Maatilan Parhaat info 5 / 2010 - Snellman

MP nautaVasikoiden teemavuosi 2011Esittelyssä Eteläniemen uusialkukasvattamo■ Kaisu ja Harri Eteläniemi Kalajoen Mehtäkylältä rakensivat kesänja syksyn aikana uuden alkukasvattamon alle puolivuotiailleeläimille. Kasvattamo otettiin käyttöön marraskuun alkupuolellaja siinä on tilat noin 100 vasikalle. Tilan kokonaiseläinmäärä onvuonna 2002 käyttöön otettu loppukasvattamo mukaanlukiennoin 320 eläintä. Ennen laajennusta välitysvasikat tulivat Eteläniemellejoko välikasvatettuina noin viiden kuukauden ikäisinä taijuotolta vieroitettuina reilun kahden kuukauden ikäisinä. Nyt kunoma juottamo on valmistunut, vasikat ovat saapuessaan noin 2viikon ikäisiä.– Aluksi tuntui, että kaikki vasikat kuolevat, mutta niin siitä kuitenkinselvittiin, toteaa Harri ensimmäisten marraskuun alkupuolellasaapuneiden vasikoiden alkutaipaleesta. Porukassa oli 5 – 10vasikkaa, jotka teettivät enemmän töitä juottamisen suhteen. Ensimmäisenviikon jälkeen kaikki vasikat jo joivat kuitenkin omaaloitteisesti.Hengitystietulehdus iski myös vasikoihin niin, ettälopulta koko porukka piti lääkitä. Nyt tilanne on kuitenkin myössen osalta hallinnassa. Tähän mennessä tästä ensimmäisestä 35vasikan erästä on menehtynyt yksi vasikka.Eläinlääkäri mukana nupoutuksessaKalajoen eläinlääkäri Marika Nevala kävi nupouttamasa vasikatpari viikkoa niiden tulon jälkeen. Vasikat nukutettiin ja niille annettiinkipu- ja loislääkitys sekä tarkistettiin navat. Eläinlääkärinkäynnin Eteläniemet tulevat ottamaan rutiiniksi.– Nupoutus on paljon helpompi kun eläimet nukutetaan, muutenkinon hyvä, että joku ulkopuolinen tarkistaa vasikat.Hyvät olosuhteet ovat jo puoli voittoaEnsimmäisten kokemusten mukaan Harri on tyytyväinen siihen,että vasikoilla on kuivitettu makuualusta.– Kuivikkeen lisäys on kätevä tehdä kurottajalla, kun on tuollainen”puoliovi”-ratkaisu. Lannan kanssa ei myöskään ole jatkuvaaVasikat viihtyvät kuivitetulla makuu-alueella. Kuivikkeena käytettäväolki lisätään suoraan kurottajalla karsinaan. Toimenpide onnistuuhelposti aukaisemalla isot ovet ”puoliovien” ollessa suljettuna.Väliaidat ovat muovilevyä, joka kiinteänä aitana ehkäisee samallavetoa ja luo vasikalle turvallisuuden tunteen. Kääntyvillä putkiaidoillajärjestyy kätevästi vaikkapa sairaskarsina kuten kuvassa.Puolisyvä ruokintakouru on ollut hyvä ratkaisu, toteaa HarriEteläniemi Kalajoelta. Näin säilörehu pysyy paremmin eläintenulottuvilla. Kourun leveys on 40 ja syvyys 10 senttiä.kolaamista. Silputtua olkea ei juuri tule eläinten jaloissaritilän päälle.Tulevaisuudessa on ajatus käyttää kuivikkeena silputunoljen lisäksi turvetta.Kasvattamossa on raappalannanpoisto ritilän alla. Se on toiminuttähän saakka moitteetta. Eteläniemellä on erillinen hakkeellatoimiva lämpökeskus ja uuden alkukasvattamon lämmityksestähuolehtii lämpökeskuksesta lämpönsä saava termostaatilla ohjattu45 kW:n puhallinpatteri. Korvausilma tulee itkupinnan kautta.Käyntihetkellä ulkona oli pakkasta noin 12 astetta ja navetan sisälämpötilaoli noin +13 astetta.Makuualue on 50 senttiä matalammalla kuin ritilän pinta. Vasikoidenliikkumista helpottaa yksi väliporras. Aitaratkaisut mahdollistavatvasikoiden sulkemisen ritilän päälle, vaikkapa lannanpoistontai hoidon ajaksi tarpeen mukaan.Kun vasikka on juonut annoksensa, konedesinfioi tutin. Samalla tutti kääntyy alas jametallilevy ”sulkee” automaatin.Eteläniemen alkukasvattamo (100 vasikkaa):karsina vasikoiden ikä vko tilaa m 2 /vasikka(juottokarsina) 2 – 8 2,09 – 15 2,316 – 24 2,6Karsinan etuosa on ritilää, ritilän pituus 2 400 mm, 28 mm raolla(-0,35 ruokintapöydän tasosta). Kuivitetun makuualueen syvyysritilän reunasta on 7100 mm (-0,85 ruokintapöydän tasosta). Ruokintakourunleveys on 400 mm (-0,10 pöydän tasosta). RuokintakouruaHarri pitää tämän hetkisten kokemusten perusteella erittäinhyvänä.– Siinä rehu pysyy hyvin paikoillaan eikä valu liian kauaksi eläimenulottuvilta.Kokemuksia juotostaEteläniemellä on kaksi Urbanin juottoautomaattia, joita ohjataanyhteisellä käyttöpaneelilla. Tulopäivänä vasikat saavat juomaa 4litraa, juoma-annos nousee siten, että 10. päivänä vasikat saavatKipattava juoma-allas on vasikalle paras juomalaite.Ritilän päälle sijoitettuna se ei myöskään kastelemakuualuetta. Levy estää automaatilla peruuttelevienvasikoiden lantaamisen altaaseen. Termostaatillaohjattu puhallinpatteri huolehtii riittävästä lämmöstä.Vapaa väkirehun saanti on ehdotonpienille vasikoille. Automaatissarehu pysyy puhtaana ja hukka pienenä.maksimi päiväannoksen eli 8 litraa. Kerta-annos on maksimissaan2 litraa ja annosten minimi väli on vähintään 4 tuntia.Automaatissa on erikoista se, että jokaisen vasikan jälkeen konedesinfioi tutin automaattisesti samalla kun tutti kääntyy metallilevyntaakse ”piiloon”. Eteläniemellä käytetään tähän tutin desinfiointiinVirkonia. Kun tutti on piilossa vähentää se myös isompienvasikoiden häiriköintiä sekä säästää tietysti tuttia. Juomanlämpötila on Eteläniemellä + 40 astetta. Vasikat saavat täysrehu”ykköstä” vapaasti 4 kuukauden ikään saakka.Urbanin automaatti tunnistaa myös elektronisella korvamerkillämerkityt vasikat. Toivottavasti e-merkillä merkitseminen yleistyyja merkki laitetaan myös oikeaan korvaan lisää Harri. Eli e-merkkihänon apumerkki ja ”oikea korva” on nimenomaan se oikeakorva.Harrin mielestä pienten vasikoiden hoito on tuonut uusia näkökulmianaudantuotantoon. Isojen sonnien kanssa touhuamnienon aivan erilaista, niiden kanssa on oltava varovainen. Nyt kunvasikat tulevat pieninä on niiden kanssa tekemistä koko perheelle.Lapset ovatkin olleet innokkaita vasikanhoitajia. VHVASIKAN LAADULLA ON MERKITYSTÄ!Ternivasikkaikä 10–28 vrkpaino vähintään 40 kiloavasikka on tuttijuotollailmoita välitykseen heti syntymänjälkeenVieroitettu vasikkaminimi-ikä 56 vrkpaino vähintään 60 kiloanupoutus suositeltavaa (lisähinta12 euroa)maksimi välitysikä 180 pv eli 6 kk- terve, puhdas ja yleiskunnoltaan hyvä- rekisteröity ja oikein korvamerkittyHUOM! Elektronisella korvamerkillä merkitylle vasikalle6 Maatilan Parhaat info lisähinta alkaen 1.3. 2011.Maatilan Parhaat info 7

MP sikaMaatilan Parhaat -kehittämisohjelmaperhetiloille 2011■ Snellmanin Lihanjalostus on rakentanut oman laatuketjun parempilaatuisensuomalaisen perusruoan tuottamiseksi. Tavoitteenaon säilyttää hyvä luottamus ja korkea laatutaso koko ketjussa,jotta yhä useampi kuluttaja asettaisi Snellmanin tuotteet etusijalle.Laatuketju rakentuu täysin suomalaiseen konseptiin, joka alkaajo suomalaisiin valkoisiin sikarotuihin perustuvasta genetiikasta.Hyvin toimiva yhteistyö tuottajien kanssa on yksi olennaisimmistalaatuketjun osa-alueista. Yhteistyön tulee taata avoimuus jajäljitettävyys tuotantoketjussa, hyvä eläimistä huolehtimisen taso,optimoitu ruokinta ja ammattitaitoinen kasvatus. Snellman haluaatehdä yhteistyötä Suomen parhaimpien perhetilojen kanssa. Tarvitsemmeyhteistyörenkaaseemme riittävän monta positiivisenasenteen omaavaa ja eteenpäin suuntautunutta aktiivista laatutuotteidentuottajaa.Snellman on yhteistyössä sian- ja porsaantuottajien kanssa kehittänytuusia työkaluja ja seurantamenetelmiä perhetiloilla tapahtuvansiantuotannon avoimuuden ja järkevän kehittymisentukemiseksi. Tavoitteenamme on, että Snellmanin yhteistyötilathyötyisivät kuulumisesta kilpailukykyiseen tuotantoketjuun jaettä niillä siten olisi mahdollisuus tyydyttävään kannattavuuteen.Perhetilojen kehittämisohjelmien kautta Snellman maksaa lisähintaapalkitakseen tuottajia, jotka ovat edelläkävijöitä tuotannonseurannassa ja kehittämisessä sekä saavuttavat myös hyviä tuotantotuloksia.TGMP-PORSASPLUS porsastuotannon kehittämisohjelmaMP-LIHASIKAPLUS lihasiankasvatuksenkehittämisohjelmaMP-Lihasikaplusohjelman tavoitteena on turvata porsasvälityksensuunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Ohjelma tehostaa lihasiankasvatustaja kasvatuksen kilpailukykyä.Lihasikaloiden MP-Lihasikaplusohjelman perusteena on systemaattinenja ammattimainen sikojen kasvatus, jossa kasvatuksentulokset seurataan ja dokumentoidaan tarkasti. Tilojen tavoitekokoon vähintään 300 lihasikapaikkaa (2012 alkaen vähintään500).Vaihe 1Sikalan osastot täytetään jatkuvalla kierrolla 15 - 17 viikon välein.Uudet porsaat otetaan sisään korkeintaan 120 päivän välein. Ruokintasuunnitelmaon tehty ja se löytyy dokumentoituna Anelmasta.Tilan terveystaso on kunnossa ja dokumentoitu Sikavassa. Välityserätmerkitään ja seurataan Anelman sikavarastotoiminnonkautta, kaikki kuolleet porsaat ilmoitetaan ja sikaerä tarkistetaanja kuitataan valmiiksi.Vaihe 2Rehunkulutus (kg, €) ilmoitetaan ohjeiden mukaan, jonka jälkeenAnelma laskee sikaerän rehunkulutuksen ja katetuoton. Kehittämispalkkiovoidaan maksaa kun erä on valmis jos sikaerän ohjeellisetminimivaatimukset täyttyvät.• Keskipaino vähintään 85 kg• Liha-% vähintään 59• Kuolleisuus korkeintaan 4 %• Terveiden ruhojen osuus vähintään 90 %• Maksahylkäyksiä korkeintaan 10 %KEHITTÄMISPALKKIOLihasikaplus kehittämispalkkio maksetaan kun kasvatuseräon hyväksytty.3 c/kg Vaihe 1+2, päiväkasvu yli 850 g/pv2 c/kg Vaihe 1+2, päiväkasvu 800 - 850 g/pv1 c/kg Vaihe 1, päiväkasvu yli 800 g/pv1.10.–31.12.2010 aikana aloitettujen sikaerien kehittämispalkkioon kaksinkertainen.MP-Porsasplus -ohjelman tavoitteena on emakkotilojen määrällinenja laadullinen kehittäminen pitkällä tähtäimellä.MP-Porsastuotannon perusohjelman pohjana ovat Snellmaninyhdessä Faba Sika Oy:n kanssa rakentamia kehittämistyökaluja.Porsastuotantotilat, joilla on tuotannonseuranta, MP-Sisuuudistussuunnitelma ja osallistuvat MP-porsasindeksilaskentaan(vuosittain 1.1., 1.5. ja 1.9.), ovat automaattisesti mukana ohjelmassa.MP-indeksin tasosta riippuen porsastuottaja saa lisähinnan +0,2€/indeksipiste välillä 40-60 (0-4 €/porsas) kaikista välitysporsaista(esimerkiksi: 40=0 €, 50=2 €, 60=4 €). Snellman subventoilisäksi MP-Sisu uudistussuunnitelmaa maksamalla lisähinnan + 20c/kg karsituista teurasemakoista.KEHITTÄMISPALKKIO: + 1 €/porsas maksetaan tammi-,touko- ja syyskuussa kun myynti on jaksolla vähintään10 myytyä/pahnue (21 myytyä/emakko/vuosi).Kehittämissopimus investoivien porsastuottajienkanssaPorsastuottajat voivat perusohjelman lisäksi solmia kolmivuotisenkehittämissopimuksen, jossa tuottajalla on tavoitteena kasvattaaemakkomäärää kehittämisjakson aikana vähintään 30 % taivähintään 100 emakkoon. Mikäli tilakoko on jo yli 120 emakkoa,sopimuksessa ei edellytä emakkomäärän lisäystä.Kehittämisjakson aikana on yhdeksän erillistä neljän kuukaudenjaksoa. Seuraava aloitusajankohta on 1.1.2011. Kehittämissopimussisältää vuosittaiset tavoitteet rakennuksista, välttämättömistä investoinneista,eläinmäärästä ja tuotannosta, eläinaineksesta, MP-Sisu- ja MP-indeksitasosta y.m. Kehittämissopimus sisältää 1–4neuvonta- ja auditointikäyntiä vuodessa.KEHITTÄMISPALKKIOSnellman maksaa kehittämispalkkion tammi-, touko- ja syyskuussasaavutettujen tulosten mukaisesti. Palkkiotasot ovatmyytyjen eläinten indeksin ja määrän/emakko perusteella 0,1,5 tai 3 €/porsas ja vastaavasti 0, 0,02 tai 0,04 €/kg. Jos tilanMP-porsas-indeksi on vähintään 50, palkkio on suurempi.Porsastuotanto18/MP50 21MP500 1,5 1,5 3 €/porsasYhdistelmätuotanto18/MP50 21MP500,00 0,02 0,02 0,04 €/kgMP-LIHASIKAPLUS kehittämisohjelma yhdistelmätiloilleYhdistelmäsikaloiden MP-Lihasikaplusohjelman tavoitteenaon emakkotilan pitkän tähtäimen kehittäminen ja samallatilan omien lihasikojen kasvatuksen tehostaminen.Ohjelma edellyttää, että yhdistelmätilalla on porsastuottajien tapaantuotannonseuranta ja MP Sisu -uudistussuunnitelma. Snellmansubventoi lisäksi MP-Sisu uudistussuunnitelmaa maksamallalisähinnan + 20 c/kg karsituista teurasemakoista.Vaihe 1Ruokintasuunnitelma on tehty ja löytyy dokumentoituna Anelmasta.Tilan terveystaso on kunnossa ja dokumentoitu Sikavassa.Tilan kasvavat porsaat merkitään Anelman sikavarastoon eränumerolle,kuolleet porsaat ilmoitetaan ja kasvatuserä tarkistetaanja kuitataan valmiiksi.MP-sikaketjun kehittämisen työkalutVaihe 2Rehunkulutus (kg, €) ilmoitetaan ohjeiden mukaan, jonka jälkeenAnelma laskee sikaerän yhteenvedon.KEHITTÄMISPALKKIOYhdistelmätilojen Lihasikaplus kehittämispalkkio maksetaankuukausittain3 c/kg: MP-Sisu, Vaihe 11 c/kg: MP-Sisu(Yhdistelmäsikaloiden porsasmyynnistä palkkio maksetaanporsastuotannon perusohjelman mukaan.)8 Maatilan Parhaat infoMaatilan Parhaat info 9

MP sikaSikavan kansallisen tason vaatimuksiin muutoksia –Tuotannon vastuullisuus korostuu■ Siantuotantoketjun läpinäkyvyys ja tuottajien sekä muiden ketjussatoimivien tahojen vastuunkanto siitä, että toiminta tiloillaon hyvien toimintaperiaatteiden mukaista, on entistä tärkeämpää.Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon roolia halutaan korostaa jasiksi Sikavan kansallisen tasoon tulee 1.1.2011 seuraavat lisäykset:1. Lääkekirjanpito tulee pakolliseksi tehdä Sikavaan. Sikavan lääkekirjanpitoontarvitsee merkitä vain varoajalliset lääkkeet,ei esim. varoajattomia rokotteita, joskin niistä tulee ollaviranomaisia varten kirjanpito. WinPigistä voidaan lääkekirjanpitosiirtää suoraan Sikavaan rajapinnan kautta ”napinpainalluksella”, jolloin ei tarvitse tehdä kaksinkertaistakirjausta. Myös eläinlääkäriohjelmistojen kautta tulee mahdolliseksisiirtää eläinlääkärin lääkitsemien eläinten tiedotsuoraan Sikavan rekisteriin.2. Sikojen koko- ja osaruhohylkäyksien määrien seurantaa jatketaanteurastamoissa. Sikavaan keräytyneistä teurastiedoistatullaan puolivuosittain tekemään yhteenvedot, jotka annetaantilan ja teurastamon tiedoksi. Mikäli sovitut raja-arvotylittyvät, ottaa teurastamo yhteyttä tilalle ja antaa tarvittaessaneuvontaa tilanteen korjaamiseksi. Ylitys voidaan korjataseuraavalla 6 kk jaksolla.Sovitut raja-arvot toistaiseksi ovat lihasikojen kokoruhojenhylkäysprosentti tulee olla alle 1,1 ja osaruho hylkäystenprosentti alle 12.(alustavasti on sovittu, että raja-arvototetaan käyttöön vain niillä tiloilla, jotka toimittavat yli 200lihasikaa vuodessa teurastukseen).Emakoilla otetaan aluksi käyttöön vain kokoruhohylkäyksiäkoskeva raja-arvo, joka on 7 % (alustavasti on ehdotettu,että luku lasketaan vain niiltä tiloilta, joilta tulee yli 20emakkoa vuodessa teurastettavaksi).3. Ruhohylkäysten ohella otetaan käyttöön uutena hyvinvointiindikaattorinaeläinten kuolleisuus. Eläinten kuolleisuuttakoskevia tietoja tullaan keräämään Sikavan uuden käyntilomakkeenavulla, jota koskevat tiedot täytetään eläinlääkäreidenterveydenhuoltokäynneillä. Kuolleisuuden rajaarvoksion määritelty lihasioille 4 %, emakoille kuolleisuusmääritellään myöhemmin.Lisätietoja: www.sikava.fiSikojen hyvinvoinnille kehitetty uusikansainvälisen mittausjärjestelmä - WQ ®■ Suomalaisen sianlihan tuotantoketjun vahvuuksia ovat eettisestikorkealaatuiset toimintatavat. Vaikka eläinsuojelulainsäädäntömmepääosin on EU:n tasoa, olemme kansallisesti kieltäneetesimerkiksi porsaiden häntien katkaisun ja ennaltaehkäisevätmikrobilääkitykset, mikä pakottaa kiinnittämään erityistä huomiotasikojen kasvatusolosuhteisiin.Eläinten hyvinvoinnin mittaamiseen on hiljattain saatu uusi työkalu.Welfare Quality® (WQ) on eurooppalaisen tutkijaverkostonviisivuotisen työn tulos. Aiemmin käytettyihin hyvinvointimittareihinverrattuna WQ painottaa eläinten havainnointia.WQ-mittarin soveltuvuutta suomalaisen sikatilan hyvinvoinninkuvaamiseen selvitetään Helsingin Yliopiston koordinoimassahankkeessa, joka on Maa- ja metsätalousministeriön ja SuomenLihateollisuusyhdistyksen rahoittama. Toteuttajina ovat lisäksiEläintautien Torjuntayhdistys, Eläinten Hyvinvointikeskus ja Pro-Agria.MH”Sikojen hyvinvointi kilpailuvaltiksi” -hankkeen tavoitteina on nimensäToimitusjohtajamukaisesti saada niin luotettava kuva suomalaisten sikojen Hankkeen tuloksista raportoidaan laajasti. Vuoden 2012 toisellaJussi Peurahyvinvoinnin tasosta, että sitä voidaan käyttää myyntiargumenttina.puoliskolla hankkeen ympärillä järjestetään erilaisia tilaisuuksiaLeena Hintsanen0400-637 255Mittausten yhteydessä saadaan myös käyttökelpoista tietoa elinkeinon eri toimijoille ja myös kuluttajille.puh 0400 614 058eläinten voinnista erilaisissa tuotantoratkaisuissa. Tätä tietoa voi-MHwww.fabasika.fiKaisa Kärnä10 Maatilan Parhaat infovanhempainvapaallaMaatilan Parhaat info 11daan toivottavasti hyödyntää jatkossa rakennussuunnittelussa janeuvonnassa. WQ-pisteitä verrataan myös elinkeinon hiljattainkäyttöön ottamiin sikojen hyvinvoinnin mittareihin. Tavoitteenaon siis kerätä siantuotannosta tietoa, joka on vertailukelpoista erimaiden välillä ja siten suomalaisella siantuotannolla olisi mahdollisuussaada hyvinvoinnista myös kilpailullisia etuja.Hyvinvointimittauksia tehdään marraskuun 2010 ja huhtikuun2011 välisenä aikana kaikkiaan 250 sikatilalla. Otoksen edustavuusvarmistetaan satunnaisvalinnalla siten, että tuotantosuunnatja teurastamot ovat tasapuolisesti edustettuina. Teurastamot ovatyhteydessä sopimustuottajiinsa WQ-mittauksen tiimoilta.WQ-mittausten tekijöiksi on koulutettu ProAgrian sikaneuvojia.Mittaus sikalassa kestää kuutisen tuntia, eikä se edellytä tilaltajuurikaan esivalmisteluja. Tilalle jätetään välitön palaute omistavahvuuksista ja heikkouksista eläinten hyvinvoinnin kannalta. Lopullinenpisteytys lasketaan ulkomailla ja tuottaja saa tietää tilansaWQ-pisteet neuvojan tekemän varsinaisen palautteen kanssa.Päiväkasvullamyönteinen vaikutuskasvatuseräntuloksiin■ Syksyn sikapäivillä esitetyistä tähän mennessä valmistuneistalihasikojen kasvatuserien tuloksista käy erittäin selvästi ilmi tuotannonseurannan merkitys tuotannon kannattavuudelle. Eri tekijöidenyhteyttä tarkasteltiin suhteessa toteutuneisiin päiväkasvuihin.Päiväkasvun noustessa positiivinen yhteys näkyy mm. sikojenkeskimääräisessä kasvuajassa (115->105 pv), keskipainossa (90->94 kg), rehumäärässä ruhokiloa kohti (3,0->2,7) sekä sikaeränkatetuotossa (porsas- ja rehukustannus huomioitu, 15 -> yli 20€/sika). Erityisen mielenkiintoinen on oheisessa kuvassa näkyväkasvatuserän keskimääräisen MP-indeksin yhteys päiväkasvuun.Päiväkasvun nousulla ei ollut vaikutusta kasvatuserien kuolleisuuteen.Myös liha-% säilyi 60 %:n paremmalla puolella vaikka siatkasvoivat yli 900 g/pv.Lyhyenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että sikojen huolellinenhoito, tuotannon seuranta ja ruokinnan optimointi todellakinkannattaa.MHMP-indeksi ja päiväkasvun yhteysMP-indeksiTrendiviivaPorsaiden tuotantopotentiaalia lihantuotanto-ominaisuuksia kuvaavallaMP-indeksillä on positiivinen yhteys lihasikojen päiväkasvuun.Mitä korkeampi MP-indeksi, sitä todennäköisempää onnopea kasvu, kunhan myös ruokinta on optimoitua ja tuotannonseuranta muuten kunnossa. Valmiita tuloksia on tällä hetkellä 40000 lihasiasta, noin 120 eri kasvatuserästä. Ruhopainosta saadaanarvio elopainosta jakamalla teuraspaino luvulla 0.74.Faba Sialle uusi TJ1. joulukuuta Jussi Peura aloitti Faba SikaOy:n uutena toimitusjohtajana.Olen 32-vuotias viiden lapsen isä Keski-Suomesta, Jämsästäja vastaan 1.12. alkaen Faba Sika Oy:n ja Suomen SianjalostusOy:n toiminnasta. Sianjalostuksen parissa olen työskennellyterilaisissa tehtävissä vuodesta 2005. Tätä ennen työskentelinturkiseläinten jalostuksen parissa MTT:llä. Juureni ovat lypsykarjatilallaEtelä-Pohjanmaalla, Kurikassa. Tilanpidosta vastaanykyään veljeni. Koulutukseltani olen MMM agronomi muttavapaa-ajallani teen myös eläinjalostuksen alalta väitöskirjaa HelsinginYliopistoon. Muu vapaa-aikanikuluu enimmäkseen perheen kanssapuuhailuun ja oman talon pieniin remonttihommiin.Faba Sika Oy:n siirtymisen Snellmaninomistukseen näen luonnollisena jatkumonavuosia jatkuneelle yhteistyölle.Snellmanin merkitys sekä Faba Sianjalostusohjelmassa että siitoseläin- jakarjunsiemenmarkkinoilla on jatkuvastilisääntynyt. Faba Sika Oy:n uusituleminen Snellmanin omistuksessatulee olemaan haastava tehtävä muttasamalla omistajuuden vaihdos tuo mukanaanuusia mahdollisuuksia ja selkänojaakehittää suomalaista sikaa.Faba Sika Oy:n henkilökunta on ottanutuutisen omistajan vaihdoksesta vastaan positiivisesti. Snellmaninmaine henkilökunnan silmissä on hyvä ja yrityskauppaon myös sianjalostuksen parissa työskenteleville vahva viestiSnellmanin halusta kehittää suomalaista sika-ainesta jatkossakin.Tästä on hyvä jatkaa.Jussi PeuraYhteystiedot Faba Sika OyJalostusneuvojat-tilatestaus, MP-sisu, tuotostarkkailu,siitoseläintilauksetRitva TuppurainenSnellmanin siitoseläinvälityksenkoordinaattoripuh 0400 614 112Michael Nygårdpuh 0400 614 085Tuula Huttunenpuh 0400 614 060Tiina Lindroospuh 0400 614 073Tuotostarkkailu jatarkkailuneuvontaSari Sirola020 747 2054Neuvojien esimies,MP-indeksi laskennatja kantakoetoimintaSoili Haltia020 747 2053KarjuasemantuotantopäällikköJuha Mäkelä040-547 66905452504846444240750Sikaseminaari Seinäjoella18-19.1.2011Snellman järjestää Sikaseminaarin 18.1. ja19.1. Seinäjoki Areenassa. Tarkempi ohjelmaja aikataulu lisätään Anelmaan myöhemmin,mutta varaa päivät nyt jo kalenteriisi!850950

teurastamoUusi teurastamo kaksinkertaistaateurastuskapasiteetinKuusisaaressa on nyt käynnistynyt seuraava suuri rakennusvaihe. Teurastamoalaajennetaan, ja naudan ja sian teurastus saavat omat linjansa. Investoinninmyötä teurastuskapasiteetti kasvaa 60% noin 45 milj. kiloon vuodessa.Tämä mahdollistaa lihanjalostuksen kasvun edelleen.– Tätä teurastamon henkilökunta on odottanut vuodesta 2005lähtien ja me vastuuhenkilöt olemme olleet asialle hyvin myönteisiä,sanoo teurastamon tuotantojohtaja Pekka Kalliosaari. Uudetteuraslinjat antavat meille mahdollisuuden keskittyä laatuun jasaantoon.Uusi shokkijäähdyttämö ja laajennettu sianruhovarasto ovat kaksimuuta tervetullutta projektin osaa. Yhteensä investoinnit ovat 10miljoonaa euroa.Teurastamon henkilökunta mukana suunnittelussaUusia teurastuslinjoja on suunniteltu vuoden 2010 alusta lähtien.Teurastamon henkilökunta on osallistunut suunnitteluun työryhmässä,joka on perustettu auttamaan linjan työpaikkojen muotoilussa.Linjojen valinnasta on keskusteltu neljän eri toimittajan kanssa.– Halvin ei ole aina lopulta paras. Tulemme valitsemaan sen toimittajan,joka esittelee meidän tarpeisiimme parhaiten sopivanratkaisun.Esim. joustava linjanopeus on tärkeä.– Haluamme pystyä säätelemään nopeutta päivän aikana. Haluammemyös mahdollisuuden robottien asentamiseen tietyille paikoille,jos se tulisi joskus ajankohtaiseksi, Pekka Kalliosaari kertoo.Teurastamoprojektin rakentaminen aloitetaan maalis–huhtikuussa.Uusien linjojen asennus arvioidaan voitavan aloittaa syksyn2011 aikana, ja teurastamon pitäisi olla käyttöönottovalmiudessavuoden 2012 alussa.3.2.1.4.Tärkeä strateginen investointi– Teurastamon suurempi kapasiteetti on meille hyvin tärkeä strateginenkysymys, sanoo Snellmanin Lihanjalostuksen tj HenrikSnellman. Me olemme sitoutuneet kotimaiseen lihaan, ja tällälaajennuksella me varmistamme, että meillä on tulevaisuudessakapasiteettia olla suurempi toimija markkinoilla.– Projektin toisena tärkeänä ajatuksena on laadun varmistus jariittävän jäähdytyskapasiteetin turvaaminen lihanleikkuun jälkeen.Uudet teuraslinjat ovat vielä pääosin manuaalisia ja niiden automaatiotasoon alhainen. Meillä on siten suuremmat mahdollisuudetteurastuksen joustavuuteen kilpailijoihimme verrattuna.Snellmanin markkinointi- ja myyntijohtaja Peter Fagerholm toteaa,että teurastamon laajennus on markkinajohteinen investointi.– Suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaista lihaa, ja kun me haluammeolla kaupalle hyvä yhteistyökumppani, meillä täytyy ollamääriä. Suomeen tuodaan aina jonkin verran lihaa, mutta suomalainenliha tulee aina pärjäämään kaikissa esim. ympäristöä jalähituotettua ruokaa koskevissa keskusteluissa.– Kaikkien toimijoiden pitäisi nostaa esiin kotimaisen lihan edut;mitä useampi sen tekee, sitä parempi. Meillä Suomessa on erityisenkorkea lihan laatutaso. Meillä on maailman paras hygieniataso,meillä on hyvä jalostus, hoidamme eläimet hyvin ja kuljetusmatkatovat lyhyitä.Snellmanin teurastamoalaajennetaan 10 miljoonaninvestoinnilla v. 2010–2012.1. Uudessa ruhovarastossaon tilaa 2 200 sianruholle.2. Erillinen teuraslinja sialle.Maksimikapasiteetti on 35milj. kg vuodessa.3. Laajennettu navetta.Sikapaikat lisääntyvät340:stä noin 600:n ja nautapaikat80:stä 100:n.4. Kaksikaistainen pesuhallieläinkuljetusautoille. Pesuhallinrakentaminen aloitettiinmarraskuussa 2010.Kuusisaareen rakennetaan tilavakaksikaistainen pesuhalliTeurasautot pestään joka päivä, ja nykyisessä pesuhallissaon usein ruuhkaa. Kohta autonpesuun jonottaminen loppuu,kun tilava ja tarkoituksenmukainen, kaksikaistainenpesuhalli valmistuu.– Rakennustöiden aloitus on venynyt, koska olemme hakeneetlisämaata Kuusisaaren tehdasalueen yhteyteen, kertooprojektivastaava Carl-Gustav Björk. Mutta nyt kun tätä kirjoitetaanjoulukuussa, kaivuutyöt ovat käynnistäneet.Pesuhalli rakennetaan erillisenä rakennuksena Kuusisaarenmeetvurstitehtaan ja teurastamon väliin.– Autojen pesusta tulee helpompaa kun halli on suuri jatilava ja sinne on helppo ajaa. Molemmille pesulinjoille mahtuuyksi perävaunullinen rekka tai kaksi pienempää autoa.Hallista tule 35 m pitkä ja pinta-ala on yhteensä 550 neliötä.Kahden pesulinjan väliin on suunniteltu huoltoalue.– Autot pestään käsin. Ulkokuori pestään puhtaaksi, muttavielä tärkeämpää on, että sisäpuoli on kunnolla puhdas,jotta estetään tilojen väliset tartunnat, Carl-Gustav Björkkertoo. Pesuhallin on tarkoitus olla valmis maaliskuussa,kun teurastamon laajennus aloitetaan.“Työviihtyvyys paranee”Christer Sundqvist on toiminut Snellmanin teurasliikennöitsijänävuodesta 1993. Hän on erittäin iloinen uudestapesuhallista.– Tätä olemme odottaneet kauan. Minun mielestäni uusihalli helpottaa työtämme paljon. Nyt meidän ei enää tarvitsejonottaa iltaisin, vaan lastin purkamisen jälkeen saammerauhassa pestä auton ilman, että kaveri odottaa jo omaavuoroaan oven takana.Uuden hallin edut tullaan huomaamaan varsinkin talviaikaan.– Koko perävaunullinen auto mahtuu sisään, eikä oven tarvitseolla pestessä auki, niin kuin nyt. Autonpesu on märkääja hikistä hommaa, ja vanhassa hallissa voi olla todellakylmä. Monta kertaa siellä kastuu ja sitten kylmässä jäätyy.Märissä haalareissa ulosmeneminen 20 asteen pakkasessaei tee hyvää, Christer sanoo.Autot pestään jokaisen kuorman välillä, joten useimmat autotpestään 2 – 3 kertaa päivässä.– Kuorman purku ja auton peseminen kestävät yhteensänoin 1,5 tuntia. Autot ovat nykyään paljon suurempia, kuinsilloin, kun aloitin kuljettajana. Meillä on sekä kaksi että kolmikerroksisiaautoja ja niiden sisätilojen pesussa on tietenkinmyös enemmän työtä.– Uusi pesuhalli tuo todella suuren parannuksen työympäristöömmeja me tulemme viihtymään töissä paremmin,Christer toteaa.HJKumpi on parempi?Suomentuloksellisintamarkkinointia 2010Snellman on voittanut kaksi kultaa ja GrandEffie -palkinnon Effie Finland Awards 2010-kilpailussa. Maailman laajimman ja arvostetuimmanmarkkinoinnin ja viestinnän tehokkuuttamittaavan kilpailun tulokset julkistettiinlokakuussa.Kumpi on parempi – natriumglutamaatti vai aitomaku? Kamara vai kunnon liha?Herra Snellmanin vuoden 2010 kampanja käsitteli ajankohtaistaasiaa lisäaineista. Snellmanin periaatteisiin kuuluu tehdä kaikki niinhyvin kuin vain on mahdollista. Pitkän tuotekehitystyön tuloksenalihavalmisteista poistettiin natriumglutamaatti ja siannahka eli kamara.Kamaran poistamisella ruokamakkaroihin saatiin parempirakenne ja raikkaampi maku.Kampanjasta konkreettisia tuloksiaTiivis kampanja-aika kesti helmikuun alusta toukokuun loppuun.Myyntiä vauhditettiin neljän kuukauden TV-ajoilla, lehtimainonnallamm. Helsingin Sanomien etusivulla, netissä ja ulkomainonnallasekä ostoskärryissä.Snellmanin myynti on kehittynyt voimakkaasti ja brändin preferenssion noussut 27 %:iin (2009: 20 %). Kokolihatuotteissa jameetvursteissa on saavutettu markkinajohtajuus markkinaosuudenollessa 18 %.Tuomaristo: Snellman pystyy säilyttämään imagonsaTuomariston kommentteja palkinnosta oli, että kampanja perustuuloistavaan strategiseen oivallukseen – luodaan uusi kategorianatriumglutamaatiton tuote. ”Tavoitteet selkeästi määritellyt jaluvut eivät jätä tuloksia arvailun varaan. Imago pienestä perheyrityksestäjättien vieressä pystytty säilyttämään mainonnan linjassa.Laadukas luova tuotanto, missä huumoria käytetty taitavasti.”Tuomaristoa ilahdutti erityisesti pakkaustarra pienenä yksityiskohtana:”Mediavalinnoissa loistavia oivalluksia. Malliesimerkkikampanjasta missä yhdistyy rationaalisuus ja emotionaalisuus.”HJSnellmanin preferenssi200720082009201014%16%20%27%Osuus kuluttajista Suomessa, joka valitsee ensisijaisesti Snellmanintuotteita, kehitys vuonna 2007–2010.Lähde: Suomen Gallup Kattomerkkitutkimus 201012 Maatilan Parhaat infoMaatilan Parhaat info 13

lihantarkastusTavoitteena turvallisetelintarvikkeetVaasaKokkolaPietarsaariSeinäjokiOuluPohjoinen nauta-alueKajaaniYlivieskaIisalmiMP-tiimin yhteystiedotMP NautaTarkastuseläinlääkärit valvovat sitä, että vastaanotettavateläimet ovat terveitä ja puhtaita ja, että niistä voidaan turvallisestijalostaa elintarvikkeita. Työtä ohjaava byrokratia ontiukka, mutta kaikkien sääntöjen tarkoitus on mitä parhain –elintarviketurvallisuuden takaaminen tilalta kuluttajalle asti.Tarkastuseläinlääkärit työskentelevät ElintarviketurvallisuusvirastoEviran palveluksessa. Snellmanilla toimii kolme eläinlääkäriäja viisi apulaista, jotka tekevät varsinaisen tarkastustyön linjalla.Eläinlääkärit valvovat työtä ja tekevät päätökset vaikeampien tapaustentarkastuksissa.Liisa Wallenius on johtava eläinlääkäri Snellmanilla.– Meidän työtämme säätelevät useat eri lainsäädökset, hän kertoo.Elintarvikehygieniaa, kansanterveyttä ja eläinsuojelua koskevatlait, joitakin mainitaksemme.Johtavana eläinlääkärinä hän hoitaa myös paljon muuta valvontaa,mm. lihajalosteiden valmistuksen hygieniatekijät, vienti ja kylmäkuljetukset.Snellmanin kaikilla tuotanto-osastoilla on hyvin kattavaomavalvonta. Johtavan eläinlääkärin tehtävänä on huolehtia siitä,että omavalvonta toimii niin kuin pitää. Eläinlääkärit tarkastavatmyös eläinkuljetusautot, sen täyttävätkö ne lakisääteiset tila- jailmanvaihtovaatimukset jne.Kuljetuskelpoisia ja terveitä eläimiäEläinlääkärin täytyy tarkastaa kaikki vastaanotettavat eläimet ennenteurastusta. Raija Sauna-Aho ja Annukka Nikula tarkastavatjokaisen eläimen erikseen; onko se ollut kuljetuskelpoinen,ettei sillä ole avohaavoja tai kärsi kivuista. Tuottajan tehtävä onhuolehtia siitä, että teuraaksi lähetettävät eläimet ovat kuljetuskelpoisia.Kuljetuskelpoisuusvaatimukset on luettavissa Anelmassa.Raija Sauna-Aho on ollut tarkastuseläinlääkärinä Snellmanillavuodesta 2005 alkaen.– Seuraava asia jonka tarkistamme on se, että eläimet ovat niinterveitä, että niistä voidaan turvallisesti tehdä elintarvikkeita. Eläimessäeri puolilla olevat paiseet voivat merkitä yleistynyttä tulehdusta.Eläimillä ei saa myöskään olla esim. tarttuvia tauteja, jotkavoivat olla vaarallisia toisille eläimille tai ihmisille. TähänTarkastuseläinlääkärit Liisa Wallenius, Raija Sauna-Aho ja AnnukkaNikulatyöhön tarvitaanmyös ketjuinformaatiota.Tuottajanon tärkeää merkitälääkitty eläin siten,että se pystytääntunnistamaan sikalassa lääkkeen varoajan aikana. Lääkityn eläimensaa lähettää teuraaksi vasta kun varoaika on kulunut umpeen.Lihantarkastus linjallaTeurastuksen jälkeisestä lihantarkastuksesta huolehtivat Evirantehtävään kouluttamat tarkastusapulaiset. Jos ruhossa on muutoksia,jotka voivat johtaa koko ruhon hylkäykseen, se ohjataansivuun eläinlääkärin tarkastettavaksi. Hylkäyksen laadusta riippuen,osa ruhosta voidaan hyväksyä elintarviketuotantoon, joissakintapauksissa sillä ehdolla, että se käytetään kuumennettaviintuotteisiin.– Noin 2–3 %:illa teurastetuista sioista on poikkeamia, jotka meidäntäytyy tutkia, kertoo Annukka Nikula, joka aloitti Snellmaninteurastamon uutena eläinlääkärinä lokakuussa.Hän painottaa sitä, että tarkastusta tekevä eläinlääkäri ei tiedämiltä tilalta eläin on lähtöisin, joten tarkastus on siten neutraali.Tuottajat näkevät sitten mahdolliset hylkäykset syineen Anelmasta.Yhtenäinen tarkastuskirjanpito kaikissateurastamoissaEvira julkaisi 1.9.2010 uudet lihantarkastuksen ohjeet. Tarkoituksenaon yhtenäistää eri teurastamojen käytännöt, ja siten saadakunnollinen ja vertailukelpoinen tarkastustilasto.– Teurastamojen linjat ovat erilaisia ja käytössä on erilaisia tietokoneohjelmia.Hylkäysten kirjanpidossa voi myös olla suuria eroja,joten arvioinnin yhtenäistäminen on myös tuottajien etu, LiisaWallenius sanoo.HJEteläinen nauta-aluePoriTampereMP SikaMartti HassilaMP kenttäpäällikkö(06) 786 6344044-796 6344MP ToimistoMona Julinlogistiikkapäällikkö(06) 786 6343044-796 6343Brita Wiiktilitysvastaava(06) 786 6323Vesa HihnalaMP kenttäpäällikkö044-796 6345Reijo LintulahtiMP sikakonsultti044-796 6542sähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fiLaura EhlersMP tuotannonohjaaja044-796 6398Matti KastarinenMP kenttäedustaja0500-263 995sähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fiLisa Ahlgrenporsasvälitys(06) 786 6331044-796 6331Pekka Taipalealue-edustajapohjoinen alue0500-265 635LiikennöitsijäHenry Ahlvikporsasvälitysyrittäjä044-796 6555JalostuseläinvälitysFaba Sika OyRitva Tuppurainenritva.tuppurainen@faba.fi0400-614 112 (ma-ti)Mårten Lassfolkalue-edustajaeteläinen alue044-796 6545Christer Sundqvistvasikkavälitys- jateurasliikennöitsijä0500-264 570Jarmo Niemeläasiamieseteläinen alue0500-369 597Anumaija Viitalavasikkavälitys06-786 6397044-796 6397Snellmanin Lihanjalostus OyKuusisaarentie 1 B68600 Pietarsaaripuh * 06 786 6111faksi 06 786 6184anelma@snellman.fihttp://anelma2.snellman.fiKari Peltolateurassikaliikennöitsijä0400-521 250Timo Hartikainenvasikkavälitysyrittäjäpohjoinen alue0400-379 977Eviran uudet lihantarkastusohjeet tulivatvoimaan 1.9.2010. Esim. seuraavat syytjohtavat koko- tai osaruhohylkäykseen:Tomas Gäddnäsalkutuotannonjohtaja(06) 786 6342044-796 6342• Eläintä ei tunnisteta tai tunnistaminen ei täytä lainvaatimuksia• Ketjuinformaatio on olennaisen puutteellinen vieläPeter Björk Jukka Takanen Eero Sallinen, Antti Sallinen24 tuntia ennen eläimen teurastukseen saapumistahankintayrittäjä hankintayrittäjä hankintayrittäjä, vasikkavälitys• Eläimen ruhossa tai sen osassa on tulehduseteläinen alue pohjoinen alue pohjoinen alue• Lihassa on poikkeava tai outo haju tai väri0500-263 996 040-515 5702 0400-384 180 • 040-554 3621• Eläin on niin likainen, että se aiheuttaa riskin teurastushygieniallesähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fisähköposti: etunimi.sukunimi@snellman.fi14 Maatilan Parhaat info• Ruhon eri kohdissa on useita paiseitaMaatilan Parhaat info 15