitoista tuntia.Seuraavana päivänä pidimme projektiryhmän viikkopalaverin, jossatotesimme ryhmän kesken katselmoinnin menneen hyvin. Katselmoinnissaprofessori oli tuonut esille muutamia projektisuunnitelman muutostarpeita,joiden osalta työnjako sovittiin ryhmän kesken. Jaoimme vaatimusmäärittelyävarten työtehtäviä, sillä vaatimusmäärittelyn katselmointiinkaan ei ollut kovin

22pitkä aika. Yksi ryhmämme jäsen lupasi asentaa Zopen kotikoneelleen, koskaprojektipalvelimelle asentaminen oli todettu hankalaksi.Vaatimusmäärittelyn katselmointi pidettiin 8.12.2003 Tampereenyliopistolla. Vaatimusmäärittelydokumentissa kuvasimme projektissa rakennettavaanorganisaatiorekisteriin liittyvät käyttöskenaariot, tietomallin ja senkuvauksen, toiminnallisen mallin ja sen kuvauksen, käyttäytymismallin ja senkuvauksen, rajoitteet sekä vahvistus- ja hyväksymiskriteerit. Katselmointi menivarsin hyvin. Keskeisin puute vaatimusmäärittelyssä oli ohjelmiston päätasonprosessikaavion puuttuminen.Pidimme viikkopalaverimme samana päivänä katselmoinnin päätteeksi.Aihepiirit pyörivät paljolti vaatimusmäärittelyn ympärillä. Pohdimme myös,kumpi tietokantaohjelmisto soveltuisi paremmin käyttöömme, MySQL vaiPostgreSQL. Olimme kyselleet mielipidettä näiden kahden tietokannanparemmuudesta tietojenkäsittelylaitoksen ohjelmistopuolen parilta henkilöltäja he suosittelivat vahvasti PostgreSQL:ää. Ohjelmointiympäristönversionhallinta myös herätti keskustelua. Monen ohjelmoijan projektissa onerityisen tärkeää, että ohjelmistoversiot ovat hallinnassa, sillä eri ohjelmoijienpäivittäessä samanaikaisesti samoja tiedostoja saattaa seurata ongelmia.Saman viikon perjantaina 12.12.2003 järjestettiin projektikurssienyhteinen, kaikkien projektien vaatimusten esittelytilaisuus, ”Marketing day ofthe specifications”. Tässä tilaisuudessa pidin ryhmän puolesta kymmenenminuutin esityksen, jossa oli myös projektimme toimeksiantaja paikalla, Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry:n toiminnanjohtaja PetteriJääskeläinen. Esityksessä kerroin, että Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalikokonaisuuden suunnittelu on alkanut jo kesällä 2003. Tampereenyliopiston projektikursseilla toteutettaisiin osa kokonaishankkeesta, senportaalin organisaatiorekisteri. Asiakkainamme ovat Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikka (fysioterapeuttisten palvelujentarjoajat), Seinäjoella toimiva Järjestötalo (Etelä-Pohjanmaan potilasjärjestöt)sekä Kuortaneen urheiluopisto (eri liikuntaryhmiin liittyvät toimijatmaakunnassa). Yhdeksi palvelun hyödyistä kerroin tiedon saanninhelpottumisen fysioterapiapalveluista, potilasjärjestöistä ja liikunnasta. Tiedonylläpidettävyys paranisi, koska päivitysvastuuta saataisiin hajautettua ja tietoapystyttäisiin päivittämään useammin. TEPPO-palvelu toisi parannustapalvelutarjontaan eri palvelutarjoajien yhteistyön kautta. Esityksessäni kerroinmyös ryhmämme toimintatavoista, eli pitämistämme viikkopalavereista, joissaolemme tehneet aina tilannekatsauksen ja sopineet tehtävät seuraavaa viikkoa

23varten. Projektimme haasteena näimme asiakastarpeisiin vastaamisenvaikeuden ja kireän aikataulun. Muista käynnissä olevista projektikurssienaiheista tietoisena korostin asiakkaiden vahvaa roolia projektissamme eronamuihin projektiaiheisiin. Lopuksi esitin viisi myyntiargumenttiatoimeksiantajallemme ja muille auditoriossa läsnä olleille: (1) ryhmämme onosaava, motivoitunut ja sitoutunut projektiin, (2) meillä on hyvä asiakasryhmäntuntemus, (3) olemme tehneet laadukkaan pohjatyön, (4) meillä on realistinennäkemys projektista ja (5) toimimme kustannustehokkaasti.Toimeksiantajalla ei ollut valittamista ryhmän aikaansaannoksista jaesityksestämme.Loppuvuonna aloin rakentaa Verka-nimistä hanketta, jonkarahoituslähteeksi tulisi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston(EMOTR) alueellinen maaseutuohjelma (ALMA). Oli tiedossa, että tässärahoituslähteessä oli rahaa jäljellä, joten hyvällä hankehakemuksella rahoitustaolisi saatavissa. Otin hankesuunnittelun lähtökohdaksi Terve Etelä-Pohjanmaa–portaalin, koska se oli jo käynnissä oleva toiminta, ja hyödytti opintojeniedistymistä. Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalin kohderyhmänä olivatpotilasjärjestöt, fysioterapeutit, liikuntaryhmien vetäjät, joten päätin ottaa nämämyös Verka-hankkeen kohderyhmäksi.Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipiste oli vuodesta 2001 vetänyt Etelä-Pohjanmaan elektroninen kyläverkosto eKylve –hanketta. Hankkeessa onkehitetty tietotekniikan ja tietoverkkojen hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaanmaakunnan alueella sijaitsevilla kylillä. (http://www.ekylve.fi/). Ekylvehankkeenprojektipäällikön kanssa suunnittelimme, että Verka-hankkeeseensaadaan rahoituslähteen vaatimaa maaseutu-ulottuvuutta sillä, ettärekrytoimme eKylve-hankkeesta kymmenen edistyneintä kylää Verkaan.Sovimme, että hankkeesta tulisi Vaasan yliopiston ja Etelä-PohjanmaanTelelääketieteen Palvelukeskus (EPTEK) ry:n yhteishanke.Minä toimisin Verka-hankkeessa projektipäällikkönä, työnantajananiEtelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry. Vaasan yliopistonSeinäjoen toimipisteestä, joka muuttui omaksi yksikökseen vuoden 2004 alussa,tulisi ohjelmistosuunnittelija hankkeeseen. Suunnittelija oli Ekylve-hankkeenprojektipäällikön tapaan minulle tuttu henkilö jo vuosina 1998 - 2000Seinäjoella Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämästäTietoverkko- ja multimedia-asiantuntijoiden erikoistumisohjelmasta. Hän oliohjelmoinut monia verkkopalveluita PHP:llä aikaisemmassa hankkeessaan

24(PIRTA – Järviseudun opiston sähköinen osaamisympäristö,http://pirta.ekylve.fi/), joten riittävät ohjelmointitaidot olivat hallussa.Ekylve-hankkeessa oli eteläpohjalaisissa kylissä otettu käyttöön moniaavoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joista oli kertynyt jo melkoinen kirjasto.Näiden joukossa oli erilaisia keskustelufoorumeita, osto- ja myyntipalstoja,kuvagallerioita, jne. Näitä ohjelmistoja voitaisiin soveltaa Verka-hankkeessafysioterapeuttien, potilasjärjestöjen ja liikuntatoimijoiden tarpeisiin.EPTEKin ja Vaasan yliopiston yleisten hankesuunnitelmien alusta TEPPOprojektiryhmällemmeluvattiin ekylve.fi-palvelimen käyttöoikeus. Tämäratkaisi toisaalta projektiryhmässämme käydyn pohdintamme tietokannanvalinnasta MySQL:ksi, koska Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikön projekteissakäytettiin yksinomaan tätä.Joulukuussa 2003 tuli tieto, että sekä rahoitus ePohjanmaaaluekeskusohjelmastaettä sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämisrahoitus olimyönnetty. Tämä takasi minulle vuoden 2004 neljäksi ensimmäiseksikuukaudeksi rahoituksen. Näin ollen allekirjoitin määräaikaisentyösopimuksen Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry:n kanssa.3.3. Kevät 2004, ToteutusKuukauden mittainen taukomme projektikurssissa päättyi, kunkokoonnuimme ensimmäisen kerran uuden vuoden puolella 15.1.2004. Vuodenensimmäisessä viikkopalaverissamme päätimme, että lähettäisin ryhmänjäsenille jokaisen viikkopalaverin esityslistan etukäteen sähköpostitse, jottaryhmäläiset ehtisivät varautua kaikkiin käsiteltäviin aiheisiin. Päätimmetestaussuunnitelman ja toteutussuunnitelman katselmointien ajankohdat: 20.2.ja 16.3.. Päätimme, ettemme tee projektisuunnitelmaan enempiä muutoksia,koska emme katsoneet niiden edistävän työskentelyämme.Vaatimusmäärittelyssä oli vielä jonkun verran korjattavaa. Päätasonprosessikaavio oli jo lisätty, mutta käyttötapauksiin piti vielä lisätä niidentaajuudet ja kriittisyydet.Loman aikana oli selvinnyt myös, että Zope-julkaisuohjelmasta ei olisimeidän projektissamme käytännön hyötyä. Ohjelma todettiin liian laajaksi jasiinä oli liikaa epäolennaisia ominaisuuksia. Helpommalla selviäisimme, kunrakennetaisimme portaalin aivan alusta alkaen itse. Näin siis päätimme luopua

26Palvelun logoLIIKUNTARESEPTI (OTSIKKO)HaeKirjauduRekisteröidykäyttäjäksikuvaÖTarkennettu hakuEsittelytekstiVarattu tilaPalvelut A-mahdollisellelisäsisällölle,linkkejä toisiinpalveluihinjne.Kuva 4 - Palvelun liikuntareseptiportaalin pääsivun ensimmäinen layout-hahmotelmaPalvelun logoLIIKUNTARESEPTI (OTSIKKO)HaeKirjauduRekisteröidykäyttäjäksiLiikuntapalveluntarjoaja XYhteyshenkilö: Pirkko PirteäPuhelinnumero: 040-99991111Sähköposti: pirkko.pirtea@liikuntapalvelu.netWWW: -Tarjolla olevat palvelut: Jumppaa, tanssia, humppaaLisätiedot: Ota yhteys niin lähdetään lenkille!Varattu tilamahdollisellelisäsisällölle,linkkejä toisiinpalveluihinjne.Kuva 5 - Palvelun liikuntareseptisivun hakutuloksen ensimmäinen layouthahmotelmaSamassa palaverissa keskustelimme Vaasan yliopiston palvelimesta.Meidän tuli saada sinne tunnukset, koska olimme sopineet sen portaalinsijoituspaikaksi. Sovimme, että olemme Vaasan yliopistoon yhteydessä ja asiahoidetaan.Pekka ja Hannu olivat tehneet tietokannan ensimmäisen version MicrosoftAccessilla, jolla pystyy kannan rakennetta tarkastelemaan graafisessamuodossa. Tietokantaan tarvittaisiin seuraavaksi testimateriaalia, jotapäätettiin hankkia asiakkailtamme. Ryhmämme jäsenet halusivat tarkkaatyönjaon määritystä projektistamme. Sovittiin, että laadin alustavantehtävätaulukon seuraavaan palaveriin.Seuraava viikkopalaverimme pidettiin 2.2.2004. Keskustelimmeversiohallintaohjelmiston käyttöönotosta ja esiin nousi yleisesti maailmallakäytössä oleva CVS. Päätettiin tiedustella tämän ohjelmankäyttömahdollisuutta Vaasan yliopiston palvelimella. Emme olleet saaneetvielä testausmateriaalia asiakkailtamme, mutta tämä olisi saatavissa vieläsaman viikon perjantaina.

279.2. järjestetyssä viikkopalaverissa otimme ensi kertaa vakavastikäsittelyyn toteutussuunnitelman sisällön ja työnjaon. Testaussuunnitelmaaolimme työstäneet jo hyvin pitkälle ja se tulisi valmiiksi seuraavanviikkopalaveriin mennessä. Paula oli tehnyt ensimmäisen HTML-muotoontehdyn layoutin Annan aiemmista hahmotelmista sovellettuina.Versiohallintaohjelmisto CVS oli luvattu Vaasan yliopiston palvelimelle heti,kunhan palvelin olisi toiminnassa. Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö olimuuttanut toisiin toimitiloihin (Framiin) ja uuden palvelimen asennus olimyöhästynyt suunnitellusta aikataulusta.Viikkopalaveriin 16.2.2004 mennessä testaussuunnitelma ei ollut vielä aivanvalmis. Integraatiotestaukseen liittyviä asioita piti erityisesti täsmentää.Toteutussuunnitelman valmistelu oli kuitenkin hyvässä vauhdissa.Tehtävälistan sisältöä päivitettiin ja siihen päätettiin lisätätestaussuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet, kunhan suunnitelma olisivalmis. Vaasan yliopiston palvelimen tilanteesta ei ollut kuulunut yhtäänmitään. Ryhmä oli hieman huolestunut asiasta, koska olisi tärkeää tietää mitkäPHP:n, CVS:n ja MySQL:n versiot ovat tuolla palvelimella käytössä.Keskustelimme palaverissa myös Paulan tekemästä uudistetusta layoutista.Totesimme, että ei ole hyvän näköistä, että portaalin etusivun yläosa logoineenja navigointeineen toistuu samanlaisena myös alasivuilla. Jonkinlainenalasivujen välinen navigointi pitää silti järjestää. Värit totesimme hieman liianräikeiksi. Osaportaalikohtaisen värikoodauksen totesimme sinänsä hyväksiasiaksi. Paula lupasi katsoa www-turvallisista värivaihtoehdoista jotainneutraalimpaa nykyisten tilalle.Testaussuunnitelman katselmointitilaisuus oli 20.2. yliopistolla. Esittelimme,miten eri tavoin aioimme testata ohjelmistoamme. Suunnitelman tavoitteena olivarmistua järjestelmän toimivuudesta todellisessa käyttöympäristössään, todellisenkaltaisenkäyttökuorman alla. Lisäksi tavoitteena oli löytää järjestelmäntoteutuksen yhteydessä syntyneitä toimintavirheitä ja epäloogisuuksia. Olimmerajanneet testauksen käsittämään ainoastaan ns. normaalikäyttäjälle näkyvättoiminnot. Järjestelmän ylläpitäjän hallintatyökalut päätettiin aikapulan takiajättää toteuttamatta ja ne jäisivät TEPPO-projektin päättymisen jälkeiseksihuoleksi. Katselmointi sujui jälleen hyvin. Vähäinen kielteinen palaute koskilähinnä kieliasua ja kirjoitusvirheitä.Katselmoinnin ja 8.3. pidetyn viikkopalaverin välissä pidimmesähköpostitse toisiamme ajan tasalla tekemisistämme. Viikkopalaverissammekäsittelimme erityisesti toteutussuunnitelmaan tarvittavia lisäyksiä. Palvelussa

28tuotiin esille myös, että evästeiden (cookies) ohjelmointikäyttöön ei kukaanryhmän jäsen ollut toistaiseksi perehtynyt. Evästeitä tarvittaisiin portaalinsessionhallinnan toteutuksessa. Päivitimme taas tehtävälistan ajan tasalle.Toteutussuunnitelma katselmoitiin 16.3.2004. Toteutussuunnitelmaansisältyi datasuunnitelma, arkkitehtuuri- ja komponenttitason suunnitelma,käyttäjän käyttöliittymän suunnitelma, rajoitteet ja testausasiat. Professorinpalaute koski jälleen lähinnä kirjoitusvirheitä. Asiavirheistä hän havaitsisalasanan käsittelyyn liittyvässä algoritmissa virheen.22.3.2004 järjestetyssä viikkopalaverissa käsittelimme ensimmäiseksiportaaliin tarvittavia lomakkeita. Pidimme jonkinmoisena riskinä, että olimmetulkinneet asiakkaiden käsitystä eritavoin kuin he olivat tarkoittaneet.Sovimme alustavasti Seinäjoella järjestettävän TEPPO-päätöstilaisuudenajankohdan, joka olisi 14.5.2004. Keskustelimme mikä palvelulle annettaisiinlopulliseksi nimeksi. Anna kertoi esimerkin eräästä aiemmasta projektistaan,jossa työnimi vakiintui lopulliseksi ohjelmiston nimeksi. Asiakkailta täytyisitiedustella, oliko heillä jotain parempaa nimeä mielessään kuin työnimenäkäytetty Terve Etelä-Pohjanmaa. Henkilötietojen keruun laajuutta pohdiskeltiinja tämän vertautumista henkilötietolakiin. Lisäksi puhuttiinliikkumisreseptiosiosta. Vaikutti siltä, että osiosta tulisi melko laaja jaepäyhtenäinen, mikäli sinne tallennettaisiin sekä liikuntaorganisaatioidenperustietoja että liikuntaryhmien tietoja. Päätimme vielä panostaa lomakkeidensuunnitteluun, varsinkin hakulomakkeita piti vielä muokata. Lisäksi portaalinoikeaan yläkulmaan sijoitettava yleishaku pitäisi toteuttaa.Verka-hankkeen rahoituskuviot etenivät EMOTR/ALMA-kuvioissasuotuisasti alkuvuonna 2004. Rahoitusneuvottelut aloitin Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksensuunnittelijan kanssa, mutta hänen vaihtaessaan työpaikkaa,yhteyshenkilökseni tuli saman yksikön yritystutkija. Molempien kanssayhteistyö sujui hyvin. Hankesuunnitelmaan olin määrittänyt hankkeentoiminnan sisältävän ”Etelä-Pohjanmaalla toimivien potilas- jaliikuntajärjestöjen sekä fysioterapiayritysten yhteistyön ja toiminnanedistämisen tietotekniikan avulla.” Määritelmä kattaisi sekä internetpalvelujenrakentamisen että ATK-koulutusten järjestämisen. Kirjoitinhankesuunnitelmaan Verka-hankkeen alkamaan toukokuun alusta, koskasiihen asti oli rahoitus muista lähteistä hoidossa.

29TEPPO-projektin loppuvaiheessa vaadittiin valmistelevia toimenpiteitäVerka-hankkeeseen siirtymiseksi. Tätä siirtymää voidaan pitää isoimpanavaiheharppauksena koko kehitysprosessin aikana, koska opiskelijatyöstäsiirryttiin ammattimaiseen kehittämiseen.Verka-hankkeen ohjausryhmään rekrytoin jäseniä, jotka edustivat laajaltihankkeen eri osaamisalueita ja sidosryhmiä. Vaasan yliopiston Seinäjoentoimipisteen erikoissuunnittelijasta tuli ohjausryhmän puheenjohtaja. Etelä-Pohjanmaan sydänpiirin toiminnanjohtaja lupautui ohjausryhmänvarapuheenjohtajaksi. Hän on myös Järjestötalon hallituksen puheenjohtaja, eliomaa laajalti kontaktipintaa potilasjärjestöihin. TEPPO-ryhmän toiminnassamukana olleista henkilöistä ohjausryhmään tuli Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikan osastonhoitaja. Liikuntatoimintaaedustamaan saimme Kuortaneen urheiluopiston rehtorin. Palvelualojenteemaohjelman teemavastaava Helsingin yliopiston MAKES-yksiköstäSeinäjoelta suostui myös mukaan. EPTEKin toiminnanjohtaja ja Tampereenteknillisen yliopiston professori lupautuivat kummatkin ohjausryhmänjäseniksi. Rahoittajan edustajiksi ohjausryhmään tuli kaksi henkilöä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolta: yritystutkija jakehittämispäällikkö.Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeeseen tuli saada myöskuntarahoitusta. Tämä tarkoitti maakunnallisen hankkeen kyseessä ollen sitä,että kuntarahoitus tulisi neuvotella jokaiselta Etelä-Pohjanmaan seutukunnaltaerikseen – Seinäjoen seudulta, Kuusiokunnilta, Suupohjalta, Härmänmaalta jaJärviseudulta. Kuntaraha oli koko hankkeen budjetista (170.000 euroa) 5prosenttia eli 8500 euroa. Tämä jaettaisiin eri seutukuntien kesken väkimääränperusteisesti, mikä tarkoittaisi yksittäisen seutukunnan osuudeksi 1000-4000euroa koko hankkeen osalta. Yksittäistä kuntaa kohden vaadittavan rahanmäärä tuntui minusta vähäiseltä, koska seutukunnat koostuvat useistakunnista, joiden kesken rahoitus jaettaisiin. Arvelin, että kuntarahan hankintahoituisi helposti.Yhteyshenkilöinäni eri seutukunnissa olivat seutusihteerit. Esittelinjokaiselle seutusihteerille hankkeen puhelimessa ja kerroin, kuinka pienelläsijoituksella kunnat saavat itselleen ison ja tärkeän hankkeen.

30Järviseutu teki ensimmäiseksi myönteisen päätöksen. Heidän luonaan eitarvinnut edes käydä, vaan yksi puhelinsoitto ja yhden kirjeen lähettäminenriittivät myönteiseen hankepäätökseen.Härmänmaalla oli seutusihteeri vaihtunut ja siitä syystä neuvottelutpitkittyivät heidän kanssaan. Sain sovittua itselleni esittelymahdollisuudenvasta 14.4. seutukunnan johtoryhmän kokouksen yhteyteen, eli Härmänmaaltapäätös tulisi viimeisenä. Härmänmaan seutukunnan johtoryhmä koostuuviidestä henkilöstä, jotka ovat seutusihteeri ja Alahärmän, Ylihärmän,Kauhavan ja Lapuan kunnanjohtajat.Seinäjoen seudulta rahoitus luvattiin melko nopeasti. Pidimme aiheestapalaverin jo ennen vuoden vaihdetta, 18.12.2003. Suhtautuminen oli alustasaakka myönteistä.Ensimmäinen takaisku tuli 22.3.2004, kun tuli tietoon Suupohjan kielteinenkuntarahapäätös. Syyksi selvisi, että Suupohjan seutukunnalla onnettipalvelujen kehittämisessä seutukuntalähtöinen lähestymistapa – erityisesti,kun kyseessä on hyvinvointialaa sivuavat asiat. Itse en pitänyt tätä vielä kovinmerkittävänä tappiona, koska hanke toimisi aivan hyvin ilman Suupohjaakin,mikäli kaikki muut seutukunnat olisivat mukana.Isompi takaisku syntyi, kun Kuusiokunnilta tuli kielteinen kuntarahapäätös.Kuusiokuntien alueella sijaitsee hankkeen kannalta tärkeitä toimijoita,erityisesti mainittakoon Kuortaneen urheiluopisto. Samoin kaksi hankkeenkylää, Kuortaneen Ruona ja Alavuden Sydänmaa, ovat Kuusiokuntien alueella.Tärkeä seutukunta oli kieltäytynyt.Tuloksena siis oli kaksi myönteistä päätöstä, kaksi kielteistä päätöstä ja yksiseutukunta, jolta ei ollut vielä tullut päätöstä, kun elettiin maaliskuun viimeistäpäivää vuonna 2004. Mikäli saldo jäisi kahteen seutukuntaan, jäisi alue niinpieneksi, että hankkeen toiminta ei enää vastaisi sitä, mitä oli esitettyhankesuunnitelmassa. Samoin budjetti ei toteutuisi, koska kuntarahaa tulisihuomattavasti suunniteltua vähemmän. Näytti siltä, että hanke ei toteutuisi,mikäli kuntarahasaldo jäisi kahteen myönteiseen seutukuntapäätökseen.Kolmella seutukunnalla hankkeen pystyisi ehkä toteuttamaan, mutta sekinsaattaisi olla huomattavan hankalaa.

311.4. pidin palaverin TE-keskuksen yhteyshenkilön, yritystutkijan, kanssa.Aluksi yritystutkija oli pahoillaan huonosta kuntarahatilanteesta ja tiedusteliminulta, haluaisinko vielä jatkaa hankkeen käsittelyä, vai lopetettaisiinkoprosessi tähän. Seuraavana päivänä olisi maakunnan yhteistyöryhmän (MYR)kokous, jossa hanke olisi käsittelyssä. Halusin ehdottomasti hankkeenkäsittelyn jatkuvan ja ilmaisin olevani valmis käyttämään kaikki mahdollisetkeinot, että hanke toteutuisi. Tiedustelin, oliko mitään mahdollisuutta sivuuttaakuntarahoitus kokonaan, jolloin hanke voitaisiin saada koko Etelä-Pohjanmaanmaakunnan kattavaksi. Kahden tai kolmen seutukunnan laajuisena siitä tulisijoko vajavainen tai kokonaan epäonnistunut. Suureksi onneksi TE-keskuksellaoli mahdollisuus tehdä kuntarahaton rahoituspäätös, koska ohjelmakaudenaikana oli jo kertynyt riittävästi kuntarahaa. TE-keskus pystyi siis tekemäänsellaisen päätöksen, jossa kuntarahan osuus laitettiin nollaksi. Hanke saattaisisittenkin toteutua koko maakunnan kattavana. Yritystutkija lupasi esittäähanketta puollettavaksi MYRin kokouksessa seuraavana päivä.Perjantaina 2.4. hanke oli MYRin käsittelyssä, puollettavaksi esitettynä.Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ryhmältä. Kun sain perjantaiiltapäivälläkuulla tämän ilouutisen, olin todella huojentunut ja onnellinen.Härmänmaan seutukunta teki myönteisen kuntarahapäätöksen päästyänihenkilökohtaisesti esittelemään hanketta 14.4.2004 Alahärmän kunnantalollapidettyyn seutukunnan johtoryhmän kokoukseen. Aiemmin saatu TEkeskuksenkuntarahaton rahoituspäätös hankkeen läpimenon puolesta tosintarkoitti, ettei Härmänmaan päätöksellä tässä vaiheessa enää ollut hankkeenrahoituksen kannalta merkitystä.Projektiryhmämme kokoontui 6.4. seuraavan kerran. Toteutusasioitakäsiteltiin ja kurssin lähestyvä päättyminen, ajan vähyys, sai aikaan paineita.Eräs ryhmän jäsen ilmoitti, että hän on vakavasti harkinnut kurssinlopettamista kesken. Hänestä tuntui, että projektityökurssin työtaakka onliikaa, kun samanaikaisesti on monissa muissakin kursseissa kriittiset hetkettenttien kanssa menossa. Keskustelimme asiasta pitkään ja yritin motivoidahäntä ja muita ryhmäläisiä, kun olimme kulkeneet jo pitkän matkan tässäkurssissa. Viimeinen rutistus voisi olla tuskainen, mutta lopulta aherruspalkittaisiin. Toivoin suuresti, että kaikki ryhmän jäsenet jatkaisivat. Olintyytyväinen ja suuresti huojentunut, kun kukaan ei lopettanut siinä vaiheessa,vaan kaikki jaksoivat jatkaa kurssin loppuun asti ryhmässä.Viikkopalaverissamme päätimme myös erottaa portaalissa liikkumisreseptin ja

32liikuntaryhmät erillisiksi osioikseen. Olimme saaneet myös asiakkailtammepalautetta lomakkeiden sisällöistä ja jaoimme ryhmän jäsenten kesken työtnäiden muutosten tekemisestä. Yksi katselmointi piti vielä pitää ja sen sisältöolisi joko toteutus tai käyttöohjeet. Ajankohdaksi sovimme tälle 29.4. Lisäksikurssin vetäjä oli vaatinut, että palvelun rekisteröitymisestä ja sessionhallinastatuli lähettää katselmointiraportti, mutta katselmointitilaisuutta näistä eitarvinnut järjestää. Toteutussuunnitelman katselmoinnissa esiin tulleetmuutokset oli lisätty dokumenttiin ja se oli jo palautettu kurssin vetäjälle.Sovittujen asioiden osalta tein tehtävälistaan asianmukaiset muutokset.Aikataulun kireyden vuoksi päätimme toteuttaa koko palvelunprojektipalvelimelle ja jättää Vaasan yliopiston palvelimelle siirtämisen kurssinjälkeiseksi huoleksi.15.4. oli seuraavan viikkopalaverin aika. Fysioterapiaan ja potilasjärjestöihinliittyviä lomakkeiden muutospyyntöjä oli tullut asiakkailtamme ja käsittelimmenäiden toteutusta. Sisäkkäiset taulukkototeutukset olivat myös aiheuttaneetulkoasullisia ongelmia, kun rivit eivät alkaneet kohdakkain. Tähän liittyenilmeni, että vanhemmat selaimet eivät osanneet tulkita ulommaisen taulukontyyliä sisempään taulukkoon, mistä syystä fonttityyli joissain kohden poikkesitarkoitetusta. Liikkumisreseptiosio oli melkein valmis. Ainoastaan siitä puuttuiskripti, jolla tallennetaan tietokantaan. Sovittiin, että Paula toteuttaa tämänmahdollisimman pikaisesti. Rekisteröitymisen yhteydessä henkilönsähköpostiosoitteeseen lähetettävä tervehdys-/muistutusviesti saatiintoimimaan projektipalvelimella, mutta tämä ominaisuus päätettiin jättää siltitoteuttamatta. Syynä oli se, ettei ollut takuuta, toimisiko sähköpostiominaisuusenää Vaasan yliopiston palvelimelle siirrettäessä. Omat palvelut –toimintotoimi nyt osittain, mutta sen osalta olisi vielä kehitettävää. Tämän kohdankehittäminen osoitettiin yhden jäsenen tehtäväksi. Pekka toi ryhmän yleiseentietoisuuteen, että tietokannan rakennetta muuttaessa se saattaa kokonaantyhjentyä. Tätä ei koettu ongelmaksi, koska palveluun tallennetut organisaatiotolivat kaikki toistaiseksi vain testidataa. Lisäksi painotettiin, että tiedostonsiirtoon käyttämällämme WinSCP-ohjelmalla pitää varmistua, ettärivinvaihtomerkkivalintana on ”Windows”. Yhteinen tiedostojen editointi erikäyttöjärjestelmissä oli aiheuttanut tilanteita, joissa rivinvaihdot olivathävinneet tiedostoista kokonaan.22.4. pidimme kolmanneksi viimeisen projektiryhmän viikkopalaverin.Tässä käsittelimme lomakkeisiin tehtäviä muutoksia ja sitä, mitkä kentätlomakkeissa olisivat pakollisia täyttää ja mitkä vapaaehtoisia. Käyttöohjeiden

33katselmointi olisi 29.4., Anna halusi muilta ryhmän jäseniltä käyttöohjeisiinliittyviä kommentteja mahdollisimman pian. Lisäksi osaportaalisivuilletarvittaisiin mahdollisimman pian esittelytekstit asiakkailta.Käyttöohjeiden katselmoinnin jälkeen 29.4. pidimme saman tien toiseksiviimeisen viikkopalaverimme. Sovimme, että vastuuhenkilö päivittääkatselmoinnissa esiin tulleet kehittämistarpeet ohjeisiin. Portaalin yleishauntodettiin vaativan vielä kehittämistä ja yksi jäsen lupasi paneutua asiaan. Omatpalvelut –sivu oli myös kesken ja valitsimme sen toteuttajan. Päivitimme myöstehtävälistaa.Viimeisessä viikkopalaverissamme 5.5.2004 yleishaku oli vielätoteutukseltaan keskeneräinen. Omat palvelut –kohta oli lähes valmis, muttavaati vielä hieman hiomista. Viime hetken tarve oli syntynytosaportaalikohtaiselle ”Näytä kaikki” –toiminnolle, joka esimerkiksifysioterapiaosioissa näyttäisi kaikki siihen tallennetut organisaatiot kerralla.Portaalissa sijaitseviin käyttöohjeisiin pitäisi myös olla linkki joka puoleltapalvelua, jotta erilaisissa ongelmatilanteissa olisi mahdollista katsoa apuakäyttöohjeista. Projektikurssien kaikkien projektien yhteinen päätöstilaisuuspidettäisiin 11.5.2004 Tampereen yliopiston Pinni B:n auditoriossa. Tänne tulisivalmistella projektin tuloksista ja kokemuksista. Sen pitäminen jätettiinprojektipäällikön tehtäväksi. Asiakkaille järjestettävä tulosten esittelytilaisuuspidettäisiin Seinäjoella Mediwestissä 14.5.. Lisäksi sovimme, että pidämmeryhmän keskinäisen päätöstilaisuuden Tampereen Telakka-ravintolassa19.5.2004.Projektikurssien päätöstilaisuudessa Tampereella 11.05.2004 pitämässäniesityksessä toin esille projektin tuotokset ja matkan varrella koettujakokemuksia. Kerroin, että projektin toimeksiantajana toimi Etelä-PohjanmaanTelelääketieteen Palvelukeskus ry, ja sen toiminnanjohtaja oli myös saapunutkuuntelemaan esitystämme. Projektissa rakentamamme portaali sijaitsitoistaiseksi ohjelmistoprojektien omalla palvelimella osoitteessaopjopt.cs.uta.fi/~teppo/. Esityksessä kerroin myös, että tämä ei jäisi pysyväksisijoituspaikaksi, vaan portaali tulisi siirtymään toiselle palvelimelle kesänaikana. Asiakasryhmämme projektissamme olivat olleet fysioterapia (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri), potilasjärjestöt (Järjestötalo) ja liikuntaryhmätsekä liikkumisresepti (Kuortaneen urheiluopisto). Osaportaalien kuvauksienosalta esityksessä kerroin sen eri osioista. Fysioterapiaosioista löytyyfysioterapiapalveluja tarjoavien organisaatioiden yhteystietoja. Osio on

34tarkoitettu sekä fysioterapeuttista jatkohoitoa määrääville lääkäreille ettäkäyttäjäasiakkaille, jotka omatoimisesti etsivät heille sopivaa palveluntuottajaa.Potilasjärjestöosiossa on tietoa järjestöistä, niiden palveluista ja toiminnasta.Liikkumisreseptiosiosta löytyy liikkumisreseptin käytön kouluttajia sekäkäyttäjiä. Liikkumisresepti toimii asiakkaan liikuntaneuvonnan tarpeenarviointivälineenä ja lähetteenä mm. kuntoneuvolan ohjaukseen sekäseurantaan. Liikuntaosiosta löytyvät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinkunnissa tarjottavia monipuolisia liikunta- ja painonhallintapalveluita.Palveluntuottajia ovat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tahot. Etsintävoidaan tehdä organisaation tai liikuntalajin mukaan. Keskeisiksi toiminnoiksiesitettiin uuden palvelun lisääminen, mikä vaatii rekisteröitymisen käyttäjäksi,hakutoiminnot, joita on kolme: osaportaalikohtainen tarkennettu haku,osaportaalikohtainen ”hae kaikki” –toiminto ja koko palvelun käsittäväyleishaku, rekisteröityminen ja omat palvelut. Toteutuksen työnjaoksi kerroin,että tehtävänäni olivat yhteydet asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin sekähallinnolliset asiat. Paulan vastuulla oli ollut graafinen suunnittelu,käytettävyysasiat, PHP-koodaus ja lakitekniset asiat. Anna vastasikäytettävyysasioista, käyttöohjeista ja lomakkeiden suunnittelusta. Pekantehtävänä oli ollut tietokanta-asiat ja PHP-koodaus. Hannun vastuualueena olitietokanta-asiat ja testaus. Koko ryhmän oli vastannut yhteisestidokumentoinnista, suunnittelusta ja viikkoraportoinnista.Ohjelmistoympäristöksi esiteltiin Linux, Apache, MySQL ja PHP. Projektinluonteesta kerroin, että kyseessä on pilottiprojekti, jossa asiakastarpeenmäärittelyyn oli käytetty huomattavan paljon aikaa. Projektin aikana ryhmänjäsenet olivat joutuneet ratkaisemaan monia asioita, joita he eivät olleetkohdanneet aikaisemmin, joten kyse oli monessa suhteessa oppimisprosessista.Projektin aikataulua pidimme varsin tiukkana. Asiakasyhteyksistä kerroin, ettäasiakkaiden ja ryhmän välinen suunnittelupäivä oli pidetty Seinäjoella14.11.2003. Muuten vastuullani oli ollut yhteyden pitäminen asiakkaisiin jakertoa heille projektin ajankohtaisista tapahtumista. Asiakkaille järjestettäväprojektin päätöstilaisuus pidettäisiin vielä Seinäjoella 14.5.2004. Ryhmäntoiminnasta toin esille, että projektipäällikkö työskenteli Seinäjoella ja muuryhmä toimi Tampereella. Yhteydenpidon, suunnitelmien tekemisen jasovittujen tehtävien toteamisen välineenä käytettiin viikkopalavereita, joitapidettiin kaksikymmentä koko projektin aikana. Muu yhteydenpito järjestettiinsähköpostin avulla. Totesin vielä, että matkan varrella projektiryhmä kokimonia hankaluuksia, mutta että olimme selviytyneet niistä kaikista.

35Asiakkaiden ja projektiryhmän välinen päätöstilaisuus järjestettiin 14.5.Seinäjoella terveysteknologiakeskus Mediwestissä. Kaikki asiakkaat olivatpaikalla. TEPPO-projektin tekemisistä melko tietämätön alun perinportaaliryhmän palavereissa mukana ollut DEHKO-projektinaluekoordinaattori pääsi myös paikalle. Projektiryhmästä olivat yhtä lukuunottamatta kaikki läsnä. Kyseinen henkilö oli päässyt töihin Tampereellematkapuhelinalan teknologiayritykseen. Kun noudin juna-asemaltaTampereelta junalla tulleita ryhmän jäseniä, oli tunnelma ryhmässä jännittynyt.Ainoastaan minä olin ryhmän jäsenistä vakuuttunut, etteivät asiakkaammetyrmäisi aikaansaannoksiamme. Päätöstilaisuus kesti pari tuntia, jonka aikanaesittelimme portaalin toimintoja ja ominaisuuksia. Oikeastaanaluekoordinaattorilla oli eniten kommentoitavaa aikaansaatuun palveluun,mikä johtui varmasti siitä, että hän katsoi tilannetta TEPPO-ryhmälle uutenahenkilönä omasta diabeteksen ennaltaehkäisyn näkökulmastaan.Pääsääntöisesti kaikki palaute ja asiakkaiden reaktiot olivat positiivisia. Joitainominaisuuksia asiakkaat jäivät kaipaamaan, mutta ne sovittiin otettavaksikehitettäväksi Verka-hankkeessa. Olin sopinut asiakkaiden kanssa jopäätöstilaisuutta aiemmin, että projektiryhmän jäsenille annetaan jokinpienimuotoinen lahja muistoksi yhteisestä taipaleesta. Tämä tuliprojektiryhmäläisille yllätyksenä ja kaikille jäi hyvä mieli.19.5. pidimme ryhmän oman päätöstilaisuuden Tampereella ravintolaTelakalla, vapautuneesti oluttuopin äärellä. Kävimme vapaasti keskustellenläpi suoritetun projektin vaiheita ja niistä kertyneitä kokemuksia. Arvioimmevajaa viikko aiemmin pidetyn asiakkaille järjestetyn päätöstilaisuudentapahtumia. Meidät oli yllättänyt asiakkaiden positiivinen reaktioaikaansaannoksestamme. Vaikka olimme tiedottaneet asiakkaillemmeprosessin edistymisestä sähköpostein ja puhelinsoitoin sekä esitelleet paperi- jawww-prototyyppejä, oli toimivan internetportaalin näkeminen asiakkailleselvästikin elämys. Me ryhmänä emme odottaneet näin hyvää vastaanottoa,kun olimme vain toteuttaneet sen mistä oli puhuttu. Meistä vaikutti siltä, ettäasiakkaille oikeastaan valkeni vasta päätöstilaisuudessa, mistä TEPPOprojektissaoli todella kysymys. Yleinen tunnelma oli, että projekti oli varsinhyvä kokemus kaikille ryhmän jäsenille. Keskustelimme vielä jokaisen ryhmänjäsenen kesäsuunnitelmista ja muista yleisistä aiheista. Ryhmän jäsenistä Pekkaoli valittu kesäharjoittelijahaussa Verka-hankkeeseen ohjelmoijaksi kesänajaksi.

36Verka-hanke käynnistyi toukokuun alussa. Aluksi olin ainoana työntekijä.Toisen täysipäiväisen työntekijän, Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikönohjelmistosuunnittelijan, työsuhde alkoi kesäkuun alussa. Jyväskylänyliopiston yhteisöviestinnän opiskelija tuli toukokuun puolivälissäsuunnittelemaan Verka-hankkeen viestintäsuunnitelman, mikä oli kuukaudenmittainen työ.3.4. Kesä 2004, Täydentävä toteutusKesällä 2004 Verka-hankkeeseen tuli kolme harjoittelijaa. Jyväskylänyliopiston yhteisöviestinnän opiskelija tuli ensimmäiseksi kuukaudenmittaiselle harjoittelujaksolle, jonka aikana hän suunnitteli hankkeenviestintäsuunnitelman.Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalin kehittäjäksi kolmen kuukaudenharjoittelujakson ajaksi Pekka TEPPO-projektiryhmästämme. Hän ryhtyitoteuttamaan niitä portaalin ominaisuuksia, jotka olivat jääneet projektikurssinaikana toteuttamatta.Kolmas kesäharjoittelija oli tietotekniikan ja multimedian opiskelijaVaasan yliopistosta. Hänen tehtävänään oli graafinen suunnittelu esitteisiin jainternetiin. Emme olleet ehtineet tehdä grafiikkaa TEPPO-projektin aikana,joten harjoittelijan tehtäväksi tuli TEP-portaalin ulkoasun elävöittäminen.Järjestimme 14. kesäkuuta Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikön ja Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry:n yhteisen suunnittelupäivänPeräseinäjoen Kalajärvellä. Siellä pidettiin esitys otsikolla ”TEP – Terve Etelä-Pohjanmaa –portaali”. Kerroimme portaalin sen hetkisestä tilanteesta.Esityksessä kerrottiin, että TEP on Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueelletarkoitettu hyvinvointiportaali, jonka toimeksiantaja on Etelä-PohjanmaanTelelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry. TEP sijaitsee toistaiseksi osoitteessahttp://10.101.35.81/teppo, mutta heinäkuussa se siirrettäisiin Vaasanyliopiston palvelimelle, osoitteeseen http://verka.ekylve.fi/tep/. Palvelunkeskeisinä toimintoina esiteltiin neljä toimintoa: uuden palvelun lisääminen,haku, rekisteröityminen ja omat palvelut. Ohjelmistoympäristöksi esiteltiinPHP, MySQL ja Apache. Lisäksi kerrottiin, että pilottivaihe alkaisi elokuussa2004 kahdenkymmenen organisaation voimin jokaisesta organisaatioryhmästä(liikunta, fysioterapia, potilasjärjestöt). Palvelun julkistamisajankohdaksiesitettiin kesäkuuta 2005.

37Kesän aikana hankkeen kylien kokoonpano täsmentyi. Alkuperäisestäsuunnitelmasta jäi Evijärven Jokikylä pois, koska heillä ei ollut soveltuvia tilojaeikä oikein kiinnostuneita henkilöitäkään. Lopullinen kokoonpano oliyhdeksän kylää: Kasperi Seinäjoella, Pojanluoma Ilmajoella, RuonaKuortaneella, Sydänmaa Alavudella, Myrkky Karijoella, Hakuni/MietoKurikassa, Sarvijoki Jurvassa, Kitinoja Ylistarossa ja Tiistenjoki Lapualla.Vaasan yliopiston ohjelmistosuunnittelija valmisti Verka-hankkeenkotisivun kesällä ennen lomalle jäämistään. Sivusto koostuu hankkeentiedoista, uutisista, tapahtumakalenterista, hankkeen tarjoamista palveluista,materiaaleista, ohjausryhmän tiedoista, yhteystiedoista ja englanninkielisestätiivistelmästä. Tämän sivuston sijainti on http://verka.ekylve.fi/.Graafisesta suunnittelusta vastaava harjoittelija suunnitteli Verkahankkeelleja Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalille graafisen ilmeen. Tähänsisältyi TEPin osalta palvelun logo sekä piirretyt hahmot alasivuille:fysioterapiaan, liikkumisreseptiin, liikuntaan ja linkkeihin kuhunkin omansa.Terve Etelä-Pohjanmaa –logoon haluttiin tiivistyvän palvelun ja kohderyhmienominaisuudet: Etelä-Pohjanmaan maakunta, liikunta, terveys japotilasjärjestöjen tarjoama vertaistuki. Mielestäni harjoittelijan suunnittelemanlogon lopputulos oli erittäin hyvä.Kuva 6 - Terve Etelä-Pohjanmaa -logoPortaalin graafista ilmettä haluttiin kehittää muutenkin. Vaikka portaalihaluttiinkin pitää pelkistettynä ja täten modeemiyhteyksilläkin nopeastilatautuvana, näimme järkeväksi sijoittaa portaalin etusivulle valokuvan, jokasoveltuisi palvelun luonteeseen ja tämän hetkiseen vuodenaikaan. Yksittäinenvärikäs valokuva piristäisi muuten tasaista ja jopa yksitoikkoista ulkoasua.Selasin työnantajan kuva-arkistoja ja löysin sieltä viisi kuvaa, jotka soveltuisivatetusivuun. TEPPO-ryhmästä Verka-hankkeeseen jatkanut harjoittelija ohjelmoi

38yksinkertaisen skriptin, jonka avulla kuva vaihtuisi muutaman kuukaudenvälein automaattisesti.Vaasan yliopiston palvelin tuli toimintaan kesäkuun alussa 2004. Portaalisiirrettiin tälle palvelimelle, saaden tämän toimimaan 21.6.2004. Portaalilla olinyt uusi osoite, http://verka.ekylve.fi/tep/.Liikuntakalenterin toteutukseen emme olleet ehtineet kajota projektikurssienaikana, joten sen luominen oli ohjelmoinnista vastaavan harjoittelijan tehtävä.Hän otti lähtökohdaksi erään avoimen lähdekoodin kalenterisovelluksen(http://freshmeat.net/projects/phpcal/), jonka hän sai muokattua TEPiinsoveltuvaksi. Kalenterin avulla palveluun syötettyjä liikuntaryhmiä pystyytarkastelemaan kuntakohtaisessa kuukausinäkymässä. Kalenteri saatiintoimimaan heinäkuun puolivälissä.Elokuussa totesimme, että portaalin nykyinen www-osoite (URL) on hankalamuistaa ja täten rekisteröimme tälle oman domain-nimen www.tep.fi.Säilytimme palvelun kuitenkin ekylve.fi-palvelimella ja www.tep.fi osoitteestaoli järjestetty uudelleenohjaus (forward) tähän verka.ekylve.fi/tep/ -sivustoon.Vuonna 2001 pitämäni Terveri-hankkeen vanhentuneet sivut poistettiin japistettiin terveri.net -osoite myös osoittamaan verka.ekylve.fi/tep/ -osoitteeseen. Vanhat Terverin sivut korvattiin rakentamalla TEPiin linkit-osio,johon rekisteröityneille käyttäjille toteutettiin linkin lisäys –toiminto.Me olimme projektikurssin aikana määritelleet portaaliin rekisteröitymisenhyväksyntävaiheen. Tämän toiminnon myötä voitaisiin varmistua, että uudetkäyttäjät rekisteröityvät omalla nimellään, eikä kukaan tule sotkemaanpalvelua. Toiminto päätettiin kuitenkin kesälläkin jättää toteuttamatta, koskasen arveltiin hidastavan tarpeettomasti portaalin pilotointia ja kasvua.3.5. Syksy 2004, PilotointiPortaalissa olivat nyt ne ominaisuudet, jotka siihen oli alun perinsuunniteltukin. Se toimi teknisesti oikein. Nyt meidän tuli saada käyttäjiäpalvelullemme. Emme halunneet vielä tiedottaa palvelusta laajalti, vaansuunnittelimme pilotoivamme palvelua syyskauden ajan, elokuustajoulukuuhun asti. Sinä aikana järjestäisimme koulutusiltoja valituillehenkilöille. Koulutuksissa henkilöt saisivat hyvät valmiudet palvelun käyttöön.Toisaalta me ohjelmiston kehittäjinä saisimme näiltä henkilöiltä reaaliaikaista

39palautetta ohjelmiston toimivuudesta ja jatkokehitystarpeista. Pilotointijaksonjälkeen voisimme julkistaa palvelun koko maakunnan tietoisuuteen, joskusvuoden 2005 aikana.Ohjelmointiin keskittyneen harjoittelijan (Pekan) harjoitusjakso olipäättynyt elokuun lopussa. Harjoittelujakson loppupuolella keskustelimmehänen kanssaan mahdollisuudesta osallistua syksyllä alkavalleOhjelmistoprojektin johtaminen -kurssille. Pidin yliopistonohjelmistoprojektikursseja hyvänä mahdollisuutena toteuttaa huokeastiohjelmointityötä, joka olisi mielekäs kauppa sekä toimeksiantajalle,opiskelijoille, että yliopistolle. Olihan Terve Etelä-Pohjanmaakin käynnistettyopiskelijavoimin. Alkusyksystä jo oli selvää, että Terve Etelä-Pohjanmaansuurimmaksi osioksi muodostuisi liikunta eli liikuntaryhmät. Hetken tähänliittyviä tarpeita pohdiskeltuamme keksimme, että dynaamisesti generoitavienPDF-tiedostojen avulla voitaisiin liikuntaryhmädatasta luoda liikuntakalenterimyös paperille tulostettavaan näppärään muotoon. Edellisenä vuonnaprojektikurssit vetänyt professori oli siirtynyt Tampereen yliopistolta muihintehtäviin. Tämän vuotisen projektikurssin vetäjänä toimi minulle uusi henkilö.Kirjoitin hänelle projektisuunnitelman, ja esitin siihen Pekkaaprojektipäälliköksi. Kurssin vetäjä hyväksyi aiheen ja kurssi käynnistyi syyslokakuussa2004. Ryhmä sai nimen LTEP ja projektin tulokset julkistetaantoukokuussa 2005.Verka-hankkeen ohjelmistosuunnittelija perehtyi TEP-portaaliin elo- jasyyskuun 2004 aikana. Hän pääsi asiaan käsiksi, vaikka totesikin aiempienohjelmoijien erilaisten ohjelmointi- ja dokumentointitapojen vaikeuttaneenperehtymistä. Hän toteutti TEPin ja Verkan sivuillekäyttäjäseurantaohjelmiston, joiden avulla ylläpitäjät pystyisivät tarkkailemaankäyttöaktiivisuutta. Ohjelmisto oli muunnelma Vaasan yliopiston Ekylve- jaPirta-hankkeissa aiemmin käytetyistä seurantaohjelmistoista.Pilotointi toteutettiin niin, että järjestimme TEPin käyttökoulutuksen jokaisellaVerka-hankkeen kylätalolla, siis yhdeksässä eri pisteessä. Ennen varsinaistapilotointikoulutusten alkamista järjestettiin elokuussa kolme koulutustaSeinäjoen Kasperissa ”pilotoinnin pilotoimiseksi”. Näihin koulutuksiinhankittiin osallistujia suoraan soittamalla heille puhelimella. Näiden kolmentestipilottikoulutuksen palaute oli hyvää, joten sovimme tämän jälkeenkoulutukset muille kylätaloille.

40Liikuntakalenterin pilotointi päätettiin toteuttaa neljän kunnan kanssa,joiksi valittiin Seinäjoki, Kuortane, Ylistaro ja Karijoki. Valintaperusteena oli,että jokaisessa näissä kunnassa sijaitsee Verka-hankkeen kylä ja että kunnatedustavat kokoluokaltaan ja sijainniltaan riittävän erilaisia yksiköitä. Jokaisennäiden kunnan liikuntasihteeri oli innostunut tästä pilotointi-ideasta. Kävinhenkilökohtaisesti perehdyttämässä liikuntasihteereitä näissä kunnissaportaalin käyttöön. Seinäjoen perehdytys toteutettiin jo ”pilotoinninpilotoinnin” yhteydessä. Kuortaneella ja Karijoella kävin 30.8. ja Ylistarossa1.9.2004.Hankkeessa aloitti 1.9. uusi harjoittelija. Hän opiskeli Seinäjoenammattikorkeakoulun ICT-yksikössä.Kylillä järjestettävien koulutusten ajankohdiksi päätettiin tiistai-illatalkaen 21.9.2004, jolloin koulutus pidettiin Karijoen Myrkyn kylätalolla.Seuraavien koulutusten ajankohdat ja paikat olivat: Ylistaro Koulukeskus 28.9.,Alavus Sydänmaa 5.10., Lapua Tiistenjoki 19.10., Jurva Sarvijoki 26.10.,Seinäjoki Kasperi 2.11., Kurikka Hakuni 9.11., Kuortane Ruona 16.11., IlmajokiPojanluoma 23.11., Ylistaro Kitinoja 30.11. Ylistarossa järjestettiin kaksikoulutusta, koska liikuntasihteeri ehdotti koulutuspaikaksi kirkonkylää, muttaKitinojan kyläyhdistyksen väki halusi koulutuksen omalle kylälleen. Pidimmehankkeen harjoittelijan kanssa Myrkyn ja Sydänmaan koulutukset yhdessä,Ylistaron koulukeskuksen hoidin itse. Loput koulutuksista harjoittelija hoitiitsenäisesti.Jokaisesta näistä koulutuksesta saimme tärkeää palautetta palvelunkehittämistä varten. Karijoella kerrottiin esimerkiksi, että kunnassa ei ole omaauimahallia, vaan vesiliikuntaa käydään harrastamassa Kristiinankaupunginpuolella. Portaalissa oli tuolloin vain Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat jatäten Kristiinankaupunki puuttui kokonaan, koska se kuuluu Pohjanmaanmaakuntaan. Päätimme lisätä palveluun sellaisia kuntia, joihin on säännöllistärajankäyntiä kohderyhmämme toimijoilla. Kristiinankaupungin ohellalisäsimme palveluun Kyrönmaan kunnat: Isokyrön, Vähäkyrön ja Laihian.Aikaisemmissakin hankkeissa on tullut ilmi, että maakunnallisissa hankkeissamaakuntarajat ovat usein este luonnolliselle yhteistyölle (Tyynelä 2001). Tälläkertaa ongelmaa ei ollut, koska rahaa ei tarvittu TEPiin osallistumiseksi.Maakunnan ulkopuolelta tullut yksityinen rahoitus ei olisi käynyt hankkeessaomarahoitukseksi, vaan se olisi katsottu hankkeen tuloksi ja näin vähentänyttukiosuutta.

41Alkusyksystä pidimme ohjelmistosuunnittelijan kanssa palaverejaepäsäännöllisesti, tarpeen mukaan. TEP-koulutusten käynnistyttyä otimmekäyttöön aiemmin TEPPO-projektissa toimivaksi todetunviikkopalaverikäytännön. Jokaisessa viikkopalaverissa käsittelimme pidettyjenkoulutusten palautetta ja muita ajankohtaisia aiheita. Tämä mahdollistiohjelmistokehityksen nopean reagoinnin koulutuksessa ilmitulleisiin tarpeisiin.Tarpeita ja tehtyjä muutoksia ylläpidetään muutokset.doc –tiedostossa (Liite 1).Seinäjoen keskussairaalan fysiatrian poliklinikan osastonhoitaja suunnittelifysioterapian seutukuntatilaisuuksien järjestämistä lokakuussa. Hänentehtävänään oli tehdä koulutustarvekartoitus kaikille Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin alueella toimiville fysioterapiayksiköille, sekäterveyskeskuksille että yksityisille yrityksille. Sovimme osastonhoitajan kanssa,että tulen mukaan näihin seutukuntatilaisuuksiin esittelemään TEP-portaalia.Lisäksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimanLiikkumisreseptihankkeen projektikoordinaattori tuli seutukuntatilaisuuksinesittelemään liikkumisreseptiä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri olikäynnistänyt elokuussa 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamanLiikkumisreseptin alueellinen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi –hankkeen, jossa projektikoordinaattori toimii. Fysioterapianseutukuntatilaisuudet järjestettiin 21.10. Järviseudulla (Lappajärventerveyskeskus), 25.10. Kuusiokunnissa (Alavuden terveyskeskus), 27.10. sekäHärmänmaalla (Lapuan terveyskeskus) että Seinäjoen seudulla (Seinäjoenterveyskeskus) ja 29.10. Suupohjassa (Kauhajoen teknologiakeskus Logistia).Pidimme myös 1.12. samantyyppisen seutukuntatilaisuuden Kyrönmaanterveysyhtymän väelle (Laihian terveyskeskus). Kyrönmaa on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien välissä, koostuen Isokyröstä,Vähäkyröstä ja Laihiasta. Kaikki kolme kuntaa kuuluvat Pohjanmaanmaakuntaan. Isokyrö kuuluu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, Laihia jaVähäkyrö kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiiriin.Lokakuuhun mennessä minulle oli tullut selväksi, että Terve Etelä-Pohjanmaa –portaali on todella merkittävä asia ja vaatii erityisen painoarvonVerka-hankkeessa. Olin tullut siihen tulokseen, että hankkeessa pitää keskittyäTerve Etelä-Pohjanmaa –portaalin kehittämiseen ja lopettaa muidenverkkopalvelujen kehittämissuunnitelmat. Oli järkevämpää tehdä yksiverkkopalvelu hyvin kuin kymmeniä verkkopalveluita huonosti. Esittelintämän strategisen muutoksen hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 16.11.2004

42ja sain tälle toimintatavalle ohjausryhmän hyväksynnän. Ohjausryhmä kiirehtimyös portaalin julkistamista alkuvuodelle, aiemmin kaavaillun kesäkuun 2005sijaan.Kuortaneen urheiluopiston Liihota-hankkeen projektikoordinaattori, jokaoli ollut mukana jo portaaliryhmän kokouksissa elokuussa 2003, ehdottimarraskuun 2004 alussa koulutusyhteistyötä Järviseudun ja Kuusiokuntienalueella. Liihota-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke,jonka tavoitteena on mm. liikkumisreseptikoulutusten järjestäminen jaliikkumisreseptin käyttöön ottaminen, kuntakohtaisten palvelulinjojenrakentaminen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa jaliikuntakalenterien luominen kuntiin (http://www.kuortane.com/kuortane/liihota_hanke.htm). Hanke alkoi syyskuun 2003 lopussa ja päättyy elokuun2005 lopussa.Liihota-hankkeen ehdotus oli, että kävisimme kaikki Kuusiokuntien jaJärviseudun kunnat läpi ”Liikuntakalenteri sähköiseksi nettiversioksi” –koulutuksella. Jokaisen kunnan liikuntasihteerin kanssa sovittaisiin jokinsopiva ilta koulutukselle, johon kutsuttaisiin kaikki kunnan liikunnanjärjestäjät,olivat ne sitten liikuntaseuroja, kyläseuroja, kansalaisopiston väkeä tai mitätahansa.Liihota-hankkeen kanssa järjestettävät koulutukset pidettiin yleensäjonkun koulun ATK-luokassa, jotta kaikki osallistujat pääsisivät itsekokeilemaan Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun käyttöä. Minulla olikoulutuksissa aina mukana varmuuden vuoksi oma kannettava tietokone.Nokia 6230 –kännykän bluetooth- ja GPRS-ominaisuuksien avulla pystynmuodostamaan internetyhteyden kannettavalle tietokoneelle melkein mistävain. Tämä olikin tarpeen Ähtärin koulutuksessa 16.12., kun Soneran verkko eituolloin toiminut.Liihota-projektin kanssa järjestettyjen koulutusten ajankohdat ja paikatolivat seuraavat: Kortesjärvi 23.11., Alajärvi 8.12., Lappajärvi 13.12., Töysä14.12., Alavus 15.12., Ähtäri 16.12., Evijärvi 10.1., Vimpeli 18.1., Lehtimäki 25.1.ja Soini 27.1.. Kuortane oli ollut ns. pilottikunta, joten se oli koulutettu joaiemmin omatoimisesti. Yhteensä koulutimme 96 henkilöä Liihota-hankkeenkanssa järjestetyssä kymmenessä tilaisuudessa.

43Edellä mainituista TEP-koulutuksista mainittakoon erityisesti Vimpelissä18.1.2005 järjestetty koulutus. Aluksi Liihota-hankkeen projektikoordinaattorinsopiessa koulutuksia, kunnan liikuntasihteeri ei nähnyt koulutusta milläänmuotoa tarpeellisena heidän kunnalleen. Pitkällisen motivoinnin avullaprojektikoordinaattori onnistui kuitenkin saamaan päivämäärän sovituksi. Kunkoulutus lopulta toteutui, oli paikalle kokoontunut atk-luokka täyteenVimpelin liikuntatoimijoita. Kun koulutuksessa päästiin vauhtiin, oli tunnelmamelkoinen. Kaikki täyttivät tietojaan innostuneesti ja rakentavaa palautetta tulivaikka kuinka paljon. Tilaisuuden päätteeksi liikuntasihteeri kiitti ja lahjoittivielä kaksi paria Vimpeli-logolla varustettuja sukkia sekäprojektikoordinaattorille että minulle.Joulukuun puolivälissä kävin neuvotteluja jatkokehittämishankkeesta.Tämän yhteydessä sain palautetta, että portaalihankkeita oli menossa useassaeri sairaanhoitopiirissä. Portaalin kehittämiselle saattaisi olla vaikeaa saadarahoitusta vallitsevassa kireässä projektirahoituksen kilpailutilanteessa. Asiastamotivoituneena tein päätöksen, että Terve Etelä-Pohjanmaa ei ole portaali.”Portaalin” korvaaviksi käsitteiksi valitsin palvelun, sovelluksen ja ohjelmiston.Näin oma TEP-palvelumme erottuisi muista terveysalan verkkopalveluista,mikä oli tarpeen, koska TEP on ainutlaatuinen. Eikä TEP mikään portaalikoskaan ollutkaan, ainakaan Wikipedian määritelmän mukaan: ”a web portal isa web site that provides a starting point, a gateway, or portal, to otherresources on the Internet” (http://en.wikipedia.org/wiki/Web_portal).TEPissä ei ole olennaista, että sieltä pääsee muualle, vaan olennaista on sielläitsessään sijaitseva informaatio. Näin ollen lopetimme portaali-termin käytönsekä internetissä että omassa puheessamme. On huomattavaa, että monetyhteistyökumppanit ovat jatkaneet portaali-termin käyttöä TEPin yhteydessä.Emme ole Verka-hankkeessa oikaisseet kenenkään puheita, koska koimmesellaisen käytöksen tarpeettomaksi näsäviisaudeksi.3.6. Alkuvuosi 2005, JulkistaminenLiihota-hankkeen kanssa järjestetyistä koulutuksista saamiemme hyvienkokemusten myötä keskustelimme Liikkumisreseptihankkeenprojektikoordinaattorin kanssa koulutusten pitämisestä liikuntaväelle lopuissaEtelä-Pohjanmaan seutukunnista: Seinäjoen seudulla, Härmänmaalla jaSuupohjassa. Koulutusten ajankohdiksi muodostui Ilmajoki 10.1., Isojoki 17.1.,Kurikka 20.1., Seinäjoki (Keskusta) 1.2., Isokyrö 7.2., Jalasjärvi 9.2., Nurmo 10.2.,Lapua 16.2., Kauhava 22.2., Seinäjoki (Peräseinäjoki) 24.2., Härmät 15.3.,

44Kauhajoki 5.4., Karijoki 11.4. ja Teuva 12.4. Sekä Seinäjoki ja Karijoki olivatensimmäisiä TEP-pilottikuntia, mutta he halusivat silti uudet koulutukset.Palvelu oli kehittynyt paljon pilottikunnissa pidettyjen koulutusten jälkeen,joten uusiin koulutuksiin oli syytä.Erityisesti mainittava tapaus alkuvuoden 2005 koulutuksista onKauhavalla järjestetty koulutus, koska tässä ilmenee palvelun käyttöönottoonliittyvä vastustus kaikkein vahvimmin. Liikkumisreseptihankkeenprojektikoordinaattori yritti sopia kuntaan TEP-koulutusta, muttaliikuntasihteeri ei halunnut tällaista. Liikuntasihteeri soitti erikseen myösminulle ja sairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikan osastohoitajalle. Puheluissahän kyseenalaisti Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun hyödyn, koska heillä oli johänen itsensä koostama Word-pohjainen kalenteri. Lisäksi hän väitti vakaasti,etteivät Kauhavan liikuntatoimijat lähde tällaisiin koulutuksiin. Koulutuskuitenkin saatiin järjestettyä. Koulutukseen tuli liikuntasihteerin lisäksi kaksihenkilöä ja kummatkin heistä totesivat palvelun hyödylliseksi. Mieleeni onvahvasti jäänyt Kauhavan Visaa edustaneen henkilön näkemys, että TEPpalvelussaolevat liikuntakalenterit sopivat erityisen hyvin eteläpohjalaiseentrossaamishenkeen (näyttämisen haluun). Kun kaikkien kuntien liikuntatarjontaon kaikkien nähtävillä, voidaan eri kuntien liikuntatarjontaa vertailla. Tämä saaaikaan näyttämisen halua, koska ”pitäähän omassa kunnassa olla asiatparemmalla mallilla kuin naapurikunnassa”.Halusimme lisää valokuvia hyödynnettäväksi TEPin etusivulla. Olinpistänyt jo syksyllä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkielmatorille(http://www.seamk.fi/torit/etu/) ilmoituksen, jossa haimme opinnäytetyöntekijää Terve Etelä-Pohjanmaa -palvelun ulkoasun kehittämiseen. Ilmoituksessakerrottiin, että ”palvelun etusivun halutaan elävän ajassa vuodenaikojen,juhlapyhien, ym. mukaan, ja etusivun kuvien vaihtuvan kulloiseenkintilanteeseen sopivasti.” Ilmoitus ei kuitenkaan saanut aikaan yhtään vastausta.Innostuneita ei löytynyt, vaikka olin ottanut Seinäjoen ammattikorkeakoulunkulttuurituotannon yliopettajaan yhteyttä ja pyysin häntä rekrytoimaanopiskelijoita tähän projektiin. Sattumoisin kuitenkin uudenvuoden juhlissaTampereella otin puheeksi, että tarvitsisimme valokuvia mahdollisimman pian,eikä yhtään tarjousta ollut vielä tullut. Asia jäi parilla juhliin osallistuneillahautumaan ja palasimme aiheeseen useasti juhlien jälkeenkin. Lopulta tammihelmikuunvaiheessa teimme sopimuksen kahden valokuvaajan kanssa, että hekummatkin tuottavat kahdeksan TEP-palvelun luonteeseen soveltuvaavalokuvaa, yhteensä siis kuusitoista. Alkuperäinen suunnitelmani oli, että

45jokaisella kuukaudella on oma kuvansa ja sen lisäksi kaikilla juhlapyhilläteemaan soveltuva kuva. Totesimme ohjelmistosuunnittelijan kanssa kuitenkin,että oli hankalaa tehdä sellainen skripti, jolla esimerkiksi pääsiäisaiheinen kuvatulisi joka vuonna automaattisesti oikeana ajankohtana. Näin ollen päädyimmemalliin, jolla jokaisena kuukautena tulee etusivulle ajankohtaan soveltuva kuvaja tapahtumarikkaimpina kuukausina (esim. joulukuu) vaihtuu toinen kuvasuurin piirtein kuun puolivälissä.Tammikuun alkupäivinä olimme ihmetelleet Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun hitautta. Hankkeen ohjelmistosuunnittelija joutui käynnistämäänpalvelimen uudelleen lähes päivittäin. Seinäjoen kaupunkiverkon ylläpitäjä ottiyhteyttä Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikön verkkoasiantuntijaan. Tämäkertoi, että ekylve.fi-palvelimella oli tietoliikenteen määrä kasvanut yhtäkkiävaltavasti. Erityistä ihmetystä herätti se, että tämä liikenne tuli Brasiliasta.Asiaa lähdettiin selvittämään ja ilmeni, että syyllinen oli r0nin-niminen virus.Kyseinen virus leviää Google-haun avulla löytämiinsä PHPBB2-ohjelmistollatoteutettuihin keskustelufoorumeihin. Vaikkei Verka-hankkeen eikä TEPinsivustoilla ollutkaan PHPBB2-foorumeita, oli tällaisia foorumeita muuallaEkylve.fi –palvelimella. Tämä hidasti koko palvelinta ja jopa kokokaupunkiverkkoa. Ongelma saatiin ratkaistua ja tietoliikenteen määrä tasaantuijälleen normaaleihin määriin.Vaasan yliopiston osuus, ohjelmistosuunnittelijan työ, loppuu hankkeessakesällä 2005. On ollut selvästi havaittavissa alkuvuonna, että tietoisuus ajanrajallisuudesta on tullut esiin. Tähän liittyy sekin, että monet ”helposti”toteutettavat ominaisuudet on palveluun jo implementoitu ja listalla on jäljellämonta suuritöistä toteuttamiskohdetta. Näistä joudumme pakostikin karsimaanjotain. Uusien ominaisuuksien toteuttaminen on hidastunut siitäkin syystä, ettäpalvelussa alkaa olla niin paljon päivittäistä käyttöä, että olemme alkaneetsuojella jo toimivaksi havaittuja osia. Uudet ominaisuudet voivat rikkoatoimivaa konseptia ja jossain tapauksissa tehdä palvelussa jo olevastainformaatiosta vanhentunutta. Esimerkkinä jälkimmäisestä tapauksestamainittakoon uudet kentät täyttölomakkeissa, joiden myötä nämä kentätnäkyvät tyhjinä jo lisättyjen organisaatioiden ja liikuntaryhmien osalta.Kattavasta informaatiosta tulee näin vaillinaista.Järjestimme perjantaina 28.1.2005 Seinäjoen keskussairaalan isossaauditoriossa Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun julkistamistilaisuuden.Puhujiksi hankimme TEP-palvelun kehittämistyössä ja Verka-hankkeen

46ohjausryhmätyöskentelyssä mukana olleita ihmisiä. Lisäksi saimmetapahtumaan kaksi nimekästä asiantuntijapuhujaa, joista toinen olikansanedustaja (terveystieteiden tohtori) ja toinen Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin johtaja. Tapahtuman puheenjohtajaksi tuli Verka-hankkeenohjausryhmän puheenjohtaja Vaasan yliopistosta. Muut tapahtuman puhujaterityisryhmien liikunnanohjaaja Seinäjoen kaupungilta, toiminnanjohtaja Etelä-Pohjanmaan sydänpiiristä, osastonhoitaja Seinäjoen keskussairaalan fysiatrianpoliklinikalta ja projektikoordinaattori Liikkumisreseptin alueellinentoteuttaminen ja vaikutusten arviointi –hankkeesta. Itse kerroin esityksessäniTerve Etelä-Pohjanmaa –syntyprosessin ja mikä tilanne oli tällä hetkellä.Julkistustilaisuuden yhteydessä järjestettiin mediatilaisuus, johonosallistuivat maakuntalehdet Pohjalainen ja Ilkka sekä paikallislehti Ilmajokilehti.Mediatilaisuus järjestettiin viestintätoimisto Wilman avustuksella.Laadimme viestintätoimiston kanssa myös mediatiedotteen, joka lähetettiinlehdistölle etukäteen. Tämä mediatiedote tiivisti yhteen paperiarkkiin, mikäTEPissä on olennaista:28.1.2005Uusi terveyttä edistävä nettipalvelu avattu Etelä-PohjanmaallaTerveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen kiinnitetäänentistä enemmän huomiota myös Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-PohjanmaanTelelääketieteen Palvelukeskus ry:n (EPTEK) ja Vaasan yliopiston Seinäjoenyksikön yhteisessä hankkeessa on tehty maakuntaan uusi Terve Etelä-Pohjanmaa -internetpalvelu (lyhyesti TEP). Palvelun auttaa löytämään tietojamuun muassa kunnissa pidettävistä liikuntaryhmistä, fysioterapiapalveluista,potilasjärjestöistä, liikkumisreseptikouluttajista ja -koulutetuista.TEPissä on neljä osiota, joista tiedot haetaan nopeasti esim. hakukoneenavulla kunnan, kohderyhmän tai liikuntalajin mukaan. Liikuntaosiosta löytyvätkunnissa ja kaupungeissa tarjolla olevat liikunta- ja painonhallintaryhmätaikatauluineen ja yhteystietoineen. Liikuntaryhmät on jaoteltu rasitustasonmukaan, mikä helpottaa kunkin ihmisen osalta itselle sopivan ryhmänvalitsemisessa. Liikuntakalenterit on tehty tiiviissä yhteistyössä paikkakuntienliikuntaohjaajien kanssa. Suurimmassa osassa maakuntamme kunnistaliikuntaryhmät jo löytyvät palvelusta.Fysioterapiaosiosta lääkärit ja muut alan ammattilaiset voivat etsiäkätevästi fysioterapeuttista hoitoa tarvitseville potilailleen sopivan

47jatkohoitopaikan. Fysioterapiarekisteristä löytyvät fysioterapeuttienkoulutustausta, erityisosaaminen ja ohjauksessa olevat liikuntaryhmät.Rekisteri on erinomainen tiedonjakokanava kaikille fysioterapiapalvelujatarvitseville ihmisille.Potilasjärjestöosioon on koottu tietoa Etelä-Pohjanmaanpotilasjärjestöjen palveluista ja toiminnasta. Potilasjärjestöt toimivat jäsentensäedunvalvojina. TEPin avulla järjestöt jakavat tärkeää ja tukea antavaa tietoajäsenilleen sekä tekevät toimintaansa tunnetuksi suurelle yleisölle.Järjestöjen aktiivisesta paikallistoiminnasta mainittakoon esimerkkinä retket,kokoontumisryhmät, luennot ym. tilaisuudet, joissa TEP toimiitiedonjakokanavana.Liikuntareseptiosiosta löytyvät liikkumisreseptikouluttajalääkärit, joitamaakunnassa on viisi. Ottamalla suoraan yhteyttä kouluttajalääkäreihin eriyhteisöt voivat pyytää liikkumisresepti-koulutusta. Osiosta löytyvät myöslääkäriltä liikkumisreseptin saaneen asiakkaan jatko-ohjauksesta, neuvonnastaja seurannasta vastaavat henkilöt. Heidän toimenkuvaansa kuuluu mm.omatoimisen liikkumisohjelman laatiminen asiakkaalle.Viimeisen puolen vuoden ajan eri puolilla Etelä-Pohjanmaata järjestetyissäTEP-koulutustilaisuuksissa fysioterapeutit, liikunnanohjaajat, potilasjärjestöt jamuut TEPin toimijat ovat tutustuneet internetpalvelun käyttöön. Toimijat ovatosallistuneet myös palvelun kehittämiseen. TEPin kehittämisessä Vaasanyliopiston ja EPTEK ry:n ohessa ovat olleet vahvasti mukana myös KuortaneenUrheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaalanfysiatrian poliklinikka, terveyskeskukset, Tampereen yliopisto, Järjestötalo,kansalaisopistot, kuntien liikuntatoimet ja -seurat.Lisätietoja: projektipäällikkö Arto Lanamäki p. 050 3811431,liikunnanohjaaja XXX XXX p. 12345678, osastonhoitaja XXX XXX p. 12345678,projektikoordinaattori XXX XXX p. 12345678, projektikoordinaattori XXX XXX p.12345678.4. Toteutuksen kuvausTerve Etelä-Pohjanmaa –palvelun sivuhierarkia on tehty siten, ettäetusivulta pääsee kaikkien alaosioiden pääsivuille. Samoin alaosioidenpääsivujen kesken pystyy liikkumaan vapaasti. Alaosioissa syvemmällä ollessaei ole mahdollista suoraan siirtyä toiseen alaosioon syvälle, vaan siirtymisettapahtuvat aina alaosion pääsivun kautta.

48EtusivuLiikkumisresepti Fysioterapia Potilasjärjestöt LiikuntaKeskustelupalstaHae kaikkiHae kaikkiHae kaikkiHae kaikkiHae hakuehdoillaHae hakuehdoillaHae hakuehdoillaHae hakuehdoillaSelaa liikuntakalenteriaEtusivu on palvelun ainoa paikka, jossa on käytössä värivalokuvia. Näitävalouvia on kaiken kaikkiaan kuusitoista (16) kappaletta. Näin yksi kuva onkäytössä vain maksimissaan kuukauden ajan, kuvan soveltuessa ainakulloiseenkin kuukauteen ja mahdollisesti ajankohtaisiin juhlapyhiin.TEP-logoPalvelun nimi ja linkit osakokonaisuuksiinTekstihaku /”superhaku”Ajankohtaisetasiat &uutisetAjankohtainenpalvelunluonteeseensoveltuva kuvaKuva 7 - TEPin etusivu toimintoineenLinkkilomakkeeseenrekisteröitymis-Kirjautuminen(tunnus+salasana)

49Kuva 8 - Liikunnan pääsivuKuva 9 - Liikuntakalenteri, esimerkkikuntana Ilmajoki (maaliskuu 2005)

50Kuva 10 - Yksittäisen liikuntaryhmän tiedotKuva 11 - Fysioterapian "hae kaikki" -toiminnon tulos

51Kuva 12 - Yksittäisen fysioterapiayksikön tiedotKuva 13 - Ruudun oikean yläkulman hakukentästä tehty haku termillä "kauhajoki"löytää kaksi fysioterapeuttia, yhden liikkumisreseptitoimijan ja lukuisia liikuntaryhmiäTerve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelun ohjelmistoympäristöksi onmuodostunut Linux, Apache, MySQL ja PHP. Tästä kombinaatiosta käytetäänuseasti myös LAMP-lyhennettä (http://www.onlamp.com).

525. Alustava arviointiKonstruktiivisessa tutkimuksessa, nykyisin suunnittelutieteessä (designscience), on kaksi läsnä olevaa näkökulmaa: lopputulos ja prosessi. Onhuomioitavaa, että englannin sana ”design” tarkoittaa sekä substantiivia javerbiä. Pro gradu –työn matkan varrella on käyty läpi pitkällinen prosessi, jostaon syntynyt paljon oppimista, kokemuksia, kontakteja, ongelmia ja niidenratkaisuja. On myös syntynyt konkreettinen tarvelähtöinen internetpalvelu,jolle on muodostunut käyttäjäkunta. Arvioin prosessia ja lopputulosta erikseen.Terve Etelä-Pohjanmaan vaikutusten arviointia ei vielä pysty tekemään,koska tutkimuksen tarkastelujakso päättyy palvelun julkistukseen. Prosessinmyötä voidaan kuitenkin esittää joitain perusteltuja näkemyksiä ja valistuneitaarvauksia palvelun tulevaisuuden käyttö- ja hyödyntämistavoista jasoveltamisen laajuudesta.5.1. Prosessin arviointiOhjelmistoprojektikurssit oli vaiheistettu vesiputousmallin mukaisesti:projektisuunnitelma, vaatimusmäärittely, testaussuunnitelma,toteutussuunnitelma, toteutus, lopetus. Tähän malliin sisältyy oletus, ettävaatimusmäärittelyvaiheessa asiakkaat osaavat kertoa kaikki olennaisetohjelmistokehitykseen liittyvät tiedot. Näin ei käytännössä käynyt, vaanasiakkailta tuli uusia vaatimuksia ja vanhojen vaatimusten tarkennuksia kokoprojektikurssin ajan. Tämä aiheutti välillä ristiriitatilanteita ja ärtymystäprojektiryhmän keskuudessa, koska projektikurssien aikataulutus jaasiakkaiden käyttäytyminen eivät olleet yhteensopivia keskenään.Puutteistaan huolimatta, en tyrmää vesiputousmallin käyttöäohjelmistoprojektikurssien kehitysmallina. Malli on selkeän yksinkertainen jasiten se on sovellettavissa monenlaisiin ohjelmistoprojekteihin, vaikkamihinkään se ei välttämättä ole paras mahdollinen malli. Arvioidessani omaa jamuiden TEPPO-projektiryhmäläisten työskentelyä, keskeisin huomionkohdeon kokemattomuutemme. Minä en ollut koskaan toiminut ohjelmistoprojektinjohtajana, eivätkä ryhmän jäsenet projektityöntekijöinä. Yhdelläkään ryhmänjäsenellä minua lukuun ottamatta ei ollut aiempaa kokemusta Etelä-Pohjanmaasta tai terveydenhuollon projekteista. TEPPO-projektissa kehitetynohjelmiston puutteista huolimatta siitä tuli käyttökelpoinen ja hyödyllinen

53sovellus Verka-hankkeessa. Itse asiassa siitä tuli niin hyvä, että Verkahankkeessakeskityttiin pelkästään Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelunkehittämiseen, alun perin suunnitellun monien pienten verkkopalvelujenkehittämisen sijaan. Ohjelmistokurssien ansioksi voidaan lukea, että se antoiohjelmistokehityksen rungon. Kaikkien TEPPO-ryhmäläisten ollessaopiskelijoita projektin toteuttamisessa vältyttiin varmasti paljolta haparoinnilta,kun runko, projektin etenemisen malli, oli valmiiksi annettu.Siirtyminen Tampereen yliopiston projektikurssien työstäammattimaiseen toimintaan Verka-hankkeessa on ollut koko prosessin suurinvaiheesta toiseen siirtyminen. Siirtyminen meni melko kivuttomasti, mikäsuuresti johtunee siitä, että kaksi TEPPO-projektissa mukana ollutta henkilöäjatkoi kehittämistä Verka-hankkeessa.Syksyllä 2004 tullut mahdollisuus ottaa sähköinen liikuntakalenteri käyttöönjokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa on prosessina edistynyt hyvin.Huhtikuun puoliväliin loppuun mennessä on sähköinen liikuntakalenterikäytössä jokaisessa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 26 kunnasta. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista Jurva vielä puuttuu, koska Jurva ei kuuluEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, vaan Vaasan sairaanhoitopiirin. Täten seei soveltunut meidän hankeyhteistyökuvioihin kovin hyvin. Jurvaankin kyllätullaan tarjoamaan TEP-palvelun avulla käyttöönotettavia sähköisiäliikuntakalentereita. Mainittakoon vielä, että Jurvassa on tosin järjestetty yksiTEP-koulutus Sarvijärven kylän koululla syksyllä 2004, mutta siihen osallistuivain kaksi fysioterapeuttia.5.2. Tulosten arviointiTulosten (product) arviointiin käytän Marchin & Smithin (1995) esittämiäartefaktin realisaation arvioinnin kriteereitä. Näitä ovat tehokkuus,vaikuttavuus ja vaikutukset (ympäristöön ja käyttäjiin). Kuvaan näitäkriteereitä kävijöiden, rekisteröityneiden käyttäjien, lisättyjen tietojen jamedianäkyvyyden määrällä ja laadulla.Terve Etelä-Pohjanmaa -palvelun etusivun latauskertoja tilastoidaanohjelmallisesti monin eri keinoin. Etusivun latauskertojen ohjelmallinentilastointi on yleinen tapa seurata internetpalvelujen käyttöä. Siinä on omatheikot puolensa, kuten syvälinkitysten huomiotta jättäminen. Samoinkäyttäjien palvelusta saaman hyödyn ja tiedon tarpeen tyydytyksen

54arvioiminen ei onnistu tällaisen tilastoinnin avulla. Terve Etelä-Pohjanmaa -palvelussa on ylläpitäjän omalla sivulla mahdollista nähdä sata viimeistäkäyntiä tarkasti eriteltynä kävijänumeron, ajankohdan, tietokoneenverkkonimen, viitetiedon, ip-osoitteen ja agentin perusteella. Yksittäisiltäkoneilta (eri host-nimistä) tulleet käyntimäärät näkee yhteenvetonäkymässä,kuten myös kuukausittaiset kävijämäärien yhteenvedot. Tietojen keräys onaloitettu syyskuun 2004 alussa. Maaliskuun 2005 alkuun mennessä etusivunlatauskertoja oli kertynyt noin 9500. Palvelussa oli käyty melkein 2000:lta eritietokoneelta (host-nimestä).Terve Etelä-Pohjanmaa (TEP.fi) -palveluEtusivun latauskerrat kuukausittain (syyskuu 2004 - tammikuu 2005)2800270026002500240023002200210020001900180017001600150014001300120011001000900800700600500400300200100Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu806 1060 1360 1277 2601Etusivun latauskerrat ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Ainoanapoikkeuksena kasvuun tuli hienoinen käyttäjämäärän pudotus marraskuustajoulukuuhun. Tammikuussa tapahtunut palvelun julkistaminen aiheutti selvänkasvun käyttäjämääriin, kaksinkertaistuen edelliseen kuukauteen verrattuna.Koko tarkastelujaksolla syyskuusta 2004 tammikuuhun 2005 etusivunlatauskerrat 3,2-kertaistuivat 806:sta 2601:een.Palveluun on 67 fysioterapiaorganisaatiota täyttänyt tietonsa. Näistä 10 onterveyskeskusten fysioterapiayksiköitä, loput 57 on yksityisiä yrityksiä.Organisaatioita on kaikista muista Etelä-Pohjanmaan kunnista, paitsiEvijärveltä, Isojoelta, Kauhavalta, Soinista ja Töysästä. Eniten yksiköitä onSeinäjoelta (11) ja Alavudelta (10). Potilasjärjestöjä palveluun on rekisteröitynyt31 kappaletta (27.4.2004). Samaan aikaan liikkumisreseptitoimijoita on 13.

55Jokaisessa kunnassa, jossa TEP-koulutus on liikuntatoimijoille järjestetty,on liikuntaryhmien tietoja kiitettävä määrä. Taulukko 1:ssä eritellääntarkemmin nämä lukemat. Luvut on otettu palvelusta 27.4.2005.Kunta:Liikuntaryhmienmäärä:Asukasluku(v. 2004)Asukkaitaper ryhmäAlahärmä 13 4 873 375Alajärvi 42 9 057 216Alavus 51 9 669 190Evijärvi 18 2 935 163Ilmajoki 58 11 517 199Isojoki 18 2 592 144Isokyrö (ei EP) 41 5 074 124Jalasjärvi 61 8 691 142Jurva (ei EPSHP) 0 4 561 -Karijoki 31 1 693 55Kauhajoki 37 14 544 393Kauhava 25 8 110 324Kortesjärvi 32 2 419 76Kristiinankaupunki (ei EPSHP eikä EP) 0 7 760 -Kuortane 78 4 230 54Kurikka 57 10 568 185Laihia (ei EPSHP eikä EP) 5 7 522 1504Lappajärvi 88 3 746 43Lapua 109 14 012 129Lehtimäki 40 1 970 49Nurmo 36 11 795 327Seinäjoki 314 35 918 114Soini 36 2 667 74Teuva 13 6 307 485Töysä 29 3 211 110Vimpeli 86 3 415 40Vähäkyrö (ei EPSHP eikä EP) 4 4 699 1175Ylihärmä 8 3 051 381Ylistaro 55 5 561 101Ähtäri 43 6 964 161Taulukko 1 - TEPiin lisätyt liikuntaryhmät kuntakohtaisesti esitettynä.Asukaslukutiedot on otettu Suomen kuntaliiton ylläpitämältä www.kunnat.net -sivulta.

56Taulukko 1:ssä on esitetty kuntakohtaisesti TEPiin lisätyt liikuntaryhmät.Taulukkoon on merkitty, mikäli kunta ei kuulu Etelä-Pohjanmaan maakuntaantai Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Lukumäärät kertovat sekä kyseisenkunnan alueella järjestettävien liikuntaryhmien määrästä että toisaaltatoimijoiden aktiivisuudesta hyödyntää TEPiä.Asukas-kunta -suhdeluku tarkoittaa kuinka monta asukasta kunnanalueella asuu yhtä liikuntaryhmää kohden. Suhdeluvuksi alle 100 saaneitakuntia on seitsemän kappaletta. Nämä ovat Karijoki, Kortesjärvi, Kuortane,Lappajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli. Näistä kolme on alle kolmentuhannenasukkaan kuntia. Pieni kuntakoko mahdollistaa sen, että kaikki toimijattuntevat toisensa. Suurin näistä kunnista on Kuortane (4230 asukasta), joka onerityisesti profiloitunut liikunta-alaan mm. urheiluopistollaan.Huomionarvioista on, että pienin eli paras asukas-ryhmä –suhde onVimpelissä, jossa on 40 asukasta jokaista liikuntaryhmää kohden. Erityisenmerkittävää tämä on, koska Vimpelissä oli aluksi vastustusta Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun käytölle.Taulokosta ilmenee selvästi, että kunnat, joissa liikuntatoimijoille ei olejärjestetty TEP-koulutusta, sijoittuvat heikoimmin. Näitä kuntia ovat Jurva,Laihia, Vähäkyrö ja Kristiinankaupunki. Ei siis riitä, että palvelu on internetissäsaatavana, vaan tarvitaan muutosagenttia, joka auttaa käyttöönotossa.Muutosagentin merkitys näkyy myös niissä kunnissa, joissa on tehty enitentöitä. Ensimmäiset sähköisten liikuntakalenterien pilottikunnat (Seinäjoki,Kuortane, Ylistaro, Karijoki) sijoittuvat kaikki erittäin hyvin vertailussa.Absoluuttisesti mitaten vain kaksi kuntaa pääsee yli sadanliikuntaryhmän rajan: Seinäjoki ja Lapua. Seinäjoella maakuntakeskuksena onylimääräisesti eniten liikuntaryhmiä, 314 kappaletta.Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelu ja Verka-hanke ovat ollut esillä lukuisissamedioissa. Näitä ovat ainakin Dialogi 3/2005, Etelä-Pohjanmaa –lehti 13.4.2005,Härmät-lehti 30.3.2005, Ilkka 24.3.2005, Lapuan Sanomat 24.2.2005, Etelä-Pohjanmaa –lehti 23.2.2005, Ilmajoki-lehti 3.2.2005, Ähtärinjärven Uutisnuotta2.2.2005, Pohjalainen 29.1.2005, Ilkka 29.1.2005, Sydänjoulu 2004, Pofoorit4/2004, Jurvan Sanomat 6.10.2004, YLE TV2 Pohjanmaan uutiset 29.7.2004, YLEPohjanmaan radio 29.7.2004 ja YLE Pohjanmaan radio 20.4.2004.

57Palvelussa on 360 rekisteröitynyttä käyttäjää 27.4.2004. TEP-palvelunetusivulla ajankohtaisesti vaihtuvat valokuvat edesauttavat palvelunajassaelämisen tunteen pysymistä automaattisesti.Liikunta toimii lääkkeen tavoin kahteentoista sairauteen tai oireyhtymään.Näitä ovat aikuistyypin diabetes, alaselän vaivat, astma, ikääntyminen,katkokävely, kohonnut verenpaine, lihavuus, nivelrikko tai nivelreuma,osteoporoosi, sepelvaltimotauti, sydämen krooninen vajaatoiminta javirtsankarkailu. (http://www.hyvaterveys.fi/liikuntaohjeet.asp?path=1;617;6104) Mikäli Terve Etelä-Pohjanmaa -palvelulla on edistetty tiedonsaantia, -ylläpitoa ja päivitettävyyttä liikuntaryhmistä jaliikkumisreseptitiedoista, saattaa sillä olla merkittäviä taloudellisia,toiminnallisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.6. Keskustelu6.1. Tulosten kertaus ja suhteutusProject Management Institute (2004) esittää kuva 14:ssa projektin ja sensidosryhmien kokonaisuutta ja keskinäistä suhdetta. Mallia voidaan soveltaaTerve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelun kehitykseen, muutamin muutoksin.Projektin koko ei ole prosessin aikana ollut milloinkaan niin iso, että erillistäprojektijohtotiimiä (Project Management Team) olisi tarvittu. Näin ollen tämänosan voi poistaa. Toinen tarvittava muutos kuvioon on projektipäällikön(Project Manager) ja projektiryhmän (Project Team) paikkojen vaihtaminenkeskenään. Projektipäällikkö on pääasiassa vastannut ns. asiakasrajapinnassatoimimisesta.

58Kuva 14 - Projektin ja sidosryhmien kokonaisuus ja keskinäinen suhde (ProjectManagement Institute 2004)Prosessissa on käyty monia erilaisia vaiheita kesän 2003 ja alkuvuoden2005 välisenä aikana. Prosessin aikana rahoituslähteet, projektitiiminkokoonpano, käytetty vaihejakomalli ja toiminta-alue ovat vaihdelleet.Taulukossa 2 esitetään prosessin vaiheet tarkemmin.Vaihe: Rahoitus Projektitiimi Vaihejakomalli Toiminta-alueHahmottelu(kesä-syksy2003)Suunnittelu(syys-talvi2003)Toteutus(kevät 2004)Täydentävätoteutus (kesä2004)Pilotointi(syksy 2004)Julkistus(alkuvuosi2004)LifeIT Portaaliryhmä - SeinäjokiLifeIT, EPSHP TEPPO Vesiputous Tampere/SeinäjokiePohjanmaa, TEPPO Vesiputous Tampere/SeinäjokiEPSHPEMOTR Verka (ja kolme Vesiputous ja Etelä-Pohjanmaaharjoittelijaa) spiraaliEMOTR Verka (ja yksi SpiraaliEtelä-Pohjanmaaharjoittelija)EMOTR Verka Spiraali Etelä-PohjanmaaTaulukko 2 - Terve Etelä-Pohjanmaa -kehitysprosessin kuvaus

59Prosessin ensimmäisenä rahoittajana toimi LifeIT Oyj, jonka palveluksessaolin vuoden 2003 loppuun asti. EPSHP:llä tarkoitetaan tässä yhteydessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehitysrahastoa, joka onmyöntänyt TEP-kehittämiseen kaksi pienehköä rahoituspottia, ensimmäisensyksylle 2003 ja toisen keväälle 2004. Seinäjoen seudun aluekeskusohjelmasta(ePohjanmaa) myönnettiin Terve Etelä-Pohjanmaa –portaalin kehittämiseenhieman yli kymmenen tuhatta euroa keväälle 2004. EMOTR tarkoittaa tässäEuroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastoa, jonka alueellisestamaaseutuohjelmasta (ALMA) myönnettiin Etelä-Pohjanmaan TelelääketieteenPalvelukeskus ry:n ja Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikön yhteiselle Verkahankkeelle170.000 euron rahoitus 1.5.2004-31.12.2005 väliselle ajalle.Kokonaisuuden hahmottelu käynnistyi portaaliryhmäksi nimetyn joukonparissa. Ryhmä kokoontui kesän ja alkusyksyn 2003 aikana luomaansuunnitelmaa terveydenhuollon portaalien kehitystarpeista Etelä-Pohjanmaalla. Ryhmässä oli laaja edustus niin terveydenhuollon, muidenhyvinvointialan toimijoiden kuin teknologia-alan asiantuntijoiden piiristä.Suunnitteluvaiheeseen edettyä projektitiimiksi muodostui TEPPO-nimelläkulkeva viiden hengen ryhmä, jossa minä toimin projektipäällikkönä ja neljätamperelaista opiskelijaa ohjelmistoprojektikurssin osallistujina. TEPPOprojektinsuunnittelu- ja toteutusvaiheiden jälkeen siirryttiin ammattimaiseenkehittämistoimintaan Verka-projektissa. Verkassa on kaksi täyspäiväistähenkilöä palkattuna, minä projektipäällikkönä ja toisena henkilönäohjelmistosuunnittelija Vaasan yliopiston Seinäjoen yksiköstä. Hankkeessatoimi kesän 2004 täydentävän toteutuksen vaiheessa myös kolme harjoittelijaa,joista ohjelmointiin keskittynyt henkilö oli toiminut aiemmin TEPPO-ryhmässä.Kahden muun harjoittelijan tehtäviin kuului viestintäsuunnitelman teko sekägraafinen suunnittelu. Hankkeessa oli syksyllä 2004 vielä yksi uusi harjoittelija,jonka tehtäviin kuului ensisijaisesti TEP-koulutusten pitäminen eri puolillaEtelä-Pohjanmaata.Vaihejakomallina käytimme TEPPO:n aikana ohjelmistoprojektikursseissavalmiina annettua vesiputousmallia. Sittemmin Verka-hankkeessa”protoiluun” siirryttyämme vaihejakomalliksemme muodostui eräänlainenspiraalimalli. Järjestämissä koulutus- ja infotilaisuuksissa saimme osallistujiltapalautetta ja kehittämisehdotuksia Terve Etelä-Pohjanmaa –palveluun liittyen.Käsittelimme ja arvioimme tätä palautetta viikkopalavereissamme, jonkatuloksena teimme päätöksiä mitä ohjelmistosuunnittelija toteuttaa palveluun.

60Jotkut palautteissa tulleet asiat olemme hylänneet ja jotkut asiat olemmejättäneet myöhemmäksi ajankohdaksi toteutettavaksi.Toteutusalueena oli TEPPO-projektin aikana hyvin pitkälti Seinäjoki jaTampere. Näiden kahden paikkakunnan väliä minä projektipäällikkönämatkasin, Tampereella TEPPO-projektiryhmämme parissa ja Seinäjoellaasiakkaidemme kanssa yhteyksissä. Toiminta-alueesta muodostui Etelä-Pohjanmaan maakunta TEPPO-projektin päätyttyä ja Verka-projektin alettua.TEP on sijainnut monessa eri osoitteessa ennen julkistustaan. Ensimmäisettoteutusvaiheen versiot sijaitsivat projektikurssien omalla palvelimellaosoitteessa http://opjopt.cs.uta.fi/~teppo (osoite ei enää toimi). Täydentäväntoteutuksen alkuvaiheessa kesällä 2004 käytimme osoitettahttp://10.101.35.81/teppo (osoite ei enää toimi). Samalla saimme palvelunVaasan yliopiston palvelimelle osoitteeseen http://verka.ekylve.fi/tep/.Alkusyksyllä 2004 rekisteröimme palvelulle oman domain-nimenhttp://www.tep.fi.Vesiputousmallin soveltamisessa oli vaikeuksia projektin alkuvaiheessa,koska asiakkailtamme tuli uusia vaatimuksia ja vanhojen vaatimustentäsmennyksiä pitkin matkaa vaatimusmäärittelyvaiheen jälkeenkin. Tieteenpiirissä tämä ilmiö on tiedostettu jo pitkän aikaa. Esimerkiksi Avison et al.(1991) ovat luoneet Multiview1-nimisen mallin. He katsovat, että strukturoidutsysteeminsuunnittelumetodologiat olivat itse asiassa strukturoidunohjelmoinnin suositusten yleistyksiä. Vastaavasti oliopuolella OMT ja OOanalyysiovat olio-ohjelmoinnin suositusten yleistyksiä. Molemmilla lohkoillapainottuu funktionalistinen (Hirschheim and Klein 1989) ote. Avison ja muutviittaavat Hirschheimin ja muiden (1996) pohdintoihin, että pitää huomatasysteemin suunnitteluun liittyvien muutosten yllätyksellisyys, muutostenliittyminen historiaan, sosiaaliseen tilanteeseen ja poliittiseen voimakenttään.Siksi systeeminsuunnittelumalleihin tulisi sisällyttää edistyneitäsosiaalitieteiden teorioita. Nykyään systeeminsuunnittelun malleissa luotetaanliikaa tekniseen rationaalisuuteen. Avison ja muut ovat kehittäneet malliaanvielä pidemmälle 1998 julkaistussa artikkelissaan (Avison et al. 1998).Pilotointivaiheen aikana järjestetyissä koulutuksissa tuli osallistujiltajokaisessa järjestetyssä tapahtumassa kehittämisehdotuksia ja ideoita. Näidenperusteella palveluun toteutettiin uusia ominaisuuksia ja paranneltiin jototeutettuja. Ensimmäinen tapahtuma, jossa ei käytännössä ilmennyt mitään

61uusia kehittämisideoita, oli puolitoista kuukautta julkistamistilaisuuden jälkeenAlahärmässä 15.3.2005 järjestetty koulutus. Tässä koulutustilaisuudessa palautejäi yleiseen tyytyväisyyden ilmaisuun palvelusta. Syitä kehittämisideoidenpuuttumiselle pohdimme ohjelmistosuunnittelijan kanssa viikkopalaverissa jalöysimme kolme mahdollista tekijää. Olimme saattaneet tulla palvelunkehityksessä sellaiseen vaiheeseen, että mitään ilmiselvää puutetta ei ollutainakaan pintapuolisella tarkastelulla löydettävissä. Pohdimme hiemanleikillisesti myös sellaista mahdollisuutta, että laittaisimme TEP-palveluunparia jäljellä olevaa koulutustapahtumaa varten tarkoituksella jonkinilmiselvän puutteen, jonka havaitseminen toimisi alkupalana syvempien javaikeammin havaittavien puutteiden löytämiseksi. Toinen tekijä saattoi olla se,että koulutustapahtuma järjestettiin samanaikaisesti sekä Yli- että Alahärmänliikuntatoimijoille. Tämä saattoi luoda koulutustapahtumaan tarpeetontajännitettä, kun kaikki paikallaolijat eivät olleetkaan oman kotikunnan tuttujatoimijoita. Kolmanneksi potentiaaliseksi syyksi arvelimme, että Härmienkoulutuksen ajankohdan sijoittuminen loppupäähän kaikista Etelä-Pohjanmaankunnista, oli indikaattori näiden kuntien toimijoiden vähäisestä kiinnostuksestaaiheeseen.Prosessissa jatkuvasti läsnä ollut vahva asiakaslähtöisyys on ollut erittäintoimiva asia. Asiakaslähtöisyys ei ole vain asiakkaan kuuntelemista, vaanjatkuvan dialogin ylläpitoa ja dialogin kehittämistä. Ei riitä, että ymmärrämmeasiakasta, vaan asiakkaan tulee myös ymmärtää meitä. Terve Etelä-Pohjanmaa -palvelun kehitysprosessissa ei ole ollut maksavaa asiakasta, vaan kehittäminenon rahoitettu erilaisista projektirahoituslähteistä. Kokemukseni mukaanpalvelun kehittäminen yleishyödyllisenä maksuttomana palveluna on tuonutenimmäkseen positiivisia seuraamuksia. Ilmaisuus on laskenut palvelunkäytön kynnystä. Asiakkuuden käsite on voitu laajentaa kaikkiinvastaantuleviin ihmisiin, joilla on ollut jotain sanottavaa TEPiin liittyen.Toisaalta palvelun pitkän aikavälin pysyvyyden kannalta olisi voinut ollajärkevämpää rakentaa palvelu maksavien asiakkaiden varaan jo alun perin. Eriasia on, olisiko sillä metodilla syntynyt vieläkään yhtään mitään konkreettista.Raha ja sen puute on ollut merkittävä tekijä prosessin aikana. Epävakaatyötilanteeni syksyllä 2003 muutti Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelun yhdeksitaloudellisista tukijaloista minulle. Sen avulla sain hankerahoitusta.Hankerahoitus toi minulle palkan.

62Jadadin (1999) on tutkinut terveydenhuoltoalan toimijoidenyhteenliittymiä internet-aikana. Hänen mukaan ”internet kiistatta muuttaatapaamme kommunikoida, miten teemme yhteistyötä, opimme ja ajattelemme.Me emme voi ennustaa internetin vaikutusten muotoa ja laajuuttaterveydenhuollossa. Se minkä voimme jo nähdä, on nopea siirtymä, joka ontäynnä haasteita. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii ensi tilassa avointenviestintäkanavien kehittämistä yritysten, valtion, ammatti- ja kuluttajaryhmien,akateemisten instituutioiden ja yleishyödyllisten järjestöjen kesken. Vaininnovatiivisten yhteenliittymien avulla voimme onnistua optimaalisenviestinnän luomisessa. On myös tärkeää, että juuri oikeaan aikaan, oikeaanpaikkaan ja oikeassa formaatissa oleva informaatio on saatavana, olimme sittenkeitä tahansa.” Tehdyn kehittämistyön valossa Terve Etelä-Pohjanmaa -palveluon onnistunut vastaamaan toimijoiden kysyntään, luomaan yhteistyötä ylisektoreiden ja tuomaan toimijoiden yhteistyön konkreettiseksi.Orlikowskin (2000) mukaan teknologiaan sisällytetään tekijöiden toimestatiettyjä piirteitä ja toimintoja, mutta käyttäjien päästessä käyttämääntuotetta/palvelua, putkahtaa esiin uusia piirteitä ja käyttötapoja. Tehdynkehittämistyön perusteella olen havainnut, että näin juuri on.Asiakaslähtöisessä kehittämistyössä kehittäjien tuleekin jatkuvasti havainnoidakäyttäjien (asiakkaiden) tulkintoja ja käyttötapoja. Tuotetta/palvelua tuleekehittää näiden tulkintojen mukaan, paremmin tulkintoja palvelevaksi. Näinolen todennut tämän prosessin opetuksena.6.2. RajoituksetOlen itse toiminut palvelun rakentamisessa ja tutkimuksen tekijänäkeskeisessä roolissa. Tästä syystä olen Terve Etelä-Pohjanmaa –palvelunkehitysprosessin tuntijana paras. Vaikka kehityksessä on ollut todella moniaorganisaatioita ja henkilöitä mukana, olen ainoana henkilönä ollut alusta astiprojektin kehityksessä mukana ja vaikuttanut suuresti lopputuloksenmuotoutumiseen. Syvällä prosessin sisällä olemisesta johtuen saatan jossainasioissa katsoa jopa liian läheltä tätä kehitystä. Jotkut asiat näyttäisiväterilaisilta, mikäli niihin voisi ottaa etäisyyttä.Kehittämistyö on tehty Tampereella ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2003-2005 asiakasryhmänä terveydenhuollon ja terveydenedistämisen toimijoita.Tulokset eivät kaikilta osin ole yleistettävissä maantieteellisen ja toiminnallisenalueen ulkopuolelle.

636.3. Käytännön suosituksetKoin projektikurssit hyvänä tapana käynnistää TEP-palvelunkehittäminen. Yleensäkin minulla on positiivinen käsitys yliopiston jatyöelämän välisestä yhteistyöstä, vaikkei se ongelmatonta olekaan. Vartiainenon tutkinut väitöskirjassaan (2005) Jyväskylän yliopistonohjelmistoprojektikursseilla tehtyä yhteistyötä työelämän ja yliopiston välillä.Siellä koettiin useasti moraalisia konflikteja. Yliopiston näkökulmasta kurssintavoitteena on taata opiskelijoiden projektityö- ja johtamistaitojenkehittyminen, pedagoginen näkökulma, kun taas asiakkaiden näkökulmarajautuu lähinnä lopputuotokseen (Vartiainen 2005). Arvioin, että TEPPOprojektissatoimisessa oli etua, että olin sekä työnantajan että opiskelijanrooleissa samanaikaisesti.Minulla oli vuosina 2002 - 2004 toinen aihe gradulle. Tämä aihe eikuitenkaan edistynyt halutulla tavalla, joten vaihdoin aiheen nykyiseksimarraskuussa 2004. Tämä oli erittäin hyvä päätös. On ollut mielenkiintoistahavaita, että vaikken alun perin ajatellutkaan tätä TEP-prosessia tutkimuksentekemisen kannalta, on sen kirjoittaminen ollut pääsääntöisesti vaivatonta.Ilmeisesti aiemman graduaiheeni kanssa tuskaileminen on selventänytajatuksiani siten, että uuteen aiheeseen siirtyessäni asiat on sujuneet pääosinhyvin. Gradun kirjoittaminen, työn tekeminen ja muiden aktiviteettien kanssatasapainoileminen on toki koko ajan vaatinut luovuutta ja on useimmiten ollutstressaavaa.Asiakaslähtöinen ohjelmistokehitys on parhaimmillaan erittäinpalkitsevaa. On mahtava tunne, kun asiakasryhmässä olevaan kysyntäänpystyy vastaamaan omalla osaamisellaan. Mielestäni asiakkaiden jaohjelmistokehittäjien välinen toimiva dialogi on yksi motivoivimpia asioitaohjelmistokehityksessä.TEP-prosessista voidaan oppia, että pitkän aikavälin tavoite tulisi ollakirkkaana ja tätä tulisi kirkastaa jatkuvasti keskeisten yhteistyökumppaneidenkesken. Tässä kohtaa voidaan kritisoida vesiputousmallin kritisoijia jajoustavien ohjelmistokehitysmallien puolustajia. Ohjelmistokehityksessämatkan varrella vastaan tulleet uudet vaatimukset eivät välttämättä toimiperustavoitetta kiteyttävästi, vaan johtavat usein sivupoluille. Erityisestiprojektirahoituksella yleishyödyllisesti kehitettävissä projekteissa pitäisi

64ratkaista, kuka ottaa lopulta projektin tuotokset haltuunsa. Tätä ei ole TEPprosessinaikana toistaiseksi ratkaistu riittävällä varmuudella.6.4. JatkotutkimusaiheetTutkimukseni antaa paljon aiheita jatkotutkimukselle. Orlikowskin (2000)esittämä teoria teknologialinsseistä herättää tutkimukseni valossa ajatuksiapersonoinnin tai profiloinnin mahdollisuuksista. Mikäli jokainenkäyttäjä(ryhmä) näkee palvelun omien linssien lävitseen omalla tavallaan,voisiko ohjelmistokehitystä tehdä jokaiselle käyttäjä(ryhmä)lle erikseen?Voisiko TEPissä ja muissa internetpalveluissa entistä vahvemmin tunnistaaerilaisia käyttötapoja ja kehittää palvelua useaan eri suuntaan yhtä aikaa?Yksi paljon pohdiskelua aiheuttanut asia asiakaslähtöisessäohjelmistokehityksessä on ollut, että miten yksittäisen ongelmanratkaisemisella pystyttäisiin saamaan mahdollisimman suuri yleinen hyöty.Tähän problematiikkaan liittyy TEP-palvelun kokonaisuuden tai osienhyödyntäminen ja jatkokehittäminen muissa konteksteissa. On haastavaasamanaikaisesti ratkaista hetkellistä ongelmaa ja varautua tulevaisuudenmahdollisiin skenaarioihin. Jos palvelu vietäisiin muualle Suomeen – toimisikose saman tien, vai pitäisikö sitä lokalisoida? Entä jos palvelu vietäisiin toiseenmaahan, toiseen kulttuuriin, toiselle kielialueelle?Tämän kaltainen palvelu tarjoaa hyvän alustan innovaatiodiffuusiontutkimukselle. Ketkä ottivat palvelun käyttöön, miksi, milloin ja mistä syystä?Miksi jotkut eivät ole käyttäneet palvelua? Miksi kahdessa saman kokoisessa jasaman tyyppisessä kunnassa on käyttöaktiivisuus aivan eri kokoluokassa?Everett M. Rogers on innovaatiodiffuusion tutkimuksen keskeisimpiä nimiä.Hän erittelee kirjassaan ”Diffusion of Innovations” (2003) innovaationominaispiirteitä. Ensimmäiseksi innovaation tulisi tarjota suhteellista hyötyäverrattuna ideaan, jonka se korvaa. Suhteellista hyötyä voidaan mitatataloudellisin mittarein, mutta sosiaalinen arvovalta (social prestige),luotettavuus ja tyytyväisyys ovat myös tärkeitä tekijöitä. Toinen ominaispiirreon yhteensopivuus. Sillä tarkoitetaan innovaation sopivuutta nykyistenarvojen, aikaisempien kokemusten ja potentiaalisten käyttöönottajien tarpeidenkanssa. Monimutkaisuus on kolmas innovaation ominaispiirre. Sillätarkoitetaan, kuinka helppoa tai vaikeaa innovaatiota on ymmärtää ja käyttää.Neljäs ominaispiirre on kokeiltavuus. Mikäli käyttäjät pääsevät kokeilemaanuutta innovaatiota vapaasti, he pääsevät sen kanssa sinuiksi helpommin.

65Kokeiltavissa oleva innovaatio laskee uutuuteen liittyvää epävarmuutta jamahdollistaa tekemällä oppimisen (learning by doing). Viides innovaationominaispiirre on havainnoitavuus. Innovaation tulokset tulisivat olla näkyviä.Mitä selkeämmin innovaation potentiaalinen käyttöönottaja näkee innovaationtarjoamat hyödyt, sen varmemmin hän siirtyy innovaation käyttäjäksi.Seurattuani informaatioteknologiaa ja terveydenhuoltoa yhdistelevienseminaarien Call For Papers –ilmoituksia, olen havainnut terveydenedistämisen ja monituottajamalliin (welfare) soveltuvien tutkimusaiheidenolevan siellä lähestulkoon tuntemattomia alueita. Otetaan esimerkiksiInternational Journal of Healthcare Technology and Managementinartikkelikuulutus keväältä 2005 heidän tulevaan ”Governing ICT in health careand governing health care with ICT” –erikoisnumeroonsa. Annettuihinaiheisiin sisältyy vain julkinen ja yksityinen terveydenhoito ja näihin liittyväinformaatioteknologia. Sekä kolmas sektori että ennaltaehkäiseväterveydenhuolto (terveyden edistäminen) puuttuvat täysin. Aihepiiritmuutenkin tuntuvat olevan organisaatiokeskeisiä, palvelujen käyttäjännäkökulman hukkuessa lähes tyystin.WWW on vain yksi tapa hyödyntää internetiä. Suomen kaltaisessalangattomien teknologioiden luvatussa maassa voisi tutkia miten hyvin TEPtoimisi mobiilipäätelaitteisiin suunniteltuna.Palvelu on nyt tutkimuksen kirjoittamisen aikaan julkistettu. Toki siihenkehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja nykyisiä ominaisuuksiaparannetaan. Kuitenkin tuntuu, että palvelun juurrutustyö on vasta alussa.Palvelun juurtuminen pysyväksi toimintatavaksi potilasjärjestöihin,fysioterapiayksiköihin ja liikuntatoimijoihin – sekä näiden kaikkienasiakaskunnalle – vaatii vielä pitkän ajan. Onko niin, että palvelu juurtuu nytsitä käyttävien pysyväksi toimintamalliksi itsestään, vai tarvitaankojuurruttajaa? Jo nyt on nähtävissä, että Verka-hankkeen aikana (vuoden 2005loppuun mennessä) emme saa juurrutusprosessia vietyä haluttuun pisteeseen,vaikka tekniikka onkin valmiina. Tyynelän (2001) näkemyksen mukaanlyhyissä (alle kolmen vuoden) projekteissa helposti käy niin, että ”korkealtainnostuksen tasolta pudotaan rähmälleen normaaliharmauteen”. Paljon riippuusiitä, millaisiin hankekuvioihin pääsemme mukaan vuosina 2006-2007.Ehdottoman tärkeä tarve jatkotutkimukselle on Terve Etelä-Pohjanmaa -palvelun hyödyllisyys ja vaikutukset sen käyttäjäkunnassa – sekä

66ammattilaisten että erilaisten kansalaisryhmien keskuudessa. Tiedossa on, ettäainakin Liikkumisreseptin alueellinen käyttöönotto- ja vaikutusten arviointi -hankkeessa tullaan tutkimaan Terve Etelä-Pohjanmaa palvelun vaikutustaliikunnan ja liikkumisreseptin käyttöönoton välineenä.Terveydenhuoltohenkilöstön ja -organisaatioiden keskuudessa pidetääntärkeänä, että uuden teknologian hyödyistä on olemassa tutkittua näyttöä(Taitokari 2003). Tutkimuksen piirissä jopa puhutaan terveydenhuollonarviointiparadoksista (Brender 2002). Tätä termiä käytetään sellaisesta ilmiöstä,jossa uuden tekniikan käyttöön voi kohdistua välttelyä erikoisestihoitoprosesseissa toimivien käyttäjien keskuudessa siihen asti kunnes se onensin arviointitutkimuksella osoitettu hyödylliseksi.ViiteluetteloAvison D.E. and A.T. Wood-Harper (1991), Information systems developmentresearch: An exploration of ideas in practice, The Computer Journal 34,No 2, 98-112.Avison D.E., A.T. Wood-Harper, R.T. Vidgen and J.R.G. Wood (1998), A furtherexploration into information systems development: the evolution ofMultiview2, Information, Technology and People 11, No 2, 124-139.Benington H.D. (1956), Production of large Computer Programs. Proceedingsof ONS. Symp. Advanced Programming Methods for Digital Computer(June 1956), also available in Proceeding of the Ninth InternationalConference on Software Engineering, Computer Society Press (1987)pp.15-27.Brender, J. (2002), Review of Pitfalls and Perils in Evaluation of IT-basedsolutions. Julkaisussa: Proceedings of the 9th European Conference inInformation Technology Evaluation, Brown, A. & Remenyi, D. (Eds.),Paris, France, pp. 79-85.El Sawy O., Malhotra A., Gosain S. and K. Young (1999), IT-Intensive ValueInnovation in the Electronic Economy: Insights from Marshall Industries.MIS Quarterly Vol. 23 No.3, pp. 305-335/September 1999.

67Haikala I. ja J. Märijärvi (2001), Ohjelmistotuotanto. 7. uudistettu painos,Pieksämäki 2001.Hirschheim R. and H.K. Klein (1989), Four paradigms of information systemsdevelopment, Comm. ACM 32, No 10, 1199-1216.Hirschheim R., H.K. Klein and K. Lyytinen (1996), Exploring the intellectualstructures of information systems development: a social action theoreticalanalysis, Accounting, Management & Information Technology 6, Nos 1/2,1-64.Jadad, A. R. (1999), Promoting partnerships: challenges for the internet age.British Medical Journal (BMJ) Volume 319, 18 September 1999.Järvinen P. & A. Järvinen (2000), Tutkimustyön metodeista. Opinpajan kirja,Tampere, 2000.Järvinen P. & P. Kerola (1978), Systemointi I. Käytäntö tietosysteeminrakentamisessa. Gaudeamus.March S.T. ja G.F. Smith (1995), Design and natural science research oninformation technology, Decision Support Systems 15, 251-266.Nielsen J. (2000), Designing Web Usability: The Practice of Simplicity. NewRiders Publishing, Indianapolis, 2000.Ohjelmistoprojektin johtaminen -kurssin luentomateriaali (2003).Orlikowski W. (2000), Using Technology and Constituting Structures: APractice Lens for Studying Technology in Organisations. OrganisationScience 11, No 4, 404-428.Project Management Institute (2004), A Guide to the Project Management Bodyof Knowledge. Third Edition. Project Management Institute, Inc.,Pennsylvania, USA, 2004.Rogers, E.M. (2003), Diffusion of Innovations. Fifth Edition. The Free Press,New York 2003.

68Royce, WW. (1970), Managing the Development of Large Software Systems.Proceedings of the IEEE WESCON (1970) pp. 1-9. Reprinted in Thayer,R.H. (ed.), IEEE Tutorial on Software Engineering Project Management(1988) pp.118-127.Simonen, L. (1995), From public responsibility to the welfare-mix of care.Private producers of social services. Kunnallistieteellinen aikakauskirja1995:22(4):325-332.Taitokari M. (2003), The Future of Mobile Services and Wireless Applications inthe Finnish Healthcare Sector, Lappeenranta University of Technology,Department of Industrial Engineering and Management, Section ofInternational Operations and Marketing. Diplomityö. Lappeenranta, 2003.Tyynelä, M. (2001), Informaatioteknologia maaseudun mahdollisuutena: TarinaYlistaron Kainaston tietokylästä. Vaasan yliopiston Levón-instituutti,Seinäjoen toimipiste. Julkaisuja No. 88. Vaasa 2001.Vartiainen, T. (2005), Moral Conflicts in a Project Course in InformationSystems Education. Jyväskylä Studies in Computing 49, Jyväskylä 2005.Vertio, H. (2003), Terveyden edistäminen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä2003.InternetlähteetePohjanmaa – Seinäjoen seudun aluekeskusohjelma.http://www.epohjanmaa.fi/. 18.12.2004.Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoiminta.http://www.epshp.fi/yl_info/evo/index.htm. 18.12.2004.Etelä-Pohjanmaan terveysstrategia. http://www.epshp.fi/kunnat/stratg.doc25.12.2005Etelä-Pohjanmaan tutkielmatori. http://www.seamk.fi/torit/etu/, 27.3.2005.

Hyvä Terveys – liikuntasuositukset.http://www.hyvaterveys.fi/liikuntaohjeet.asp?path=1;617;6104, 26.3.2005.69Kunnat.net – Asukasluvut, asukastiheys.http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;822;59138,27.4.2005.LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP/Perl). http://www.onlamp.com,12.12.2004.Liihota-hanke. http://www.kuortane.com/kuortane/liihota_hanke.htm,28.2.2005PHPCal. http://freshmeat.net/projects/phpcal/, 1.2.2005Pirta-hanke. http://pirta.ekylve.fi/, 1.2.2005Plone – A user-friendly and powerful open source Content ManagementSystem. http://www.plone.org/, 15.4.2005.Sosiaali- ja terveysministeriö | Terveyden edistäminen.http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thedi/index.htx, 26.4.2005Terve Etelä-Pohjanmaa –internetpalvelu. http://www.tep.fi 1.3.2005Tietoyhteiskuntahankkeet ohjelmakaudella 2000-2006 koordinaatiohanke.http://www.etelapohjanmaa.fi/teemat/Tietoyhteiskunta/it-hankkeet2000-2006.htm, 6.1.2005Web portal - Wikipedia, the free encyclopedia.http://en.wikipedia.org/wiki/Web_portal, 20.12.2004.Zope. http://www.zope.org/, 15.4.2005.

70LIITE 1 – muutokset.docTerve Etelä-Pohjanmaa -palvelun muutostarpeet jatehdyt muutokset(muutetut tummennetulla)Lisäykset1. Liikkumisreseptiosioon uusi nimike: liikuntasihteeri- lisätty 22.9 checkbox liikuntasihteeri -> muutokset tiedostoihininclude/lomake_res.ph ja include/lomake_res_muokkaus.php2. Lisäys fysioterapiapalveluihin: Kristiinankaupunki- lisätty 22.9 Kristiinankaupunki valikkoihin -> muutoksetinclude/lomake_fys.php, include/lomake_fys_muokkaus.php3. Lisäys liikuntatietoihin: Kristiinankaupunki- lisätty 22.9 Kristiinankaupunki valikkoihin ja kalenterilinkkiin ->include/lomake_lryhma.php, include/lomake_lryhma_muokkaus.php,kalenteri/include.php4. Lisäys liikuntakalenteriin: Kauhajoki- lisätty 22.9 linkki kauhajoki -> muutos tiedostoon kalenteri/include.php5. Lisäys hakuun: Kristiinankaupunki- lisätty 24.9 Kristiinankaupunki tiedostoihininclude/org_haku_yleiset.php ja include/org_haku_kalenteri.php6. Kävijälaskuri TEP: iin- laskurin lisäys ja muokkaus 2.9 - 6.9 välisenä aikana -> lisätty tiedostotlaskuri.php, etusivu.php, tilasto.php, tilasto2.php, teppo.php ja tietokantaantaulu counter, muutokset tiedostoihin index.php, ja kavijat/index.php7. Liikuntaosion syöttölomakkeelle kohderyhmään lisäys nuoret jaaikuiset- lisätty 27.9 radiopainike nuoret ja aikuiset -> muutokset tiedostoihininclude/lomake_lryhma.php ja lomake_lryhma_muokkaus.php . Muutos myöstiedostoon include/org_haku_kalenteri.php 4.10.8. Liikuntaosion muoto-valikkoon kohta muu, mikä

71- 6.10 valikon alapuolelle lisätty kenttä muu, mikä tiedostooninclude/lomake_lryhma.php. Tauluun liikuntaryhma lisätty sarakemuumuoto. Tiedoston liikunta_uudentallennus.php tallennuslauseeseen lisättymuumuoto. Tiedostoon naytaryhma.php lisätty if-lause, joka näyttää kentänmuumuoto sisällön, jos sitä on. Muutoslomakkeeseeninclude/lomake_lryhma_muokkaus.php ja liikunta_muokkaus.php lisätty25.10.9. Liikuntaosioon lisäys: portaat- lisätty checkbox portaat syöttölomakkeen kohtaan tietojakokoontumispaikasta -> muutokset tiedostoihin include/lomake_lryhma.phpja lomake_lryhma_muokkaus.php, lisäksi tietokannan tauluun liikuntaryhmalisätty kenttä portaat.10. Olisi tarve laittaa kesto ajaksi 1 h 15 min. Mutta miten sen saalaitettua, kesto menee väärin ei ole kuin 1 h tai 90 min vaihtoehdot?- 6.10 valikkoon lisätty 75 min, lomake_lryhma.php jakalenteriaika_muokkaus.php.11. Toivottiin, että olisi kohta, johon saisi laittaa henkilökunnan määrän.12. Muu koulutus –kentän edessä pitäisi lukea: ”Muu koulutus:”- lisätty 29.10. Muutetut tiedostot: naytapalvelu.php13. Lisättävä Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö- lisätty 5.11 ja 9.11 lomakkeisiin ko. kunnat, vaihdettu Ylistaron paikkaaniissä, joissa se oli väärin. Muutetut tiedostot: lomake_lryhma.php,lomake_lryhma_muokkaus.php,include/org_haku_yleiset.php,include/org_haku_kalenteri.php,include/yhteystiedot.php,include/yhteystiedot_muokkaus.php, include/rekisteroitumislomake.php,muuta_yhteystiedot.php, kalenteri/include.php14. Lisättävä kansio tep- lisätty 5.11 alidomainiksi tep.ekylve.fi, määritelty ftp-tunnus15. Kategoria leirit pitäisi lisätä valikkoon-lisätty16. Liikkumisresepti: koulutusten selitteet puuttuvat

7217. Kohderyhmävalikkoon aikuiset ja ikäihmiset, lapset, nuoret-lisätty 15.12 syöttölomakkeeseen, 16.12 päivityslomakkeeseen18. Lisätty omalle koneelle kansio testitep, johon laitettutietokantayhteydet kuntoon 17.12- dumppia ei pystynyt sellaisenaan ajamaan tietokantaan, vaan tiedot pitilaittaa paloina. Kaikkia tietoja ei pystynyt ajamaan tietokantaan. Tietokannastalöytyi virhe: ää kahden sarakkeen nimessä.Muutokset1. Muutos fysioterapiapalveluihin: Organisaation osoite -> katuosoite- muutettu 22.92. Liikuntapäivämääriin halutaan hakutulosnäkymässä myös päivännimi, siis esim."maanantai”- lisätty 25-26.10 viikonpäivän nimi (ma, ti, ke, to, pe, la)hakutulosnäkymään ja tarkempien tietojen näkymään. Sql-lauseeseen lisäysSELECT DAYOFWEEK(pvm) as viikpv ->viikonpäivän numero, tulostukseenif-lauseet, joilla numero muutetaan tekstiksi. Muutetut tiedostot:naytaryhma.php, naytaryhma2.php, org_listaus_liikunta.php,kalenteri/palveluhaku.php.3. Liikunta -> näytä liikuntakalenteri -> tasaus on nyt oikeaan reunaan,olisi parempi vasempaan reunaan- muutos 3.11: align=left kalenteri/kalenteri.php4. Liikuntakalenterissa on nuoli-selitys vain alareunassa, halutaan myöstaulukonyläpuolelle- onnistuu helposti, mutta kohdan 7 toteutus tekee sen tarpeettomaksi.5. Muutos liikuntaosion syöttölomakkeelle muoto valikkoon.- pitäisi poistaa muutama ja lisätä yksi

73- lajeja muutettu 25.11 Sarikan antaman listan mukaan, seuratoiminta,painonhallintaryhmät ja matalan kynnyksen ryhmät poistettu, muutettutiedostot include/lomake_lryhma.php ja lomake_lryhma_muokkaus.php6. Liikuntaosiosta pois rasitustason kohdalta sanat: ei hyppyjä.- poistettu 27.9 -> muutokset tiedostoihin naytaryhma.php,include/lomake_lryhma.php, include/lomake_lryhma_muokkaus.php7. Kalenterista vain yksi linkki päiväkohtaiseen näkymään.- tarvitaan jonkin verran pohdintaa8. Pohdittavaksi ryhmän omistus- Ryhmän omistajan muutosta ei voi tehdä muu kuin pääkäyttäjä, koskaperiaatteessa muut käyttäjät eivät tiedä toistensa käyttäjätunnuksia. Jos omanryhmänsä voisi siirtää toiselle, joku palveluun rekisteröitynyt häirikkö voisitekaista vääriä liikuntaryhmiä ja siirtää ne toisille. Tällöin ei tiedettäisi, mitkäliikuntaryhmät ovat oikeita. Jos joku haluaa siirtää liikuntaryhmänsä toiselle,siitä voi ilmoittaa järjestelmänvalvojalle.9. Pohdittavaksi monta allasjumppaa, samat tiedot- tarvitaan paljon pohdintaa10. Rekisteröitymislomakkeen kohdassa kunnat väärä aakkosjärjestysloppupään osalta ja myös liikuntakalenterissa- muutettu 4.10 tiedostoon kalenteri/include.php jainclude/rekisteroitymislomake.php Ähtäri ja Ylistaro toisinpäin.11. Liikuntaosion lisätietoja -kenttään pitäisi mahtua enemmän tekstiä- kentän lisatietoja tyyppi vachar(255) taulussa liikuntaryhma muutettutext -tyyppiseksi 29. 9.12. Kokoontumispaikkoja saattaa olla monta- voisi olla niin, että laitetaan vain ensisijainen. Pitää pohtia, kannattaakomuutoksia tehdä, voi tulla sekava. Lisätietoihin voi kirjoittaa muut paikat.erikseen13. Kun liikuntatietoja muutetaan, kaikki kellonajat pitää muuttaa-

7414. Liikuntaryhmä, muokkaa: ei pysty lisäämään tiettyä määrää enempääajankohtia-15. Etusivulle liikuntakalenterista lause tai kaksi.- muutettu 1.11 tiedostot index.php, etusivu.php16. Eri osa-alueiden aloitussivuille asiantuntevaa tekstiä esim.fysioterapia sivulle sairaanhoitopiiri voisi kirjoittaa jotakin17. Liikuntaosiossa rasitustaso: voisi olla checkboxeja taimonivalintavalikko- rasitustasoon lisätty o-taso ja kaikille sopiva taso 25.1118. Liikuntaosion lisätiedot tulevat yhteen pötköön, vaikka olisi syötettyrivinvaihtoja.19. Voisiko TEPin keskustelupalstan kirjoitusosa (nimi, sp-osoite, viesti,lähetä-nappi) olla viestien yläpuolella? Se houkuttelisi enemmänlähettämään viestejä.- 16.12 kokeiltu, ei hyvä20. Peräseinäjoki liittyy Seinäjokeen- poistettu kuntavalikoista ja listoista 5.1.05- muutetut tiedostot: include/lomake_lryhma.php, lomake_fys.php,yhteystiedot.php, org_haku_kalenteri.php, orga_haku_yleiset.php,kalenteri/include.php- päivitys tietokantaan: UPDATE kayttaja SET kunta=’Seinäjoki’ WHEREkunta=’Peräseinäjoki’; ja UPDATE toimija SET kunta=’Seinäjoki’ WHEREkunta=’Peräseinäjoki’; Yksi tietue päivitetty molemmissa.21. Google-hauissa löytyy varsin hyvin "verka" ja "terve eteläpohjanmaa",mutta "tep" löytyy huonosti. Tämän pystyisi korjaamaan (ehkä) lisäämälläTEPin etusivulle titleen "TEP". Lisätty 4.10.22. Laskuriin kuukauden kävijät- 7.12 lisätty sivut vieraat_kk.php ja vieraat_kk_tep.php, joilla näytetäänkävijöiden määrä kuukausittäin

7523. Muutoksia fysioterapian syöttölomakkeen tekstiin: Yksikkömmejärjestää, henkilökunnan koulutus.- muutettu 27.10 teksti yksikössämme järjestetään -> yksikkömmejärjestää. Myös kuntien järjestystä valikoissa muutettiin Ylistaron osalta.Muutetut tiedostot: include/lomake_fys.php,include/lomake_fys_muokkaus.php,include/org_haku_yleiset.php,naytapalvelu.php, include/org_haku_fysiatria.php.24. Fysioterapialomakkeilla lukee psykosomaattinen, pitäisi ollapsykofyysinen.-muutettu 29.10 tiedostoihin include/lomake_fys.php,include/lomake_fys_muokkaus.php, include/org_haku_fysiatria.php,naytapalvelu.php.25. Linkit: Alajärvi väärässä paikassa- muutettu 2.11 linkit.php rivi 60, lisätty order by selite aschakulauseeseen26. Viemään-sanan tilalle lisäämään. ja lomakkeeseen katusosoite- muutettu 2.11: Käyttäjäksi rekisteröityminen oikeuttaa lisäämään tietojapalvelun rekisteriin ja lomakkeeseen organisaation osoite ->katuosoite.Tiedostot rekisteroidy.php ja include/rekisteroitumis_lomake.php.27. Omat palvelut –linkki: Tällä hetkellä näkyy vain palveluitalisänneille, pitäisi ehkä näkyä kaikille- lisätty 2.11 tiedostoon sisalla.php riville 52 else {print "Omat palvelut";} . Siis jos käyttäjällä ei ole omiapalveluita, teksti tulostuu, mutta ei linkkinä.28. Ulkoliikuntalajeissa portaat ym. turhia näkyvissä- korjaus 25.1129. Fysioterapia sivulla seuraavat 10 ei toimi, voisi ottaa kokonaan pois.- poistettu 5.1.0530. LTEP palaverissa 11.11 ilmeni joukko liikuntaosiota koskeviamuutostarpeita:

76- lisättävä kohdat järjestävä taho, erityisryhmät, hinta, ilmoittautuminen,ohjaaja, ulkoliikuntalaji- syöttölomakkeen muoto-valikosta poistettava kohdat matalankynnyksen ryhmät, seuratoiminta- matalan kynnyksen ryhmät rasitustasoon, kuten myös kohta kaikille- portaat, hissi ym. eivät saisi näkyä ulkoliikuntalajien kohdalla- kyseiset muutokset tehtiin 18.11-25.11 välisenä aikana- muutokset tietokantaan: tauluun liikuntaryhma lisättiin sarakkeethenkilo_etunimi2 (varchar 30), henkilo_sukunimi2 (varchar 40), yhteys (varchar50), jarjestaja (varchar 20), orgnimi (varchar 60), ilmo (varchar 40), hinta(varchar 40), eritryhma (varchar 35), ulkona (tinyint 1), sama_ohj(tinyint 1)- muutokset tiedostoihin: include/lomake_lryhmä.php,lomake_lryhma_muokkaus.php,liikunta_muokkaus.php,liikunta_uudentallennus.php, naytaryhma.php, naytaryhma2.php,org_listaus_liikunta.php, funktiot/tarkista_organisaatiotiedot.php31. Liikuntaosion hakuun tehtävä kohtaa 30 vastaavat muutokset32. Toivottiin, että liikuntaryhmien listauksen järjestys muutettaisiinesim. aakkosjärjestykseen- 10.12 tutkittu asiaa. Tietokannan rakenteesta johtuen järjestystä ei pystymuuttamaan järkevämpään muotoon, nyt tiedot ovat aloituspäivämääränmukaisessa järjestyksessä (org_listaus_liikunta.php,kalenteri/palveluhaku.php.) Vain jos päivämäärät jätetään kokonaan pois, niinjärjestyksen pystyy muuttamaan esim. aakkosjärjestykseen.33. Liikuntaryhmän toiminta -> ryhmän nimi- muutettu 15.12 syöttölomakkeeseen ja päivityslomakkeeseen34. Liikuntaryhmä haku, toiminta alkaa -> seuraava kerta35. Tekstihaun laajentaminen useampaan kenttään36. Portaali-sanojen poisto- poistettu 14.12 ulospäin näkyvät titleistä ja sivuilta. Kaikki poistettu 17.237. Liikunnan hakulomaketta uudistettu 16.12.- include/org_haku_kalenteri.php- rasitustasoja lisätty syöttölomaketta vastaavaksi

77- kohderyhmiä lisätty syöttölomaketta vastaavaksi, lisätty myös ”kaikkiryhmät” ja muutettu alasvetovalikoksi- toiminnan muotoja lisätty 13.12 syöttölomaketta vastaavaksi- hakulomakkeen tietoja käsittelevään tiedostoon(kalenteri/palveluhaku.php)muutos:if($rajaus[kohderyhma]&&$rajaus[kohderyhma]!="kaikki ryhmät")$hakulause.="ANDliikuntaryhma.kohderyhma='$rajaus[kohderyhma]'";Eli jos valinta on ”kaikki ryhmät”, rajausta ei tehdä. Tässä oli aiemmin”kaikki”, mutta syöttölomakkeessa valinta ”kaikki” tarkoittaa kohderyhmääkaikki, jolloin hakuun pitäisi tulla kaikille tarkoitetut liikuntaryhmät. Valinta”kaikki ryhmät” ei rajaa pois mitään.38. Muutokset tietokantaan liikuntaosion muoto-valikon muuttamisenvuoksi 15.12- Syöttölomakkeessa toiminnan muoto valikosta on poistettu sinnekuulumattomia toiminnan muotoja: seuratoiminta, matalan kynnyksen ryhmät,joukkueurheilu, painonhallintaryhmät. Myös hakulomakkeeseen on tehtyvastaavat muutokset, jolloin ko. ryhmiä tarkennetussa haussa ole enääolemassa. Tästä johtuen nämä ryhmät liitettiin toiminnan muodon suhteenryhmään muut ja entinen muoto tuli tietokannassa sarakkeeseen muumuoto.Esimerkiksi jos ihminen liikuntatietoja täyttäessään on valinnut kohdastatoiminnan muoto seuratoiminta, niin muoto onkin nyt muuja seuratoiminta kohdassa muu muoto.-lauseet:UPDATE liikuntaryhmä SET muumuoto=’seuratoiminta’ WHEREmuoto=’seuratoiminta’;UPDATE liikuntaryhmä SET muoto=’muu’ WHEREmuoto=’seuratoiminta’;39. Fysiaterapian lisätietoihin halutaan enemmän tilaa (20.12)- size-määritelmä puuttuu -> pystyy kirjoittamaan paljon, mutta kaikki einäy tietokannassa40. Www-osoitekenttä liian lyhyt (20.12), myös toiminnan kuvaus41. Etusivun uutiset: suluissa oleva lisäyspvm ei saisi olla boldilla.42. Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen

78-poistettu kuntavalikoista ja listoista 5.1.05BUGIT1. Liikuntahakubugi: oikealta ylhäältä hakukentästä haettunaliikuntatiedot eivät tulostu oikein, vain yhteystiedot tulostuvat- Virhe: liikuntaryhmän näyttämiseen käytettiin tässä sivuanaytapalvelu.php, muualla liikuntaryhmien näyttämiseen käytetään sivuanaytaryhma.php. Sivu naytaryhma.php ei sellaisenaan käy, koska se tarvitseeliikuntaryhmän id:n ja kun taas linkki välittää toimija_id:n. Korjaus 23.9: uusitiedosto naytaryhma2.php , johon tuli muutos id:n suhteen. Taulustaliikuntaryhma haetaan toimija_id: n perusteella, taulun kalenteriaika id haetaantaulusta liikuntaryhma.2. Aikataulubugi: liikunnan ajankohdat ovat mielivaltaisessajärjestyksessä muokkauslomakkeella- Virhe: Hakulauseesta puuttuu järjestyksen määrittelevä osa. Korjaus24.9: Tiedostoon lomake_lryhma_muokkaus.php lisäys riville 26 muuttujaan$hakulause ”order by pvm asc”.3. Palvelun sisällä "syvällä" ollessa kirjautuminen tuottaa virhetulosteen,kuten fysioterapiatietoa katsellessa.- Virhe: naytapalvelu.php sivu ei saanut haettua tietokannastaorganisaation tietoja kirjautumisen jälkeen ja antoi virheilmoituksen, johonliittyi varoitus. Varoitus aiheutui siitä, että virheosiosta puuttui exit(). Korjaus:tiedostoon naytapalvelu.php tuli pieniä muutoksia 1.10. Tyypin hakutietokannasta poistettiin, tyyppi otetaan nyt URL :sta. Tietokantayhteydenmuodostavat lauseet siirrettiin kirjautumisosion jälkeen. Virheenkäsittelylauseeseen lisättiin exit().4. Suuntanumeron syöttämisessä virheilmoitus, jos on välilyönti.- jonkin verran selvittämistä5. TEP palvelunhallinta: Linkit, muokkaa ei toimi.- tiedosto muokkaalinkki.php puuttuu, sitä ei ole tehty. Päätettiin, ettätässä vaiheessa muutokset hoidetaan Phpmyadminin kautta.6. Vaiheittaiset ohjeet, TEP.pdf ei auennut kaikissa koneissamicrosoftin selaimella.

79- tiedosto oli tehty ilmaisella pdf-creator ohjelmalla. 29.9 tehtiin uusitiedosto Adoben ohjelmalla. Siirrettiin ASCII- muodossa 1.10. Erilaisistakokeiluista huolimatta ei toimi edelleenkään. Palvelimen asetuksetkin ontarkistettu. Ehdotus: Ohjeet pitäisi laittaa html-tiedostona, ne aukeavatvarmasti kaikilla.- tehty myös html-tiedosto 29.12 ja päivitetty etusivun linkit7. Liikuntaryhmähaut sorttautuvat päivämäärän mukaan ihan ok, muttavuotta ei oteta huomioon. - - joidenkin ensi vuoden puolelle kestävien ryhmien"toiminta alkaa" -kohdassa lukeekin x.1.2005vaikka toiminta on alkanut jo tämän vuoden puolella.8. Seuraava sivu –toiminto ei toimi org_listaus.php sivulla.- poistettu 30.129. Fysioterapia lomakkeelle syötetty muu koulutus ei tule näkyviin.Virhe: tiedot menivät tietokantaan, mutta sivulla naytapalvelu.php sarakkeentietoja kutsuttiin väärällä nimellä (muu). Korjaus: 21.10 muutosnaytapalvelu.php sivulle $koulutukset[muukoulutus].10. Ylistaro edelleen viimeisenä joissakin valikoissa. Alajärvi puuttuuluultavasti jostakin.- pitäisi olla nyt kunnossa 25.1111. Päivämääräkummallisuus: Liikunta -> Hae kaikki liikuntaryhmät ->Aloitus- listan loppupäässä ei tullut aloituspäivämääriä, johtuu luultavasti siitä,että taulusta on poistettu tai siihen on lisätty aikoja, jolloin id:n mukainenjärjestys ei enää toimi. Muutettu 1.11 hakulauseeseen MIN(pvm) as pvm sivulleorg_listaus_liikunta.php.12. Jos fysioterapian hakulomakkeella haetaan OMT-tutkintoa, tuleekaikki.- muutettu 29.10 lomakkeelle include/org_haku_fysioterapia.php omtkohtaansama kuin muihinkin name=haku[] (oli name=omt).13. Liikuntaryhmissä kohta lähin bussipysäkki: 0 metriä -> Jos ei bussitkulje kunnassa, niin ei tätä voi näin esittää

80- muutettu 2.11 riville 100 lauseif(!($tiedot[bussi]==0)){print"$tiedot[bussi] metriä";}else{print" - ";} tiedostoonnaytaryhma.php. Sama riville 95 tiedostoon naytaryhma2.php. Näyttää nytviivan, jos kohtaa ei ole täytetty.14. Töysän liikuntaryhmien tallennuksessa ongelmia (15.12)- virhe: syöttölomakkeessa luki Töysa. Korjaus: muutettusyöttölomakkeeseen ja päivitetty tietokantaan tauluihin liikuntaryhma jatoimija15. Oman nimen muuttaminen ei onnistu, tulee kuitenkin ilmoitustietosi on ”pävitetty”- virhe: update-lauseessa (muuta_yhteystiedot.php) ei ollut kohtiaetunimi, sukunimi. Korjaus 16.12. : UPDATE kayttaja SETetunimi='".$_POST[etunimi].”’, sukunimi='".$_POST[sukunimi]."', … Myöskirjoitusvirhe korjattu.16. Omat palvelut, lomake tyhjentyy osittain päivitettäessä. LiittyyTöysä-ongelmaan- ilmeisesti korjaantui Töysä-ongelman korjauksen yhteydessä 15.12”ratsatus”17. Liikuntaryhmien lisäyslomakkeella muoto valikossa lukee- korjattu 15.1218. Jos liikuntareseptihaussa ruksaa kaksi ruutua, ei tuloksia- 17.12 Testien perusteella näyttäisi, että liikuntareseptihaussa ei olemitään vikaa. Jos laittaa nimikkeisiin kaksi ruksia, niin se hakee neliikkumisreseptitiedot, joissa on nuo kaksi nimikettä. Sen ei ilmeisesti oletarkoituskaan hakea kaikkia, joissa on on jompikumpi tai molemmat. Voidaanajatella, että haussa on tällä kohtaa AND operaattori, ei OR.19. Tietokannan taulun liikuntaryhma kahdessa sarakkeen nimessäesiintyy ä- tai ö-kirjain.- sarakkeet lämminvesiallas, allaslämpö- on kuitenkin toistaiseksi toiminut, mutta tietokannan siirrossa saattaatulla ongelmia ohjelmaversiosta riippuen