Filippiinit - Finpro

Filippiinien maaraportti 9 (18)Vesa LehtolaHenkilöstövälitykseen erikoistuneille yrityksille Filippiinit tarjoaa hyvän toimintakentän,koska väestö on englanninkielistä ja usein myös koulutettua.InflaatioVuonna 2009 inflaatio hidastui 3,2 prosenttiin kansainvälisen talouskriisinvaikutuksesta. Talouden yllättävän nopea toipuminen vuoden 2010 aikana on myöskiihdyttänyt inflaatiota ja sen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 4 prosenttiin.Filippiiniläiset ovat yleisesti ottaen hyvin kulutusorientoituneita, varsinkin keskiluokkakuluttaa enemmän kuin säästää. Maan säästämisaste on Kaakkois-Aasianheikoimpia. Kulttuurisiteet Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen maailmaan selittävät tätämentaliteettieroa.VaihtotaseElektroniikkateollisuuden vahva vienti ja ennen kaikkea siirtotyöläisten rahavirratnostivat maan vaihtotaseen ylijäämäiseksi 1990-luvun lopussa, vaikka kauppatase onsäilynyt alijäämäisenä. Kauppataseen alijäämä on melko suuri, vuona 2009 8,9 mrd.USD eli 5,5 % bruttokansantuotteesta.Tuontituotteiden halpeneminen sekä palvelutaseen ja siirtotyöläisten rahalähetystenylijäämäisyys kasvattivat vaihtotaseen ylijäämää 5,3 prosenttiin bkt:sta vuonna 2009.Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan hieman supistuvan. Viennin epävarma kehitysvaikuttaa vaihtotaseen ylijäämän suuruuteen, alijäämää ei uskota kuitenkaansyntyvän lähivuosina.TalouspolitiikkaFilippiinien valtiontalous on ollut pitkään vahvasti alijäämäinen. Hallituksentavoitteena on viime vuosina ollut budjettialijäämän pienentäminen, mutta ongelmanaon suuret tarpeet infrastruktuurihankkeissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa.Valtiontalouden alijäämä johtuu verotulojen ja tullimaksujen heikosta perinnästä.Kerättyjen verojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia bkt:sta.Veronkierto ja suoranainen laistaminen verojen maksusta on ollut yleinen käytäntö.Veronkannon tehostaminen on poliittisesti arka asia vaikkakin viime vuosina on kyettysaamaan merkittävästi parannusta aikaan. Maassa on paljon erilaisia veroetuuksia,joihin on ollut hankala puuttua. Budjettivajeen pienentämistä hankaloittaa suurijulkinen velka. Krooninen budjettivaje vähentää julkisen vallan mahdollisuuksia pitkänaikavälin infrastruktuurihankkeisiin.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi