Lapin_puolustajan_parhaat_reseptit

SISÄLTÖAlkupalat 5Maalaisjärkeä maatalouteen 6- Arvostusta alkutuotannolle 7- Ratkaisuja poroelinkeinon kriisiin 9- Lisää työpaikkoja jalostustoimintaa kehittämällä 11Luonto ja luonnonvarat voimavarana 13- Lohennousulla elinvoimaa 14- Oikeutta lappilaiselle elintavalle 16- Suojelualueista verotuloa Lapille 17- Kansallisomaisuuttamme ei pidä myydä eikä omistajaa yhtiöittää 19- Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kaikkien oikeus 21- Oikeudenmukaista alkuperäiskansapolitiikkaa 22- Päätösvalta luontolähtöisten elinkeinojen kehittämisestä alueelle 23Lappi kuntoon! 25- Vauhtia rajayhteistyöhön 29- Lähipalvelut turvattava myös tulevaisuudessa 30- Saavutettavuus on elinkeinojen elinehto 33- Laajempi alueellinen itsehallinto Lappiin 34Lappi – mahdollisuus koko Suomelle 36- Lämpöä matkailupullan kohottamiseen 38- Mineraalivarantoja hyödynnettävä älykkäästi 39- Vihreä talous on tulevaisuutta 40- Valokuidulla maailmalle 41- Suomi tarvitsee kannustinjärjestelmän elokuvatuotannoille 43Tätä Lappia haluan puolustaa! 45Lyhyesti ajatuksistani pohjoissaameksi 47Lyhyesti ajatuksistani koltansaameksi 48Lyhyesti ajatuksistani inarinsaameksi 49Minun tarinani (VAIN PAINETUSSA KIRJASSA)Parhaat reseptini (VAIN PAINETUSSA KIRJASSA)4

ALKUPALATLapin menestyksen salaisuus onkyvyssämme yhdistää uutta javanhaa. Tähän kirjaan olenkoonnut ajatuksiani niin Lapinperinteisiin kuin uusiinkin elinkeinoihinliittyen. Olen haastanut itsenipohtimaan, mikä julkisten palveluidenkäytänteissä on säilyttämisenarvoista ja mitä uutta meidän tulisikokeilla.Mielestäni ainoa tapa päästäeteenpäin yhteisten asioidenhoitamisessa on kuunnella,kyseenalaistaa ja keskustella.Toivon, että kommentoit kirjaatavatessamme tai vaikkapasosiaalisessa mediassaaihetunnisteella #mikonreseptit.Ruokaresepteissä on omiaja ystävieni parhaita ohjeita.Nautinnollisia hetkiä!Vaaliautossa Rovaniemellä5.2.2015Mikko Kärnä5

Suomessa tarvittaisiin kokonaisvaltainen hanke, jossa kokovaltionhallinnon byrokratiaa kevennettäisiin. PohjanmaanELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomelan selvityksen mukaanuseimmista EU-maista löytyy laskelmat siitä, miten kalliiksi byrokratiakäy kansalaisille, yrittäjille tai viljelijöille. Meiltä tällaisetpuuttuvat. Pelkästään viljelijöiden osalta Suomela arvioi, ettäkustannukset ovat karkeasti suurusluokkaa 70–100 miljoonaaeuroa vuodessa. En uskalla edes arvata, paljonko kustannuksetovat koko yhteiskuntamme osalta, mutta varmastikinsellaiset, että pienelläkin kevennyksellä byrokratiassa voidaansäästää kymmeniä, ellei jopa satoja miljoonia vuodessa.Maatalouselinkeinon houkuttelevuutta nostaa ennen kaikkeatoiminnan kannattavuuden kasvu. Tähän voimme vaikuttaavain lisäämällä kotimaisen ruuan arvostusta. Tuon arvostuksentulisi kummuta ruuan puhtauden lisäksi myös muista syistä.Ratkaisuja poroelinkeinon kriisiinPoro on erottamaton osa Lappia. Poroelinkeinolla on suurisosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Porotalouden harjoittaminenon poromiehelle ja tämän perheelle enemmän elämäntapakuin työ. Useassa pohjoisen kunnassa on kaksi pääelinkeinoa,matkailu ja porotalous, jotka ovat osittaisista intressiriidoistaanhuolimatta riippuvaisia toisistaan. Matkailu tuo suurimmantulovirran, mutta porotalous on yksi matkailun tärkeimmistävetovoimatekijöistä.Poroelinkeinon haasteista puhuminen on Lapissa usein vaikeaa.Vaikka kaikki tietävät, ettei nykymenolla voida jatkaakovin pitkään, osa ihmisistä kieltäytyy puhumasta petotilanteestaja toisille taas on vaikea myöntää ylilaidunnuksentuomia ongelmia. Poronhoito on kriisissä, mihin suurena osasyyllisenäovat pedot. Porotalouden kannattavuus on laskenutsille tasolle, että poronhoitajan laskennallinen tuntipalkka onpudonnut alle kahteen euroon tunnilta. Lihantuotanto eloporoakohden on esimerkiksi Itä-Lapin alueella puolittunut kymmenessävuodessa. Syitä on kaksi: pedot syövät vasat ja toisaaltavähäisiä vasoja joudutaan jättämään enenevissä määrinhenkiin korvaamaan vaadinten hävikkiä. Samalla jalostusaines9Maalaisjärkeä maatalouteen

heikkenee, kun henkiin joudutaan jättämään sellaisetkin vasat,jotka muuten joutuisivat teuraaksi.Professori Matti Virén Turun yliopistosta käsitteli viime vuonnapetofoorumissa yksityisen omaisuuden suojaa ja perustuslaillaturvattua elinkeinonharjoittamisen vapautta, joiden ei voidakatsoa toteutuvan poroelinkeinon kohdalla. Virén näki keskeisenäongelmana demokratian perusperiaatteet, sillä päätöksiäpetopolitiikasta tehdään tällä hetkellä eteläisen Suomenäänestäjien ehdoilla. Suomessa on suuri määrä ihmisiä, joillepetojen suuri tilastollinen määrä on itseisarvo, jota voidaanvaatia riippumatta siitä, ettei itse eletä petojen aiheuttamienongelmien piirissä. Minä haluan – sinä maksat.Alueellista päätäntävaltaa myös poroelinkeinoa koskettavissaasioissa tulisi lisätä. Mielestäni valtion on otettava päävastuupetojen poistosta yhteistoiminnassa paliskuntien kanssa japaliskunnille on osoitettava nykyistä enemmän päätäntävaltaaalueensa petotilanteen hoidosta. Valtion on myös huolehdittava,että poromiehet saavat heille kuuluvat petovahinkokorvauksettäysimääräisinä ja ajallaan. Näin ei ole viimeisinävuosina tapahtunut.LihantuotantoeloporoakohdenItä-Lapinalueella onpuolittunutkymmenessävuodessa.Poroelinkeinon kriisi ei mielestäni kuitenkaan ratkea pelkästäänpetopolitiikkaa tarkastelemalla. Poroelinkeinoa ja sen tulevaisuuttatulisi käsitellä kokonaisuutena, johon liittyvät petopolitiikanlisäksi tuki- ja korvauspolitiikka sekä ylilaidunnuksen aiheuttamatongelmat. Poroelinkeinoa säätelevät lait on avattavakokonaisuutena tarkasteluun, mutta sillä reunahuomiolla, etteivapaaseen laidunnusoikeuteen puututa.Elinkeinon imago kärsii, jos sen mielletään toimivan pelkkientukien ja korvausten varassa, vaikka aivan kuten maataloudessakin,tukia ei makseta tuottajan, vaan kuluttajan takia. Eikösiksi olisi tarkoituksenmukaisempaa, että valtio ottaisi vastuunpetotilanteesta ja määrittelisi paikallisten kanssa sen kannantason,jolla petokannat myös pidettäisiin? Eikö tämän jälkeenolisi järkevämpää maksaa tukia poroluvun sijaan tuotettujenlihakilojen mukaan, jolloin meillä olisi vähemmän, muttasuurempia poroja, jotka kuluttaisivat vähemmän laitumia, eikäMaalaisjärkeä maatalouteen10

poroelinkeinoa kuormittavalle, kalliille lisäruokinnalle olisi niinsuurta tarvetta? Ajatus on haastava monelle pienen porokarjanomistajalle, mutta myös porolaitumien kantokyvystä on pidettävähuolta. Suurissa muutostilanteissa valtion on huolehdittavaelinkeinonharjoittajien hyvinvoinnista.Elintarvikejaluonnontuotealankehittäminenon Lapissa vieläaivan alkutekijöissäänkysynnästähuolimatta.Poroelinkeinon kriisin ratkaisemisessa tarvitaan edunvalvonnanosalta laajempaa yhteistyötä paliskuntain yhdistyksen,saamelaiskäräjien, maakuntien liittojen ja kuntien kesken.Porotalouden kannattavuuden palauttaminen on varmasti asia,jonka eteen kannattaa tehdä töitä yhdessä, intressiristiriidoistariippumatta.Lisää työpaikkojajalostustoimintaa kehittämälläLappia on usein kutsuttu Suomen Kongoksi. Useimmitentätä viittausta käytetään, kun puhutaan kaivosmineraaleistatai metsäteollisuuden raaka-aineista, jotka otetaan täältä javiedään etelään jalostettaviksi. Valitettavasti Lappi on SuomenKongo myös elintarvikkeidensa suhteen. Jalostustoimintaameillä toki on jonkin verran, mutta suuri osa tuottamistammemaailman parhaista raaka-aineista viedään eteläiseenSuomeen tai naapurimaihimme jalostettaviksi.Miksi haluamme, että työmme hedelmistä nautitaan muualla?Eikö olisi parempi luoda raaka-aineisiimme perustuvaa jalostusteollisuuttatänne, jolloin arvoketju säilyisi lappilaisten osaltalähes katkeamattomana? Elintarvike- ja luonnontuotealankehittäminen on Lapissa vielä aivan alkutekijöissäänkysynnästä huolimatta. Jalostukseen panostamalla voimmeluoda satoja uusia työpaikkoja maakuntaan, joten siksi alanliiketoiminnan kehittämiseen ja uusien yritysten synnyttämiseentulisi satsata konkreettisin toimenpitein.11Maalaisjärkeä maatalouteen

Avustamassa vasanmerkityksessäkesällä 2014. Vasanmerkitys onsukupolvet ja perheet yhteen tuova,yhteisöllinen tapahtuma.Maalaisjärkeä maatalouteen 12

LUONTO JA LUONNON-VARAT VOIMAVARANASeppo Saraspää kirjoittaa kirjassaan Punainen tupa ja erämaakuulleensa tarinan, jonka mukaan norjalainen pappi olitodennut, ettei halua taivaaseen, mikäli siellä on hilloja, lohiatai poroja. Tokaisun ymmärtää, sillä kaikki nämä luonnonvaratherättävät meillä Lapissa suuria intohimoja.Rajavartiolaitoksella työskennellessäni saimme ilmoituksen liianpienen silmäkoon verkoilla kalastavasta naapurista. Partio kävikeräämässä verkot pois, minkä jälkeen syyllinen ilmoittautuiitse ja kertoi maksavansa sakot mielellään, mutta vihjaisi, ettämyös käräyttäjän verkot kannattaisi käydä tarkistamassa, silläsiellä silmäkoko olisi vielä pienempi. Niin todella oli, ja näinkateus vei verkotkin vedestä, kalat säästyivät.Lohennousulla elinvoimaaMinusta on tärkeää, että luonnon monimuotoisuudestahuolehditaan Lapissa kaikissa uusissa teollisissa hankkeissaja että tavoitteeksi asetetaan myös vanhojen vääryyksienkorjaaminen, kuten vaelluskalojen palauttaminen vesivoimantuottamiseen valjastettuihin vesistöihin.Lohennousu Kemi–Ounasjoen vesistöalueelle loppui, kun vesivoimalaitoksetrakennettiin sotien jälkeen. Paikallisille asukkaillemaiseman ja kalastuskulttuurin menettäminen jätti jälkeensäkulttuurisen trauman ja toi mittavia taloudellisia menetyksiä.Toki voimalaitokset ovat tuoneet mukanaan myös taloudellistahyvinvointia, mutta eikö meillä tänä päivänä pitäisi olla mahdollisuusmolempiin, loheen ja vesivoimaan?On hämmästyttävää, ettei lohen palauttamista ole vielä yritettytosissaan. Toki käynnissä on lähivuosinakin ollut erilaisiahankkeita, jotka ovat tähdänneet lohen palauttamiseen, muttahankkeet ovat olleet mittakaavaltaan hyvin pieniä. Mikäli Kemi–14Luonto ja luonnonvarat voimavarana

Ounasjoen vesistöalueelle halutaan palauttaa elinvoimainen jaluonnonvarainen lohikanta, vaatii se mittaluokaltaan aivan eritason ponnistuksia.On hyvin ilahduttavaa, että Kemijoki Oy on ilmoittanut halustaanosallistua kunnollisten kalateiden rahoittamiseen, mikälisen velvoiteistutusten määrää vastaavasti vähennetään. Lohenpalauttamiseen tarvittaisiin kuitenkin myös valtion panostuksia,sillä jokivarren kuntien budjeteista ei voida irrottaa riittävääsummaa hankkeen toteuttamiseksi. Kalateiden hintalappukintiedetään, se on 11 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Isohaaranolemassa olevat kalatiet vaativat kahden miljoonan euronkorjausinvestoinnit. Vuosittaiset käyttökustannukset olisivat240 000 euroa.Puhumme siis loppujen lopuksi suhteellisen pienestä investoinnista,joka maksaisi itsensä hyvin nopeasti takaisin senkansantaloudellisten vaikutusten myötä. Kalastusmatkailuunvoitaisiin kehittää aivan uudenlaisia tuotteita, maan arvo jokivarrenkunnissa todennäköisesti nousisi ja niistä muodostuisiyhä halutumpia asumisen ja vapaa-ajan asumisen kohteita.Paikallisesti ei sovi unohtaa myöskään niitä positiivisia kulttuurisiavaikutuksia, joita kuolleen lohenkalastuskulttuurin elvyttäminentoisi mukanaan. Lohen palauttaminen on voimayhtiöidenvastuulla ja valtiolla on oleellinen rooli tässä prosessissa.Vanhat vääryydet on aika korjata.Kalateidenhintalapputiedetään,se on11 miljoonaaeuroa.Ylipäätään lohi on tärkeä osa elämää monella paikkakunnallaLapissa ja se voisi olla sitä vielä useammallakin. Lohen nousueri vesistöihin on varmistettava ja merikalastuksen sääntelynon toimittava siten, että riittävä nousulohien määrä pohjoisenvesistöissä turvataan. Olen itse sitä mieltä, että lohta merelläammatikseen kalastavien kanssa olisi neuvoteltava valtiontoimesta ja tarjottava heille kaikille mahdollisuus kiintiöistäänluopumiseen kohtuullista korvausta vastaan. Merellä pyydetynlohen arvo on mitätön verrattuna siihen, jonka kala saa noustessaankutemaan vaikkapa Tornionjokeen tai Tenolle.Nousun mahdollistaminen on elintärkeää myös lohen poikastuotonturvaamiseksi ja geneettisen monimuotoisuudenLuonto ja luonnonvarat voimavarana15

säilyttämiseksi. Istutuspoikasilla ei kyetä pitkällä tähtäimelläpitämään lohikantoja elinvoimaisina, vaan luonnonvalinnantulee toimia. On siis kaikilla tasoilla lohikantojen ja lappilaistenetu, että kaikkien lohelle luontaisten vesistöalueiden poikastuotantopotentiaalisaadaan käyttöön.Lehtimies Doug Larson kirjoitti aikoinaan, että mikäli ihmisetkeskittyisivät todella tärkeisiin asioihin, olisi maailmassapulaa onkivavoista. Vapoja meillä käsittääkseni riittää, muttakalastettavaa lohta voisi olla enemmänkin. Lohi on nyt tuotavatakaisin ja sen toteuttamiseksi tarvitaan vahva lappilainenrintama sekä riittävä poliittinen tahto.Oikeutta lappilaiselleelämäntavalleViime aikoina keskustelu on käynyt kuumana ns. pyydä japäästä -kalastuksen ympärillä. Itse en harrastusmuotoa ymmärrä,jos nyt en ole sitä kieltämässäkään. Mikäli maakunnanlehtien yleisöosastoja on uskominen, niin useimmat lappilaisetkokevat, että nämä harrastajat alistavat villin luontokappaleenomaksi leikkikalukseen. Kalastuksen tulisi virkistyskalastajallekinolla ensisijaisesti ravinnon hankkimista ruokapöytään. Siksiesimerkiksi Kemi–Ounasjoesta ei mielestäni missään nimessäpidä lohen palauttamisen jälkeen rakentaa pyydä ja päästä-kalastukseen perustuvaa matkailualuetta.Pidän itseäni luonnonystävänä, sillä pidän eläimistä, kannataneettistä metsästystä ja valitsen huolella ne harvat lihatuotteet,jotka ostan kaupasta. Anarkistisimpien eläinaktivistien mukaanei kuitenkaan ole eettistä tapaa hyötyä eläimistä, vaan ilmeisestijopa opaskoiraa tarvitseva sokeakin toimii kyseenalaisestialistaessaan eläimen hyötykäyttöönsä.Minun on vaikea nähdä perinteistä lappilaista elämäntapaaepäeettisenä. Riistaa, marjoja, sieniä ja yrttejä hankitaanluonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista nauttien, joetja järvet ovat täynnä villikalaa. Kaikki hyödyntämättä jäävätluonnonantimet, jotka voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi kantoja16Luonto ja luonnonvarat voimavarana

Suomen kokonaispinta-alasta. Se on enemmän kuin naapurimaammeViron pinta-ala.EnontekiölläNatura 2000-ohjelmalla onsuojeltu huikeat85 % kunnanpinta-alasta.Suurimmat suojelualueet sijaitsevat maamme pohjoisosissa.Lapin pinta-alasta on suojeltu pelkällä Natura-ohjelma36 396 km², mikä vastaa 39 prosenttia maakunnan pintaalasta.Enontekiöllä Natura 2000 -ohjelmalla on suojeltuhuikeat 85 prosenttia kunnan pinta-alasta.Suojelualueet ovat kunnille, yrityksille ja ihmisille luonnollisestiarvokkaita. Luontomatkailu on kehittyvä toimiala ja esimerkiksiEnontekiöllä matkailu tuo kokonaisuutena kunnan kassaankerrannaisvaikutuksineen yli 60 prosenttia verotuloista. Luonnonsuojelualueetovat merkittävä matkailullinen vetovoimatekijä,mutta toisaalta on syytä pohtia, tukahduttaako luonnonsuojelutässä mittakaavassa aluekehityksen tai halutaanko sitäpitää tavoitetilana?Suojelu tuo mukanaan myös menetyksiä esimerkiksi vähentyneidenmetsätaloustyöpaikkojen muodossa. Enontekiöllämatkailun kannalta merkittävät suurtunturialueet on rajattupois taloudellisesti tuottavasta matkailukäytöstä rajoittamallakaavoitusta ja liiketoiminnan harjoittamista sekä ylipäätäänliikkumista näillä alueilla. Myös tuulivoiman rakentaminen suojelualueilleon lähes mahdotonta, kaivostoiminnasta puhumattakaan.Useat Suomen kunnat ovatkin viime vuosina määränneetalueillaan sijaitseville suojelu- ja erämaa-alueille yleisen kiinteistöveroprosentin,mutta asia ei ole edennyt verotuksellisestikäytäntöön. Tämä johtuu Verohallinnon tulkinnasta, jonkamukaisesti se katsoo suojelu- ja erämaa-alueiden olevanlainsäädännössä muun maatilatalouden maata ja sen arvoksimääritellään nolla.Suojelu- jaerämaa-alueidenarvo = 0 €?Mielestäni kunnille tulisi kompensoida valtion suojelullisten toimenpiteidenaiheuttama taloudellinen haitta esimerkiksi verotuksenkautta. Näin myös paikallisten asenteet luonnonsuojeluakohtaan muodostuvat myönteisemmiksi ja kunnat saisivatparemmat resurssit osallistua kansallisomaisuuden hoitoon18Luonto ja luonnonvarat voimavarana

yhteistoiminnassa Metsähallituksen kanssa. Toinen vaihtoehtoolisi luoda joustavampia käytäntöjä suojelusäännöksistä poikkeamiseen.Nykyään tämä on lähestulkoon mahdotonta, olikansantaloudellinen peruste sitten miten vahva tahansa.Luonnon hyvinvoinnista on pidettävä huolta, mutta on muistettava,että myös ihminen on osa luontoa. Romantisoidussaluontosuhteessa ihminen ja kaikki ihmisen toimet nähdäänluontoon kuulumattomina. Realistisessa luontosuhteessa taaskorostuu luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Mielestäniolisi syytä kääntää katseet romantisoidusta luontosuhteestarealistisempaan näkökulmaan.Metsästyksen, kalastuksen ja porotalouden lisäksi Lapinluonnossa on oltava tilaa myös matkailulle, metsätaloudelle,tuulivoimaloille ja kaivoksille. Ainoastaan monipuolisella elinkeinorakenteellavoidaan luoda pitkälle tulevaisuuteen kantavaahyvinvointia ja uutta talouskasvua. Oleellisinta kuitenkin on,että päätösvalta siitä, miten eri alueita kehitetään, osoitetaanennen kaikkea paikallisille ihmisille.Kansallisomaisuuttamme ei pidämyydä eikä omistajaa yhtiöittääSuomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät ovat meille uusiutuvaluonnonvara sekä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinninlähde. Metsätalouden lisäksi metsät luovat edellytyksiä myösmuulle elinkeinotoiminnalle, kuten esimerkiksi matkailulle ja porotaloudelle.Metsien virkistyskäyttöarvo taas on suomalaisilleniin suuri, ettei sitä voida rahassa mitata. Pohjoisessa luontaiselinkeinottuovat edelleen jatketta monen perheen toimeentuloonja metsällä on valtavasti positiivisia vaikutuksiapohjoisen ihmisten hyvinvointiin sekä terveyteen. Siksi ontärkeää, että pidämme valtion maaomaisuudesta huolta javarmistamme metsien käyttöön perustuvat hyvinvoinnin jametsäluonnon monimuotoisuuden myös jatkossa.Suomessa on käyty pitkään keskustelua Metsähallituksenyhtiöittämisestä ja uudesta metsähallituslaista, jonka suhteenLuonto ja luonnonvarat voimavarana 19

on nyt kuitenkin onneksi otettu aikalisä. Julkisuudessa olleidenesitysten ytimessä on ollut Metsähallituksen metsätaloustoimintojenyhtiöittäminen, mille ei mielestäni ole olemassamitään perusteita. Tällaiset ehdotukset pitävät aina sisälläänriskin kansallisomaisuutemme hallinnan luisumisesta ulkomaisilletoimijoille. Suomalainen kansallisomaisuus on suomalaistakansallisomaisuutta ja sitä tulee hallinnoida suomalaisten toimesta.Tämä tulisi kuitenkin toteuttaa siten, että hallinnoinnistapäätetään yhä enenevissä määrin paikallisesti.Jos valtionmaita aletaanmyymään,mitäseuraavaksi?Mannerheiminpatsas?Kansallismuseonkokoelmat?Metsähallitus on siitä annetun lainkin nojalla dualistinen laitos.Sen tehtävänä on hoitaa, käyttää ja suojella hallinnassaanolevia luonnonvaroja sekä muuta omaisuutta kestävästi jatuloksellisesti. Tasapaino kestävyyden ja tuloksellisuuden välilläon onnistuttu tähän saakka kohtuullisesti säilyttämään, muttaviimeisinä vuosina tulostavoitteista on tullut kohtuuttomia.Valtio haluaa liikaa tuottoa omistuksistaan, mikä on johtanutsiihen, että meillä on väläytelty jopa maaomaisuuden myyntiäyhtenä vaihtoehtona tulostavoitteisiin pääsemiksi.Mielestäni tulostavoitteiden on oltava realistisia. Ne pitääpystyä täyttämään ilman maaomaisuuden myyntiä. Valtiontaloudenkestävyysvajeen korjaamiseen on löydettävä lääkkeetmuualta, niin ikäviä päätöksiä kuin edessä saattaakin olla.Samalla tulee kehittää metsäomaisuuden kansalliselle hyödyntämisellesellaisia muotoja, joiden avulla voidaan edistääyrittäjyyttä, biotaloutta ja kansalaisten hyvinvointia. Jos valtionmaita aletaan laajamittaisesti myymään, on sopivaa kysyä,mitä seuraavaksi? Mannerheimin patsas vai kansallismuseonkokoelmat?Valtion maa- ja vesiomaisuus on yhteistä kansallista omaisuutta,jonka kestävän käytön ja hyödyntämisen tulee nojatavahvasti paikallisuuteen. Laki velvoittaa Metsähallituksentoimimaan tuloksellisesti ja liiketaloudellisten vaatimustenmukaisesti, mutta näkisin tarpeellisena, että näistä vaatimuksistavoidaan poiketa, mikäli painava alueellinen tai paikallinensyy sitä vaatii. Kansallisomaisuuttamme on hyödynnettävävastuullisesti.20Luonto ja luonnonvarat voimavarana

Luonnon monimuotoisuudenvaaliminen kaikkien oikeusLuonnon monimuotoisuutta koskevista kansainvälisistäsopimuksista Suomea ohjaa muun muassa kansainvälinenbiodiversiteettisopimus (CBD). Metsähallitus on toiminnassaanYlä-Lapissa soveltanut sopimuksesta johdettuja vapaaehtoisiaAkwé:Kon-ohjeita, jotka on hyväksytty biodiversiteettisopimuksenseitsemännessä osapuolikokouksessa vuonna 2004.Ohjeet ovat osa sopimuksen toimeenpanoa ja ne velvoittavatsopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen ja paikallistenyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistätietoa, innovaatioita ja käytänteitä.Biodiversiteettisopimus velvoittaa siis Suomen valtion huomioimaanalkuperäiskansan eli saamelaisten lisäksi myös muutpaikalliset yhteisöt ja niiden jäsenet tasavertaisina ryhminä, joidenetua tulee edistää tasapuolisesti ja syrjimättömästi. CBD:nmääritelmän mukaisesti paikalliset yhteisöt voidaan määritelläyhteisöiksi, joilla on pitkä suhde maahan ja veteen, joilla neovat perinteisesti asuneet tai joita ne ovat käyttäneet. Paikallinenyhteisö on ihmispopulaatio erillisellä ekologisella alueella,joka on suoraan riippuvainen sen biodiversiteetistä ja luonnontuotteistaja joka on hankkinut perinteistä tietämystä seurauksenatästä riippuvaisuussuhteesta. Sopimuksen soveltaminenon kuitenkin aina jokaisen valtion oma kansallinen ratkaisu.Ylä-Lapinriekon ansapyytäjilläonperinteistätietoa riekonelintavoista,Väylänvarrenkyläyhteisöillälohesta.Suomessa ei ole koskaan selvitetty, mitä tällaisia paikallisiayhteisöjä maassamme on. Mielestäni sellaisia ovat paliskunnatsekä erilaiset kyläyhteisöt, joissa luontaiselinkeinoilla, kutenmetsästyksellä ja kalastuksella, on yhä edelleen suuri merkitysihmisten toimeentulon kannalta. On suorastaan ylimielistäväittää, että saamelaiskäräjät ainoana tahona pitäisi hallussaanperinteistä tietoa, joka liittyy esimerkiksi riista- ja kalakantojenkannanvaihteluihin tai porolaitumiin.Esimerkkejä tällaisesta tiedosta on koko maassa. Saaristossaon perinteistä tietoa merilintujen metsästyksestä, paliskunnissatietoa laidun- ja petoasioista, Ylä-Lapin riekon ansapyytäjillä onLuonto ja luonnonvarat voimavarana21

perinteistä tietoa riekon elintavoista ja Väylänvarren kyläyhteisöilläperinteistä tietoa niille tärkeästä lohesta. Keneltä on pois,mikäli myös tällaisen perinteisen tiedon suoja tunnustetaan?Biodiversiteettisopimuksella ja sen asianmukaisella tulkinnallavoitaisiin mielestäni turvata rikas ja laaja biodiversiteettiinliittyvä kulttuuriperintö maanlaajuisesti. Sillä voitaisiin osoittaapaikallisille yhteisöille niille kuuluvaa sananvaltaa niissäkysymyksissä, jotka suoraan koskettavat yhteisöjen elinalueita.Lappilaisten on hyödynnettävä tätä mahdollisuutta!OikeudenmukaistaalkuperäiskansapolitiikkaaSaamelaispolitiikka on ollut kuluneella hallituskaudella erityisenvahvasti esillä. Vireillä on useita saamelaisten asemaan alkuperäiskansanavaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, kuten uudensaamelaiskäräjälain säätäminen sekä ILO169-yleissopimuksenratifiointi. On valitettavaa, että kaikki saamelaisiin liittyvät lainsäädäntöhankkeetovat vahvasti politisoituneet ja polarisoituneet.Olet joko puolesta tai vastaan, muita vaihtoehtoja ei ole.Maa- javesialueidenomistus- jahallintaoikeuksiaeivoida ratkaistaoikeus- jaasutushistorianvastaisesti.Saamelaiskäräjälaki määrittelee, kuka on Suomessa saamelainenja kuuluu alkuperäiskansaan. Yksiselitteisen juridisenmääritelmän luominen saamelaisuudelle on haastavaa, muttaalkuperäiskansaan kuuluminen ei voi olla mielivaltainen asia.Suomessa osa alkuperäiskansaan historiallisesti ja kulttuurisestikiistatta kuuluvasta väestöstä on rajattu tämän ryhmänulkopuolelle saamelaiskäräjien poliittisen enemmistöntoimesta. Tämän enemmistön toimintaa voisi verrata siihen,että maamme hallitus päättäisi, ketkä äänestävät seuraavissavaaleissa.Alkuperäiskansakysymykseemme on lopultakin löydettävä oikeudenmukainenja kaikkien väestöryhmien oikeudet turvaavaratkaisu. Saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin onturvattava, mutta maa- ja vesialueiden omistus- ja hallintaoikeuksiaei voida ratkaista kansainvälisillä sopimuksilla oikeusjaasutushistorian vastaisesti. Saamelaiskäräjien vaatimuksilla22Luonto ja luonnonvarat voimavarana

Перспективное развитие в электроэнергетике.Результаты 2012-2013 гг.Постановление Правительства РФ от 17 октября 2009 г. N 823«О схемах и программах перспективного развития электроэнергетики»Корректировка Генеральной Схемыразмещения объектов электроэнергетикидо 2020 года с учетом перспективыдо 2030 года.Одобрена Правительством РФ(выписка из протокола заседанияПравительства РФ от 03.06.2010 №24)Минэнерго РФОАО «СО ЕЭС»ОАО «ФСК ЕЭС»Генеральная схема размещения объектовэлектроэнергетики на 15 лет(корректировка не реже 1 раза в 3 года)Результаты ОАО «ФСКЕЭС» в 2012 году:Схема и программа развития ЕЭСРоссии, включая развитие единойнациональной (общероссийской)электрической сети (ЕНЭС)напряжением 220 кВ и выше,на период 2012—2018 годов.Утверждена приказом МинэнергоРоссии от 13.08.2012 №387.ОАО «ФСК ЕЭС»ОАО «СО ЕЭС»Схема развития ЕЭС(включая Схему развития ЕНЭС)на 7-летний период(ежегодно, до 1 марта)Администрациисубъектов РФСхема развития электроэнергетикисубъекта РФна основании прогноза социально-экономическогоразвития на 5-летний период(ежегодно, до 1 мая)В составе работы выполнено ТЭО 50энергосетевых объектовИнвестиционная программаОАО «ФСК ЕЭС» на 2013-2017 гг.Утверждена приказом МинэнергоРоссии от 31.10.2012 №531Результаты ОАО «ФСКЕЭС» в 2013 году:Инвестиционные программы субъектов электроэнергетикиПроекты Схемы и программыразвития ЕЭС России и инвестиционнойпрограммы ОАО «ФСК ЕЭС»на 2013-2018 гг.Компания совместно с ОАО «СО ЕЭС»ежегодно разрабатывает и представляетв Правительство РоссийскойФедерации Схему и программуразвития Единой энергетическойсистемы России (ЕЭС России)на семилетний период.Главной задачей этого документаявляется содействие развитиюсетевой инфраструктуры и генерирующихмощностей, а также удовлетворениюдолгосрочного и среднесрочногоспроса на электрическуюэнергию и мощность.

monipuolista elinkeinorakennetta.Samalla meillä tulee ollaoikeus vaalia luontoa niin, ettäse takaa menestyksemme myösjatkossa.Lappi ansaitsee laajemmanitsemääräämisoikeuden.Vuonna 2000 suomalaiset söivätvuodessa henkeä kohti vähän yli12 kiloa kalaa, josta noin puoletoli kotimaista ja puolet ulkolaista.Vuonna 2013 söimme henkeä kohti14,6 kiloa kalaa, josta enää vain 3,8kiloa oli kotimaista ja 10,8 kiloa ulkomailtatuotua. Suhdeluku on pahastipielessä verrattuna siihen, millainenkalastus- ja kalankasvatuspotentiaalimaassamme on. Mikäli ottaisimmetavoitteeksi, että puolet kulutetustakalastamme olisi kotimaista, tarkoittaisise, että meidän pitäisi käyttääkotimaista kalaa noin 19 000 tonniaenemmän kuin nyt. Se on paljon.Sellaisen määrän pyytäminen jakasvattaminen tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksineentuhansia työpaikkoja.24Luonto ja luonnonvarat voimavarana

Lappi kuntoon!Voiko jo puhua perinteestä, joskahden lapsen kohdalla kätilönensimmäisellä kotikäynnillä onjuotu riekkopiirakkakahvit? Omien kokemustenimukaan terveyskeskuskätilöönsyntyy satojen kilometrien päässä synnytyssairaalastaasuville perheille odotusaikanaaivan erityinen suhde. Kun lapsi syntynyt jatuotu vihdoin pitkän matkan päästä kotiin,sitä pitää juhlia! Riekkopiirakkaaon meillä tarjottu myösristiäisvieraille.Lappi kuntoon!25

Ei ole vaikea kuvitella, millaista tältä pohjalta rakennettavaarktinen “politiikka” on. Eri ministeriöiden arktiseen alueeseenliittyvien toimien kokoaminen yhteen muistuttaa strategiaa yhtävähän kuin virkamiesseuranta poliittista priorisointia ja ohjausta.Suomen arktisella politiikalla ei ole suuntaa, eikä sitä johdakukaan. Aluepolitiikasta on muodostunut kirosana, vaikka juurinyt on aika tehdä arktista aluepolitiikkaa. Muuten menetämmetämän alueen meille tarjoamat mahdollisuudet.Suomenarktisessastrategiassaon 53tavoitetta ja124 toimea.Työryhmillä ja neuvottelukunnilla on roolinsa politiikkaohjelmiamuotoiltaessa, mutta jossain vaiheessa muotoiltua politiikkaaon alettava toteuttaa. Kenties tulevien eduskuntavaalienjälkeen olisi hyvä hetki terävöittää Suomen arktista politiikkaaesimerkiksi antamalla selkeä priorisointivastuu jollekin ministerivaliokunnalleja toimeenpanovastuu esimerkiksi valtioneuvostonkanslian taloudellisten ulkosuhteiden yksikölle. Samallavoisi lopettaa kotimaisen arktisen politiikan liturgiaan kuuluvanylivertaisesta osaamisesta ja mahdollisuuksista toitottamisen,ja aloittaa vahvan osaamisen viennin ja mahdollisuuksiintarttumisen.Norjassa pohjoiset alueet ovat olleet hallitusohjelmien keskiössäjo reilun vuosikymmenen. Pohjoisten alueiden politiikkanähdään kansallisena prioriteettina ja tulevaisuuden turvana.Alue-, elinkeino- ja työpolitiikassa pohjoisilla lääneillä yliopistoineenja tutkimuskeskuksineen on eräänlainen erityisasemakoko maan arktisen politiikan näyteikkunoina ja vetureina.Valitettavasti Suomessa on toisin. Pääkaupungissa moni onhuomannut arktisten mahdollisuuksien olevan koko Suomenasia, mutta Lapin maanteiden kunto, elinkeinorakenteen vahvistaminentai työllisyystilanne nähdään edelleen kokonaisuudestaerillisinä palasina, eikä niitä kohtaan löydy mielenkiintoamuiden alueiden murheiden rinnalla. Tähän on tultava muutos!Arktisella politiikalla ei luoda kasvua ja työpaikkoja koko Suomeenellei sen kannalta keskeisten kansallisten resurssien eliarktisen luonnon sekä lumi- ja jääolosuhteiden sijaintialueidensaavutettavuudesta ja elinvoimasta pidetä erityistä huolta. Nyton aika puhua arktisesta aluepolitiikasta!28Lappi kuntoon!

Vauhtia rajayhteistyöhönArktinen alue on erityisesti Pohjoismaista keskusteltaessa yksikokonaisuus ja sitä tulisi tulevaisuudessa kehittää yhä enemmänyhdessä ainakin Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken. Onvalitettavaa, että tämänkään suhteen ei ole olemassa riittävänvahvaa poliittista tahtoa eivätkä vanhat yhteistyörakenteet toimi.Erityisesti infrastruktuuria tulisi rakentaa yhteistyössä kaikkienmaiden logistiset tarpeet huomioiden ja samalla kiinnittäähuomiota alueen julkisiin palveluihin, joiden suhteen yhteistyötävoitaisiin syventää usealla tasolla. Ruotsin ja Suomen poliisiyhteistyöon saatu jollain tasolla sujuvaksi, mutta Norjan kanssatoimivaa yhteistyörakennetta ei ole. Sama koskee terveydenhuollonpalveluita.Rajaesteiden purkamisesta on keskusteltu vuosikausia.Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta jossainontuu, sillä konkreettisia avauksia ja toimenpiteitä onvarsin vähän. Paradoksaalisesti rajaesteet tuntuvat virallistenselvitystenkin mukaan vain lisääntyvän. Suurin syy lienee aidonpoliittisen tahdon puuttuminen.Millainenvoisi ollayhteispohjoismaisenarktisenaluehallinnonmalli?Mikäli jokin rakenne on toimimaton, tulisi meidän uskaltaa rohkeastitarkastella sen muuttamista ja pohtia keinoja yhteistyönlisäämiseksi. Voisiko siis olla, että arktiseen aluekehitykseensaataisiin lisää vauhtia, mikäli esimerkiksi Suomi, Ruotsi jaNorja neuvottelisivat kolmenvälisen valtiosopimuksen arktisestayhteistyöstä ja rajaesteiden purkamisesta sekä kansallistenlakien harmonisoinnista? Samaten meidän tulisi pohtia,millainen on paras mahdollinen rakenne pohjoismaistennäkemysten yhteensovittamiselle? Onko se keskushallintojohtoinen,kuten nyt, vai voitaisiinko paikallisia rajaseudun kuntiaja alueita osallistaa nykyistä paremmin? Millainen voisi ollayhteispohjoismaisen arktisen aluehallinnon malli?Olemme lukittautuneet pohjoismaisen yhteistyön suhteencross-border-ajatteluun. Yhteistyötä tehdään aina rajan ylitseeli este on jo lähtökohtaisesti olemassa. Tämän sijasta meidäntulisi siirtyä no-border-ajatteluun. Rajaesteiden poistaminenLappi kuntoon! 29

Pohjoismaissa on kansantalouden kannalta järkevää ja vapaaliikkuvuus asumisen, opiskelun, työskentelyn ja yrittäjyydensuhteen hyödyttää meitä kaikkia. Samaa koskee yhteisestituotettavia julkisia palveluita. Maailmassa on vain vähän maita,joiden kesken voidaan tehdä turvallista ja kaikkia osapuoliahyödyttävää rajatonta yhteistyötä. Juuri tämän vuoksi meidäntulisi tarttua tähän mahdollisuuteen. Pohjolan ei tule tuntearajoja.Lähipalvelut turvattava myöstulevaisuudessaSuomen perustuslaissa on turvattu jokaiselle oikeus yhdenvertaisuuteen.Tulevissa palvelurakenneuudistuksissa on varmistettava,että lappilaisille taataan yhdenvertaiset peruspalvelutEtelä-Suomen asukkaiden kanssa.Seuraavalla hallituskaudella tullaan edelleen keskustelemaanmuun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta,jonka tavoitteena on ollut perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon välisten raja-aitojen purkaminen sekäpalveluiden tehostaminen. Nämä tavoitteet ovat hyviä, muttameidän on jatkossakin pidettävä huolta siitä, ettei palveluidenjärjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen pois kunnilta johdasiihen, että palvelut ja päätäntävalta karkaavat pois Lapista.Tähän saakka on näyttänyt siltä, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluistammetullaan päättämään Oulussa. Oulunyliopistollisen sairaalan erityisvastuualue kattaa 51,1 % maanpinta-alasta, joten järjestämislaissa on mielestäni selkeästimääriteltävä, mitkä ovat sellaisia lähipalveluita, jotka on tuotettavalähellä kansalaisia. Laissa on asetettava selkeät kilometrirajatsille, kuinka kaukana vaikkapa lääkärin vastaanotto voiasiakkaasta sijaita.Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio eisaa tarkoittaa palveluiden keskittämistä eikä kaikkia terveydenhuollonpalveluita voida nostaa pyörien päälle. Yhtä vähänkuin palveluita, myöskään hallintoa ei saa keskittää, vaan setulisi pikemminkin elinvoiman lisäämiseksi hajauttaa maakun-30Lappi kuntoon!

tiin. Syrjäseutujen äänen tulee kuulua päätöksenteossa.Erityisesti myös peruskoulutusta ja toisen asteen koulutustakoskevat lainsäädäntöhankkeet edellyttävät lappilaisiltatehokasta edunvalvontaa. Lapin kouluverkostoa ei voida enäänykyisestä juurikaan supistaa, mutta palveluita voidaan kehittääesimerkiksi liikkuvia ja sähköisiä palveluita lisäämällä, aivankuten terveyskeskusverkostonkin osalta.Uuden oppimisteknologian ja tietoverkkojen tulee mahdollistaatasalaatuinen opiskelu maan jokaisessa kolkassa sen sijaan,että etäopiskelupäivien varjolla karsittaisiin opetuksesta. Erilaisillaetäopiskeluun perustuvilla ratkaisuilla voidaan toki pitkälläaikavälillä säästää henkilökustannuksissakin, sillä tietoverkotmahdollistavat yhteistyön eri koulujen ja opiskelijaryhmienvälillä etäisyyksistä riippumatta, mikä osaltaan voi parantaaopetuksen laatua.Syrjäseutujenäänen tuleekuuluapäätöksenteossa!Kouluverkon perustana täytyy mielestäni yhä olla se, ettäoppilas voi asua kotonaan. Nykyinen säädös, jonka mukaanperuskoulua käyvän lapsen edestakainen koulumatka ei saaylittää 2,5 tuntia, on jo nykyisellään tiukka. Aikamäärettä ei saaainakaan kasvattaa entisestään. Toisen asteen koulutuksenosalta olisi suotavaa, että lukioon tai ammattiopistoon taataanmahdollisuus vähintäänkin oman seutukunnan sisällä.Harvaan asutuilla alueilla opiskelemaan lähtevä joutuu väistämättämuuttamaan pois kotoa jo nykyiselläänkin. Esimerkiksikilpisjärveläisille lähin lukio sijaitsee Hetassa 170 kilometrinpäässä ja lähin ammatillinen oppilaitos Muoniossa 190 kilometrinpäässä. Siksi mielestäni pitäisikin pohtia, voitaisiinkotoisen asteen koulutusta kehittää siten, että opiskelija voisietäyhteyksiä ja etäopetusta hyödyntäen opiskella esimerkiksijoka toisen viikon kotoa käsin.Sataprosenttisen etäopiskelun kannalla en missään nimessäole. Koulu on ennen kaikkea sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö,jossa opiskellaan varsinaisten oppiaineiden lisäksi myössosiaalisia taitoja elämää varten. Siksi on tärkeää huolehtia,että opettajia löytyy Lappiin jatkossakin. Opettajien koulutuk-Lappi kuntoon! 31

sen säilyttäminen Lapin yliopistossa turvaa tämän mielestäniparhaiten. Tässä kohtaa lukioiden osalta on muistettava, ettäilman lukiota moni Lapin peruskouluista jäisi ilman muodollisestikelpoisia aineenopettajia, joita lakisääteinen opetusedellyttää. Erityisen harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla lukionja perusasteen 7.–9.-luokkien opetus on kokonaisuus, jossayhdistelmäviroilla on taattu ja taataan jatkossakin laadukasopetus kouluissa.IhmistenturvallisuusedellyttääturvallisuusviranomaistenläsnäoloaLapissa.Ihmisten turvallisuus edellyttää myös valtion turvallisuusviranomaistenläsnäoloa Lapissa. Niin poliisin, rajavartiolaitoksenkuin tullinkin toimintoja on viimeisinä vuosina tehostettu.Tehostamistoimet ovat johtaneet siihen, että pahimmillaanLapissa lähin poliisipartio voi olla parinsadan kilometrin päässä.Kun partion vasteajat hälytyksiin nousevat useisiin tunteihin,ei voida enää puhua perustuslailla taatusta oikeudestaturvallisuuteen. Puhumme lopulta valtiontalouden kannaltahyvin pienestä toimenpiteestä vaatiessamme viranomaistenresurssien lisäämistä harvaan asutuilla alueilla. Valtion turvallisuusviranomaistenvetäytymiselle pohjoisesta on nyt lopultakinlyötävä piste!Tulevalla hallituskaudella tullaan keskustelemaan tietysti myössiitä, mistä rahoitus julkisiin palveluihin otetaan. Veronkorotustentie on kuljettu loppuun. Palveluita ja investointeja voidaanrahoittaa ainoastaan suuntaamalla jo nyt käytettäviä resurssejauudelleen. Väistämättä se tarkoittaa myös sitä, että jostain onkarsittava, jotta johonkin muuhun voidaan panostaa. Julkisiamenoja on kautta linjan supistettava ja olennaisinta on pyrkiätoimintojen tehostamiseen sekä turhan sääntelyn purkamiseen.Ihmisten ja yritysten elämästä on tehtävä joustavampaa,ja siksi mielestäni julkisen sektorin karsiminen on aloitettavaministeriöistä.Suomessa 12 eri ministeriöissä työskentelee noin 4 200 henkilöäja poliittiset esikunnat ovat kaksinkertaistuneet viimeisessäkymmenessä vuodessa. Eri ministeriöiden välinen koordinaatioon myös vakavasti puutteellista. Hyötyisimme kaikki, mikäli ministeriöidenmäärä pudotettaisiin kahdeksaan ja vähennettäisiinnäin välittömästi noin 500 henkilötyövuotta. Mikäli samalla32Lappi kuntoon!

tarkasteltaisiin valtion aluehallintorakenteita Lapin aluekokeilunmukaisesti ja yhdistettäisiin prosessissa maakuntaliittojen,ELY-keskusten sekä aluehallintovirastojen voimavaroja, voisimmehelposti säästää kansantaloudessamme vuositasolla noin0,5–1 miljardia euroa. Ministeriöiden määrän vähentäminenjohtaisi myös tarpeettomien lainsäädäntöhankkeiden hautaamiseenja olisi omiaan vähentämään tarpeetonta sääntelyä.Etelässä palveluita on mahdollista keskittää, täällä se on useinjo pelkästään maantieteellisten etäisyyksien vuoksi mahdotonta.Kuntien velvoitteiden ja tehtävien karsiminen on oleellistasaada käyntiin välittömästi, mutta palveluiden järjestämistäkoskevassa lainsäädännössä tarvitaan alueelliset erityispiirteethuomioivia ratkaisuja. Suomi tarvitsee myös innovatiivisia kokeiluja,joista yksi on perustulo. Mielestäni Lapin tulee tulevallahallituskaudella toimia pilottimaakuntana, jossa perustulonvaikutuksia väestön hyvinvointiin ja toimeentuloon mitataan.Järjestelmän rakentaminen on haastavaa, mutta oikeinrakennettuna se tekee työn tekemisen aina kannattavaksi jamahdollistaa mittavan byrokratian karsimisen.Saavutettavuus onelinkeinojen elinehtoPisararataa pitkin ei päästä Jäämerelle eikä länsimetronrakentaminen luo uusia arktiseen alueeseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.Lapin tieverkosto jatkaa rapistumistaanulkomaisten rekkojen painon alla samalla kun Tampereellerakennetaan kaupunkiraitiotietä. On pakko kysyä, onko painopisteetnyt varmasti valittu oikein tulevaa kehitystä silmälläpitäen?Voisikoperustulonvaikutuksiaväestönhyvinvointiinja toimeentuloonpilotoidaLapissa?Lapissa saavutettavuus on elinkeinojen elinehto ja autottomuusvalitettavan usein synonyymi työttömyydelle. Suomenarktisen aluepolitiikan on lähdettävä siitä, että Lapissa eipelkästään säilytetä edellytyksiä elää, opiskella, tehdä työtäja yrittää, vaan myös kehitetään niitä voimakkaasti. Ollakseenuskottava arktinen toimija on valtion panostettava maakunnalliseeninfrastruktuuriin, liikenneväyliin ja tietoliikenneyhteyksiin.Lappi kuntoon! 33

Maakunnankehittämisvastuuntulisi ollalappilaisillaitsellään!Mielestäni lentoliikenne on lopultakin avattava aidosti vapaallekilpailulle ja Finavian on muutettava strategiaansa siten, ettäse ryhtyy aktiivisesti myymään Helsinki-Vantaan ohella myösmuiden lentoasemiensa palveluita eri lentoyhtiöille. Valtiontaas on muutettava lentoliikennestrategiaansa siten, ettei seperustu enää kokonaisuudessaan Helsinki-Vantaan lentoliikenteenkehittämisen varaan. Toimivat lentoliikenneyhteydet ovatmatkailun kehittämisen perusta, eikä meillä ole varaa menettäämatkailijoita puutteellisten yhteyksien takia. Näin kuitenkin tapahtuuja kansantaloutemme kärsii satojen miljoonien eurojentappiot joka vuosi lentoliikennejärjestelmämme Helsinki-keskeisyydentakia.Ongelmallista arktisen strategian suunnittelussa tuntuu olevanse, että kaikki peruslinjaukset tehdään aina hallituskausi kerrallaan,kun olisi jo korkea aika ryhtyä katsomaan kauemmaksitulevaisuuteen. Poliitikkojen tulisi tiedostaa, ettei vaikkapakaikkia infrastruktuurihankkeita voi perustaa pelkästään olemassaolevalle tarpeelle, vaan on tärkeää huomata, että vahvainfrastruktuuri tuo mukanaan aina myös uusia innovaatioita jamahdollisuuksia.Laajempi alueellinenitsehallinto LappiinKaikki viimeaikaiset suuret valtiolliset uudistukset, kutenkunta- ja soteuudistus, ovat kompastuneet samaan ideologiseenharhaan. Koko Suomi on näissä uudistuksissa laitettusamaan, Helsingissä sorvattuun muottiin, vaikka se mikä toimiiVantaalla, ei mitä todennäköisimmin toimi sellaisenaan Savukoskella.Päättäjien on turha odottaa luovuuden kukoistavanyhteiskunnassa, jos he eivät itse kykene alueiden erityispiirteethuomioiviin ratkaisuihin ja aluekohtaiseen lainsäädäntöön.Mielestäni laajempi alueellinen itsehallinto maakunnissa voisipoikia parempia tuloksia niin kansantalouden kuin lappilaistenhyvinvoinninkin kannalta. Maakunnan kehittämisvastuun tulisiolla lappilaisilla itsellään, ja tämän kehittämisvastuun tulisikattaa koko maakunnallinen julkinen talous kuitenkin kunnal-34Lappi kuntoon!

lista itsehallintoa kunnioittaen. Uskon itse vahvasti siihen, ettämitä lähemmäs päätöksenteko tuodaan niitä, joita se lopultakoskettaa, sitä parempia ja vaikuttavampia tuloksia saadaanaikaiseksi.Laajemman alueellisen itsehallinnon taloudellisia vaikutuksia onhaastavaa täysin hahmottaa, eikä asiaa ole tutkittu kattavasti.Lapin vertaaminen Ahvenanmaahan maakunnallisen itsehallinnonvaikutusten arvioimiseksi on tietysti kaukaa haettua, muttaon merkillepantavaa, että Ahvenanmaalla on Suomen pienintyöttömyysaste ja onnellisimmat ihmiset. Voisimmeko oppiajotain heiltä, jos saisimme käyttöön keinot, joilla Lappi voisiaidosti pyrkiä samaan?Mielestäni meidän on aika luoda seuraavalla hallituskaudellaLappiin oma aluemalli ja selvittää, miten se olosuhteisiimmesoveltuisi.Läheisyysperiaatteenmukaan julkisenvallan päätöksettulisi tehdämahdollisimmanlähellä ihmistä.Vallan karatessakauemmas silläon tapanabyrokratisoitua.Lappi kuntoon! 35

Briteille ei tunnetusti PetteriPunakuono maistu, mutta lappilaisetraaka-aineet soveltuvatloistavasti cross-kitchen-herkkuihin, joitasopii tarjoilla myös kansainvälisille vieraille.Sorsan täkkäsuikaleista syntyy mainiolappilainen tikka masala ja sushiin käylohen ja siian lisäksi myösporon- tai hirvenliha.Lappimahdollisuus kokoSuomelleLappi mahdollisuus koko Suomelle36

LAPPI – MAHDOLLISUUSKOKO SUOMELLEMaamme talouskasvun siemenet itävät nyt pohjoisessa, jotenvaltion on tulevalla hallituskaudella nostettava arktinen aluepolitiikkaoman toimintansa keskiöön. Se, mikä Suomelle onjuhlapuheissa arktista tulevaisuutta, on Norjalle ja Ruotsille tätäpäivää. Meillä ei ole varaa jäädä jalkoihin.Matkailun, kaivosteollisuuden, biotalouden, arktisen testausjakoulutustoiminnan ja kylmäteknologian mahdollistamienpalvelinratkaisujen avulla Lappiin voidaan rakentaa tuhansiatyöpaikkoja. Lappi todella on mahdollisuus koko Suomelle jaaluepolitiikka oikein toteutettuna on kannattavaa koko kansantaloudenkannalta.TyöpaikkojaLappiinmatkailun,kaivosteollisuuden,biotalouden,arktisentestaus- jakoulutustoiminnanjakylmäteknologianmahdollistamienpalvelinratkaisujenavulla!Kuntien taloudellinen kantokyky ei yksin riitä luomaan Suomenarktiselle alueelle sellaisia palveluita ja yhdyskuntarakenteita,joita tarvitsemme alueen kehittämiseksi. Elinvoiman säilyttämisenkannalta on tärkeää turvata myös riittävät julkiset palvelutalueella sekä harkita, voidaanko valtion virastoja ja laitoksia sijoittaapohjoisimpaan Suomeen. Ensimmäisenä mieleen tuleeMetsähallituksen pääkonttori, joka nykyään sijaitsee Vantaalla.Missään muualla Suomessa ei tavata sellaisia luonnonvarojakuin napapiirin yläpuolella. Näihin luonnonvaroihin lukeutuvatkaivosmineraalien ja metsävarantojen lisäksi vaikkapa villilohija riista, joiden matkailullinen potentiaali on vielä suurimmaksiosaksi hyödyntämättä. Porotaloudessa taas piilee merkittäväyhteiskunnallinen mahdollisuus, kunhan elinkeinonharjoittamisenedellytykset saadaan kuntoon valtion peto- ja tukipolitiikkaamuuttamalla. Maatalousyrittäjyydestä – kuten yrittäjyydestäylipäänsä – on tehtävä myönteinen ja houkuttelevavaihtoehto työllistyä ja työllistää niin Lapissa kuin muuallakinSuomessa.Norjalaiset myyvät tavallista hanavettä huikeaan litrahintaanYhdysvaltain markkinoille, joten mikä estää aitojen luonnon-37Lappi mahdollisuus koko Suomelle

tuotteiden jalostamista luksustuotteiksi? Valtion toteuttamanmatkailun edistämisen lisäksi voisi olla tarpeen pohtia keinoja,joilla valtio voisi edistää suomalaisten luonnontuotteiden markkinointiaulkomailla sekä aktiivisesti poistaa niitä rajaesteitä,jotka vaikeuttavat elintarvikkeiden vientiä ulos Euroopan omiltasisämarkkinoilta. Lappi tarjoaa luovia ratkaisuja niin valtion kuinyrittäjienkin toimintojen sijoittamiseen. Miltä kuulostaisi vaikkapaarktinen sairaala puhtaan luonnon ja ilman lähteillä?Lämpöä matkailupullankohottamiseenMatkailu on 14 miljardin euron pulla, jonka rusinoista kaikkiovat kiinnostuneita. Ala on kasvanut yli 20 prosenttia viimeisenviiden vuoden aikana. Erityisen vakuuttavaa kasvu on aikana,jolloin Suomen perinteiset vientialat painivat rakennemuutoksenkourissa.Lapissa matkailulla on valtava aluetaloudellinen merkitys.Koko Lapin vuotuinen välitön matkailutulo on noin 600 miljoonaaeuroa eli noin 3 300 euroa jokaista lappilaista kohden.Useissa Lapin kunnissa matkailun suhteellinen osuus kaikkientoimialojen liikevaihdosta lähentelee 50 prosenttia ja on jopaylikin.Lapinmatkailullesaavutettavuuson kaikkikaikessa.Lapin matkailulle saavutettavuus on kaikki kaikessa ja siksionkin hämmentämää, että riittävän kattavia lentoliikenneyhteyksiämaakuntaan ei ole onnistuttu rakentamaan. Matkanjärjestäjätmenettävät miljoonien arvosta myyntiä vuosittain,koska tarjottujen reittilentojen määrä ei vastaa niiden kysyntään.Matkailun lisäksi toimivia lentoliikenneyhteyksiä tarvitaanniin ilma-alusten kuin ajoneuvojenkin kylmätestaustoiminnassa.Myös metalli-, puu- ja kaivannaisteollisuus on riippuvaistakansainvälisestä saavutettavuudesta.Matkailun kehittämistä Lapissa vaikeuttavat myös Suomenvarsin tiukat luonnonsuojelusäädökset. Esittäessäni vuosisitten tarkasteltavaksi mahdollisuutta perustaa erämaahotelliKäsivarren erämaa-alueen sisälle, herätti ehdotus heti vilkastaLappi mahdollisuus koko Suomelle38

Jokainenkaivos ontapauskohtainenkokonaisuus.ja varsin värikästä keskustelua. Useilla heräsi erämaahotellistavälittömästi mielikuva monikerroksisesta rakennelmastavalomainoksineen, kun taas itse olin tarkoittanut laadukastamajoitusta erämaan rauhassa pienine oheispalveluineen.Erämaahotellin avulla voitaisiin suunnata matkailijavirtojaparemmin alueen sisällä ja siten osaltaan rajoittaa luonnonkulumista. Nykyisen lainsäädännön nojalla tämä ei kuitenkaanole mahdollista, vaikka mielestäni elinkeinoja pitäisi kehittääyhdenvertaisesti myös suojelu- ja erämaa-alueilla.Valtiolta kaivataan apua matkailuelinkeinon kehittämiseen.Kasvulle tulee luoda edellytykset sinne, missä se on mahdollista.Tämän luulisi olevan valtion intresseissä tällaisenataloudellisen taantuman aikana. Ensisijaisesti tulee huolehtiamatkailualueiden saavutettavuudesta ja kansainväliseenmatkailumarkkinointiin panostamisesta. Verotuspolitiikalla onvarmistettava, että yrityksillä on aito mahdollisuus kasvuun.Byrokratiaa ja sääntelyä on purettava sekä raivattava tieltä nelainsäädännölliset esteet, jotka rajoittavat kansallisomaisuutemmekestävää hyödyntämistä matkailussa.Mineraalivarantojahyödynnettävä älykkäästiKeskustelu kaivosteollisuuden puolesta ja sitä vastaan onkäynyt Suomessa kuumana jo pitkään. Harva meistä on valmispalaamaan aikaan ennen kaivosteollisuuden tuottamien mineraalienmahdollistamia hyödykkeitä. Toisaalta kukaan meistätuskin on valmis ottamaan takapihalleen sellaista kaivosta,joka vaarantaa ympäristön peruuttamattomasti.Mielestäni jokainen kaivos on tapauskohtainen kokonaisuusja sellaisina niitä myös tulee arvioida. Talvivaarasta muodostuiesimerkki täydellisestä epäonnistumisesta. Suurikuusikon kultakaivosKittilässä taas on esimerkki kaikkien eri elinkeinojenintressien onnistuneesta yhteensovittamisesta alueella.Kaivoksista on keskusteltu paljon myös Lapissa. Toisessavaakakupissa puheissa painaa aina talouskasvu ja työpaikat,39Lappi mahdollisuus koko Suomelle

toisessa taas ihmisten huoli ympäristöstä ja Lapin imagosta.Mielestäni kaikkien kaivosten suhteen on oleellista, ettäpäätösvalta niiden toteuttamisen suhteen osoitetaan paikallisilleitselleen ja että kaivosten ympäristövaikutusten arvioinnittoteutetaan kattavasti. Kaivosteollisuuden menetelmienkehittyessä yhä useampi kaivos voidaan toteuttaa ilman, ettäluontoarvoja alueilla vaarannetaan. Tämä vaatii kuitenkin määrätietoistatyötä ja kärsivällisyyttä.On sääli, että samalla kun olemme puhuneet pitkään kaivostoiminnanmahdollisuuksista ja antaneet kaivostoiminnan tulojenvalua ulkomaille, olemme vaikeuttaneet merkittävästi pienimuotoista,kotimaista kullankaivutoimintaa. Uusi kaivoslakioli tässä mielessä katastrofi ja onneksi sen pahimpia ongelmiaon pyritty korjaamaan. Olisi häpeällistä, jos pienimuotoinen,kotimainen kullankaivu loppuisi elinkeinona, elämäntapana jaharrastuksena. Perinteinen kullankaivu on osa Lapin historiaaja kulttuuriperintöä, ja se on myös yksi maakuntamme matkailuvalteista.Vihreä talous on tulevaisuuttaVihreä talous tarkoittaa tavoitetta edistää taloudellisesti,ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. TarvitsemmeSuomeen kipeästi lisää kotimaista uusiutuvaa energiaa, puhdastaruokaa ja panostuksia biotalouteen. Energiapolitiikkammesuunta on selvästi kohti uusiutuvien energianlähteiden yhätehokkaampaa hyödyntämistä niin sähköntuotannossa kuinmyös liikennepolttoaineissa.Lapissa on valtavasti mahdollisuuksia uusiutuvan energiansuhteen. Myös turve on uusiutuva luonnonvara ja sellaisenasitä myös pitää verotuksessa kohdella. Tuulivoimalat eivät sovimaisemallisesti joka paikkaan, mutta myös niiden määrää voidaankohtuullisella tavalla lisätä. Erityisen kiinnostavia paikallisiavihreän energian hankkeita olisivat tuuli-pumppuvoimalat,joissa on ratkaistu tuulienergian huonoin puoli, eli säätövoimantarve, pumppuvoimalan avulla. Tällaista hanketta suunnitellaanEnontekiön Kilpisjärvelle ja muuallakin Lapissa olisi mahdollisuuksia.Sen sijaan vesivoiman lisärakentamista emme tarvit-Lappi mahdollisuus koko Suomelle 40

se, eikä sellaisesta kannata edes keskustella ennen vaelluskalojenpalauttamista valjastettuihin vesistöihin.Erityisenkiinnostaviapaikallisiavihreänenergianhankkeitaolisivattuuli-pumppuvoimalat.Biotaloudella tarkoitetaan kaikkia uusiutuvia luonnonvarojatuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoasekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteidenkulutusta. Suomessa merkittävin uusiutuva luonnonvara onpuu. Biotalous voi lähitulevaisuudessa työllistää Suomessasatojatuhansia ihmisiä, mutta mikäli se aiotaan käynnistäälaaja-alaisesti, tarvitaan siihen yhteiskunnan tukea. Biotalouson ratkaisu moniin tulevaisuuden ongelmiin niin energiantuotannon,elintarvikkeiden kuin metsä- ja kemianteollisuudenkinsuhteen ja erityisesti Lapille biotalous on suuri mahdollisuus.Täällä jos missä tarvitaan hajautettua energiantuotantoa jameillä on myös valtavasti luonnonvaroja, joita voidaan hyödyntääkestävästi.On muistettava, että vihreä kasvu ja biotalous vaativat luonnonvarojemmehyödyntämistä. Jokaista metsäsaareketta eisiis voida suojella, tuulivoimaloille on löydyttävä tilaa ja turvettaon pystyttävä hyödyntämään älykkäästi energiantuotannossaja biohajoavissa tuotteissa.Valokuidulla maailmalleTiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämisen tulisi olla olennainenosa Suomen arktista strategiaa ja strategiassa todetaankin,että pohjoisten yhteyksien hyödyntäminen parantaa olennaisestiSuomen kilpailuasemaa tietointensiivisen teollisuudensijoittumisessa tilanteessa, jossa ne voitaisiin yhdistää Koillisväylänsuuntaiseen, Euroopan ja Aasian yhdistävään tietoliikenneyhteyteen.41Lappi mahdollisuus koko SuomelleOngelmaksi strategiassa nousee sana ”hyödyntää”, sillähyödynnettävää ei vielä ole. Lapissa on alueita, joissa edesvirkamiesverkko VIRVE ei toimi. Teleoperaattorit eivät oleolleet kiinnostuneita rakentamaan yhteyksiä harvaan asutuilleseuduille, vaikka ne siihen valtion tukea saavatkin. Valtiontulisi harkita, pitäisikö sen toimia rakentajana yhteydelle, jonkaavulla mahdollistettaisiin riittävän kapasiteetin tiedonsiirto SuomestaNorjaan ja myöhemmin edelleen Aasiaan, tai voisiko se

nostaa teleoperaattoreille rakentamisesta maksettavaa tukea.Kuituyhteyden rakentamisella olisi joka tapauksessa suurikansantaloudellinen merkitys..On täysin selvää, että niin julkisen kuin yksityisenkin sektorintiedonsiirtotarpeet kasvavat tulevaisuudessa ja palveluidensiirtyessä yhä enenevissä määrin sähköisiksi, tarvitaan sähköisenasioinnin mahdollistavia tietoliikenneyhteyksiä, jotka vielätoistaiseksi puuttuvat suuresta osasta Lappia.Lapissa sijaitsevat radioteleskoopit ja muut tutkimuslaitoksettarvitsevat toiminnassaan nopeita tietoliikenneyhteyksiä.Kilpisjärvellä sijaitsevalla, Suomen suurimmalla radioteleskoopilla,KAIRAlla, ei ole riittävää tiedonsiirtokapasiteettia, vaansen tuottama data joudutaan toimittamaan erillisillä kovalevyilläOuluun tarkempaa analysointia varten. Tämä on karu totuussiitä tietoyhteiskunnasta, jossa elämme.ValokuidunjatkaminenTromssastaKoillisväylääpitkin Aasiaanavaisi huikeitamahdollisuuksia.Rovaniemelle suunniteltu EU:n arktinen informaatiokeskushyötyisi myös kuituyhteydestä. Yhteys mahdollistaisi keskuksenvirtuaalisen laajentamisen ja sen toimintojen täydentämisenuudenlaisilla palveluilla, mikä vahvistaisi keskuksen rooliaentisestään. Samalla Suomen kiinnostavuus arktisena tutkimusalustanakasvaisi maailmalla ja kansainvälistä tutkimustasijoitettaisiin yhä enenevissä määrin alueelle.Valtion tulisikin käynnistää hanke, jonka puitteissa rakennettaisiinyksi tai kaksi hyvin laajakaistaista linjaa Norjaan yhteistoiminnassaNorjan valtion kanssa. Tällainen hanke lisäisi kokopohjoisimman Suomen kilpailukykyä ja palvelisi tasapuolisestiniin yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin tieteellistä tutkimustakin.Valokuidun jatkaminen Tromssasta Koillisväylää pitkin Aasiaanavaisi huikeita mahdollisuuksia. Globaalit toimijat sijoittavat datakeskuksensamielellään maihin, joiden tietoliikenneyhteydeton varmistettu usealla vaihtoehtoisella reitillä ja varmat, nopeatyhteydet kannustaisivat tietotekniikkateollisuutta sijoittamaantoimintojaan sekä investoimaan Suomeen. Bonuksena toimiivielä pohjoisen ilmasto, joka on erittäin suotuisa jäähdytystätarvitsevien datakeskusten sijoittamiselle.Lappi mahdollisuus koko Suomelle42

Suomi tarvitsee kannustinjärjestelmänelokuvatuotannoilleElokuva-ala on kiinnostava bisnes, jossa liikkuu paljon rahaasuhdanteista huolimatta. Ihmisillä on tarve nähdä elokuvia niinhyvinä kuin huonoinakin aikoina, ja kun on kysyntää, siihenmyös vastataan. Suomesta on viime vuosina kehittynyt houkuttelevakohde elokuvatuotannoille, mikä ei sinänsä ole ihme.Suomen elokuvakomission, alueellisten elokuvakomissioidenja elokuva-alan yritysten on ollut helppo markkinoida Suomea,koska meillä on joustavat lupakäytännöt, uskomattoman hienokuvausympäristö ainutlaatuisine maisemineen, paljon hyvälläkielitaidolla varustettuja, ammattitaitoisia ihmisiä sekä positiivinensuhtautuminen tuotantoihin noin yleisesti ottaen.Ongelmana on kuitenkin Suomen elokuvakomission haastattelemientuottajien ja ohjaajien mukaan raha, sillä maailmallatuotannoista kilpaillaan erilaisilla kannustinjärjestelmillä, joitameillä taas ei ole.Pienessä mittakaavassa kilpailua tuotannoista toki on Suomessaesimerkiksi kuntien kesken, mutta ei ole järkeä, että samoistatuotannoista kilpaillaan alueellisten elokuvakomissioiden javielä erikseen maakunnan sisällä ilman tosiasiallisia resursseja.Tuotannot tulisi sijoittaa paikkakunnalle, joka alan ammattilaistenmielestä soveltuu parhaiten mainitulle tuotannolle.Paraskaan osaaminen tai ainutlaatuisin ympäristö ei kuitenkaanriitä, sillä kansainvälinen kilpailutilanne edellyttää tuotantokannustimia.Esimerkiksi Islannissa on saavutettu hyviä tuloksiakannustinjärjestelmän kautta. Islannin kannustinjärjestelmäperustuu palautusjärjestelmään, jossa tuotannolle maksetaan20 % sen kustannuksista takaisin tuotantoyhtiön yritysverotuksenvalmistumisen jälkeen. Islannin mallissa ei ole minimisummaaeikä maksimisummaa palautukselle, mutta tuotantoyhtiöntulee olla rekisteröitynyt Islantiin.Elokuva- ja mainostuotannot jättävät kuvauspaikkakunnallerahaa niiden hyödyntäessä alueen palveluita ja näin ollentyöllistäen paikallisia. Samalla alue saa tietysti myös näkyvyyttävalkokankailla. Ihmettelen kuitenkin, ettei kansainvälisistä43Lappi mahdollisuus koko Suomelle

elokuvatuotannoista kilpailemiseen kohdistu tämän enempäävaltakunnallista mielenkiintoa. Suomi tarvitsee nopeasti valtionrahoittaman kannustinjärjestelmän, jonka kautta tukea tuotannoillevoidaan kanavoida alueellisten elokuvakomissioidenkautta. Tämä on kansantaloudellisesti erittäin järkevää, silläsuosituiksi kuvauskohteiksi kehittyneillä alueilla on kaikilla omattuotantokannustinjärjestelmänsä. Esimerkiksi tuottaja David S.Goyerin mukaan Da Vinci’s Demons -sarjan kuvaukset Walesissakasvattivat paikallista taloutta yli 23 miljoonalla eurolla javaltion tuotantoon tekemä investointi maksoi itsensä välittömästitakaisin 76-kertaisena! Luulisi Suomenkin valtiolla olevanhalua ottaa osuutensa tällaisesta kakusta.Marja Pyykön ohjaaman Kekkonen tulee! -elokuvan ensi-illassaelokuussa 2013. Kuvaukset työllistivät ensi-iltaa edeltävänä vuotenamyös paikallisia Enontekiön upeissa ruskamaisemissa.Lappi mahdollisuus koko Suomelle44

TÄTÄ LAPPIAHALUANPUOLUSTAA!1. Lappi – Suomenparhaiden etäyhteyksienvarrellaKuka tahansa etätyöhön soveltuvia töitä tekevävoi tuoda työpaikkansa Lappiin – riittävän kauasetelän sykkeestä, luovuuteen inspiroivaan jarauhalliseen työympäristöön. Varsinkin sitten,kun laajakaistayhteydet on saatu rakennettuaLapin syrjäseuduillekin.Meillä on tarjolla runsaasti upeita tontteja niinasuin- kuin liikekäyttöönkin. Ja mikä parasta,edullisesti. Tosin asuntoja löytyy kylistä myösvuokrattaviksi ja etätyöhön soveltuu useimmitenvaikkapa pirtin pöytä, jolloin työrauhan perässäLappiin muuttava säästyy tarpeettomilta toimitilakustannuksilta.Lapissa otetaan avosylin vastaan kaikki uudetkorkean teknologian avaukset, kuten vaikkapailma-alusten ympärivuotista, arktista testausjakoulutustoimintaa kehittävät hankkeet,datakeskukset, joiden sijoittaminen tänneolisi edullista kylmän ilmaston takia tai vaikkapatuuli-pumppuvoimalat, jotka soveltuisivaterinomaisesti Lappiin suhteellisen pieninä,paikallisen vihreän energian ratkaisuina.Lappi on järkisijoitus monella mittarilla.45

2. Lappi – aidostiasiakaslähtöinen jayhteisöllinenAsiakaslähtöisyys saa meillä aivan uudenmerkityksen. Perusterveydenhuollonpalvelut ovat toimivat ja lääkäriin pääseejonottamatta useissa kunnissa. Meillä onniin pienet opetusryhmät, että jokaisellalapsella ja nuorella on mahdollisuus yksilölliseenopetukseen. Yksilöllisistä palveluistaja pitkistä välimatkoista huolimatta Lappion hyvin yhteisöllinen paikka asua. Kunihmisiä on riittävän vähän, jokainen saatuntea olevansa tärkeä.Saamelaisalueen kunnissa on mahdollistakäydä koulua suomen lisäksi myössaameksi. Saamenkielisille halutaan tarjotayhä paremmat mahdollisuudet asioidakunnassa omalla äidinkielellään vauvastavaariin pienistä resursseista huolimatta.Saamen kielet ja kulttuuri ovat kokopohjoisen voimavara.Mahdollisuudet oman yhteisön kehittämiseenovat meillä aivan toista luokkaa kuinsuurissa kaupungeissa. Vaikka Lapinasukasluku kolminkertaistuisi, meitä olisitällä laajalla alueella 70 000 vähemmänkuin Helsingissä.3. Lappi – elämistävartenVaikka aina ei nauratakaan se vimma, jollameiltä halutaan viedä palvelut yhä kauemmas,on luonnon armoilla elämisessä omaviehätyksensä.Meillä ei ehkä kaupassa ole yhtä montasorttia hedelmiä kuin etelän herkkupuodeissa,mutta mitä vaikkapa yrtti-, marja-,riista- ja kalatuotteisiin tulee, meillä niidenhankkimiseksi ei tarvitse lähteä kauppaanasti. Asennetta ja huumorintajua sekin tosinjoskus vaatii. Kun hiihtelee riekkoansoilletai talviverkoille hyytävässä pakkasessa,voi aina lohduttautua ajatuksella, ettälukuisat matkailijat säästävät pitkän penninpäästäkseen kokemaan tämän riemun. Jajos sattuu laiskottamaan, kaupoista löytyyyhä enemmän lappilaisia jalosteita.Lappi opettaa, mikä elämässä on olennaista.Tärkeintä on pukeutua sääolosuhteidenmukaan, arvostaa luontoa ja osata elääosana sitä. Ja että minä sain viime syksynäenemmän hilloja kuin sinä.”Mielestäni eduskunnan tehtävänä on rohkaistaihmisiä tekemään oman yhteisönsä eteen niinpaljon kuin pystyvät.”46

47OANEHAČČATMU JURDAGIIDBIRRALean 34-jahkásaš gielddahoavda jakapteaidna EFB, riikabeaiáirraskandidáhttaja háliidan bealuštit Lappi leana olbmuidja ealáhusaid. Mus lea bearaš ja lávenastoáiggis johtit luonddus. Lean ássan Lappileanas badjel 10 jagi ja lean viggan dáládoaimmastan dasa, ahte sámegielat ožžotLappis daidda gullevaš sajádaga. Mu mielaslea hui váidalahtti ahte Lappis lea leamašanjahkeviisáid riidu eana- ja čáhcevuoigatvuođainja daid oamastan- ja hálddašanrivttiin. Dángeáiggi livččii sáhttán geavahit sámegielaid jasámi kultuvrra ovddideapmái.Mu leat máŋgii gohčodan sámiid dahjesámiid rivttiid vuostálastin. In sáhte goittotgeguottihit ILO169-soahpamuša ratifiseremadilis, mii doalvvošii navdimis ođđa riidduideeana- ja čáhcevuoigatvuođain, dasgodaid sáhttet viggat juohkin dan maŋŋávuoigatvuohta- ja ássanhistorjjá vuostálaččat.In sáhte maiddái dohkkehit vuogi, mo Suomasámediggi meannuda iežas vehádagaiguinja stáhtuskeahtes sápmelaččaiguin.Juohkehaš politihkalaš vuogádat mihtiduvvoloahpas dan vuođul, mo dat meannudaiežas vehádagaiguin. Sámedikki vuogádatii mu mielas lea váidalahtti dearvvas vuođualde ja áiggon dadjat dan jitnosit maiddáiboahttevuođas seammás go bealuštansápmelaččaid rivttiid iežaset giela ja kultuvrragáhttemii.Bealuštan aktiivvalaččatLappi lean olbmuid rivttiidEanodaga gielddahoavdan lean váldánaktiivvalaččat beali dásseárvosašvuođđovuoigatvuođaid bealis, vuostálastándihtomielalaččat ráđđehusa guovlolašpolitihkaja vuodján sámi áššis vuoiggalaš buotoassebeliid rivttiid dorvvasteaddji čovdosiid.Váldegotti gieldaođastusa čuovvunjoavkkuslean vuostálastán gielddaid bággolaktaseamisihke gaibidan guovlolaš iešvuođaidLyhyesti ajatuksistani pohjoissaameksiváldojuvvot vuhtii, go ohcet bálvalusaidečovdosiid láhkaásaheami oktavuođas.Ovddidan arktalašguovlopolitihkaLappis ii mu mielas leat dušše riektimenestuvvat, muhto dasa lea maiddáigeatnegasvuohta. Suomas ferte lihkkatáddet, ahte Lappi lea vejolašvuohta ollesSupmii. Lappi ferte bidjat ortnegii! Arkatalašpolitihkain ii huksejuvvo ovdáneapmi jabargosajit Supmii, jus arktalaš luonddus jabáikkiin mat leat muohta ja jieŋa dihtii váddájoksat, fámolašvuođas ii atnojuvvo fuolla.Lappi vejolašvuođaid ii goittotge galggaávkkástallat Lappi ássiid goasttádusain jaáiddo danin riikabeaivvit dárbbašit fámolašLappi ovdduidvuodjima.Várjalan luonddumáŋggabealatvuođaLuondu ja luondduresurssat leat Lappi stuorravejolašvuohta. Mu mielas lea dehálaš, ahteluonddu máŋggabealatvuođas fuolahuvvobuot ođđa fabritfidnuin ja ahte ulbmilinásahuvvo maiddái boares boasttuvuođaiddivvun, nugo dihto guollešlájaid máhcaheapmičáhcefámu buvttadeapmi dihtii biliduvvončázádagaide lea dáhalaš ášši. Ođđa ja boaressuorggit galget johtit fárrolágaid, dasgoLappi menestuvvá dušše máŋggabealatealáhusstruktuvrrain.Ovddidan áššiid duostilit,beaktilit ja vuojut áššiideviidátVuojun áššiide fuolalaččat ja guldalanváibbakeahttá iešguđetgelágan oaiviliid, ingebala buktit jurdagiiddán almmolašvuhtii. Muslea viiddis áššemáhttin ja oktavuođat nu Lappigielddaide go ealáhussuorgái sihke váldegottimearrideaddjiide. Mun lean govviduvvojuobe leat Lappi beaktileamos virgeolmmoš.Čovdosat boazoealáhusa kriisii.Boazu lea earukeahtes oassi Lappi. Háliidandeattuhit ahte boazoealáhusas lea stuorrasosiálalaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi,ja ahte boazoealáhus lea badjeolbmuideja sin bearrašiidda eanetgo dušše bargu,dat lea eallinvuohki. Máŋgga davvi gielddas

leat guokte oaiveealáhusa, turisma jaboazoealáhus, mat dárbbašit intreassariiddusfuolakeahttá nubbi nuppi. Turisma buktástuorámus ruđaid, muhto fas boazodoallugeasuha eanemusat turismma suorggis.Boazoealáhusa váttisvuođain hállan leaLappis dávjá váttis. Vaikke buohkat dihtetahte dálá vugiiguin ii sáhte joatkit beareguhkás, oassi olbmuin eai hálit hupmatboraspiredilis ja nuppiide lea fas váttismieđihit guohtuma gollama. Boazodoallulea kriissas, masa stuorámus sivalažžan leatboraspiret. Boazodoalu gánnehahttivuohta leanjiedjan nu heajos dássái, ahte boazodoallidiibmobálká lea vuollái guokte euro diimmus.Biergobuvttadeapmi lea njiedjan Nuorta-Lappis beallái logi jagis. Sivat leat guokte:bieđut borret misiid ja nuppe dáfus vehášmisiid galget guođđit eallit vai áldduid jávkamasáhttá buhttet. Seammás boazu hedjona, gogártat guođđit ealu fárruid dakkárašge misiid,mat muđui šattašedje njuovvamassii.Professor Matti Virén Turku universiteahtasgiehtadalai mannan jagi spireforumispriváhta opmodaga suoji ja vuođđolágasdorvvastuvvon ealáhusaid hárjeheamifriddjavuođa, maid ii sáhte dadjat ollašuvvatboazodoalu ektui. Virén oaidná guovddáščuolbman demokratiija, dasgo mearrádusatspirepolitihkas dahkkojuvvojit dál Mátta-Suoma jienasteaddjiid eavttuiguin. Suomasleat stuorra mearri olbmot maidda spiriidmearri lea dehálaš iešárvu, maid sáhttit gáibiditdas fuolakeahttá ahte ieža eai eale spiriidvahágiid váikkuhusas. Mun háliidan – donmávssát.Guovlolaš mearridanválddi maiddáiboazodoalu ektui galgá lasihit. Mu mielasstáhta galgá váldit váldoovddasvástádusaspiriid jávkadeamis ovttasbarggus bálgosiiguinja bálgosiidda galgá dáláš eambo sirditmearridanválddi guovlluideaset spirediliidfuolaheamis. Stáhta galgá maiddái fuolahit,ahte boazodoallit ožžot sidjiide gullevašspirebuhtadusaid dievaslaččat ja áiggil. Nu iileat gulloman vássán jagiin dáhpáhuvvan.Boazoealáhusa kriissa ii leat mu mielasgoittotge vejolaš čoavdus duššespirepolitihkain. Boazoealáhusa jadan boahttevuođa galgá gieđahallatoppalašvuohtan, masa gullet spirepolitihkalassin doarjja- ja buhtaduspolitihkka sihkeguohtuma čuolmmat. Boazodoalu lágatgalget rahppojuvvot oppalašvuohtan, muhtodakkáraš ravdafuomášumiin ahte friddjaguohtunriektái ii oaččo guoskat.Ealáhusa imago hedjona jus dan navdetdoaibmat dušše doarjagiid ja buhtadusaidveagas, vaikke áibba nugo eanadoalusge,doarjagat eai mákso buvttadeaddji muhtogeavaheaddji dihtii. Áiddo danin kriissaburgima galgá álggahit vuos spiredilidivvumis. Dan maŋŋá galgá divvutnjuovvankilobuhtadusa, mii vuođđuduvváoaivelohkui. Lappis leat boahttevuođassávvamis unnit mearri stuorit bohccot.Jurdda lea hástaleaddji máŋgga unn ealuoamasteaddjái, muhto maiddái guohtumisgalgá atnit fuola. Stuorra rievdadusain stáhtagalgá fuolahit ealáhusdoalliid buresveadjimis.Boazoealáhusa kriissa čoavdimisdárbbašuvvo ovdduid ektui viiddit ovttasbargubálgosiid ovttastusa, sámedikki, eanagottilihtuid ja gielddaid gaskkas. Boazodoalugánnihahttivuođa sihkkarastin lea ášši, manovdii gánniha bargat ovttas, intreassariidduinfuolakeahttá.Tââʹv peälšteeiMikko Kärnä lij 34-ekksâz Enontekiän kååʹddšurr. Suu sooǥǥ lie Kainuust, son lij kapten EVP,kuõjj, eʹčč da mieʹcsteei. Åå´n son da piâr jälsteEnontekiäst.Mõn diõtt, Mikko Kärnä lij åå´nparlameʹnttvaaʹlest mieldd? Kärnä haalad pueʹrabLääʹddjânnam da sääʹmvuuʹd. Puäʒʒhåidd lij õhtutääʹrǩes äʹšš a še oođeed tuâjjpääiʹǩ taarbâž.Vuäitt leed jieʹllikartt (elokuva) teollisuus õhttođđääiʹj tuâjjpäiʹǩǩ.Pukid sääʹmsiid lie tääʹrǩes suʹnne da Kärnälåʹppad, što peälšted jieʹllem taipen tââvas.Su´nne lij še sääʹmǩiõll tääʹrǩes. Kärnä lijsääʹm-meer taaurõš.A måkam leʹčče autonominen tââvas-Lääʹddjânnam? Muʹvddem jorddmõš tustleʹčče? Vaʹlljumuš lie miiji.Tââʹv taarbâž peälšteei!Lyhyesti ajatuksistani koltansaameksi 48

49UÁNIHÁVTMUU JURDUINMun lam 34-ihásâš Laapi ulmui já eellimvuovijovdedeijee, kieldâhovdâ já kapteen EVP.Käälis, eeči, aktiivlâš meccijottee já luánduustev. Mun lam aassâm Laapist paijeel 10ihheed já viggâm tááláá toimâstân puohnááltoos, et sämikielah finniiččii Laapist toidkullee saje. Muu mielâst lii vaidâlittee, etLaapist ulmuuh láá rijdâlâm kuhháá, já rijdâlehain-uv, eennâm- já čäcikuávlui omâstem- jáhaldâšemvuoigâdvuođâin, ko taam-uv ääigiličij puáhtám kevttiđ sämikielâ já kulttuuroovdedmân.Maaŋgah láá annaam muu sämmilijvuástásâžžân teikâ sämmilij vuoigâdvuođâivuástálisten. Mun jiem kuittâg ovdâmerkkânpyevti kyedittiđ ILO169-almossopâmušratifistem taggaar tiileest, mast totoro tuálvumin uđđâ riijdon eennâm- jáčäcivuoigâdvuođâin, ko enâmijd jáčaasijd keččâliččii jyehiđ vuoigâdvuot- jáaassâmhistorjá vuástá. Jiem meiddei pyevtituhhiittiđ tom vyevi, moin naalijn SuomâSämitigge lättee jieijâs ucceeblovoi jástatusttes sämmilij kuáttá. Jyehi pooliitlâšoornig mitteduvvoo vijmâloopâst ton peht,maht tot lättee jieijâs ucceeblovoigijn. Sämitigeoornig ij muu mielâst, vaidâlittee kale, lahtiervâs, já mun ááigum ettâđ tom jiänusânmeiddei puátteevuođâst siämmást kopiälustâm sämmilij vuoigâdvuođâ jieijâs kielâ jákulttuur oovdedmân.Piäluštâm aktiivlávt lappilijvuoigâdvuođâidIänoduv kieldâhovdân porgâdijnânlam aktiivlávt ovdedâm täsiárvusâšvuáđuvuoigâdvuođâi olášume, vuástálistâmhaldâttâs kuávdáštempolitiik já viggâmsämmilâškoččâmušâst vuoigâlii já puohuásipelij vuoigâdvuođâid vuotânväldeečuávdusân. Riijkâtääsi kieldâuđâsmittemčuávvumjuávhust mun lam vuástálistâmkieldâi pággulittoid sehe vaattâm kuávluispesiaaljiešvuođâid vuotânväldee čuávdusijdpalvâlusâi orniimân kyeskee laavâi aasâtmist.Lyhyesti ajatuksistani inarinsaameksiMun ovdedâm arktisâškuávlupolitiikLaapist ij muu mielâst lah tuše vuoigâdvuotâpiergiimân, mut tast lii toos kenigâsvuotâ.Suomâst kalgeh iberdiđ, et Lappi liimáhđulâšvuotâ ubâ Suomân. Lappi áánsáštom, et tot lii oornigist! Arktisâš politiikkáin ijpyevti finniđ pyereestpiergim já pargosoojijdSuomân, jis arktisâš luándu sehe muotâjájieŋâtile sajadâhkuávlui juksâmist jáeellimvyeimist ij onnuu eromâš huolâ.Laapi máhđulâšvuođâin ij kuittâg koolgâhiettâđ lappilijgijn ávhástâlmáin, já eidutondiet ovdâskodde taarbâš noonâ lappilâšhiäđukocceem.Mun varjâlâm luándumaaŋgâpiälásâšvuođâLuándu já luánduriggoduvvah láá Laapivyeimi. Anam tehelâžžân, et luándumaaŋgânálásâšvuođâst annoo huolâ puohuđđâ ráhtálâšvuothahhuin já et ulmenpiäijoo meiddei puáris verivuođâi tivvoom,tego vajâldemkuolij macâttem čäcivyeimipyevtitmist pilledum čassijd. Uđđâ jápuáris syergih kalgeh jotteeđ paldâluvâi,tastko Lappi piergee tuše maaŋgâpiälásâšeellimvyehiráhtusáin.Mun ovdedâm aašijdruokkâdávt, pehtilávt jáuápásmuum toid viijđáhtMun uápásmuum aššijd huolâlávt já kuldâlâmvaibâhánnáá puohlágán uáivilijd, jiemge poolâtast, et eeđâm jieččân uáinuid almolávt.Must lii viijđes äššimättim, já must láámeiddei šiev ohtâvuođah Laapi kieldâkiedijá áigápuátueellim tuáimeid já siämmáánáálväldikode merideijeid. Muu láá kuvvim meiddeiLaapi pehtilumos virgeolmožin.Čuávduseh puásuituálu kriisânPuásui lii iärutmettumes uási Laapist. Iberdâm,et puásuituálust lii stuorrâ sosiaallâš jákulttuurlâš merhâšume já et puásuituálu lii

puásuialmai já suu perrui eenâb-uv eellimvyehiko pargo. Tavekuávlu maaŋgâ kieldâstláá kyehti váldueellimvyevi: mađhâšemja puásuituálu, moh lává mottoomlágánintresriijdoin huolâhánnáá čovgâ ohtâvuođâstkoskânis. Mađhâšem puáhtá stuárráámuuruttâpuátuvirde, mut puásuituálu lii ohtâmađhâšem tehelumos kiäsutteijein.Puásuituálu háástuin sárnum lii maŋgii vaigâdLaapist. Veik puohah tietih, et tááláá vyevimield ij pyevti juátkiđ, uási ij haalijd sárnuđpiätutiileest, já nubbijd vuod lii vaigâd mieđettiđtaid vädisvuođâid, maid paijeelkuáđuttempuáhtá fárustis. Puásuituálu lii kriisâst, moosohtân stuorrâ sujâlâžžân láá piäđuh.Puásuituálu kannattitteevuotâ lii njeeijâmnuuvt vuálus, et puásuituállee tijmepälkki liivuálá kyehti euro tiijmest. Piärgupyevtittemlii luáštám peelijn love ivveest Nuorttâ-Laapikuávlust. Suujah taas láá kyehti: piäđuhkoddeh vuosijd, já nube tááhust uccâvyesimeereest-uv kárttá kyeđđiđ vuosijdeelliđ, vâi ááldui monâttem ij tubduuččii.Siämmást puásui šadda hiäjubin, ko kárttákyeđđiđ tagarijd-uv vuosijd eelliđ, moh mudoinjuovvuuččii.Professor Matti Virén Tuurgu ollâopâttuvvâstkieđâvušâi moonnâmihásii piätufoorumistovtâskâs omâduv syeje já vuáđulavváinturvâstum áigápuáđu hárjuttem rijjâvuođâ,mii ij oro olášuumin puásuituálu kuáttá.Virén oonij koskâsâš čuolmân demokratiavuáđuprinsiipijd, tastko piätupolitiikmiärádâsah tahhojeh tääl maadâ-Suomâjienâsteijei iävtuigijn. Suomâst láá ennuvulmuuh, kiäid piäđui stuorrâ statistiiklâšmeeri lii jiešárvu, mon puáhtá vaattâđ tasthuolâhánnáá, et sij iä jiejah ele piäđui tovâttemvädisvuođâi pirrâsist. Tot prinsiip lii ”Munhalijdâm – tun máávsáh”.piätuvaahâgsajanmáávsuid tievâslâžžân jáääigild. Näävt ij lah majemui ivij tábáhtum,maid mun lam kuullâm.Muu mielâst puásuituálu kriisâ ij kuittâgčovduu tuše piätupolitiik tuuđhâdmáin.Puásuituálu já ton puátteevuođâ kolgâččijkieđâvuššâđ ubâlâsvuottân, mooslabdaseh piätupolitiik lasseen toorjâ- jásajanmáksupolitiik sehe paijeelkuáttumistšaddee vädisvuođah. Puásuituálunvaigutteijee laavâid kalga lekkâđ tuuđhâdmânpuohrâkkân, mut toin huámášitmáin, et rijjâkuáttumvuoigâdvuotân ij koolgâ kuoskâđ.Áigápuáđu imago kiärdá, jis jurdâšuvvoo, ettot tuáimá tuše torjuigijn já sajanmávsuigijnveik – siämmáánáál tego eennâmtuálust-uv,torjuuh iä maksuu puovtâdeijee pic kulâtteijeetiet. Eidu tondiet kriisâ raččom kalga algâttiđpiätutile pyereedmáin. Taan maŋa kolgâččijviggâđ sirduđ uáivilohon vuáđuduvvee torjustnjuovvâmkiilun vuáduduvvee torjui. Laapistlii puátteevuođâst tuáivu mield ucceebpuásuimeeri mut poccuuh láá stuárráábeh.Juurdâ lii hástulâš maŋgâsân, kiäin láá ucebehpuásui-iäluh, mut meiddei kuáttumijn kalgaanneeđ huolâ. Stuorrâ nubástusâi ääigistaatâ kalga anneeđ huolâ áigápuátutuálleipyereestpiergiimist.Hiäđukocceem keežild puásuituálu kriisâčuávdimist tarbâšuvvoo vijđásub ohtsâšpargopalgâsij ovtâstus, Sämitige, eennâmkodelitoi já kieldâi kooskâst. Puásuituálukannattetteevuođâ macâttem lii vissásávt-uväšši, mon oovdân kannat porgâđ oovtâst,intresruossâriijđoin peerusthánnáá.Kuávlui jieijâs meridemvääldi kolgâččij lasettiđmeiddei puásuituálun kyeskee aašijn. Muumielâst staatâ kolgâččij väldiđ njunošistovdâsvástádâs piäđui tuššâdmist oovtâstpalgâsijgijn, já palgâsáid kalga čujottiđeenâb meridemvääldi jieijâs kuávlu piätutiletipšoost. Staatâ kalga meiddei huolâttiđ,et puásuialmaah finnejeh sijjân kulleeLyhyesti ajatuksistani inarinsaameksi 50

LAPPI KUNTOON!Huolenpito, turvallisuus ja yhdenvertaisuus‧ Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä turvallisuuspalvelutlähellä jokaista lappilaista‧ Kouluverkon perustana täytyy yhä olla se, että oppilas voi asua kotonaanPäätöksenteko ”ihmisiin käsin”‧ Lappi tarvitsee laajemman itsehallinnon‧ Kunnallista itsehallintoa kunnioitettava‧ Ei enää etelän ehdoilla – alueelliset ratkaisut mahdollistettava!Arktinen aluepolitiikka‧ Osaamista ja työvoimaa Lapin tarpeisiin‧ Valtion taattava toimivat liikenneyhteydet ja panostettava infrastruktuuriin‧ Laajakaista jokaiselle lappilaiselle‧ Rajayhteistyön mahdollisuudet käyttöönYhteisöllisyys‧ Vastuu itsestä ja lähimmäisistä‧ Yhteiskunnan pyrittävä löytämään mahdollisuuksiayhteisöjen vaikuttamiselle51

Keittiössä ja politiikassa onnistuminen vaatiiyhteistyötä ja avointa keskustelua. Yksin ei saajuuri mitään aikaan, ei pääse ainakaan eduskuntaan.Siksi tällä vaalikirjallani haluan jakaa parhaideneräruokareseptieni ohella avoimesti ajatukseniLapin ja Suomen kehittämiseen liittyen – myösristiriitoja herättävistä aiheista.Useat kirjoituksista on julkaistujossain muodossa blogissaniUuden Suomen Puheenvuoropalvelussaja osan resepteistä olenjakanut jo aiemmin Facebookissa.Kirja sisältää myös paljon ennenjulkaisematonta materiaalia.Eduskuntavaalikampanjaanivoit tutustua osoitteessawww.lapinpuolustaja.fi.Eräruokareseptitvainpainetussakirjassa!ISBN 978-952-93-5144-2 (PDF)52