Filippiinit - Finpro

FilippiinitLokakuu 2010

Filippiinien maaraportti 5 (18)Vesa LehtolaKansainväliset vertailut:Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Filippiinit on jaetullasijaluvulla 139 yhdessä Pakistanin, Bangladeshin ja Valko-Venäjän kanssa (180maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy).Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Filippiinit onsijaluvulla 87 Trinidad & Tobagon ja Libyan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitäpienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky)LiiketoimintaFilippiinien vahvuudet ja heikkoudetFilippiinien markkinoiden kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia:Englanninkielinen työvoimaICT-sektori kasvussa, erityisesti matkapuhelin- ja Internet-palveluiden kysyntäkasvaaTurvallisuusratkaisujen kysyntä kasvaaMarkkinoiden riskejä:Sisäpoliittinen epävakausHeikko talouskehitysKorruptioFilippiinien markkinoiden yleispiirteitäFilippiinit on avoin talous, jossa varsinkin teollisuus on altis ulkoisille häiriöille. Japaninja Yhdysvaltain taantuma tuntuu Filippiineillä enemmän kuin useimmissa muissaAasian maissa, sillä Japani ja Yhdysvallat ovat Filippiinien suurimpiakauppakumppaneita, investoijia sekä luotottajia. Maailmantalouden taantuma 2008-2009 tuntuu myös Filippiineillä, vaikka maa ei ole monen Kaakkois-Aasiantaloustiikerin tapaan korostetun riippuvainen ulkomaankaupasta tai finanssisektorista.Filippiinit jäi talouden kehityksessä Aasian tiikereiden jälkeen 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Tällä vuosikymmenellä talouskasvu on nopeutunut erityisestielektroniikkateollisuuden ja muutamien merkittävien aluekeskusten kasvun ansiosta.Kasvu on ollut erityisen voimakasta muutamissa suurissa keskuksissa mm.Manilassa. Maahan on syntynyt Metro-Manilan rinnalle lukuisia kasvukeskuksia. Näitäovat Cebu, Davao, Batangas, General Santos, Cagayan ja Cavite sekä USA :nentisiin sotilastukikohtiin perustetut vapaakauppa-alueet Subic ja Clark.Talouskasvu on vaatimaton maaseudulla, jossa suuri osa väestöstä elääköyhyysrajalla tai sen alapuolella. Kotimaisten markkinoiden kasvua rajoittaamaaseudun kehittymättömyys ja tehoton maatalous. Maan sisäpoliittinen epävarmuusheikentää myös talouskasvua ja poliittista päätöksentekoa. Hallitus käy taisteluaFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 6 (18)Vesa LehtolaFilippiinien eteläosissa toimivia muslimisissejä vastaan. Pommi-iskut ovat ajoittainlevinneet pääkaupunki Manilaan.Suuri osa Filippiinien ulkomaisista tuloista on peräisin Kaakkois-Aasian ulkopuolelta.Vientiteollisuuden päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Japanissa. Siirtotyöläistenkotimaahan tekemät rahansiirrot ovat myös merkittävä tulo Filippiineille. Filippiinitonkin johtavia siirtolaisten lähtömaita maailmassa.Rahoitus ja takuutFinnveraYritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviäriskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaistavientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisentakuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaakansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski),takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvionperusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuiltawww.finnvera.fi.Finnvera luokittelee (10/2010) Filippiinit kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka4/7. ST: Ei erityisehtoja, mutta suositellaan ILC:tä.MT/LT: Ei erityisehtoja, muttasuositellaan pankkitakausta. Yritys- ja projektiriskiä voidaan harkita tapauskohtaisesti.Lisätietoja:Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh. 0204607277, sähköpostimika.relander@finnvera.fiTeollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisiainvestointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa jaVenäjällä.Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myöshankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa taituetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita,mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa,metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottuSuomesta tehtäviin hankintoihin.Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaaneuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiinkehitysmaissa (www.finnpartnership.fi).FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 7 (18)Vesa LehtolaLisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköpostihelena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fiTalousMakrotalousTärkeimmät talousluvut 2006-2011eBruttokansantuote (%-muutos)Bruttokansantuote käyvinhinnoin (mrd. USD)Bruttokansantuote henkeäkohden käyvin hinnoin (USD)FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi2006 2007 2008a 2009 2010e 2011e5,3 7,1 3,7 1,1 6,2 4,3117,5 144,1 167,2 161,1 196,1 223,71274 1530 1740 1644 1963 2196Yksityinen kulutus (%-muutos) 5,5 5,8 4,7 3,8 4,8 5,0Investoinnit kiinteään3,9 10,9 2,7 -0,4 7,7 4,4omaisuuteen (%-muutos)Kuluttajahinnat6,2 2,8 9,3 3,2 4,2 4,8(keskimääräinen %-muutos)Vaihtotase (% BKT:sta) 4,5 4,9 2,2 5,5 3,9 3,7Valuuttakurssi PHP / 1USD(vuoden keskikurssi)51,3 46,1 44,3 47,7 45,5 44,0Lähde: EIU (10/2010), e=ennusteBruttokansantuoteViennin elpyminen on Filippiinien talouskasvulle tärkeämpää kuin yksityisenkulutuksen kasvu. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on lähes 50 prosenttia, mikäon kuitenkin selvästi vähemmän kuin esimeriksi Singaporessa ja Taiwanissa.Maailmankaupan määrän supistuminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ei ole ollutFilippiineille yhtä paha isku kuin monelle muulle viime vuosikymmeninä vienninkasvulla vaurastuneelle Kaakkois-Aasian maalle. Talouskriisi laski Filippiinientalouden kasvuvauhdin lähelle yhtä prosenttia vuonna 2009, mutta vuonna 2010talouden kasvun odotetaan jälleen kiihtyvän merkittävästi yli 6 % :n tasolle.Taloustaantumasta toipuminen on ollut odotettua nopeampaa.Maan köyhyysongelma on paha ja sen lieventäminen edellyttäisi voimakastatalouskasvua. Köyhyyden vähentäminen vaatisi myös korkean syntyvyydenalentamista ja maan köyhien eteläosien kehittämistä valtion varoin. Taloudenkehitystä heikentää myös syvälle maan rakenteisiin iskostunut korruptio. Filippiinitsijoittuu kansainvälisissä korruptiotutkimuksissa huonoimman kolmanneksenjoukkoon. Korruption kitkeminen on ollut 2000-luvulla keskeisiä tavoitteita.Bruttokansantuotteen rakenneTeollisesta kehittymisestä huolimatta Filippiinit on edelleen voimakkaastimaatalousvaltainen yhteiskunta, jossa säällä ja luonnonilmiöillä (kuivuus, sateet,

Filippiinien maaraportti 8 (18)Vesa Lehtolatulvat, maanvyöryt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset) on merkitystätalouskasvun kannalta. Maatalouden osuus BKT :sta on laskenut noin viidennekseen,mutta se työllistää arviolta 40 prosenttia työvoimasta. Alityöllisyys on yleistämaatalouden parissa, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia länsimaisten tilastojenkanssa.Teollisuuden ja palveluiden merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Teollisuuden osuusBKT:sta on noin 30 prosenttia ja palveluiden reilut 50 prosenttia. Erityisesti onkasvanut elektroniikkateollisuus. Elektroniikkateollisuuden verotus on erittäin kevyttäjohtuen ulkomaisille sijoittajille myönnetyistä investointieduista. Lähivuosina on tosinodotettavissa, että verotus kiristyy määräaikaisten veroetujen päättymisen johdosta.Filippiiniläisten elintasolle ulkomailta tulleiden rahalähetysten merkitys on tärkeä.Filippiinit onkin yksi suurimmista siirtolaisia lähettävistä maista. Filippiiniläinentyövoima on ollut haluttua varsinkin palvelualoilla. Bruttokansantuotteesta noin 10%muodostuu ulkofilippiiniläisten rahalähetyksistä.InvestoinnitKotimaisten sijoitusten taso on alhainen. Vientiyritykset eivät ole olleet kovinkaanhalukkaita kotiuttamaan voittojaan heikon peson takia. Maan epävakaa tilanne onheikentänyt maan kiinnostavuutta myös ulkomaisten sijoittajien silmissä. Ulkomaisetsijoittajat myös kotiuttavat herkästi voittojaan, mikä on heikentänyt maan taloudellistasuorituskykyä. Tosin ulkomaisten investointien taso on viime vuonna ollutmäärällisesti kasvava ja niiden kannan bruttokansantuoteosuus on ollut vakaallatasolla.Poliittinen vakaus on pitkäkestoisia investointeja tavoiteltaessa ensiarvoisen tärkeää.Epävakaat olot ja alttius inflaatiolle aiheuttaa myös korkeamman korkokannan, mikäheikentää investointien kannattavuutta. Rakennusalalla valtion rahoittamillainfrastruktuurihankkeilla on suuri merkitys.TyöttömyysFilippiinien työttömyysaste on korkea, ja todellinen työttömyys on virallisia lukujahuomattavasti suurempi. Työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat pahimmatmaataloussektorilla, mutta työttömyyden kasvua ja lomautuksia on ollut myösvalmistusteollisuudessa, joka on kärsinyt vientikysynnän heikkenemisestä.Työttömyys ja alityöllisyys ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana.Työttömien lisäksi Filippiineillä on myös alityöllistettyjä ihmisiä. Heidän osuutensatyövoimasta on arvioiden mukaan noin viidennes. Ongelma on pahin maataloudessa.Maaseudun pientilojen väkimäärän kasvu purkautuu muuttona kaupunkeihin jasiirtolaisuuteen. Siirtolaisuutta edistää osin myös valtion koulutuspolitiikka, jossamonia ammattiryhmiä, kuten sairaanhoitajia, koulutetaan tietoisesti yli oman tarpeen.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 9 (18)Vesa LehtolaHenkilöstövälitykseen erikoistuneille yrityksille Filippiinit tarjoaa hyvän toimintakentän,koska väestö on englanninkielistä ja usein myös koulutettua.InflaatioVuonna 2009 inflaatio hidastui 3,2 prosenttiin kansainvälisen talouskriisinvaikutuksesta. Talouden yllättävän nopea toipuminen vuoden 2010 aikana on myöskiihdyttänyt inflaatiota ja sen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 4 prosenttiin.Filippiiniläiset ovat yleisesti ottaen hyvin kulutusorientoituneita, varsinkin keskiluokkakuluttaa enemmän kuin säästää. Maan säästämisaste on Kaakkois-Aasianheikoimpia. Kulttuurisiteet Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen maailmaan selittävät tätämentaliteettieroa.VaihtotaseElektroniikkateollisuuden vahva vienti ja ennen kaikkea siirtotyöläisten rahavirratnostivat maan vaihtotaseen ylijäämäiseksi 1990-luvun lopussa, vaikka kauppatase onsäilynyt alijäämäisenä. Kauppataseen alijäämä on melko suuri, vuona 2009 8,9 mrd.USD eli 5,5 % bruttokansantuotteesta.Tuontituotteiden halpeneminen sekä palvelutaseen ja siirtotyöläisten rahalähetystenylijäämäisyys kasvattivat vaihtotaseen ylijäämää 5,3 prosenttiin bkt:sta vuonna 2009.Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan hieman supistuvan. Viennin epävarma kehitysvaikuttaa vaihtotaseen ylijäämän suuruuteen, alijäämää ei uskota kuitenkaansyntyvän lähivuosina.TalouspolitiikkaFilippiinien valtiontalous on ollut pitkään vahvasti alijäämäinen. Hallituksentavoitteena on viime vuosina ollut budjettialijäämän pienentäminen, mutta ongelmanaon suuret tarpeet infrastruktuurihankkeissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa.Valtiontalouden alijäämä johtuu verotulojen ja tullimaksujen heikosta perinnästä.Kerättyjen verojen osuus on ollut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia bkt:sta.Veronkierto ja suoranainen laistaminen verojen maksusta on ollut yleinen käytäntö.Veronkannon tehostaminen on poliittisesti arka asia vaikkakin viime vuosina on kyettysaamaan merkittävästi parannusta aikaan. Maassa on paljon erilaisia veroetuuksia,joihin on ollut hankala puuttua. Budjettivajeen pienentämistä hankaloittaa suurijulkinen velka. Krooninen budjettivaje vähentää julkisen vallan mahdollisuuksia pitkänaikavälin infrastruktuurihankkeisiin.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

1000 EURFilippiinien maaraportti 10 (18)Vesa LehtolaUlkomaankauppaKokonaiskauppaFilippiinien ulkomaankauppa vuosina 2006-2011e2006 2007 2008 2009 2010e 2011eVienti (mrd. USD) 46,5 49,5 48,3 37,5 45,1 50,7Tuonti (mrd. USD) 53,3 57,9 61,1 46,4 57,0 63,4Kauppatase (mrd. USD) -6,7 -8,4 -12,9 -8,9 -11,9 -12,6Lähde: EIU (10/2010), e=ennusteTärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 olivat elektroniikkatuotteet ja puolivalmisteet(59,2 %), maataloustuotteet (4,3%), mineraalit (4,0 %), öljytuotteet (2,1%) ja kankaat(0,8 %). Tärkeimmät tuontituotteet olivat sähkötarvikkeet ja elektroniikka (28,4%),kemikaalit (9,1%), öljytuotteet (7,1%) ja elintarvikkeet (6,3%).Tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 olivat Yhdysvallat (16,5 %), Japani (15,2%), Kiina (14,2 %), Singapore (10,1 %), ja Hongkong (9,6 %). Tuontimaistatärkeimmät olivat Japani (19,0 %), Yhdysvallat (14,3 %), Kiina (11,9 %), Singapore(11,1 %) ja Thaimaa (7,1 %).Kauppa Suomen kanssaSuomen ja Filippiinien välinen kauppa 2005-2009140120100806040200-20-40-602005 2006 2007 2008 2009Vienti Tuonti TaseLähde: Tullihallitus 03/2010Suomen ja Filippiinien välinen ulkomaankauppa on ollut vähäistä. Kauppa on ollutSuomelle ylijäämäistä viime vuosina paitsi vuonna 2005. Viennin arvo Filippiineillevuonna 2009 oli 83,8 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 45,7 miljoonaa euroa. Suomenvienti supistui 9 prosenttia edellisvuodesta, kun taas tuonti Filippineiltä supistui vajaanFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 11 (18)Vesa Lehtolaprosentin. Tammi-heinäkuussa 2010 vienti on kasvanut 5 % edellisvuodenvastaavaan aikaan verrattuna, kun taas tuonti on pysytellyt 2009 tasolla.Suomen vientiSuomen vienti Filippiineille 2009Elintarvikkeet jajuomat1 %Valmiit tavarat11 %Raaka-aineet,polttoaineet1 %Kemialliset aineet jatuotteet4 %Koneet, laitteet jakuljetusvälineet33 %Valmistetut tavarat50 %Lähde: Tullihallitus 03/2010Suomen perinteisillä vientituotteilla paperilla ja pahvilla on hallitseva osuus SuomestaFilippiineille suuntautuvassa viennissä. Lähes puolet viennistä kuuluu tähänkategoriaan ja se on selvästi tärkeämpi kuin seuraavaksi suurin ryhmä elimatkapuhelimet. Tilastollisesti iso osa Filippiineillä myytävistä Nokianmatkapuhelimista ei kirjaudu Suomen vienniksi, koska niitä ei valmisteta NokianSuomessa olevilla tehtailla. Pienemmissä tavararyhmissä vuotuiset muutoksetsaattavat olla hyvinkin suuria, koska yksittäiset kaupat vaikuttavat voimakkaastikunkin vuoden kauppalukuihin. Suomalaisten yritysten vienti on keskittynyt erityisestimuutamille suurimmille metsäteollisuuden yritykselle. Monella Filippiineiltämarkkinoita löytäneellä pienemmällä yrityksellä on jokin kauppahuone takanaan.Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Filippiineille vuonna 2009SITC-nimikeFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fimilj.EUROsuus%Muutos %1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 39,5 47 -92 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12,8 15 -43 87 Kojeet, mittarit yms. 9,3 11 -164 75 Toimistokeneet ja atk-laitteet 3,6 4 1575 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 3,6 4 336 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3,4 4 -247 79 Muut kuljetusvälineet 1,5 2 -508 71 Voimakoneet ja moottorit 1,4 2 -269 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 1,2 1 14010 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,2 1 -4010 tärkeintä yhteensä 77,5 92Suomen koko vienti Filippiineille 83,8 100 -9Lähde: Tullihallitus 03/2010

Filippiinien maaraportti 12 (18)Vesa LehtolaSuomen tuontiSuomen tuonti Filippiineiltä 2009Valmiit tavarat9 %Elintarvikkeet jajuomat9 %Raaka-aineet,polttoaineet0,1 %Kemialliset aineet jatuotteet1 %Valmistetut tavarat5 %Koneet, laitteet jakuljetusvälineet76 %Lähde: Tullihallitus 03/2010Filippiineiltä Suomeen tapahtuvassa tuonnissa koneet, laitteet, kuljetusvälineetmuodostavat valtaosan. Tuonti Filippiineiltä on kuitenkin selvästi vähäisempää kuinvienti Suomesta. Parin suurimman tavararyhmän ulkopuolella vuotuiset vaihtelut ovathyvinkin suuria volyymien vähäisyyden takia.Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Filippiineiltä vuonna 2009SITC-nimikemilj.EUROsuus%Muutos%1 77 muut sähkökoneet ja laitteet 14,2 37 -372 76 puhelin-, radio-,tv- yms. laitteet 10,3 27 293 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 3,7 10 -124 03 kala- ja kalavalmisteet 2,1 6 -505 05 hedelmät ja kasvikset 1,4 4 86 62 kumituotteet 1,2 3 337 84 vaatteet 1,1 3 -88 89 muut valmiit tavarat 0,8 2 609 69 tuotteet epäjalosta metallista 0,5 1 -1710 42 kasviöljyt ja rasvat 0,4 1 30010 tärkeintä yhteensä 35,7 94 -19Suomen koko tuonti Filippiineiltä 38,1 100 -17Lähde: Tullihallitus 03/2010Ulkomaiset investoinnitFilippiineille on tehty vähemmän ulkomaisia sijoituksia kuin esim. Malesiaan jaThaimaahan. Hallitus houkuttelee sijoittajia mm. investointieduilla ja lainsäädännönmuutoksilla. Sijoittajien epäluuloa maata kohtaan ovat ruokkineet epävakaasisäpolitiikka, kankea lainsäädäntö ja rahoitusmarkkinoiden ailahtelevaisuus.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 13 (18)Vesa LehtolaUlkomaisten sijoitusten tilastointi on Filippiineillä kirjavaa, lukuja kirjaavia virastoja jalaitoksia on useita eikä niillä ole yhtenäistä ulkomaisten sijoitusten määritelmää.Ulkomaisia sijoituksia tilastoivat SEC ( Securities and Exchange Commission), BOI(Board of Investment), NEDA (National Economic and Development Authority jaFilippiinien keskuspankki BSP (Bangko Sentral ng Pilipinas).Tärkeimmät ulkomaisetsijoittajat ovat Yhdysvallat, Japani ja Alankomaat.Vetovoimaisin investointikohde on elektroniikkateollisuus. Maassa toimii yli 500elektroniikkateollisuuden yritystä, joista vajaa puolet on ulkomaisessa omistuksessa.Merkittävimmät omistajat ovat japanilaiset, eteläkorealaiset, amerikkalaiset jataiwanilaiset yritykset. Elektroniikkateollisuus on keskittynyt Metro-Manilanympäristöön ja erityistalousalueille. Talouden taantuma on hidastanut investointeja.Filippiineille tehtyjen suorien ulkomaisten investointien kannan arvioidaan nousevan24,9 mrd. USD suuruiseksi vuonna 2010. Tämä on 12,7 % bruttokansantuottesta.Ulkomaisten suorien sijoitusten osuus bruttokansantuotteesta on ollut samalla tasollaviimeiset 5 vuotta.Suomalaiset investoinnitMaa- ja metsäteollisuusSuomalaisten investoinnit Filippiineillä ovat pieniä ja satunnaisia. Ne ovatsuuntautuneet pääasiassa infrastruktuurihankkeisiin, mitkä tarjoavat edelleenkiinnostavia investointimahdollisuuksia.Sopimukset Suomen kanssaFilippiinit on solminut useiden valtioiden kanssa kahdenvälisen investointisuojasopimuksen,sopimus on tehty myös Suomen kanssa. Se takaa mm. pääomienvapaan siirron maiden välillä.Maatalouden osuus kokonaistuotannosta on pienentynyt ja on vajaa 15 prosenttia.Maatalous on kuitenkin edelleen tärkeä osa Filippiinien taloutta, joskin valtio joutuutukemaan ajoittain voimakkaastikin tuotantoa. Lähes 40 prosenttia kansasta saaelantonsa alkutuotannosta (maatalous, kalastus ja metsätalous).Pinta-alasta on noin kolmannes viljeltyä. Suurin osa maatiloista on pieniäperheviljelmiä. Maatalous on keskittynyt Mindanaon eteläosiin. Tavoitteena on saadaFilippiinit omavaraiseksi riisin ja kalan suhteen.Tärkeimmät kotimarkkinoille viljeltävät kasvit ovat riisi, maissi ja kassava. Vientiävarten kasvatetaan kookospähkinöitä, sokeriruokoa, hamppua, kahvia, tupakkaa,maapähkinöitä ja hedelmiä. Filippinit on yksi maailman johtavista banaanientuottajista ja viejistä.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 14 (18)Vesa LehtolaTeollisuus ja rakentaminenKarjatalous (pääasiassa siat, puhvelit, vuohet ja siipikarja) ja kalastus ovat merkittäviäalkutuotannon sektoreita. Kala- ja kalajalosteet on tärkeä vientitulojen lähde. Filippiiniton yksi Kaakkois-Aasian suurimmista viljeltyjen kalojen ja katkarapujen tuottajista.Metsiä maa-alasta on noin puolet. Hakkuita on pyritty rajoittamaan, mutta metsienhävittäminen on kuitenkin jatkunut laittomien hakkuiden ja kaskiviljelyn seurauksena.ValmistusteollisuusValmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on noin 70 prosenttia. Kasvua ovatvauhdittaneet erilaiset vero- ja tulliedut sekä vientiteollisuudelle tarkoitettujenerityistalousalueiden ja teollisuuspuistojen perustaminen. Erityyppisiä alueita ontoiminnassa lähes 100, niistä suurin osa on keskittynyt elektroniikkateollisuudenalihankintaan ja sopimusvalmistukseen.Valmistusteollisuuden vahvoja kasvualoja ovat elintarvikkeet, nahkatuotteet,metallituotteet, elektroniikka, koneet ja laitteet ja kuljetusvälineet. Yhteensä niidenvuosikasvu on keskimäärin kaksi kertaa valmistusteollisuuden kasvuvauhti.Elintarviketeollisuuden osuus valmistusteollisuuden tuotannosta on noin 40prosenttia.Elektroniikkateollisuus on nopeimmin kasvava sektori, kasvuvauhti vuodessa on noin15 prosenttia. Suurin osa elektroniikkateollisuuden tuotannosta menee vientiin.Muita merkittäviä aloja ovat öljyn- ja hiilenjalostus, kemikaalit ja kemialliset tuotteet.Kaivannaistuotannon nopeaa kasvua vauhdittaa erityisesti Malampayan kaasukentänhyödyntäminen.EnergiaPresidentti Gloria Macapagal-Arroyon kaudella on maan energiasektoria vapautettusääntelystä ja ulkomaisille sijoittajille on kehitetty aiempaa houkuttelevampiakannustimia. Filippiinien kasvavat kuluttajamarkkinat ja sähkönkysyntä tekevät siitäkiinnostavan markkinan ulkomaisille alan yrityksille.Suurin osa Filippiinien tarvitsemasta energiasta tuotetaan tuontiöljyllä. Muitamerkittäviä energianlähteitä ovat vesivoima, maakaasu, maalämpö ja hiili. Filippiinittavoittelee energiantuotannossa noin 50 prosentin omavaraisuutta. Filippiinienenergiantuotanto nojaa pitkälti 2002 käyttöön otetun Malampayan kaasukentäntuotantoon. Kotimaisen öljyn ja kaasun varannoiksi on todennettu 8,9 miljardiabarrelia.Energiantuotannon kapasiteetti on yli 15 000 MW. Filippiinit on yksityistänytvoimakkaasti voimalaitostoimintaa. Kansallisen energiaohjelman puitteissa (2000-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 15 (18)Vesa Lehtola2009) on avattu energia-alaa yksityisille investoinneille. Ohjelman osana koko maansähköistämistä on tehostettu.PalvelusektoriFilippiinien palvelualat muodostavat reilut 50 prosenttia maan kokonaistuotannosta.Sektori on kasvanut erittäin voimakkaasti. Palvelualojen kasvua ovat vauhdittaneettiettyjen alojen vapauttaminen kilpailulle. Erityisen vahvasti ovat hyötyneet ICTpalvelut.TietoliikennepalvelutTelekommunikaatio on Filippiinien nopeimmin kasvava, vähiten säädelty ja kaikkeinkilpailukykyisin talouden ala. Ongelmia tuovat sektorin pirstoutuneisuus ja valvonnanpuute. Uusia toimilupia myönnetään tiukoin perustein, mutta määräystentoimeenpanon valvonta on vajavaista.Puhelinalan säännöstely on purettu ja alalla on tapahtunut viime vuosina yritysostojaja fuusioita. Uusia yrittäjiä on tullut runsaasti markkinoille. Kilpailu on erittäin kovaaerityisesti mobiilipuolella.Mobiilipuhelinliikenne on muiden Aasian maiden tavoin peittoamassa suosiossalankaliittymät. Saarivaltiona Filippiinit on erinomainen langattoman puhelinliikenteenkehittämiseen. Matkapuhelinliittymien lukumäärä on kasvanut viime vuosina erittäinvoimakkaasti. Kasvua vauhdittavat operaattoreiden tarjoamat lisäarvopalvelut jaerityisesti tekstiviestien suuri suosio. Filippiinit on yksi maailman kärkimaistatekstiviestiliikenteessä.Pankki- ja pörssitoimintaFilippiinien pankkisektori on verrattain hyvässä kunnossa. Pankkisektorinfuusioituminen käynnistettiin Aasian talouskriisin jälkeen. Filippiinien keskuspankkiBangko Sentral ñg Pilipinas (BSP, http://www.bsp.gov.ph) vastaa maanrahapolitiikasta. Pankkisektorin on avattu kokonaan ulkomaisille sijoittajille.Rahoituskriisi 2008 ja sen jälkiseuraukset on myös aiheuttanut haasteitafilippiiniläisille pankeille.Filippiinien osakemarkkinat ovat pienet. Maan ainoa pörssi Philippine StockExchange (http://www.pse.com.ph) toimii Manilassa.MatkailuMatkailu on Filippiineille tärkeä toimiala. Maan sisäiset levottomuudet (kidnappaukset,pommi-iskut, sissisota) ovat heikentäneet matkailun näkymiä ja matkailijoiden määräon pudonnut huippuvuosista. Potentiaalia maassa on runsaastikin, mutta voimakaskasvu edellyttäisi ennen kaikkea turvallisuustilanteen vakiintumista.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 17 (18)Vesa Lehtolajärjestää joulun tai pääsiäisen aikaan, eikä kiinalaisten uuden vuoden aikaan, josfilippiiniläinen osapuoli on kiinalaisperäinen.Filippiineillä noudatetaan perinteisiä länsimaisia käytöstapoja. Laskun maksaakokonaan joko isäntä tai vieras. Vieraille järjestetään usein iltaohjelmaa, tavallisestiruokailu tapahtuu ravintoloissa, mutta myös kotikutsut ovat yleisiä. Ruoka on jokokansainvälistä tai paikallista. Filippiiniläistä ruokaa syödään haarukoilla, veitsillä jalusikoilla. Juomavedeksi kannattaa valita pullovesi. Kotikutsuilla tavataanmahdollisesti koko suku ja monia työtovereita, koska kutsut ovat Filippiineillä suosittuseurustelumuoto. Kotikutsuille voi viedä tuliaisia, jotka noudattavat kansainvälistä(amerikkalaista) tapaa. Koripallo ja baseball ovat suosittuja urheilulajejafilippiiniläisten keskuudessa, monet liikemiehet pelaavat myös golfia.Tupakointi on sallittu muualla paitsi kirkossa ja elokuvissa. Juomaraha onravintoloissa 5 prosenttia, hotelleissa pikkupalveluksista 5-10 prosenttia, myöstaksinkuljettajille on tapana antaa juomarahaa. Filippiineillä kannattaa varoa huijareita(etenkin Manilassa). Lisäksi kannattaa olla varuillaan taskuvarkaiden varalta jasuurkaupungeissa on aina syytä miettiä paikkaa ja kellonaikaa. Filippiinieneteläosissa Mindanaolla on alueita, jonne ei kannata missään nimessä matkustaaturvallisuustilanteen takia. Matkustusrajoitteet kannattaa tarkistaa Suomenulkoministeriöstä.Linkkejähttp://www.wk.or.at/aw/etpo/hot/ph.htm (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriönylläpitämä lista hyödyllisistä Internet-osoitteista)http://www.dti.gov.ph (Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriö)http://www.dti.gov.ph/boi (Board of Investment)http://www.neda.gov.ph (National Economic Development Authority, täältä löytyyEconomic Indicators on-line)http://www.philippines1.com/peza/showcase.html (Phillippine Economic ZoneAuthority)http://www.bir.gov.ph (Filippiinien verohallinto)http://www.bsp.gov.ph (Keskuspankin kotisivu)http://www.pse.com.ph (Philippine Stock Exchange)http://www.nscb.gov.ph(National Statistical Coordination Board)FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

Filippiinien maaraportti 18 (18)Vesa Lehtolahttp://www.chanrobles.com/default4.htm (investointeihin ym. lakeihin liittyväätietoutta)http://www.eia.doe.gov/emeu/international/contents.html (Energy InformationAdministration)http://www.worldbank.org/ (Maailmanpankki)http://www.adb.org/ (Aasian kehityspankki)http://www.imf.org/external/index.htm (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF)Suomen ulkoministeriön Filippiinien maasivutFinpron hankeneuvontapalvelut ManilaFinpro Project Advisory ServicesEmbassy of Finland21st Floor, Far East Bank Centre BuildingSen. Gil Puyat Avenue, Makati CityP.O. Box No. 2447, 1264 Makati CityMETRO-MANILA, PHILIPPINESpuh.: +63 2 891 5011, faksi: +63 2 891 4406s-posti: pasmanila@finpro.fiManilan hankeneuvontapalvelut seuraa Aasian kehityspankin hankkeita ja tekeemyös yritysten toimeksiantoja.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi