ISBN 978-951-594-316-3 - Keski-Suomen liitto

MaakunnallineneläinlääkäripäivystysselvitysKeski-SuomessaKESKI-SUOMEN LIITTOJulkaisu B 163ISBN 978-951-594-315-6Sähk. ISBN 978-951-594-316-3ISSN 0788-7043

MAAKUNNALLINENELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYSKESKI-SUOMESSALoppuraportti 28.9.2007Projektisuunnittelija Leena KiuruKeski-Suomen liittoJulkaisijaKeski-Suomen liittoSepänkatu 4, 40100 Jyväskyläpuhelin 020 7560 200Kotisivu internetissähttp://www.keskisuomi.fiYhteydet henkilökuntaanetunimi.sukunimi@keskisuomi.fiPainos200 kplTaittoJuuso HuhtalaPainopaikkaKopijyvä OyJulkaisuB 163ISBN 978-951-594-315-6ISBN 978-951-594-316-3 (sähköinen versio)ISSN 0788-7043

SISÄLLYSTiivistelmä..................................................................................................................................................41. Selvityksen tausta ja toteuttaminen....................................................................................................62. Eläinlääkintähuoltolain uudistus ja kuntien velvoitteet....................................................................72.1 Lakiluonnoksen sisältö......................................................................................................................... 72.2 Peruseläinlääkäripalvelu (11 §)............................................................................................................ 82.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu (12 §)................................................................................................... 82.4 Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus (13 §)............................. 102.5 Kotieläimen kiireellinen jatkohoito (14 §)....................................................................................... 103. Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa.............................................................123.1 Keski-Suomen maakunta, seutukunnat ja kunnat.......................................................................... 123.2 Kuntien eläinlääkintähuollon toimintayksiköt nyt ja tulevaisuudessa......................................... 133.3 Kunnaneläinlääkärit ja kotieläintilat Keski-Suomessa................................................................... 144. Eläinlääkäripäivystyksen nykytila Keski-Suomessa.........................................................................174.1 Nykyiset päivystyspiirit ja niiden toimivuus.................................................................................... 174.2 Päivystyksen järjestämisen ongelmakohdat..................................................................................... 195. Kunnanjohtajakysely..........................................................................................................................215.1 Vastaajat ja kyselyn sisältö.................................................................................................................. 215.2 Tulokset................................................................................................................................................. 215.3 Tulosten esittely kunnanjohtajakokouksessa 4.9.2007.................................................................... 236. Eläinlääkärikysely..............................................................................................................................246.1 Vastaajat ............................................................................................................................................... 246.2 Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit................................................................................................ 246.3 Eläinlääkäripäivystys toiminta-alueittain......................................................................................... 256.4 Päivystystyön tekeminen, työssä jaksaminen ja eläinlääkäreiden sijaisjärjestelyt...................... 286.5 Pieneläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa .................................................................. 306.6 Tuotantoeläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa .......................................................... 326.7 Eläinlääkintähuoltolain luonnokseen sisältyvien uusien velvoitteiden järjestäminen............... 326.7.1 Keskitetty puhelinpalvelu (nk. call center)........................................................................... 326.7.2 Lemmikkien ja hevosten päivystysaikaiset jatkohoitopaikat.............................................. 346.8 Eläinlääkäripäivystyksen kustannukset ja kustannustenjako........................................................ 346.9 Eläinlääkäripäivystysten organisointi nyt ja tulevaisuudessa........................................................ 366.10 Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen.................................................. 377. Eläinlääkäreiden ja eläinlääkintähuollon erityisasiantuntijoiden haastattelut..............................397.1 Haastateltavat....................................................................................................................................... 397.2 Uuden päivystysalueen ja -piirien muodostaminen Keski-Suomeen.......................................... 397.3 Uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksessa esitetyt uudet velvoitteet kunnille....................... 417.3.1 Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys...................................................................................... 417.3.2 Call center................................................................................................................................. 427.3.3 Jatkohoitopaikat........................................................................................................................ 427.4 Kustannustenjako................................................................................................................................ 438. Uuden päivystysmallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille.............................448.1 Kustannukset ja niiden jakaminen.................................................................................................... 448.2 Kustannusvaikutukset kunnille......................................................................................................... 448.3 Kustannusvaikutukset eläinten omistajille....................................................................................... 45

9. Ehdotus maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi Keski-Suomessa...................47I UUSI MAAKUNNALLINEN PÄIVYSTYSALUE, SUURELÄINPÄIVYSTYSPIIRIT JAALUEEN YHTEINEN PIENELÄINPÄIVYSTYS........................................................................... 47II PIEN- JA SUURELÄINPÄIVYSTYS................................................................................................ 47II a Pieneläinpäivystys........................................................................................................................ 47II b Suureläinpäivystys........................................................................................................................ 51III KESKITETTY PUHELINPALVELU (NK. CALL CENTER) ....................................................... 53IV ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEN KUSTANNUKSET JA NIIDENJAKAMINEN PÄIVYSTYSALUEEN KUNTIEN KESKEN.......................................................... 54V KUNTIEN PÄÄTÖKSET MAAKUNNALLISEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JAYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI....... 55Lähteet.......................................................................................................................................................57Liitteet.......................................................................................................................................................59Liite 1. Eläinlääkintähuoltolain luonnos 29.5.2007 (luku 4 ja osa luvusta 5)........................................... 59Liite 2. Kuntaliiton eriävä mielipide eläinlääkintähuoltotyöryhmän muistiosta..................................... 62Liite 3. Keski-Suomen kunnaneläinlääkäripäivystyksen tilanne 6.8.2007................................................ 64Liite 4. Kysely kunnanjohtajille....................................................................................................................... 65Liite 5. Kysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajille..................................................................... 68Liite 6. Eläinlääkintähuollon kustannukset Keski-Suomessa toimintayksiköittäin vuonna 2006......... 74

TiivistelmäTyössä on selvitetty eläinlääkäripäivystyksen nykytilaa,eläinlääkintähuoltolain uudistuksen myötätulevia muutostarpeita ja päivystyksen organisoimistatulevaisuudessa Keski-Suomen maakunnanalueella. Selvityksen päätavoitteena oli tuottaaKeski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja valmisteillaolevan lain mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi.Uuden lain on määrä tulla voimaan1.1.2009.Työ on toteutettu kokoamalla tietoa mm. kunnanjohtajille,eläinlääkäreille ja terveysvalvonnanjohtajille suunnatuin kyselyin sekä päivystykseenosallistuvien kunnaneläinlääkäreiden,muutamien päälliköiden ja erikoisasiantuntijoidenhaastatteluin. Nykytilanteen selvittämisen lisäksion kartoitettu näkemyksiä siitä, miten kunnillelakiuudistuksen myötä tulossa olevat uudetvelvoitteet kuten maakunnallinen päivystysalue,eriytetty pien- ja suureläinpäivystys ja keskitettypäivystyspuhelinpalvelu voitaisiin järjestää, ja mitenniiden järjestämisestä aiheutuvat kustannuksettulisi jakaa kuntien kesken. Vastaajien näkemyksethajosivat melko paljon monissa kysymyksissä,eikä niiden pohjalta ole johdettavissa yhtäkaikkien osapuolten (kunnat, eläinlääkärit ja asiakkaat)kannalta parasta toteuttamismallia.Maakunnallisen pieneläinpäivystyksen toteuttaminenon tarkoituksenmukaisinta antaa suurimmanpalvelun tarvitsijan, Jyväskylän, hoidettavaksi;eri palvelujen tuotantomalleja ja niidenkustannuksia tulee selvittää tarkemmin. Keski-Suomi olisi toiminnallisesti yhtä päivystysaluetta,jolloin kaikilla suureläinpäivystäjillä olisi yhtäläinenoikeus toimia kaikissa alueen kunnissa.Suureläinpäivystyksen toteuttamisvastuu voitaisiinantaa joko tuleville ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueille alueittain tai yhdelletaholle, joka hoitaisi päivystysten organisoinninkoko maakunnassa. Yhteistoiminta-alueilla järjestämisvastuussaolisivat niiden johtajat tai vastaavateläinlääkärit. Yhden organisaation hoitamapäivystys edellyttäisi yhteistoiminnan johtajaa,joka vastaisi päivystysten koordinoinnista sekähenkilöstö- ja taloushallinnosta. Organisointi tuleeedellyttämään työntekijöiden hyvää yhteistyötä,ja siinä tulee ottaa huomioon työntekijöidenvahva ammattitaito ja autonomisuus. Päivystyksenjärjestämiskustannukset olisi oikeudenmukaisintajakaa suoritepohjaisesti sekä pien- ettäsuureläinpäivystyksen osalta.Selvityksen perusteella ehdotetaan kuntien tekevänseuraavia periaatepäätöksiä ja toimenpiteitä:1. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti tehdäperiaatepäätökset maakunnallisen eläinlääkäripäivystysuudistuksenvalmistelun jatoimeenpanon jatkamisesta tämän selvityksenpohjalta. Selvityksen sisältämiä toimenpideehdotuksiatulisi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimmannopeasti eläinlääkäripäivystyksenjärjestämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.Kuntien tulisi sopia ja resursoidatoimenpiteiden valmistelu- ja toteuttamisvastuutyhdessä.2. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti tehdäperiaatepäätökset ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden muodostamisesta.3. Pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kuntien tulisihakea ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnankäynnistämiseen tarkoitettua valtion(MMM/STM) rahoitusta keväällä 2008.Rahat tullaan suuntaamaan eläinlääkintähuollonjärjestämiseen keskittyviin hankkeisiin.Edellytyksenä rahoituksen myöntämiselle on,että yhteistoimintaan osallistuvat kunnat ovattehneet periaatepäätöksen ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueen muodostamisesta.Hakemuksessa tulisi vedota alueenakuutteihin päivystysongelmiin sekä tämänselvityksen tuloksiin ja toimenpide-ehdotuksiin;tämän selvitysraportin voi laittaa rahoitushakemuksenliitteeksi.

4. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys tulisialoittaa 1.1.2009, jolloin uusi eläinlääkintähuoltolakitulee voimaan ja Keski-Suomessatoteutuu useita kuntaliitoksia. Myös kaikkienympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueidenolisi hyvä aloittaa toimintansa samaanaikaan.5. Eläinlääkäripäivystysuudistuksen valmisteluja toimeenpano edellyttävät jatkoneuvottelujakuntien, eläinlääkäreiden ja sidosryhmienkesken. Eri toimijoiden yhteinen uuden päivystysjärjestelmänsuunnitteluseminaari olisihyödyllinen eri näkökulmien esiin tuomiseksi.Ennen lopullista päätöksentekoa tulee myösselvittää päivystysjärjestelmän kustannukset.

1. Selvityksen tausta ja toteuttaminenPäivystykseen osallistuvien eläinlääkäreiden määräon viimeisen vuoden aikana vähentynyt merkittävästiKeski-Suomessa sekä useiden avoiminaolevien kunnaneläinlääkärin virkojen että pieneläinpäivystäjienvähenemisen vuoksi. Lakisääteisenpäivystyksen järjestäminen vähentyneillätyöntekijäresursseilla on aiheuttanut työssä olevieneläinlääkäreiden työsidonnaisuuden lisääntymistäja työntekijöiden uupumista. Jyväskylänpäivystyspiirin eläinlääkärit ovat lähettäneetalueen kunnille ja kuntayhtymille kaksi kirjallistakannanottoa (4.12.2006 ja 12.4.2007), joissavaaditaan kunnilta nopeita toimenpiteitä, joidenavulla turvataan eläinlääkäreiden työssä jaksaminenja korjataan kuntien välinen vääristymäpäivystysten järjestämisessä. Eläinlääkäreiden keväällä2007 esittämät vaatimukset työnantajakunnilleenovat erillisen tuotanto- ja lemmikkieläinpäivystyksenjärjestäminen, päivystysvuorokorkeintaan joka neljäs viikonloppu sekä maksullinenpäivystyspuhelin.Keski-Suomen kunnallisjohtajien 15.2.2007 pitämässäkokouksessa sovittiin maakuntatasoiseneläinlääkäripäivystyksen järjestelyihin liittyvänselvityksen toteuttamisesta vuoden 2007 loppuunmennessä em. akuuttien päivystysongelmien ratkaisemiseksi.Asian jatkotoimet osoitettiin Keski-Suomen liitolle huhtikuussa pidetyssä jatkoneuvottelussa.Selvityksen päätavoitteena on tuottaaKeski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uudeneläinlääkintähuoltolain mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi.Uuden lain on määrä tullavoimaan 1.1.2009.Myös Länsi-Suomen läänissä vuonna 2006 tehdyssäperuspalvelujen arvioinnissa ehdotettiin,että kuntien olisi yhteistyössä selvitettävä maakuntapohjaisenkunnaneläinlääkäripäivystyksenjärjestämistä. Selvityksessä olisi huomioitava valmisteillaoleva eläinlääkintähuoltolaki, ympäristöterveydenhuollonseudullistamisen periaatteetsekä pieneläinpäivystyksen eriyttäminen hyötyeläinpäivystyksestä.Kuntien olisi yhteistyössäselvitettävä myös eläinlääkärivastaanottojen yhdistämistäusean eläinlääkärin toimipaikoiksi,mikä mahdollistaisi erikoistumisen ja työnjaon.Selvitys olisi tehtävä kuntien palvelurakenneuudistuksenpohjalta syntymässä olevilla ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueilla. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007)Selvityksen suunnitteli ja toteutti Keski-Suomenliiton palkkaamana projektisuunnittelijana FMLeena Kiuru 1.8. – 30.9.2007 välisenä aikana.Työtä ohjasi työryhmä, jonka muodostivat läänineläinlääkäriMarkku Tikkanen Länsi-Suomenlääninhallituksesta, kaupunginjohtaja Timo LounaKeuruulta, kaupunginjohtaja Hannu PirkolaSaarijärveltä, eläinlääkäri Marja-Liisa VihavainenÄänekoskelta, johtava hygieenikko Jouko RidellJyväskylästä ja suunnittelujohtaja Hannu KorhonenKeski-Suomen liitosta sekä varajäseninä vastaavaeläinlääkäri Kirsti Sipponen Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä jaterveysvalvonnan johtaja, kaupungineläinlääkäriJukka Kuusisto Keuruulta. Ryhmän puheenjohtajanatoimi läänineläinlääkäri Markku Tikkanen jasihteerinä projektisuunnittelija Leena Kiuru. Ryhmäkokoontui kaksi kertaa: 8.8.2007 ja 18.9.2007.Selvityshanketta ja kyselyjen tuloksia esiteltiin lisäksi4.9.2007 Jyväskylässä pidetyssä kunnanjohtajakokouksessa.

2. Eläinlääkintähuoltolain uudistus jakuntien velvoitteet2.1 Lakiluonnoksen sisältöKunnan tulee voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain(685/1990) perusteella huolehtia, että senalueella on saatavissa riittävät peruseläinlääkäripalveluthyötyeläimiä varten sekä tarpeelliset palvelutmuiden kotieläinten sairauksien hoitamistaja terveydenhoitopalvelujen antamista varten.Eläinlääkäripalveluja on oltava saatavilla myösarki-iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä eli nk.päivystysaikaan. Päivystykset järjestetään nykyisinmuutaman kunnan kokoisilla vapaaehtoisiin järjestelyihinperustuvilla päivystysalueilla. Päivystysaikaanhoidetaan vain äkillisiä sairastapauksia.Kunnallisen eläinlääkintähuollon ei tarvitse kattaaerikoiseläinlääkäritasoisia palveluja. Eläinlääkäripalvelujatarjoavat kuntien lisäksi yksityiseteläinlääkärit ja eläinlääkäriasemat, mutta niilläei ole päivystysvelvoitetta. Eläinlääkintähuoltoaohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisenaElintarviketurvallisuusvirasto, alueellisina viranomaisinatoimivat lääninhallitukset.Eläinlääkintähuoltolaki on uudistumassa lähivuosina.Uuden lain tarkoituksena (1 §) on varmistaakuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuusja laatu, muiden eläinlääkäripalvelujen valvontasekä elintarvikkeiden turvallisuuden, eläintenterveyden ja hyvinvoinnin valvonta kunnissa(Maa- ja metsätalousministeriö 2007a). Lakia valmistelluttyöryhmä luovutti uuden lain luonnoksensisältävän raporttinsa maa- ja metsätalousministeriSirkka-Liisa Anttilalle 29.5.2007 (Maa- jametsätalousministeriö 2007b). Lakiesitys annetaaneduskunnalle syysistuntokauden 2007 aikana.Uusi laki tulee voimaan 1.1.2009.Lakiluonnoksen mukaan kunnan järjestämät perustasoneläinlääkäripalvelut olisivat samantasoisiakaikille kotieläimille (Liite 1). Kuntien eläinlääkäripäivystysja siihen kuuluva päivystyspiirienmäärittely järjestettäisiin kuntien yhteistyönävähintään yhden maakunnan kokoisella päivystysalueella.Päivystysalueella yhteydenotot tulisikeskittää yhteen paikkaan (nk. ”call centeriin”),ja lemmikkejä ja tuotantoeläimiä varten tulisiolla erilliset päivystysjärjestelmät. Kuntien tulisijärjestää perustason eläinlääkäripalvelun lisäksimahdollisuus toimittaa lemmikkieläimet ja hevoseteläinlääkärin lähetteellä jatkohoitoon, jos niilletarvitaan kiireellistä erikoishoitoa. Kunta voisijärjestää jatkohoitomahdollisuuden esimerkiksitekemällä sopimuksen potilaiden hoitoon pääsystäerikoishoitoa antavan klinikan kanssa.Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen (7 §) mukaankunnan tulee huolehtia alueellaan eläinlääkäripalvelujenjärjestämisestä sekä elintarvikkeidenturvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärillesäädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä.Kunnassa nämä tehtävät hoitaa kunnan määräämälautakunta tai muu monijäseninen toimielin.Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymänkanssa, että kunnalle säädetty tehtävä, jossa toimivaltakuuluu tai voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaanvirkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymänviranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymävoi tehdä edellä tarkoitetun sopimuksen, jos siihenon kuntayhtymän jäsenkuntien suostumus.Uuden eläinlääkintähuoltolain myötä kunnille tuleevelvollisuus järjestää eläinlääkintähuolto valtioneuvostonantaman elintarvikevalvonnan kehittämistäkoskevan periaatepäätöksen (Maa- jametsätalousministeriö 2003) mukaisilla ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueilla. Yhteistoiminta-aluettamuodostettaessa tulee ottaahuomioon nk. PARAS-puitelain 5 §:n 2 momentissamainitut periaatteet. Kunnat voivat sopia,että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain(365/1995) 76 §:n 2 momentin mukaisestialueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävienhoitamista varten perustetaan kuntalain77 §:ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimi-

elin (nk. isäntäkuntamalli) tai että yhteistoimintaalueentehtävät hoitaa kuntayhtymä. Puitelain 6§:n mukaisella laajaa väestöpohjaa (yli 20 000asukasta) edellyttäviä palveluja järjestävällä kuntayhtymällätarkoitetaan erikoissairaanhoitolain7 §:ssä lueteltuja kuntayhtymiä (sairaanhoitopiirejä).Ympäristöterveydenhuolto (mukaan lukieneläinlääkintähuolto) voidaan lain mukaan liittää 6§:n mukaiseen kuntayhtymään. Valtioneuvostonasetuksessa kunta- ja palvelurakenneuudistustakoskevien tietojen toimittamisesta (173/2007)kuntia on pyydetty toimittamaan 31.8.2007 mennessätiedot siitä, miten ympäristöterveydenhuoltoon tarkoitus järjestää (3 § 3 kohta). (Hartikainen2007a)Suomen Kuntaliitto on jättänyt lakityöryhmän raporttiineriävän mielipiteen (Liite 2). Sen mukaanperuseläinlääkäripalvelut tulisi järjestää kunnissaensisijaisesti hyötyeläimiä varten. Kuntaliitto vastustaalisäksi jatkohoitopalveluiden takaamisenantamista kuntien tehtäväksi sekä vaatii valtionkorvauksen perusteiden määrittelyä siten, ettäkuntien todelliset kustannukset korvataan täysimääräisinä.Lakiluonnoksesta annetuissa viranomais-ja sidosryhmälausunnoissa (yhteensä 25)on lisäksi muita uuteen lakiin mahdollisesti vaikuttaviaasioita, eikä lakiesityksen lopullinen sisältömuotoole tiedossa vielä tätä selvitystä tehtäessä.2.2 Peruseläinlääkäripalvelu (11 §)Kunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aikanaperuseläinlääkäripalvelun järjestämisestä kunnanasukkaiden pitämiä kotieläimiä varten ja sellaisiakunnan alueella pidettäviä kotieläimiä varten,joille annettava eläinlääkäripalvelu edellyttääeläinlääkärin käyntiä eläinten pitopaikassa. Kuntaliitoneriävä mielipide saattaa vaikuttaa lakiesitykseentuleviin lopullisiin sanamuotoihin.Kunnan on huolehdittava peruseläinlääkäripalvelunjärjestämisestä myös elintarviketuotantoa vartenpidettyjen kotieläinten terveydenhuoltoa vartenvaltakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmienmukaisesti. Terveydenhuoltoon kuuluva peruseläinlääkäripalveluperustuu eläimen omistajantai haltijan ja eläinlääkärin väliseen sopimukseensäännöllisistä eläinlääkärin käynneistä ja toimenpiteistäeläintenpitoyksikön kaikkien eläinten terveydenja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi,eläintenpitoyksikön taloudellisen tuloksenparantamiseksi sekä eläimistä saatavienelintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun edistämiseksi.Valtakunnallisella terveydenhuolto-ohjelmallatarkoitetaan palvelua, joka kaikilla ohjelmassatarkoitettujen kotieläinten omistajilla onmahdollisuus hankkia samansisältöisenä ja jonkahankkiminen on omistajille vapaaehtoista. Ohjelmaankuuluu myös tietojärjestelmä, jonka avullasen toteutumista seurataan. Maa- ja metsätalousministeriönimeää päätöksellään valtakunnallisetterveydenhuolto-ohjelmat, joita varten kunnanon järjestettävä peruseläinlääkäripalvelut.2.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu (12 §)Maa- ja metsätalousministeriö toteutti vuonna2005 eläinlääkäripäivystyksiä koskevan kyselynEtelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Länsi-Suomenja Oulun läänien alueilla. Kyselyn tulokset osoittivat,että päivystys on tarpeen sekä lemmikki- jatuotantoeläimille että hevosille. Toisaalta tuloksetosoittivat myös, että päivystykset voitaisiin hoitaavähäisemmillä resursseilla kuin nykyään. Päivystyksiinon nykyisin sidottu liian paljon resurssejakysyntään nähden, minkä vuoksi päivystysjärjestelmänylläpitämistä voitaisiin keventää organisoimallase toisin. Uudelleenorganisoinnissatulee ottaa huomioon maantieteelliset etäisyydet,sitä ei voida järjestää pelkästään päivystystapaustenlukumäärän perusteella. Päivystysselvitys liittyieläinlääkintähuoltotyöryhmän työhön; ryhmäpohti työssään muun muassa sitä, miten eläinlääkäripäivystysolisi organisoitava, jotta tulevaisuudessapystyttäisiin kestävällä tavalla turvaamaanympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys.(Ruotsalo 2005)Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaankunnan on huolehdittava kiireellisen eläinlääkä-

inavun järjestämisestä alueellaan olevia kotieläimiävarten kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnanon järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajanulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapuavarten yhteistoiminnassa muiden kuntienkanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavallapäivystysalueella. Maakunnalla tarkoitetaanlakiluonnoksessa maakunnista annetussavaltioneuvoston päätöksessä (147/1998) säädettyämaakuntaa. On mahdollista, että sanamuotoamuutetaan lopulliseen lakiesitykseen niin, etteivätmaakuntarajat ole ehdottomia, vaan päivystysalueetvoitaisiin muodostaa joustavammin.Maakunnallisesta eläinlääkäripäivystyksestä onkäyty neuvotteluja Päijät-Hämeessä, jossa on samallatavoitteena erottaa pieneläinpäivystys suurtentuotantoeläinten hoidosta. Palvelutaso paranee,kun pieneläimet eriytetään omaksi hoitoryhmäkseenja eläinlääkärit eriytyvät suuntautumallahoitamaan joko pieniä tai suuria eläimiä. Maakunnallineneläinlääkäripäivystys saattaa käynnistyäjo vuoden 2008 alusta, mikäli kunnat hyväksyvätpäivystysehdotuksen (Johansson 2007).Päijät-Häme on tarkoitus jakaa eteläiseen ja pohjoiseenalueeseen, joissa suuria eläimiä päivystetääntyöpareina siten, että heidän sijaintinsa kattaisipäivystysalueen mahdollisimman hyvin;Orimattilan suunnan suureläinpäivystyksestävastaisi Helsingin yliopiston Saaren klinikka kutennykyisinkin. Työpareina voisivat olla esimerkiksiPadasjoki-Nastola, Asikkala-Heinola ja Kärkölä-Hartola.Suureläinpäivystäjien määrä väheneeyhdellä neljästä kolmeen. Päivystäjien matkatpitenevät nykyisestä, mutta päivystysvuorot harvenevat.Toiminta pohjautuu keskinäiseen tiedonvaihtoon,jonka tavoitteena on toiminnan optimoiminentehtävien suorittamisen ja kulujennäkökulmasta. Päivystyspuhelut ohjautuvat palvelunumerostavain toiselle päivystäjälle, joka arvioitilanteen ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työpariinsa.Päivystäjien keskinäinen tiedonvaihtolisääntyy ja kuntarajojen merkitys poistuu maakunnanalueella. Uuden järjestelmän uhkana onnähty tilakäyntien matkakustannusten nousujoissakin tapauksissa. Päivystysaikaisten sairasmatkojenkustannusten subventiosta päätetäänloppuvuoden aikana ympäristöterveyskeskuksenalueella. (Kärkkäinen 2007)Eriytetty maakunnallinen pieneläinpäivystys voidaanPäijät-Hämeessä teoreettisesti toteuttaa kolmellaeri tavalla: ulkoistettuna yksityisten klinikoidenvoimin, kuntien ja yhtymän omana työnätai edellisten yhdistelmänä. Käytännössä yhtäulkopuolista tahoa, joka pystyisi päivystyksestä(24/7) vastaamaan ei Päijät-Hämeessä ole, koskakaikki klinikat ovat pieniä. Kunnallisen päivystyksenjärjestäminen vaatisi uuden kunnallisenpieneläinklinikan varustelua ja vähintään viideneläinlääkärin (4 + loma-ajat) ja avustajan rekrytointiatehtävään. Nykyisistä kunnaneläinlääkärinviran haltijoista ehkä kaksi olisi siirrettävissä toimintaan.Loput kolme täytyisi palkata lisää, ja onepäselvää, olisiko heille arkipäivisin tarjolla sopiviatehtäviä. Käytännössä ainoana toteuttamiskelpoisenamallina ehdotetaan yksityisten ja julkisensektorin yhteistyössä toteutettavaa mallia, eli ettäpieneläinpäivystykseen osallistuisi yhden kunnaneläinlääkärinlisäksi yksityisiä klinikoita. Päivystyksestävastaavat arkipäivisin vuorollaan yhdenillan ja yön kerrallaan Päijät-Hämeen eläinlääkäriasema(3/8 vuoroa), Lahden Eläinlääkäriasema(1/8), Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä/Hollola ja Heinola (yhteensä 4/8; Hollolassa päivystääyksityinen) (Kärkkäinen 2007). Syyskuunlopussa tilanne näyttää siltä, että maakunnallinenpieneläinpäivystys toteutuu Päijät-Hämeessä osaaikaisenavuonna 2008; samalla varaudutaan uudeneläinlääkintähuoltolain määräyksiin.Kustannusten jaon perusteena Päijät-Hämeenmaakunnallisessa pien- ja suureläin päivystyksessätulee olemaan kuntakohtainen suoritekirjanpito.Kaikilla päivystyksessä työskentelevillä onkuntakohtainen suoritekirjanpitovelvollisuus päivystysajantyötapahtumista. Suoritteet kootaan eritoimipisteistä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymäneläinlääkinnän tulosalueen sihteerilleaina seuraavan kuukauden alussa. Näin kertynytsuoritekirjanpito ohjaa päivystysten kustannustenjakoa maakunnan kuntien kesken. Kustannuksissatulee ottaa huomioon varsinaisten päivystyskorvaustenlisäksi päivystyksen hallinnointi ja sii-

hen kohdistuvat piilevät kulut myöhemmin päätettävällätavalla. (Kärkkäinen 2007)Kainuun maakunta-kuntayhtymässä eläinlääkäriton jaettu pohjoiseen ja eteläiseen päivystyspiiriin:pohjoisen piirin muodostavat Hyrynsalmi,Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi,eteläisen Kajaani, Kuhmo ja Sotkamo. Kainuussapäivystävän eläinlääkärin numeron saa selvillekunnaneläinlääkäreiden puhelinvastaajista.(http://maakunta.kainuu.fi/elainlaakaripaivystys)Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan päivystysalueellaon järjestettävä keskitetty palveluyhteydenottoja varten. Kuopion, Maaninganja Siilinjärven alueella on otettu ensimmäisenäkäyttöön maksulliset eläinlääkäripäivystyksennumerot kiireellisiä hätätapauksia varten (Kangas2006). Kuopiossa on eri numerot pieneläinpäivystäjälle(0600 306 088) ja suureläinpäivystäjälle(0600 306 099). Puhelun hinta on klo 08 – 220,50 €/min + pvm ja klo 22 – 08 2,00 €/min + pvm.(http://www.kuopio.fi)Lakiluonnoksen mukaan päivystysalueella on oltavasaatavilla kiireellistä eläinlääkärinapua erikseenpienikokoisille kotieläimille, jotka voidaanvaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle,ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlääkärinapuedellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimenpitopaikassa. Suurin tarve eriytetylle päivystykselleon suurten kaupunkien ympäristössä; maaseutumaisissakunnissa se ei ole välttämätöntä,mikäli päivystävä kunnaneläinlääkäri ehtii hoitamaanmyös pieniä eläimiä.Esimerkiksi Turussa on järjestetty lemmikkieläimiävarten oma päivystys jo useiden vuosienajan. Eläinlääkäripäivystykset on järjestetty tekemälläsopimuksia kuntien ja yksityisten ammatinharjoittajien(neljä eläinklinikkaa) kanssa.Naapurikuntien kunnaneläinlääkärit vastaavatsopimusten mukaan hyötyeläinten ja hevostenpäivystysjärjestelyistä myös Turun alueella. Lemmikkieläinpäivystyksessähoidetaan Turun kaupunginasukkaiden lemmikkien lisäksi sopimuksentehneiden kuntien ja kuntayhtymien alueiltatulevia lemmikkieläimiä. Eläinlääkärin harkinnanmukaan voidaan päivystyksessä hoitaa rajoitetustimyös alueen ulkopuolisia lemmikkieläimiä. Pieneläinpäivystystenpaikka vaihtelee. Ajankohdastariippuen päivystys on joko kaupungin pieneläinklinikallatai yksityisellä eläinlääkäriasemalla. Arkisinilta- ja yöpäivystykset ovat yleensä kaupunginpieneläinklinikalla. (http://www.turku.fi)2.4 Peruseläinlääkäripalvelun jakiireellisen eläinlääkärinavunsaatavuus (13 §)Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavuntulee lakiluonnoksen mukaan olla palvelujenkäyttäjien kannalta saatavilla kohtuullisessaajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteellisetolosuhteet huomioon ottaen. Käytännössätämä tarkoittaisi maakunnan suuruisen päivystysalueenjakamista pienempiin päivystyspiireihin(Maa- ja metsätalousministeriö 2007a). Tunti-tai kilometrirajoja lakiin ei tulla asettamaan,mutta apua tulisi maa- ja metsätalousministeriönelintarvike- ja terveysosaston osastopäällikköMatti Ahon mukaan saada riittävän nopeastimyös päivystysaikana. Hyvän palvelutason määritelmänmukaan kiireelliset sairastapaukset tulisipystyä hoitamaan alle kolmen tunnin kuluessa(Sisäasiainministeriö 2007). Maksimissaan eläinlääkärinavun saaminen saisi kestää noin kuusituntia soitosta.2.5 Kotieläimen kiireellinen jatkohoito(14 §)Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan kunnanolisi järjestettävä mahdollisuus toimittaa kotieläin11 tai 12 §:n nojalla annetun eläinlääkärinavunlisäksi tarvittavaan jatkohoitoon, joseläinlääkäri antaessaan näiden säännösten nojallaeläinlääkärinapua toteaa, että kotieläimen sairaudentai vamman hoito edellyttää hänen antamansaeläinlääkärinavun lisäksi erityisiä työvälineitätai olosuhteita taikka eläinlääkärin erityistäperehtyneisyyttä, ja että tällaisen jatkohoidon tarveon kiireellistä. Mahdollisuus toimittaa eläin jat-10

kohoitoon on järjestettävä hevosia ja sellaisia pienikokoisiakotieläimiä varten, jotka voidaan vaikeuksittakuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle.Kunnan olisi jatkohoitoa varten osoitettava valtakunnanalueella toimiva eläinlääkäripalvelu, jossajatkohoitoa on saatavilla.Kuntaliiton lakiluonnoksesta antamassa eriävässämielipiteessä (Liite 2) vastustetaan kunnille esitettyävelvollisuutta osoittaa erikoiseläinlääkäripalvelujatarjoava jatkohoitopaikka kaikkina vuorokaudenaikoina. Jatkohoitopaikan takaaminenvaatisi kunnilta erillisiä sopimuksia pieneläintenja hevosten osalta. Tällä hetkellä kaikkina vuorokaudenaikoina jatkohoitopalvelua tarjoavia yksityisenpalvelun tuottajia ei ole, mutta kunnillelaissa määrätyn velvollisuuden on arveltu synnyttävänpalvelujen tarjontaa. Yksityiset eläinlääkäriasemateivät tällä hetkellä ole avoinna kaikkinavuorokaudenaikoina. Erikoiseläinlääkäripalvelujensaatavuuden takaaminen ei voi Kuntaliitonmukaan kuulua kunnan velvollisuuksiin, vaankunnan velvoitteiden tulisi rajata peruspalveluidenjärjestämiseen pääasiassa hyötyeläimille, joilleon vähemmän yksityisen palvelun tarjoajia.11

3. Eläinlääkintähuollontoimintaympäristö Keski-Suomessa3.1 Keski-Suomen maakunta,seutukunnat ja kunnatKeski-Suomen maakunta koostuu Jyväskylän,Joutsan, Keuruun, Jämsän, Äänekosken sekä Saarijärven–Viitasaarenseutukunnista, joissa onvuoden 2007 alun kuntaliitosten jälkeen yhteensä28 kuntaa (Kuva 1). Maantieteellisesti tarkasteltunaKeski-Suomen maakunta on pitkä ja kapea,ja sitä halkovat useat suuret järvet kuten Päijänneja Keitele.Asukkaita maakunnassa on yhteensä noin268 500 (v. 2006); yli 60 % asuu Jyväskylän seutukunnassa.Yli puolet kunnista ja seutukunnistakaikki Jyväskylän seutukuntaa lukuun ottamattaovat kärsineet muuttotappioista viime vuosina(Taulukko 1).Kuva 1. Keski-Suomen kunnat ja seutukunnat vuonna 2007. (Lähde: Tilastokeskus)12

Taulukko 1. Keski-Suomen seutukuntien asukasmäärät ja asukasmäärän muutokset 2005 - 2006. (Tilastokeskus)Seutukunnat Asukkaita Muutos 2005 - 2006 MuutosprosenttiJoutsan sk 6034 -60 -1,0Jyväskylän sk 166307 1456 0,9Jämsän sk 25275 -184 -0,7Keuruun sk 12999 -201 -1,5Saarijärven – Viitasaaren sk 34555 -299 -0,9Äänekosken sk 23398 -46 -0,2Keski-Suomi 268568 666 0,3Koko maa 5276955 21375 0,43.2 Kuntien eläinlääkintähuollontoimintayksiköt nyt jatulevaisuudessaEläinlääkintähuolto, joka on kiinteä osa kunnanympäristöterveydenhuollon palvelukokonaisuutta,toteutetaan nykyisin joko kunnan omana toimintanatai kuntayhtymässä. Omana toimintanatai toiselta kunnalta ostaen ympäristöterveydenhuollonjärjestävät Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa,Kinnula, Konnevesi, Kuhmoinen, Pihtipudas,Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylän yksikköon vastannut kesäkuusta 2004 alkaen myös Korpilahdenja Muuramen ympäristöterveydenhuollostaeläinlääkintää lukuun ottamatta. Keuruullatoimii alueen ensimmäinen isäntäkuntamallillajärjestynyt ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue,jossa ovat Keuruun lisäksi mukanaMänttä ja Vilppula Pirkanmaalta. Muut kunnatovat mukana seuraavissa terveydenhuollon kuntayhtymissä:Joutsan seudun th ky, Jämsän seudunth ky, Korpilahden-Muuramen th ky, Palokanth ky ja Saarijärven seudun th ky.Valtioneuvosto on 1.3.2007 hyväksynyt elintarvikevalvonnankehittämistä koskevan periaatepäätöksen(Maa- ja metsätalousministeriö 2003)kohdan ”Toimenpiteet – seudullinen yhteistyö”tarkistamisen (Maa- ja metsätalousministeriö2007c). Periaatepäätöksen muuttamisen tarkoituksenaon sovittaa ympäristöterveydenhuollonkehittäminen yhteen puitelain toteutusaikataulunkanssa. Tavoitteena on yhteensä 50 – 85 seudullisenympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueenmuodostaminen maahan. Lääninhallitustenarvion mukaan sopiva yksikkömääräolisi 59 (Sisäasiainministeriö 2007). Yhteistoiminta-alueidentulisi olla toiminnassa viimeistäännk. PARAS-puitelain voimassaolon päättyessävuoden 2012 lopussa. Periaatepäätöksenmukaan lainsäädäntöä tullaan muuttamaan siten,että valtioneuvostolle tulee valtuus ratkaista yksittäisenkunnan kuuluminen yhteistoiminta-alueeseen,mikäli kunta ei ole tehnyt päätöstä asiasta1.6.2009 mennessä.Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa tuleeottaa huomioon puitelain 5 §:n 2 momentissaja kansanterveyslain 5 §:n 4 momentissa esitetytperiaatteet. Riittävän suuri (vähintään 10– 15 henkilötyövuotta) yhteistoiminta-alue voidaanmuodostaa joko kuntayhtymänä tai ns.isäntäkuntamallilla (yhteinen toimielin). Mikäliympäristöterveydenhuolto järjestetään yhdessäperusterveydenhuollon kanssa, tulee sensuunnittelu liittää kunnassa muiden puitelaissatarkoitettujen yhteistoiminta-alueiden suunnitteluun.Ympäristöterveydenhuollossa yhteistoimintavoitaisiin kuitenkin aloittaa edellä mainitullayhteistoiminta-alueella muita aikaisemmin,jos toiminnalliset ja hallinnolliset edellytyksetovat olemassa. Kansanterveyslain 5 § 4 momenttija puitelain perustelut huomioiden ympäristöterveydenhuoltovoidaan toisaalta järjestää myöserillään perusterveydenhuollosta esimerkiksi ympäristönsuojelunkanssa. Ympäristöterveydenhuollonjärjestämisalue voi olla myös useamman13

perusterveydenhuollosta huolehtivan yhteistoiminta-alueenmuodostama kokonaisuus. Näissäkintilanteissa puitelain ja sen nojalla annettujenasetusten säännöksistä ympäristöterveydenhuoltoakoskee asetuksen 173/2007 velvoite sisällyttäätoimeenpanosuunnitelmaan selvitys ympäristöterveydenhuollonjärjestämisestä. (Hartikainen2007a)Kuntien on pitänyt toimittaa kunta- ja palvelurakennettakoskevat tiedot valtioneuvostollePARAS-puitelain ja sen nojalla annetun valtioneuvostonasetuksen 173/2007 mukaisesti31.8.2007 mennessä. Keski-Suomen kuntien vastauksiaon koottu Keski-Suomen liiton internetsivuille(www.keskisuomi.fi). Kuntien vastaustenmukaan kunnallinen ympäristöterveydenhuolto(ml. eläinlääkintähuolto) tullaan organisoimaantulevaisuudessa nk. isäntäkuntamallin mukaanainakin Keuruun seudulla (Keuruu, Mänttä, Vilppula,Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen, Ruovesi jaVirrat, mahdollisesti myös Multia). Myös Jyväskylänympäristössä yhteistoiminta-alue on selvitettävänäolevien kuntaliitosten (Jyväskylä, Korpilahtija Jyväskylän maalaiskunta) myötä mahdollisestirakentumassa isäntäkuntamallilla;suunnitellun seututerveyskeskuksen toteutuminenon epävarmaa. Kaikki kunnat eivät ole tehneetpäätöksiään vielä.Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnankäynnistämiseen on mahdollista hakea valtion(MMM/ STM) rahoitusta keväällä 2008; rahat tullaansuuntaamaan eläinlääkintähuollon järjestämiseenkeskittyviin hankkeisiin (Veli-Mikko Niemi/MMM 10.9.2007). Edellytyksenä rahoituksenmyöntämiselle on mm. se, että yhteistoimintaanosallistuvat kunnat ovat tehneet periaatepäätöksenympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueenmuodostamisesta. Aikaisemmin valtionosin rahoittamissa nk. YTAKE-kokeiluissa ovatKeski-Suomesta olleet mukana Keuruu, Multia jaYlä-Pirkanmaa (nk. YPIKEMU-alue) sekä pohjoinenKeski-Suomi (Saarijärven-Viitasaaren jaÄänekosken seudut). Keuruun yksikkö on toteutumassavaiheittain, pohjoisen yksikkö ei ole ainakaanvielä toteutumassa suunnitellusti.3.3 Kunnaneläinlääkärit jakotieläintilat Keski-SuomessaKeski-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä onyhteensä 20 eläinlääkärin virkaa (Kuva 1), joihinliittyy päivystysvelvollisuus. Kaikkia virkoja eiole kuitenkaan tällä hetkellä (syksyllä 2007) täytetty,sillä sairaslomasijaisuuksiin ja eläköitymistenmyötä avoimiksi tulleisiin virkoihin ei ole saatuhakijoita. Tilanne vaikuttaa suoraan myös päivystävieneläinlääkäreiden määrään, joka on tällähetkellä ongelmallisin Saarijärven seudulla: työssäolevat eläinlääkärit ovat tällä hetkellä päivystysvuorossajoka toinen arki-ilta ja viikonloppu;tilanne on kuitenkin väliaikainen ja virat on tarkoitustäyttää.Vaikka tuotantoeläintilojen (Taulukko 2) määräon Keski-Suomessa laskenut, eivät tuotantoeläintenabsoluuttiset määrät ole toistaiseksi vähentyneettilakoon suurenemisen vuoksi. Maitotilojenkeskilehmäluku on noussut Keski-Suomessa samaantahtiin kuin muualla maassa. Investoinnitja pienimpien tilojen luopuminen nostaa maitotilojentilakokoa edelleen 18:sta (v. 2005) 29 lehmäänvuoteen 2012 mennessä. Tilojen vähenemisenmyötä alueen lehmämäärä on tilakoon suurenemisestahuolimatta laskemassa samaan aikaannoin neljänneksellä (Heikkilä 2005).Keväällä 2005 tehdyn Maatilojen kehitysnäkymät-viljelijäkyselyn mukaan Keski-Suomen yhteensä930 maidontuotantotilasta jatkaa vuoteen 2009asti noin 62 % ja vuoteen 2012 noin 45 %. Tuotosseurantatilojenmäärän arvioidaan olevan vuonna2009 noin 420 ja vuonna 2012 noin 300; yhteensätoimivia maitotiloja arvioidaan olevan vuonna2009 noin 600 ja vuonna 2012 noin 420. Luopuviapieniä (alle 15 lehmää) maitotiloja on eniten Saarijärvenja Äänekosken seutukunnissa (Heikkilä2005). Maa- ja metsätalousministeriön tilastojenmukaan Keski-Suomessa oli 30.8.2007 yhteensä886 toimivaa maitotilaa (Taulukko 2).Naudanlihan tuotantotilojen määrä supistuu 270tilasta (v. 2005) noin 150 tilaan (v. 2012). Keskimääräiseteläinmäärät ja tilakohtaiset lihantuotantomäärätnousevat kuitenkin samaan aikaan.14

Kuva 2. Keski-Suomen kunnaneläinlääkärivirat ja tuotantoeläintilat. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus)15

Taulukko 2. Keski-Suomen kuntien asukkaat, tuotantoeläintilat, naudat ja hevoset. (Lähteet: Asukkaat: Tilastokeskus31.12.2006, Maitotilat: MMM/TIKE 30.8.2007; tiedot saatu Eviran kautta, Tuotantoeläintilat ja naudat: MMM/TIKE 1.7.2007, Hevoset: Suomen Hippos 22.8.2007)Kunta Asukkaat Maitotilat Nautatilat Muut Naudat Hevoset(30.8.2007) (sis. myös tuotantomaitotilateläintilat kuin1.7.2007) nautatilatHankasalmi 5556 67 89 29 3935 430Joutsa 4053 33 51 9 2366 102Jyväskylä 84739 0 0 0 0 501Jyväskylän mlk 35452 17 30 12 1162 422Jämsä 16132 31 41 21 1769 280Jämsänkoski 7480 8 11 7 335 125Kannonkoski 1645 20 31 6 1681 90Karstula 4739 42 64 14 3112 152Keuruu 11005 34 53 21 2761 277Kinnula 1901 53 62 4 2531 78Kivijärvi 1441 21 27 7 1157 41Konnevesi 3057 34 42 1 1767 121Korpilahti 5030 36 56 13 2163 279Kuhmoinen 2731 16 23 12 874 82Kyyjärvi 1612 36 41 5 1596 56Laukaa 17385 47 78 17 3818 682Leivonmäki 1134 14 16 4 719 45Luhanka 847 17 22 2 660 60Multia 1994 19 27 6 1299 73Muurame 8881 8 14 7 658 211Petäjävesi 3748 20 45 14 1924 166Pihtipudas 4843 91 102 22 5399 208Pylkönmäki 974 12 13 4 633 41Saarijärvi 9955 94 113 15 4074 185Toivakka 2359 11 18 10 962 45Uurainen 3157 29 46 1 2304 128Viitasaari 7445 54 68 14 3172 103Äänekoski 20341 22 34 19 1474 275Yhteensä 269636 886 1217 296 54305 5258Sikatiloista ainakin vuoteen 2012 jatkaa noin80 %. Varmimmin tuotantoa jatkavat muuta kotieläintuotantoakuin nautakarjataloutta harjoittavatsekä Jämsän ja Joutsan seutukunnissa sijaitsevattilat (Heikkilä 2005). Taulukossa 2 on esitettymuiden kuin nautatilojen määrä yhtenälukuna, koska maa- ja metsätalousministeriöntietopalvelukeskuksen (TIKE) tilastoihin sisältyyyksilötason tilatietoja (vain yksi saman päätuotantosuunnantila kunnassa), jotka ovat luottamuksellisia.Lemmikkieläinten määrä on suhteessakunnan asukaslukuun (Länsi-Suomenlääninhallitus 2007).Karjatilojen määrän väheneminen on vähentänyteläinlääkäreiden tekemiä päivystysaikaisia sairasmatkojaja aikaa vievää ajamista tilalta toiselle.Samaan aikaan pieneläinkäyntien määrä päivystyksessäon lisääntynyt. Kunnaneläinlääkäreidentyön luonne on muutenkin muuttunut ennaltaehkäisevänterveydenhuollon suuntaan, mikä sekinnäkyy vähentyneinä sairasmatkoina. Jatkossatuotantoeläinten terveydenhoitotyö työllistääkunnaneläinlääkäreitä entistä enemmän, sillä valtakunnallistenterveydenhoito-ohjelmien mukaisethoitotyöt sisältyvät uuteen eläinlääkintähuoltolakiin.16

4. Eläinlääkäripäivystyksen nykytilaKeski-Suomessa4.1 Nykyiset päivystyspiirit ja niidentoimivuusKeski-Suomessa toimii tällä hetkellä neljä kokonaanmaakunnan alueelle sijoittuvaa ja kaksimaakunnan rajat ylittävää päivystysaluetta (Kuva3). Eläinlääkäreiden päivystystiheys vaihtelee tällähetkellä Saarijärven piirin joka toisesta jokaneljänteen vuoroon (Jyväskylän, läntinen ja pohjoinen).Jyväskylän päivystyspiirin pieneläinpäivystyksestävastaavat tällä hetkellä yksityiseteläinlääkärit, suureläinpäivystyksestä kunnaneläinlääkärit(Liite 3).1. Jyväskylän päivystyspiiri (Hankasalmi,Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunnanpohjoisosa, Konnevesi, Laukaa, Multia,Uurainen ja Äänekoski; 2/8):Vuodesta 2004 alkaen alueella on toteutettu eriytettyäpäivystystä, eli päivystysvuorot on jaettuKinnulaPihtipudas5. Pohjoinen piiri1 elKyyjärviKivijärviViitasaariKannonkoskiKarstula4. Saarijärven piiri1 elPylkönmäkiSaarijärviÄänekoskiKonnevesiKeuruuMultiaPetäjävesiUurainen2. Läntinen piiri1 elJämsänkoski1. Jyväskylän piiri2 elJyväskylän mlkMuurameJyväskyläLaukaaToivakkaHankasalmiJämsäKorpilahtiLuhankaLeivonmäki3. Kaakkoinen piiri1 elJoutsa+ KangasniemiKuhmoinen6. Kuhmoisten piiri1 el+Asikkala ja PadasjokiKuva 3. Eläinlääkäreiden päivystyspiirit Keski-Suomessa vuonna 2007. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus)17

kahdelle yhtä aikaa päivystävälle eläinlääkärille,joista toinen palvelee lemmikki- ja toinen hyötyeläintenomistajia. Kuntien kesken ei ole tehtykirjallista päivystyssopimusta, vaan työnjako onperustunut yhteisesti sovittuun käytäntöön, jossatyön- ja kustannustenjaon perusteena on sopimuksentekovaiheessa ollut lähinnä hyötyeläintenmäärä. Hyötyeläinten määrän vähentyessä jalemmikkieläinten työllistäessä entistä enemmänei kustannustenjakotapaa pidetä oikeudenmukaisena.Pieneläinpäivystyksen kustannukset jaetaanasukasluvun mukaan, mutta hallinnollisesta vastuustaei ole vielä sovittu kuntien kesken. Asukasluvunsuhteessa jaettaessa kolme neljästäpieneläinpäivystysvuorosta jakautuu Jyväskylänkaupungille ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymälleja yksi neljästä Äänekosken, Hankasalmenja Laukaan kesken.Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastojärjesti Jyväskylän ja lähialueen pieneläinpäivystystäkoskevan neuvottelun tammikuussa2007. Tässä yhteydessä läsnäolijat kannattivatJyväskylän tekemää ehdotusta, jonkamukaan pieneläinpäivystys annetaan tarjouskilpailunperusteella yksityisklinikoiden hoidettavaksiniin, että järjestelyn kustannusvaikutus onkunnille hyväksyttävissä. Pieneläinpäivystysvuorojenresurssipulaa onkin jo kesällä 2007 ratkaistupäivystysvuorojen ostopalvelun avulla. Ostopalvelumallintoteutusta on aloitettu Jyväskylänkaupungin ympäristöosaston ja hankintatoimenyhteistyönä. Hankintakilpailun järjestäminen onkuitenkin osoittautunut ennalta arvioitua hankalammaksija toteutunee vasta loka-marraskuussa2007. Lopullinen toteutuminen riippuu yksityissektorinhalukkuudesta osallistua päivystyksiinsekä järjestelyn hinnasta. Jyväskylän kaupunkivalmistelee myös vaihtoehtoista ratkaisua resurssipulanhoitamiseksi virkajärjestelyjen avulla.Päivystyspiirin ongelmana on ollut resurssipula,jonka seurauksena päivystysrinkiin kuuluvieneläinlääkäreiden työsidonnaisuus on muodostunutkohtuuttomaksi. Resurssipulaan ovat osaltaanjohtaneet päivystysalueen kunnista vähentyneeteläinlääkärinvirat ja se, että syksyllä 2006 päivystysringistäjäi pois kahta pieneläinpäivystysvuoroatehnyt yksityinen eläinlääkäri. Keväällä 2007alueen kunnaneläinlääkäreillä oli normaalin työviikonlisäksi tehtävänään päivystysvuoro keskimäärinjoka kolmas vuorokausi, poikkeustilanteissajopa tiheämmin. Alueen eläinlääkärit ovatantaneet tilanteesta kaksi kirjallista kannanottoatyönantajakunnilleen ja -kuntayhtymilleen(4.12.2006 ja 12.4.2007).Suureläinpäivystyksen resurssipulaa helpottaisiLaukaan kunnan pitkään täyttämättä olleen toiseneläinlääkärin viran täyttäminen; kunnan talousarvioonon toukokuun lopussa hyväksytty lisättäväksivirkajärjestelystä aiheutuvat lisämäärärahat.Perusteluna olivat kunnaneläinlääkärinviran sijaisuusjärjestelyjä koskevat ongelmat. Laukaanolisi mahdollista tarjota lisäresurssia Jyvässeudunpäivystyspiirille, jos se saisi viran täytettyä:kahdesta hakukierroksesta huolimatta virkaan eikuitenkaan ole saatu päteviä hakijoita. Laukaanosuutena on järjestää yksi neljästä suureläinpäivystysvuorostaja osallistua lemmikkieläinten päivystysvuoroistaasukasluvun suhteessa jaettaviinkustannuksiin. (http://www.laukaa.fi)2. Läntinen päivystyspiiri (Jämsä, Jämsänkoski,Keuruu, Korpilahti, Muurame ja Petäjävesi; 1/4):Jämsän kaupungineläinlääkäri on jäänyt eläkkeellekesäkuun 2007 alussa ja virka on laitettu hakuun,mutta päteviä hakijoita virkaan ei ole saatu.Virkaa hoitaa oman työnsä ohella Kuhmoistenkunnaneläinlääkäri. Hän päivystää Kuhmoistenpiirissä joka kolmas viikonloppu ja Jämsän piirissäjoka neljäs viikonloppu.3. Kaakkoinen päivystyspiiri (Joutsa, Jyväskylänmaalaiskunnan eteläosa, Leivonmäki, Luhankaja Toivakka sekä Kangasniemi/Etelä-Savo; 1/3):Päivystyspiiri ulottuu Etelä-Savon puolelle; Kangasniemiolisi maantieteellisesti ja toiminnallisestihyvä pitää edelleen yhteistyössä Keski-Suomenkuntien kanssa osana uutta itäistä päivystyspiiriä.18

4. Saarijärven päivystyspiiri (Kannonkoski,Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki jaSaarijärvi; pitäisi olla 1/4, on nyt 1/2):Saarijärven seudulla päivystää tällä hetkellä (syyskuussa2007) vain kaksi eläinlääkäriä. Kyyjärveneläinlääkäri on pitkällä sairaslomalla, eikä hänelleole saatu sijaista, ja toinen Saarijärven eläinlääkärijäi eläkkeelle kesäkuun alussa, eikä virkaa ole vieläsaatu täytettyä. Saarijärven seudun kaksi työssäolevaa virkaeläinlääkäriä ovat nyt päivystysvuorossajoka toinen ilta ja joka toinen viikonloppu.5. Pohjoinen päivystyspiiri (Kinnula, Pihtipudas jaViitasaari; 1/4):Pihtiputaan kaksi kunnaneläinlääkäriä muodostavatyhdessä Kinnulan ja Viitasaaren kunnaneläinlääkäreidenkanssa toimivan päivystyspiirin,jossa ei ole ollut ongelmia.6. Kuhmoisten päivystyspiiri (Kuhmoinen sekäAsikkala ja Padasjoki/Päijät-Häme; 1/3):Päivystyspiirissä tehdään nyt yhteistyötä Päijät-Hämeen maakunnan puolelle; päivystysvuoro onjoka kolmas viikko. Asikkala ja Padasjoki ovat sanoneetpäivystyssopimuksen irti niin, että se päättyyvuoden 2007 lopussa. Kuhmoinen tulisi ottaamukaan läntiseen päivystyspiiriin jo vuoden 2008alusta alkaen.4.2 Päivystyksen järjestämisenongelmakohdatEläinlääkäripäivystyksen järjestämisen suurimpiaongelmia niin Keski-Suomessa kuin valtakunnallisestikinovat kuntien taloudelliset rajoituksetja niiden myötä vähentyneet ja/tai avoimina olevatkunnaneläinlääkärin virat, uusien vakituistenkunnaneläinlääkäreiden saaminen eläkkeelle jäävientilalle, sijaisten saamisen vaikeus ja kalleussekä yksityisten eläinlääkäreiden ja eläinlääkäriasemienhaluttomuus osallistua päivystyksiin. Ilmanpäteviä työntekijöitä ei lakisääteisiä tehtäviäkuten päivystyksiä saada hoidettua.Kunnaneläinlääkäreiden vähäisyys pakottaa heidätpäivystämään nykyisissä päivystyspiireissäänvähintään joka neljäs arki-ilta ja joka neljäs viikonloppu.Monissa päivystyspiireissä on jo jonkinaikaa kärsitty resurssipulasta, jonka seurauksenapäivystyksen aiheuttama työsidonnaisuus onkoettu kohtuuttoman suureksi. Saarijärven piirissäeläinlääkärit päivystävät parhaillaan (elo-syyskuussa2007) joka toinen arki-ilta ja joka toinenviikonloppu; kaakkoisessa ja Kuhmoisten päivystyspiirissävuoro on joka kolmas ilta ja viikonloppu.Myös Jyväskylän päivystyspiirissä päivystettiinkeväällä 2007 keskimäärin joka kolmas arkiiltaja viikonloppu.Monet eläinlääkärit toivovat voivansa tulevaisuudessapäivystää nykyistä harvemmin, mutta tietävät,ettei siihen ole mahdollisuutta, ellei päivystyspiirejäsuurenneta ja kunnissa nykyisin avoimenaolevia ja lähiaikoina eläkkeelle jäävien eläinlääkäreidenvirkoja saada täytettyä. Myös eläinlääkäreidensijaisjärjestelyjä olisi saatava parannettua nykyisestä,jotta järjestelyt toimisivat nykyistä sujuvammin.Kunnaneläinlääkäreiden sijaisuuksia on hoidettuKeski-Suomessa monin eri tavoin. Sijaisia onpalkattu suoraan kunnan palvelukseen, jos onsaatu, mutta myös eläinlääkäreiden välitysfirmankautta, jolloin kunnan maksettavaksi ovat tulleeteläinlääkärin palkan lisäksi yrityksen veloittamatvälityskulut. Sijaisuuksia on hoidettu myös maksamallaviranhaltijalle eläinlääkärisopimuksestakorotettua palkkaa. Niitä ovat hoitaneet myösnaapurikuntien eläinlääkärit yhteisvastuullisesti.Eläinlääkärit kokivat pitkät päivystysvuorot, kiireenja työssä jaksamisen terveydellisesti merkittäviksihaasteiksi jo 1980-luvulla tehdyssä kyselyssä.Ensimmäisen kyselytutkimuksen jälkeenkunnaneläinlääkäreiden määrä on vähentynytja naisten osuus lisääntynyt. Vuonna 2000 tehdynkyselyn mukaan päivystysvastuun jakautuminenharventuneelle virkaeläinlääkärikunnalleon lisännyt työn henkistä ja fyysistä kuormitusta.Pieneläinpraktiikan palveluiden kysyntä ontuonut uusia osaamisvaatimuksia eläinlääkäreille.Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista puolet pitiammatin työsidonnaisuutta liian suurena, puoletsopivana. Jossain määrin tai selvästi stressaan-19

tuneiksi vastaajista koki itsensä 73 %; 65 % heistäpiti stressin syynä työtä, muilla sen aiheuttivatmuut syyt. Päivystyksissä kiire, väsymys, pimeä,vaikeakulkuiset tiet ja huonot keliolosuhteet aiheuttavatriskitilanteita. (Reijula ym. 2001)Päivystysten on todettu aiheuttavan muun muassauni- ja valvetilan häiriöitä, työtapaturmia jaonnettomuuksia. Päivystys häiritsee myös työ- javapaa-ajan yhteensovittamista. Em. haittoja voidaanennaltaehkäistä kohtuullisilla päivystysjärjestelyillä(Reijula ym. 2005). Eläinlääkäriliitonsuositus päivystyksen työsidonnaisuudeksion vuoro korkeintaan joka neljäs yö ja joka neljäsviikonloppu. Eläinlääkäreiden työsidonnaisuudenvähentäminen on myös Suomen Eläinlääkäriliitonpäätavoitteena kunta-alan työmarkkinaneuvotteluissasyksyllä 2007.20

5. Kunnanjohtajakysely5.1 Vastaajat ja kyselyn sisältöMaakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjestelyihinliittyvän selvityksen osana toteutettiin kaikilleKeski-Suomen kunnanjohtajille kohdistettukysely (Liite 4). Kysely lähetettiin Keski-Suomenliitosta 13.8.2007 yhteensä 31 henkilölle (kolmeenkuntaan kahdelle). Vastaukset pyydettiin toimittamaansähköpostitse tai kirjeitse 24.8.2007 mennessä.Vastaukset saatiin yhteensä 17 kunnasta(61 %).Kunnanjohtajille lähetetty kysely sisälsi neljä kohtaa,joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot.Kunnanjohtajien mielipiteitä kysyttiin seuraavistaasioista:• Mitä seuraavista asioista pidät ehdottomantärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä?• Mikä seuraavista olisi mielestäsi parastapa organisoida maakunnallineneläinlääkäripäivystys?• Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaatuotantoeläinpäivystyksestä kunnilleaiheutuvat kustannukset tulevaisuudessa?• Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaapieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvatkustannukset tulevaisuudessa?5.2 TuloksetKunnanjohtajien vastauksissa tärkeimmiksi asioiksinousivat kunnallisten eläinlääkäripalvelujentoimintavarmuus, eläinlääkärin hyvä saavutettavuusja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläintenkiireellisissä sairastapauksissa, lakisääteisteneläinlääkäripalvelujen turvaaminen sekä noinnykyisen tasoiset kustannukset kunnalle. Eläinlääkäreidentyössä jaksamista ja asiakastyytyväisyyttäpiti tärkeänä hieman alle puolet vastaajista(Kuva 4).Kuva 4. Kunnanjohtajien eläinlääkäripäivystyksenjärjestämisessä tärkeinä pitämät asiat (n = 17).Vastausvaihtoehdot:1. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluidenturvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimillesekä kunnan alueella pidettäville eläimille2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivathyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystysaikaan3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihinsekä virka- että päivystysaikaan4. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuuspäivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa5. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut6. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen7. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle8. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille9. Joku muu, mikä?Vastaajien määrä1614121086420Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit1 2 3 4 5 6 7 8Priorisoitavat asiat921

Alustavien organisointimallien 1 ja 2 kannatus jakaantuikunnanjohtajien kesken melko tasaisesti:hieman yli puolet vastaajista kannatti järjestelyvastuunkeskittämistä yhdelle yhteistoimintaalueelle(kunnalle tai kuntayhtymälle), noin puoletkannatti suureläinpäivystyksen järjestämistäyhteistoiminta-alueittain ja pieneläinpäivystyksenja puhelinneuvonnan keskittämistä yhdelletaholle (Kuva 5).Kuva 5. Kunnanjohtajien näkemykset eläinlääkäripäivystyksenorganisoimisesta (n = 17).Vastausvaihtoehdot:1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kuntatai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuunjärjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta(= sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaapäivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia)että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys,puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista.2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisioman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä (=sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekä maksaapäivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille ja laskuttaaalueensa kuntia osana muuta laskutusta), koko maakunnantasoisten asioiden koordinoinnista(= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.)vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?).3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun joolemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi(esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)?4. Jokin muu malli, millainen?Vastaajien määräParas eläinlääkäripäivystyksen organisointitapa10864201 2 3 4Erilaiset organisointimahdollisuudetSekä tuotanto- että eläinpäivystyksen kustannuksetolisi kunnanjohtajien mukaan oikeudenmukaisintajakaa eläinlääkäreiden suoritteiden perusteella(Kuvat 6 ja 7).Kuva 6. Kunnanjohtajien näkemykset suureläinpäivystyksenkustannusten jakamisesta (n = 17).Vastausvaihtoehdot:1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä,3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreidensuoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?Vastaajien määräSuureläinpäivystyksen kustannustenjako108642012345Kustannusten jakotapa22

Kuva 7. Kunnanjohtajien näkemykset pieneläinpäivystyksenkustannusten jakamisesta (n = 17).Vastausvaihtoehdot:1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä,3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreidensuoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?Vastaajien määräPieneläinpäivystyksen kustannustenjako141210864201 2 3 4 5Kustannusten jakotapaMuina malleina (vaihtoehto 5) tuotantoeläinpäivystyksenkustannusten jakamiseen esitettiin Palokanterveydenhuollon kuntayhtymän nykyistäkustannustenjakotapaa (käytännössä sama kuinkohta 4 eli eläinlääkäreiden suoritteet) sekä kohtien3 ja 4 sekamallia. Pieneläinpäivystyksen osaltaehdotettiin muina malleina toteutuneiden kustannustenmukaista jaottelua ja ”asiakas maksaakaiken” -mallia.Kyselyn lopussa pyydettyjä muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksenjärjestämiseen liittyen esitettiinmelko vähän. Seuraavat yleiset asiat nousivatesiin kunnanjohtajien vastauksissa:• Tuotantoeläinten hoidon vaatima päivystysalueei saa muodostua liian suureksi, ettei matkojenkustannus tulee kohtuuttoman korkeaksi.Pieneläinpäivystysalue voisi sen sijaan ollalaajempi. Pieneläinten kuljetus on helpompaa.Tuotantoeläimet täytyy hoitaa tilalla.• Tuotantoeläinpuolen hoitaminen on ensisijaista.Pieneläinpäivystyksessä taksat tulisi nostaamahdollisimman korkeiksi, jotta muualtaalueelle tuotavat asiakkaat joko vähenevättai maksavat kunnon korvauksen.• Pieneläinten kaikesta hoidosta tulisi periäyksityistä sektoria vastaava todellinen hintaeläintenomistajilta. Lemmikkieläinten hoitamistajulkisin varoin tuettuna ei voi jatkossa hyväksyä.• Eläinlääkäreiden päivystyksestä saamakorvaus pitää asettaa sellaiselle tasolle,että päivystykseen saadaan lääkäreitä.• Tärkeää on, että eläinlääkäripalvelut ovat yleensäsaatavilla ja että palvelut tuotetaan keskitetysti.Keskittäminen helpottaa työn organisointiaja näin taataan palvelun toimintavarmuus.Yhtä kuntaa tai päivystysaluetta koskien tuli esiinseuraavia näkökantoja:• Saarijärven seudun tk-kuntayhtymänalue on jo laaja ja olisi toimiva, jos kaikkivirat olisivat täytettyinä. Päivystyspiirinlaajentaminen johtaa helposti siihen, ettäeläinlääkärin aika menee pitkiin ajomatkoihinja määräaikaiset vastaanotolla vaarantuvat.• Toivakan eläinlääkäri Kari Parkkinenjää eläkkeelle syksyllä 2008. Toivakankunta pitää erittäin tärkeänä, ettäeläinlääkäritoiminta Toivakassa jatkuu.Kunta selvittää tulevaa toimitilakysymystä.5.3 Tulosten esittelykunnanjohtajakokouksessa 4.9.2007Päivystysselvityksen taustaa ja sisältöä sekä kyselyntuloksia esiteltiin Keski-Suomen liiton 4.9.2007järjestämässä kunnanjohtajakokouksessa. Esityksenjälkeen käydyssä keskustelussa keskisuomalaisetkunnanjohtajat antoivat tukea Kuntaliitonuuden lain sisällöstä antamiin kannanottoihin jatoivoivat liiton toimivan niiden toteutumiseksi.Puheenvuoroissa korostettiin kuntien taloudentiukkuutta ja että se on otettava huomioon uudessaeläinlääkintähuoltolaissa. Samoin edellytettiinkuntien kannalta oikeudenmukaisia kustannustenjakoperusteita. (Patrikainen 2007)23

6. Eläinlääkärikysely6.1 VastaajatKunnaneläinlääkäreille, terveysvalvonnan johtajilleja päivystykseen osallistuville pieneläinlääkäreille(yhteensä 26 henkilölle) lähetettiin Keski-Suomen liitosta 14.8.2007 kysely (Liite 5), johonpyydettiin vastaukset 27.8.2007 mennessä. Vastauksiasaatiin 18 (69 %). Osa vastauksista tuli annetunmääräajan jälkeen, mutta ne otettiin mukaanselvitykseen.Vastaajista 11 oli kunnaneläinlääkäreitä, kaksipäivystykseen osallistuvia yksityisiä eläinlääkäreitäja viisi terveysvalvonnan johtajia (tai vastaavia),joiden virkaan ei sisälly eläinlääkäripraktiikkaaeivätkä he pääsääntöisesti osallistu päivystykseen.Kyselyyn vastanneista eläinlääkäreistä25 – 34-vuotiaita oli kaksi, 35 – 44-vuotiaita neljä,45 – 54-vuotiaita neljä ja 55 – 64-vuotiaita kolme.Kyselyyn vastanneista terveysvalvonnan joh-tajista kaksi on koulutukseltaan eläinlääkäreitä,kolmella on jokin muu koulutus.6.2 Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetitEläinlääkärit ja terveysvalvonnan johtajat pitivätpäivystyksen järjestämisessä tärkeimpinä eläinlääkäreidentyössä jaksamista, kunnallisten eläinlääkäripalveluidentoimintavarmuutta, lakisääteisteneläinlääkäripalveluiden turvaamista kaikilleasukkaiden kotieläimille sekä kunnan alueellapidettäville eläimille eläinlääkärin hyvääsaavutettavuutta ja saatavuutta päivystysaikaantuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa.Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihinsekä virka- että päivystysaikaan oli tärkeää seitsemänja pieneläinten erikoistasoiset palvelut kolmenvastaajan mielestä (Kuva 8).Kuva 8. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajieneläinlääkäripäivystyksen järjestämisessä tärkeinä pitämätasiat (n = 18). Vastausvaihtoehdot:1. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluidenturvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimillesekä kunnan alueella pidettäville eläimille2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivathyvin 24 h/vrk joka päivä, myös päivystysaikaan3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihinsekä virka- että päivystysaikaan4. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuuspäivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissä sairastapauksissa5. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut6. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen7. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle8. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille9. Joku muu, mikä?Vastaajien määrä1614121086420Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit1 2 3 4 5 6 7 8 9Priorisoitavat asiat24

6.3 Eläinlääkäripäivystystoiminta-alueittainPäivystysaikaiset työmäärät vaihtelevat suuresti,minkä vuoksi eläinlääkäreiden oli vaikea antaatietoja keskimääräisistä potilas- ja kilometrimääristä.Kiireimmillään päivystäjä on esimerkiksiläntisellä päivystysalueella tehnyt kaksi keisarinleikkaustasamana yönä, mutta välillä voi olla hyvinkinhiljaista.Eniten pieneläimiä hoidetaan Jyväskylän päivystyspiirissä,jossa lemmikkejä on eniten ja jossa onjo vuodesta 2004 alkaen järjestetty oma eriytettypieneläinpäivystys. Muissa piireissä pieneläinpotilaitahoidetaan päivystysvuoroa kohti melkovähän (Taulukko 3). Tuotantoeläinten ja hevostensairasmatkoja tehdään eniten pohjoisessa päivystyspiirissäja vähiten läntisessä; Jyväskylän piirissäsairasmatkojen määrissä on suurta vaihtelua.Pääosin Päijät-Hämeen maakunnan alueelle(Asikkala, Padasjoki) sijoittuvasta Kuhmoistenpäivystyspiiristä ja Saarijärven päivystyspiiristä eisaatu tietoja. (Taulukko 4)Eläinlääkäreiltä ja terveysvalvonnan johtajilta kysyttiinnäkemyksiä sekä nykyisen päivystysjärjes-telmän toimivuudesta että uuden myötä tulevienmuutosten aiheuttamista ennakko-odotuksista.Nykyinen järjestelmä jakoi eläinlääkäreiden mielipiteitä:toisilla alueilla ei ole ollut ongelmia, vaannykyistä päivystysrinkiä pidetään hyvin toimivanaja sopivan kokoisena sekä maantieteellisestiettä henkilöstöresurssien osalta, eikä muutoksiakaivata. Toisilla alueilla on ollut ongelmia saadapäivystystiheys pysymään kohtuullisena päivystäjienvähäisyyden vuoksi ja asian korjaamiseksiolisi tehtävä jotain mahdollisimman nopeasti. Pätevienhakijoiden puutteen vuoksi tyhjinä olevatvirat, pitkät sairaslomat ja sijaisten puute rasittavatmuita eläinlääkäreitä lisäpäivystyksilläOman päivystyspiirin toimivuudessa lähivuosinaaiheuttaneina tai tällä hetkellä aiheuttavina ongelminamainittiin mm. päivystävien eläinlääkäreidenvähäisyys ja sijaisten saamiseen liittyvät ongelmat:• Neljän päivystäjän rinki on aikahaavoittuvainen; jos joku sairastuu,joutuvat toiset paikkaamaan häntä lyhyellävaroitusajalla ja päivystystiheys kasvaa.• Liian tiheä päivystystiheys, ollut nyt suht’ ok.• Päivystäjiä on liian vähän, tarpeettomiaasiakassoittoja ilta- ja yöaikaan liian paljon.Taulukko 3. Vastaanotolla päivystysaikaan hoidettujen pieneläinten määrät päivystyspiireittäin(ao. alueilla päivystävien eläinlääkäreiden antama arvio keskimääräisistä potilasmääristä).Päivystyspiiri Jyväskylän Läntinen Kaakkoinen Saarijärven Pohjoinen Kuhmoisten Yhteensä(arvio)arki-iltaisin ja -öisin/ vuoro 3-5 0-2 0-3 1 2-10viikonloppuisin yhteensä 10-35 3-8 2-8 3 20-50Taulukko 4. Päivystysaikaisten suurten eläinten sairasmatkojen määrät ja pituudet päivystyspiireittäin(ao. alueilla päivystävien eläinlääkäreiden antama arvio keskimääräisistä potilasmääristä).Päivystyspiiri Jyväskylän Läntinen Kaakkoinen Saarijärven Pohjoinen Kuhmoisten Yhteensä(arvio)arki-iltaisin ja -öisin/ vuoro- matkoja yhteensä (arvio) 1-3 0-1 0-3 1-2 2-10- kilometriä yhteensä (arv.) 47-100 0-140 0-150 80-250 > 300viikonloppuisin yhteensä- matkoja yhteensä (arvio) 5-12 2-6 2-8 6-7 20-40- kilometriä yhteensä (arv.) 61-1000 100-400 50-600 300-600 > 100025

• Päivystykseen osallistuviaeläinlääkäreitä on liian vähän. Erityisestipieneläinpäivystäjistä on ollut pulaa.• Työvoimapula, eläinlääkäreiden väsyminenja asiakkaiden vaatimustason ja palvelunjärjestämisen ristiriita. Epärealistisetodotukset nykyresurssien puitteissa.• Sijaistamiset ongelma; vuoronjako ei saisiperustua siihen, että sairaslomalla väliinjääviä vuoroja tehdään joskus toiste.• Organisaation haavoittuvuus ja henkilöstönriittämättömyys. 2004 aloitettaessakokeiluluontoinen eriytetty päivystys50 % työpanoksesta oli ”vapaaehtoisvoimin”toteutettu. Nyt tuota panosta ei enääole ja päivystäjien haalinta on olluttuskaista ja kallista. Vaihtoehtoina onnähty kilpailutus/virkojen perustaminenpieneläinpäivystyksen toteuttamiseksi.• Liikaa päivystyksiä, työtaakka iso, liianvähän tekijöitä, sekapäivystys ei toimi, sijaisiavaikea saada ja turhat puhelinsoitot.• Päivystäjäpulan vuoksi yksittäisteneläinlääkäreiden kuormittuminen. Painostustatehdä ylimääräisiä päivystyksiä.• Muuten omalla alueella päivystysjärjestelmähyvä, mutta päivystysvapaiden pitoei onnistu. Pieneläinten ja hevostenvaativampi klinikkatasoinen hoito eiaina järjesty päivystysaikoina.• Eriytetyn pieneläinpäivystyksen puute onongelma. Perusasiat pieneläinten suhteen hoituvatsekapäivystäjiltäkin samoin kuin päivisin,mutta päivystäjille tulee vastaan yhä enemmänklinikkatasoista hoitoa tarvitsevia potilaita kutenvatsalaukun kiertymiä, käärmeenmyrkytyksiä,synnytyksiä (usein keisarinleikkaustarvetta)ja auto-onnettomuuseläimiä.• Palvelujen tarvitsijat eivät tunnepäivystysalueen rajoja ja se aiheuttaapuhelimessa turhaa sanailua.• Hevosten jatkohoitopaikkaakin kaipaa joskus,mutta käyttäjäkunta tiedostaa päivystysajanongelmat paremmin kuin pieneläinten omistajat.Hevosia on alueella tosi paljon enkä juuri muistaviikonloppupäivystystä ilman 1 – 2 ähkytapausta.• Ajomatkat suhteellisen pitkät.Nykyisen päivystysjärjestelmän suurimpina heikkouksina,joihin toivotaan muutosta maakunnallisestiorganisoidusta päivystyksestä, mainittiinerityisesti nykyisen järjestelmän haavoittuvuus jasijaisten saamiseen liittyvät ongelmat, liian suurityösidonnaisuus ja erillisen pieneläinpäivystyksenpuuttuminen:• Vaikeat pieneläintapaukset.• Pieneläinpäivystäjien puuteJyväskylän päivystysalueella.• Eriytetyn pieneläinpäivystyksen puuttuminen.• Erityispalveluiden saannin sattumanvaraisuus.• Henkilöstön varajärjestelmän puutesairastapauksissa. Joskus jopa oman vuosilomanaikaiset päivystykset pitää tehdä ”sisään”.• Eläinlääkäripäivystystä koskeva tiedotusasiakkaille ei ole riittävää kaikissa kunnissa.• Ammatillinen tuki esimerkiksi toisestasamaan aikaan päivystävästä kollegastapuuttuu (voi toimia satunnaisesti).• Varamiesten/-naisten puuteäkillisissä sairastapauksissa.• Sijaisten saaminen esim.sairastumisen tms. sattuessa.• Päivystävän eläinlääkärin äkillisensairastumisen vuoksi saatavan sijaisenhankkiminen (varapäivystäjä).• Päivystysvuoro saisi tulla harvemmin(nyt jaettu neljän kesken). Loma-aikoinailman sijaista päivystykset rasittavatenemmän töissä pakertavia.• Päivystysten sitovuus (max 1 ilta/viikko,1 viikonloppu/4 viikkoa), työtä voisi ollaenemmän päivystyksessä.• Haavoittuvuus. Viikonloppupäivystyksen pituus.Päivystysvapaiden puutteellisuus osassa kunnista.• 1.) Haavoittuvuus (yhdenkin henkilönsairastuminen aiheuttaa suuret ongelmat),2.) Työn organisointivastuun sijoittuminenväärälle tasolle: asia tulisi olla kunnan(kuntayhtymän/yhteistoiminta-alueen tms.)vastuulla – ei yksittäisen eläinlääkärin.3.) Työresurssien hukkaaminen: maakunnassapäivystää lukumääräisesti jopa liian montaeläinlääkäriä samaan aikaan: pienemmissäkunnissa ja erityisesti suureläinten osaltapäivystäjät ovat usein turhan pantteina26

• Päivystystiheys 1/4 suurin heikkous, liian suurityösidonnaisuus. Olisiko Keski-Suomeenkinmahdollisuus päivystäjän virkoihin, jotkavoisivat kiinnostaa nuorempia kollegoita?• Ei hallinnoijaa järjestelmälle, ei sopimuksiakuntaosuuksista, yhden eläinlääkärin jääminenpois ringistä ”kaataa” koko järjestelmän.• Parempi toimintavarmuus ja lisäätekijöitä tarvitaan kipeästi.• Haavoittuva systeemi => ei pysyvääjärjestelyä tällä hetkellä.Eläinlääkäreiltä kysyttiin mielipiteitä myös uudeneläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaisenpieniin ja suuriin eläimiin eriytetyn maakunnallisenjärjestelmän mahdollisista vahvuuksista,heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Eläinlääkäreilläoli odotuksia mm. pieneläinten hoidontason paranemisen ja päivystysvuorojen harvenemisensuhteen; samalla päivystysaikaisen työntoivottiin lisääntyvän ja varallaolon vähenevän.Vastaajat löysivät uudistuksesta monia positiivisiaasioita (vahvuuksia, mahdollisuuksia tai odotuksia):• Eriytetty päivystys hyvä.• Eriytetty päivystys, suurempi päivystysaluetasaa työtä ja mahdollistaa tiettyjäjärjestelyjä päivystyksessä.• Eläinlääkärit voivat erikoistua suureläintaipieneläinpraktiikkaan.• Lemmikkien hoidon taso paranee(ainakin vaikeammissa tapauksissa).• Pieneläimet pääsisivät tarvittaessaklinikkatasoiseen hoitoon.• Pieneläinten päivystyspalvelujen laatu paranee.• Taso paranisi.• Sama hyvätasoinen hoito kaikkinavuorokauden aikoina.• Joustavuus, päivystyksen aikaisen osaamisenparaneminen, jos toimiva keskitettypuhelinpäivystys helpottaa kentän työtaakkaa• Oman osaamisen ulkopuolella olevienpieneläintapausten ohjaaminen keskitettyynpieneläinpäivystyspaikkaan.• Maakunnan alueen tarkastelu kokonaisuutenamaantieteellisesti, jolloin suureläintenpäivystyksen tehokkuus kasvaa.• Samanaikaisesti päivystysvuorossaolevien (kunnan)eläinlääkärienmäärää voidaan vähentää.• Selvä työnjako ja toimivuus. Asiakkailleselkeä kuva siitä, kuinka asia on järjestetty.• Yksi päivystysnumero pieneläimille.• Työvuoron aikana tehty työ (autolla ajoja hoitotyö) tulee lisääntymään, muttapäivystysvuoro osuu harvemmin omalle kohdalle.• Tuotantoeläinpäivystysalue voisi ollalaajempi maantieteellisesti, jolloinpäivystys tulisi harvemmin.• Maakunnan alueella suureläinten päivystäjätvoivat toivottavasti kommunikoida tarvittaessakeskenään, jolloin kunkin osaamisalueet (lehmät,hevoset, siat, lampaat) saadaan käyttöön.• Maakunnallisen päivystys ei toteutune ilmanjonkinlaista henkilöstön resurssilisää, josaiotaan luoda järjestelmä, jossa myös tekijätjaksavat. Nykysysteemi on tullut tässä mielessätiensä päähän. Varahenkilöjärjestelmä, jotavoidaan hyödyntää myös lomasijaisuuksissa,tulisi ottaa heti tarkasteluun. Maakunnallinenpäivystys pitää hyödyntää myös nykyresurssientasaajana. Päivystysalueiden työmäärävaihtelee paljon tällä hetkellä.• Yhteistyökykyiset päivystäjät jakavat työt.• Vaikka pohjoisen alueella eivät pieneläimetpäivystysaikaan yleensä kovin paljon rasita, niinsilti (eriytetty päivystys) helpottaisi työtaakkaaniiden osalta ja rauhoittaisi puhelinliikennettä.• Nopeuttaisi molempien ryhmien avunsaantia.• Mahdollistaisi varmaankin paremmin myös esim.klinikkapotilaiden tarvitseman jatkohoidon.• Harventaisi päivystysvuoroja?• Mahdollisesti vähemmän päivystyksiä/henkilö, varuillaoloaika vähenee. Pieneläimetsaavat joka paikassa paremman päivystyksen.Mahdollisesti helpompi saada sijaisia.• Hyvä, jos päivystyksiä olisi harvemmin.• Hallinnon keskittäminen; järjestelmäntoimintavarmuus paranee, päivystysalueetjärkevämmin jaettavissa, paremminorganisoitu järjestelmä turvaa osaltaanmyös eläinlääkäreiden työolosuhteita.• Laatu, toimintavarmuus oikein toteutettuna.Eläinlääkäreiden jaksaminen.27

Toisaalta päivystysuudistukseen liittyy myös useitanegatiivisia asioita. Sen pelätään mm. lisäävänpäivystysaikaisten matkojen pituutta, nostavankustannuksia ja aiheuttavan eläinsuojelullisia ongelmia,jos hoito viivästyy tai on liian kallista. Negatiivisinaasioina (heikkouksia, uhkia tai pelkoja)mainittiin seuraavia:• Henkilöstön uusiin järjestelmiin sopeuttamisenja sopeutumisen epäonnistuminen onsuurin uhka. Jos asiat ovat nyt hyvin,halutaan pitää siitä kiinni.• Matkat suureläinten luokse tulevat väistämättäkasvamaan. Sairaskäynnin hinta tuottajalle onongelma. Pitkälle kyse on myös tietynlaisesta”markkinoinnista” tuottajien suuntaan: jostekijät suhtautuvat kielteisesti pitkiin matkoihinja odotusaikoihin, tuottajat tekevät samoin.Ruumiita ja vahinkoja ei kuitenkaan saa tulla.• Jos alue kasvaa kovin suureksi, yksi(pieneläin)päivystäjä ei enää riitä.• Hoitokulttuurien erilaisuus eri puolillaon myös ongelma, ”vierastyövoimaa”voidaan tiloilla vierastaa.• Tuotantoeläinpäivystysalueen liian suuri koko.Eläinlääkäri ei jaksa eikä ehdi. Mieluumminhaluaisi päivystää suhteellisen varmana siitä,että ehtii tehdä kaikki kuin luottaa tuuriinsa.• Pitkiin matkoihin potilaiden luo käytettyaika on pois muilta avun tarvitsijoilta.• Päivystysvuorot työläämpiä, tyyliinkoko ajan menossa tukka putkella…• Suuremmat päivystysalueet, enemmänautossa istumista. => Järkevää??• Huonontaisi pohjoisen alueen avun saantia, jospäivystäjä kaukana etelässä kriittisellä hetkellä.• Mahdollisesti alueet laajenevat ja toisaaltalähtevätkö asiakkaat viemään lemmikkiäänkauemmas, vaikka se hoitoa tarvitsisi.• Matkojen piteneminen.• Jos erikoistuu liikaa, ns. yleistaidotvoivat heikentyä.• Kustannusten nousu, kasvavatkotuotantoeläinpäivystyksen matkat?• Eläinlääkäreiden jaksaminen, jos alueliian isoksi. Toimiiko päivystysvapaat?• Saavatko eläimet avun kiireellisissätapauksissa riittävän nopeasti?• Hevoshoitojen pitäisi olla mahdollistamyös erikoistasoisina.• Eläinsuojelulliset näkökohdat elijättävätkö eläimen omistajat soittamattaja odottavat virka-aikaa.• Kustannukset kuntaa kohden. Nousevatko?• Hinta.• Kustannusten nousu.• Kallis, pitkät matkat, kunnilla tärkeämpiäkinmenokohtia kuin eläimet.• Kyvytön ja työntekijöiden mielipiteitähuomioonottamaton johto.• Ei saada riittävästi tekijöitä ja pitkätetäisyydet, jos mukana koko maakunta.6.4 Päivystystyön tekeminen,työssä jaksaminen jaeläinlääkäreiden sijaisjärjestelytKunnaneläinlääkärivastaajista valtaosa on perehtynytkoulutuksessaan ja työssään lähinnä suuriineläimiin, ja lähes kaikki päivystäisivät mieluumminjatkossa suuria eläimiä. Pieneläinpäivystykseenosallistuvat yksityiseläinlääkärit ja yksi kunnanpalveluksessa oleva eläinlääkäri on sekä perehtynytpieneläimiin että päivystää mieluumminlemmikkieläimiä. Yksi kunnaneläinlääkäri vastasiosaavansa ja päivystävänsä mielellään sekä suuriaettä pieniä. Sopivana päivystystiheytenä (= mitenusein haluaisi ja/tai jaksaisi päivystää) pidettiinkorkeintaan joka neljättä päivystysvuoroa: jokaneljännen vuoron olisi valmis päivystämään kuusi,joka viidennen kaksi ja joka kuudennen yksivastaaja. Kolmen pieneläinpäivystyksestä kiinnostuneenvastaajan mielestä sopiva päivystystiheysolisi yksi kahdeksasta vuorosta, yksi olisi valmispäivystämään joka neljännen vuoron.Päivystys on aiheuttanut osalle vastaajista jonkuntasoista henkistä rasitusta (esim. stressiä ja puhelinneuroosia),unettomuutta tai unirytmin häiriintymistäja fyysistä väsymistä päivystysaikanaennen ja jälkeen päivystysviikonlopun. Myösliiallinen työsidonnaisuus ja vapaa-ajan vähyysmainittiin haittana. Osalla päivystyksen aiheuttamathaitat ovat kasvaneet iän ja perheen myötä.Valvomisen lisäksi stressiä voi aiheuttaa myös28

iittämättömyyden tunne pieneläinten hoidossa,jos asiakkaiden vaatimustaso on liian kova omiintaitoihin nähden. Päivystystyön tekemistä helpottaa,kun päivystäjällä on riittävästi ammattitaitoaja kokemusta. Myös se, että päivystäjä on ainoanavastuussa, rasittaa. Mahdollisuus ulkopuolistenpäivystäjien käyttöön tarvittaessa olisi tarpeen,samoin päivystyksen jälkeinen lepoaika tulisi turvata(päivystysvapaat). 63 tuntia yhteen menoonon raskas urakka, ja päivystyksestä toipuminenvie aikaa, sen jälkeen on kuitenkin yleensä edessä(ja takana) täysi työviikko. Myös päivystyksenhallinnointi koetaan raskaaksi: lakisääteinen velvoiteon pakko hoitaa, vaikka tekijöitä on hyvinvaikea saada.Lyhytaikaiset (muutaman päivän pituiset) sijaisuudethoidetaan ilman eri korvausta vastavuoroisestijonkun toisen saman työnantajan (kuntatai kuntayhtymä) palveluksessa olevan eläinlääkärintai naapurikunnan eläinlääkärin kanssa sopimalla,mutta pitemmille vuosilomille tarvitaansijaisia. Sijaisen saa yleensä palkata vuosi- ja sairaslomienajaksi, mutta koska sijaisten löytäminenon sekä vaikeaa että kallista, ei edes kaikkieneläinlääkäreiden kesälomiin ole tänä vuonna saatusijaisia. Jos kunnassa on vain yksi eläinlääkäri,on hänen myös koulutukseen päästäkseen ensinsaada järjestettyä itselleen sijainen, vasta sittenvoi tehdä koulutusanomuksen. Lähes kaikkieläinlääkärit joutuvat itse järjestämään sijaiset itselleen.Jyväskylässä pieneläinpäivystystä hoitavaViitaniemen eläinlääkäriasema vastaa itse sijaisistaan.Päivystyksiin on osallistuttu joskus myös äitiyslomanja hoitovapaan aikana.Sijaiset on pyritty palkkaamaan suoraan kunnanpalvelukseen, mutta monissa kunnissa on jouduttuturvautumaan eläinlääkäreiden välitysfirmaansijaisten saamiseksi. Välitysfirmojen käyttäminennähtiin viimeisenä ja erittäin kalliina keinona saadasijaisia. Joissain kunnissa on jouduttu turvautumaankaikkiin keinoihin, sijaisia on välitysfirmojenlisäksi palkattu suoraan sijaisen määrittelemillähinnoilla sekä palkattu naapurikuntieneläinlääkäreitä hoitamaan kuntaa oman alueen lisäksi.Joissain kunnissa on oltu pitkäänkin ilmansijaisia, jos tuuraajaa ei ole saatu palkattua. Sijaistensaaminen on ongelma paitsi kunnissa myösyksityissektorilla. Sairastapauksissa pieneläinpäivystyksenjärjestäminen on ongelmallista (Jyväskylänalueella), ja sairastunut eläinlääkäri joutuukorvaamaan päivystysvuoronsa tervehdyttyään.Sijaisongelman ratkaisuksi ehdotettiin ”kiertäviätuuraajia” ja sijaisvirkoja, joihin voi tosin olla vaikeasaada päteviä hakijoita. Alla muutamia poimintojaeläinlääkäreiden sijaisasiaa koskevistanäkemyksistä:• Eläinlääkärien välitysfirmoista ajattelen, ettäminkään tahon ei pitäisi saada rikastua toistenhädänalaisella asemalla. Samalla lailla kuinterveyskeskuspuolella on alkanut tapahtua,pitäisi huomata, että satsaaminen kunnonvirkasuhteisiin ja työolosuhteisiin kannattaa.Sama raha menee kuitenkin joko nuorillevirkasuhteesta kiinnostuneille tai firmalle,joka välittää kyseenalaisesti motivoituneitatyöntekijöitä milloin minnekin. Eläinlääkäriensijaisvälitys pitäisi saada ihan uusiin puihin.• Sijaisten palkkaus ja työolosuhteet on saatavakohdalleen, niin kyllä heitä kuntiin saadaan.Terveyskeskuspuolen varahenkilöjärjestelmäpitäisi ulottaa eläinlääkintähuoltoon: ”vakituinensijainen”, jolle maksetaan peruspalkkaa,on ainoa ratkaisu työvoimaongelmiin.Nuoret eläinlääkärit eivät todennäköisestihalua raahata lääkkeitään ja tarvikkeitaanautossa ympäri maata vuodesta toiseen.• Monessa Keski-Suomenkin kunnassa sijaisetuuvutetaan päivystystyöhön ja liikaan työhön,kun otetaan yksi sijainen tekemään monentyöt. Sijaisen pitää voida tehdä samaa työtäsamalla työtahdilla kuin vakinainenkin.• Vastavuoroisuus sijaishuollossa on lyhyissäparin-kolmen päivän koulutuksissa tai äkillisissäsairastapauksissa ihan kohdallaan. Mutta koskaeläinlääkäreillä ei ole työaikaa, ei ketään voidavelvoittaa tekemään naapurieläinlääkärienlomia, koska työpäivä venyy silloin liikaa.• Keskinäiseen sijaistamiseen ei pidä mennä taakanja työn sidonnaisuuden ollessa nyt jo turhan kova.• Tuotantoeläimistä ja kuntapraktiikastakiinnostuneita eläinlääkäreitä saatava lisää.Koulutus? Opiskelijamateriaali?29

6.5 Pieneläinpäivystyksenjärjestäminen Keski-SuomessaMaakunnallisen pieneläinpäivystyspisteen tulisiuseimpien vastaajien mielestä sijaita Jyväskylässätai Jyväskylän maalaiskunnassa, koska se on maakunnankeskus, suurin asutuskeskittymä (=> enitenpieneläinasiakkaita) ja sijaitsee maantieteellisestimelko keskellä maakuntaa kohtuuetäisyydelläkunnista. Jyväskylän alueella on myös useitahyviä eläinklinikoita ja asiakkaat toivovat päivystyspisteensijaitsevan Jyväskylässä. Äänekosken sijaintiapidettiin myös riittävän keskeisenä, ja sielläon hyvä eläinklinikka. Pieneläinpäivystyspisteenetäisyys Jyväskylästä ei saisi olla yli 50 km.Pieneläinpäivystyksessä toimii yksi päivystäväeläinlääkäri kerrallaan, mutta koko maakunnanalueilta tullee niin paljon potilaita, että koko viikonlopunpäivystäminen olisi todennäköisesti liianpitkä ja raskas yhdelle. Ratkaisuksi ehdotettiin,että viikonloppu jaettaisiin kahden päivystäjänkesken puoliksi ja että pieneläinpäivystysrinkiinsaataisiin mukaan mahdollisimman monta eläinlääkäriä.Vastaajien ehdotukset vaihtelivat neljästä– viidestä aina 12 – 16:een pieneläinlääkäriin.Jos pieneläinpäivystäjiä olisi kahdeksan, olisi päivystystiheysjoka kahdeksas arki-ilta ja puoli viikonloppuajoka neljäs viikonloppu. Kahdeksaapieneläinpäivystykseen osallistuvaa eläinlääkäriäkannatti moni vastaaja, sillä pieneläinlääkärit tuskinhaluavat tehdä päivystysvuoroja edellä mainittuauseammin. Myös ”tuplamiehitystä” ehdotettiin:päivystäjiä olisi kerrallaan vain yksi, muttatarvittaessa vuoroille pitäisi olla helppo järjestääsijainen (”varapäivystäjä”).Useimpien vastaajien mielestä päivystäjät voisivatolla osin pieneläimiin suuntautuneita ja pieneläinpäivystykseenhalukkaita kunnaneläinlääkäreitäja osin yksityisiä pieneläinlääkäreitä, joidenkinmielestä pelkästään yksityisiä. Kahta eripäivystysvelvoitetta (suuret ja pienet) ei tulisi antaakenellekään kunnaneläinlääkärille. Pieneläinpäivystäjäntulisi olla vähintään käytännön työssäpieneläinten hoitoon harjaantunut eläinlääkäri,sillä päivystystapaukset ovat usein vaikeita javaativat eläinlääkäriltä hyvää ammattitaitoa ja kokemusta.Sekä asiakaspalvelun ja päivystäjän taitojenon oltava hyviä, jotta päivystys toimisi toivotullatavalla. Pieneläinpäivystys edellyttää myöshyviä tiloja, joissa toimia; kaikki nykyiset kunnaneläinlääkäreidenvastaanotot eivät ole riittävänhyvin varusteltuja.Arki- ja viikonloppupäivystysten asiakkaidenmäärää, kun koko Keski-Suomen pienet eläimettuodaan samalle vastaanotolle, on vaikea ennakoida.Jyväskylän päivystyspiirin pieneläinpäivystyksiinosallistuvien yksityisten eläinlääkäreiden arviotolivat 5 – 10 ja 10 – 15 potilasta arki-iltaisinja 30 – 60 ja 70 – 80 viikonloppuisin, muideneläinlääkäreiden esittämät arviot vaihtelivat hyvinpaljon.Päivystävän pieneläinklinikan tulisi olla varustelutasoltaanhyvä, ja siellä tulisi olla ainakin seuraaviavälineitä nk. ”normaalivarustuksen” lisäksi:röntgen, ultraääni, peruslaboratorio (verianalysaattori,jolla saa tutkittua tulehdusarvot ym.peruslabroja), leikkaussali ja inhalaatioanestesiasekä avustaja (pieneläinhoitaja). Varusteiden puolestapäivystysklinikaksi sopivia eläinlääkäriasemiaolisivat kaikki Jyväskylässä sijaitsevat yksityiseteläinklinikat (Viitaniemen eläinlääkäriasema,Pet-Ami ja Eläinklinikka Otso), Jyväskylän maalaiskunnassasijaitseva Keski-Suomen eläinklinikkasekä Äänekoskella sijaitseva Eläinklinikka Tisseli& Tasseli.Pieneläinten päivystysvastaanoton ei eläinlääkäreidenmielestä ole välttämättä oltava aina samassapaikassa, vaan se voi olla päivystäjästä riippueneri klinikalla, sillä ainakin osa päivystäjistä toimisitodennäköisesti mielellään omissa tiloissaan. Mikälipäivystyspaikka vaihtuu, on asiakkaille tiedotettavaasiasta. Tärkeintä on, että palvelut löytyvättarvittaessa ja ovat toimivia. Kaksi vastaajaanäkisi asiakkaiden kannalta hyvänä, että paikkaon aina sama. Päivystys voidaan eläinlääkäreidenmielestä järjestää joko kunnan omistamallatai yksityisellä klinikalla, kunhan pelisäännöt tilojenkäytöstä ovat selvillä tilojen käyttäjillä. Yksivastaaja kannatti kunnallista vastaanottoa, muutamanmielestä taas yksityinen klinikka olisi pa-30

empi. Yksityisten olisi saatava kohtuulliset päivystyskorvaukset.Useimpien mielestä keskisuomalaisille lemmikeilleei tarvita muita paremmin varusteltuja jatkohoitopaikkojapäivystysaikaan, eikä erikoistasoisenjatkohoitopaikan järjestelyn kaikkienmielestä tulisi edes kuulua kunnan velvollisuuksiin.Keski-Suomessa päivystävä pieneläinklinikkavoisi useimpien vastaajien mielestä toimia uudeneläinlääkintähuoltolain luonnoksessa mainittunaerikoistason jatkohoitopaikkana myösjonkun muun alueen lemmikkieläimille, jos varusteetja eläinlääkäreiden osaaminen ym. resurssitovat riittävät. Jos harraste-eläimiä on tarvettalähettää jatkohoitoon (yötä päivää järjestettyynsairaalahoitoon) Keski-Suomesta, paikaksi sopisiYliopistollinen Eläinsairaala Helsingissä, hevosillemyös Laukaan eläinsairaala (ei päivystä nykyisin)tai Hyvinkään hevossairaala.Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kunnantulee määritellä eri maksutaksat (vrt. uuden eläinlääkintähuoltolainluonnos), kun yksityiset päivystävät.Muutaman vastaajan mielestä taas voitaisiinhyvin soveltaa kunnalliseläinlääkäritaksaamyös yksityisten palvellessa päivystysasiakkaita:• Jos toimiva systeemi halutaan, onkustannusten lisäys pakko osaltaan vyöryttääasiakkaalle. Jos asiakkaat haluavat palvelujapäivystysaikana, on heidän myös maksettavaniistä. Kunnalliseläinlääkäritaksasta voikyllä löytyä eväitä myös mahtipontisempaanlaskutukseen. Hinnan olisi aina oltavasamaa tasoa päivystyksessä eikä niin,että se vaihtelee päivystäjän alkuperästä(kunnallinen tai yksityinen) riippuen.• Asiasta voidaan neuvotella eli yksityisten taksavoi olla hieman kunnallista korkeampi.• Periaatteessa samalla taksalla hoitoon.• Jos useampi klinikka päivystää, voisiyhteinen taksa olla tarpeen. Jos päivystäjäon tavallaan kuntien palkkaama,kunnalliseläinlääkäritaksa sitoo?• Pieneläimiin perehtynyt päivystys maksaaenemmän ja asiakkaiden on tämä ymmärrettävä.Taas korostan heidän vaatimuksiaan, ja josvaaditaan, niin täytyy myös maksaa.• Kunnalliseläinlääkäritaksa ei käy, koskasilloin kulut eivät varmasti tule katettua.• Yksityisten täytyisi saada pitää päivystäessäomat taksansa, en usko että muuten lähtevätpäivystyksiin mukaan. Ja voi olla jopa heillehankala käytännössä laskutusohjelman kannaltasyöttää tietokoneelle eri hintoja päivystysaikaan.• Käytännössä kahden taksan soveltaminenaiheuttaa tietojärjestelmäongelman. Helpomminratkaistavissa on yhden taksan pohjaltatapahtuva päivystysaikainen % -korotus.Tasoltaan kunnalliseläinlääkäritaksa on riittävä.• Oma taksa yksityisille tai sitten yhteinentaksa ja muu korvaus lisäksi kuluista.Pieneläinpäivystys toimisi useimpien vastaajienmielestä parhaiten niin, että yksi kunta tai yhteistoiminta-alue(esim. seututerveyskeskus) vastaatoiminnan käytännön järjestelyistä ja hallinnoinnistaja muut kunnat osallistuvat kustannuksiin.Etenkin, jos pieneläinpäivystys on aina samassapaikassa, on syytä, että yksi kunta tai yhteistoiminta-alue(yksi henkilö) vastaa päivystäjienrekrytoinnista, klinikan varustelusta tai vuokristayms. Jos päivystykseen osallistuu useampia tahoja,on kaikkien oltava tasa-arvoisia. Yksi vastaajaehdotti, että vastuuvuoro voisi vaihtua esimerkiksivuosittain.Yksi vastaaja pohti pieneläinpäivystyksen järjestämiseenliittyvää problematiikkaa laajemmin jatoivoi kuntien päättävän, minkä tasoista palveluaasukkaille halutaan tarjota:• Ihanne olisi yksi vastuutaho, mutta se ei poistaalueemme nykyistä perusongelmaa: mistä saadapalvelun toteutukseen riittävästi henkilöstöä.Perusongelmana pieneläinpäivystyksessä onedellisen lisäksi se, että päätös palvelutasosta pitäisitehdä kunnassa/yhteistoiminta-alueella riittävänkorkealla taholla. Riittävän isolla rahalla saadaanyksityiset mukaan tai perustettua riittävästikunnan virkoja/klinikoita ja palvelu on samallatasolla kuin asiakkaat sen saavat normaaliaikana.Nykybudjeteilla ei tällainen onnistu. Jos kunnanpäättäjät haluavat, että palvelua ei ole tarkoituskaanjärjestää parhaalla mahdollisella tavalla vaanesim. omalla tuotannolla ”rajoitetusti” tulee tästätehdä selkeä päätös ja tiedottaa se kuntalaisille.31

6.6 Tuotantoeläinpäivystyksenjärjestäminen Keski-SuomessaUusiksi tuotantoeläinten päivystyspiireiksi ehdotettiinhyvin monenlaisia alueita, jotka muodostuisivatmelko pitkälti nykyisten alueiden pohjalta.Myös koko maakunnan laajuista päivystysaluettaehdotettiin, tällöin päivystysvuorossaolisi useampia eläinlääkäreitä, ja he voisivat toimiajoustavasti ilman päivystyspiirirajoja kokoalueella. Myös Keski-Suomen maakunnan rajojenyli Pirkanmaan ja Etelä-Savon puolelle meneviäalueita ehdotettiin. Käytännössä ajomatkat eivätsaisi olla yli 120 – 150 km, ettei asiakkaan odotusajastatule liian pitkä; etenkin talvisaikaan matkatvievät sivuteillä paljon aikaa.Näkemykset siitä, kuinka monta suureläinpäivystäjääKeski-Suomessa tarvitaan yhtä aikaa, josvuorossa on kerrallaan yksi päivystäjä/päivystyspiiri,vaihtelivat 2 – 3:sta viiteen. Alueiden laajentuessapäivystäjien työtahti olisi nykyistä kovempi,ja päivystyksen jälkeinen lepo ja päivystyksenkeston lyhentäminen (viikonlopun jakaminenkahteen osaan) tulisi tutkia. Alueilla, joilla on paljonsairasmatkoja, voi hätätapausten suhteen tullaongelmia yhden päivystäjän järjestelmässä, mikälipäivystyspiirien rajat ovat tiukat.Kysyttäessä eläinlääkäreiltä, millaisia heidän mielestäänolisivat optimialueet nykyistä suuremmiksimieluiten Keski-Suomen maakunnan rajojenmukaisiksi tuotantoeläinten päivystyspiireiksi,mielipiteet hajosivat suuresti. Kaikki annetutvaihtoehdot eli 1.) Tulevien ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden mukaiset päivystyspiirit,2.) Kaksi isoa piiriä (eteläinen ja pohjoinen),joissa yksi/kaksi päivystäjää yhtä aikaa kummassakinja 3.) Kolme piiriä (pohjoinen, itäinen jaläntinen), joissa yksi päivystäjä kussakin kerrallaanvuorossa saivat kannatusta vähintään yhdeltäeläinlääkäriltä. Yhden vastaajan mielestä optimialueitaei ole. Pohjoisen päivystyspiirin toivottiinsäilyvän nykyisenä. Päivystyksissä tulisi ottaahuomioon, missä kunnissa päivystäjiä on vuorossakulloinkin, ja jakaa työt heidän kesken niin, etteivätmatkat tulisi kohtuuttomiksi; noin 120 – 150km pidetään kauimmaisten tilojen maksimivälimatkana.Muita mahdollisina päivystysalue ja -piiriratkaisuinaesitettiin seuraavia:• Yksi piiri, jossa useampi päivystäjä.• Kolme piiriä (pohjoinen, itäinen ja läntinen),itäisessä ja läntisessä yksi päivystäjä kerrallaanvuorossa pohjoisessa piirissä kaksi päivystäjää.• Yksi piiri (alue), neljä päivystäjää.• Kuten kohta kolme, mutta ei mitään selkeitärajoja, että esim. itäisen alueen päivystäjäei saisi mennä pohjoiselle alueelle, jossattuisi lähellä päivystysalueen rajaaolemaan toinenkin tila avun tarpeessa.• Vaikea valita näiden kahden (vaihtoehdot 1 ja3) välillä. Vaihtoehtoa yksi puoltaa hallinnonyhtenäisyys alueella. Mitä, jos yhteistoimintaalueei noudatakaan lääninrajoja?• Kolme piiriä, kussakin kaksi päivystäjääja 1 – 2 varamiestä/-naista.• Kolme piiriä maakuntarajoja kunnioittamattasiten, että yhteistoiminta-alueet huomioidaan,jos niin on tarkoituksenmukaista, joustavuus.• Vähintään neljä piiriä: Pihtipudas-Viitasaari-Kinnula, Saarijärvi-Karstula,Jämsä-Keuruu ja Jyväskylän ympäristö.• Eläintiheyteen perustuva.6.7 Eläinlääkintähuoltolainluonnokseen sisältyvien uusienvelvoitteiden järjestäminen6.7.1 Keskitetty puhelinpalvelu(nk. call center)Koska suurin osa päivystyspuheluista koskee lemmikkejä(vrt. Taulukko 5), voisi maakunnan yhteinenpieneläinpäivystäjä tai päivystävällä eläinasemallatoimiva avustaja useimpien eläinlääkäreidenmielestä vastata kaikkiin päivystyspuheluihinensimmäisenä ja neuvoa soittajaa puhelimessa,kehottaa tulemaan vastaanotolle heti, menemäänyksityisen tai kunnaneläinlääkärin luo virka-aikaantai kääntää puhelun lähimmälle tuotantoeläinpäivystäjälle.Pohjoisessa suurin osa puhe-32

luista koskee tällä hetkellä tuotantoeläimiä. Yksivastaaja ehdotti, että olisi oltava erikseen pien- jasuureläinpuhelinnumerot.Päivystyspuheluihin vastaavan ja niitä edelleenvälittävän henkilön ei ole useimpien eläinlääkäreidenmielestä pakko olla eläinlääkäri, muttaosaan puheluista tarvitaan eläinlääkärin asiantuntemusta,koulutusta ja tietotaitoa, koska osasoittajien asioista on hoidettavissa myös puhelimitse.Eläinlääkäreitä ei riitä vastaamaan puheluihin,sillä pieneläinlääkärillä on paljon työtä, josklinikka palvelee koko maakuntaa. Myös eläinklinikoillapuhelimeen vastaavat pieneläinhoitajattuntevat eläinten hoidon tarpeita, ja päivystyspuhelimeenvoisikin useimpien mielestä vastataeläinlääkärin sijasta myös ammattitaitoineneläintenhoitaja, joka tuntee eläinten sairauksia,mielellään myös suureläinten ongelmia. Eläinlääkäritpitävät tärkeänä, että neuvoja tuntee asiakkaantarpeet, on orientoitunut sekä pieniin ettäsuuriin eläimiin ja tuntee työkäytännöt. Etenkinlemmikkejä koskeviin puheluihin voi hyvin vastatakoulutettu ja kokenut pieneläinhoitaja, jokavastaa päiväsaikaankin samanlaisiin puheluihinklinikoilla, etenkin kun hänellä on konsultaatioyhteyseläinlääkäriin. Yksi vastaaja ehdotti, ettähyötyeläinpuolella vastaajana toimisi päivystäväkunnaneläinlääkäri, pieneläinpuolella vastaajanavoisi olla eläintenhoitaja.Yhden vastaajan mielestä vastaajan tulisi mieluumminolla joku muu kuin pieneläinvastaanotollatoimiva henkilö, ettei hän ohjaisi turhaankaikkia pieneläimiä klinikalle. Moni kunnaneläinlääkäriolisi halukas hoitamaan suurten eläintenlisäksi myös pieniä eläimiä (esimerkiksi haavapotilaita)päivystysaikaan, jos heillä olisi mahdollisuusottaa myös niitä vastaan. Call centerissä tulisiolla tieto siitä palvelun tasosta, joka suureläimiäpäivystävässä kunnan yksiköissä on, jotta vastaajavoi harkita, ohjaako asiakkaan keskitettyyn pieneläinpäivystykseenvai päivystävälle kunnaneläinlääkärille.On turha ajattaa ihmisiä kauas, jos samanpalvelun saa lähempääkin. Epäilyä herätti se,ehtiikö yksi eläintenhoitaja sekä toimia keskushenkilönäettä avustaa pieneläinpäivystäjää samoinkuin se, löytyykö riittävän koulutettua työvoimaavastaajiksi. Yhden vastaajan mielestä puheluidenmäärä saattaa muodostua niin suureksi,että se työllistäisi pieneläinpäivystäjän kokonaan.Päivystyspuhelut voisi yhden vastaajan mielestäjakaa ennen klo 17 ja sen jälkeen tuleviin. Yhdenvastaajan mielestä päiväaikaisia puheluita ei kannatavälttämättä kierrättää call centerin kautta viikonloppuisin.Tehokkain, sujuvin ja kustannuksiltaan edullisintapa järjestää keskitetty puhelinpalvelu Keski-Suomeen voisi eläinlääkäreiden mielestä olla esimerkiksi:• Yksi yhteinen pieneläinpäivystysnumero,joka soi kulloisenkin (pieneläin)päivystäjänpuhelimessa, tuotantoeläinnumero olisikullakin päivystysalueella oma.• Pieneläinpuolella päivystäväklinikka, suureläinpuolella ?• Nykyisillä päivystävillä eläinlääkäreillä olisitakana erikoiseläinlääkäri (voisi olla laajempikuin vain Keski-Suomea palveleva).• Hyötyeläinpuolella valtakunnallinen callcenter, pieneläinpuolella maakunnallinen.Taulukko 5. Päivystysaikaiset puhelut nykyisissä päivystyspiireissä (eläinlääkäreiden antamia arvioita).Päivystyspiiri Jyväskylän Läntinen Kaakkoinen Saarijärven Pohjoinen Kuhmoisten Yhteensä(arvio)arki-iltaisin ja -öisin/ vuoro- pieneläintä koskevia 3-10 2-6 0-8 1-2 n. 20- suurta eläintä koskevia 2-15 0-3 0-3 1-2 n. 10viikonloppuisin yhteensä- pieneläintä koskevia 30-80 10-25 5-20 4-8 n. 100- suurta eläintä koskevia 10-15 4-10 2-10 6-10 n. 4033

• Maksullinen palvelunumero x/euroa/minuutti.• Tarjouspyynnöt eri operaattoreille selvittää asian.• Voisi olla ainakin maksullinen numero, jossavoisi olla vielä porrastus niin, että öiseenaikaan puhelut maksaisivat enemmän.Tämä karsisi turhia soittoja. Asiakkaankannalta call center sikäli hyvä, ettäpäivystys olisi aina samassa numerossa.• Ainakin turhista puheluista pitäisi päästämuuttamalla neuvonta maksulliseksi. Voisikopieneläinvastaanoton yhteydessä olla myöspuhelimeen vastaava henkilö, eläinlääkäriäavustava hoitaja saattaisi voida hoitaa myöspuhelimen vuorotyönä viikonloppuna? Ainakaanihan ulkopuolisille ei voi päivystyspuhelintaantaa, palomiesten koulutus ei ehkä vielä riitätähän. Yhden numeron systeemit numeroohjauksineenovat käyttökelpoisia, kunhanpalvelujen käyttäjät valistetaan asiasta.• Maksullinen puhelinpalvelu,mikäli se on laillinen.• Hätäkeskus, jossa alan henkilö vastaamassanäihin erikseen. Hätäkeskuksessa olisihyvät karttapalvelut käytössä, jotta kohteensijainti ja alueen lähimmän päivystäjiensijainti ovat selkeästi arvioitavissa.• Kustannuksia varmasti laskisialueen suurentaminen.Puhelinpalvelun tulisi useimpien mielestä olla vainKeski-Suomen maakuntaa palveleva, sillä esimerkiksipaikallistuntemus joutuu jo Keski-Suomessakinkoville. Laajemman alueen yhteinen (esim.Pirkanmaa ja Keski-Suomi) call center saattaisiyhden vastaajan mielestä vaatia kokopäivätoimiseneläinlääkärin palkkaamisen. Kolmen vastaajanmielestä palvelu voisi olla laajempi kuin Keski-Suomi, jos on hyvä kartta-aineisto käytössä.6.7.2 Lemmikkien ja hevostenpäivystysaikaiset jatkohoitopaikatKeskisuomalaisille lemmikeille sopisivat eläinlääkäreidenmielestä jatkohoitopaikoiksi kaikkiedellä mainitut Keski-Suomessa sijaitsevat klinikatsekä Yliopistollinen Eläinsairaala Helsingissä.Ensiapuluontoinen lemmikkien hoito järjestyyyhden vastaajan mukaan Keski-Suomen omassapieneläinpäivystyspisteessä ja jatkohoito on arjenasia: joko Keski-Suomeen, jos on sairaalapaikkojatai Helsinkiin. Yksi vastaaja ehdotti lemmikkienjatkohoitopaikaksi kotia.Hevoset voisi lähettää kiireellisissä tapauksissajatkohoitoon esimerkiksi Hyvinkään Hevossairaalaan,Yliopistolliseen Eläinsairaalaan (Helsingissä)tai Laukaan eläinsairaalaan (huom. ei päivystä).Pohjoista Keski-Suomea palvelisivat myösYlivieskan hevosklinikka ja Kiuruveden hevosklinikka.Suomeen tulisi yhden vastaajan mielestäsaada useampia päivystäviä eläinklinikoita Hyvinkäälläja Helsingissä sijaitsevien lisäksi. Yksivastaaja ehdotti hevosten jatkohoitopaikaksi kotitallia.Jatkohoitopaikan järjestämisen ei kaikkienmielestä tulisi kuulua kunnan velvoitteisiin lainkaan(vrt. Kuntaliiton eriävä mielipide, Liite 2).6.8 Eläinlääkäripäivystyksenkustannukset ja kustannustenjakoSuureläinlääkäripäivystyksen kustannukset muodostuvateläinlääkäreiden (ja heidän sijaistensa)peruspalkoista ja kunnallisen lääkärisopimuksenmukaisesta päivystyskorvauksesta, joka maksetaankulloinkin vuorossa olevalle virkaeläinlääkärilletai hänen sijaisenaan toimivalle päivystäjälle.Kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta ollaanjuuri uudistamassa. Päivystyskorvaus on varallaolokorvaus,joka maksetaan peruspalkan lisäksi.Nykyisen sopimuksen (Kunnallinen työmarkkinalaitos2005) mukaan praktikon peruspalkka on1436,50 €/kk ja päivystyskorvaukset 2,97 €/h arkiiltaisinja öisin klo 17.00 – 8.00 (= 41,58 €/ 14 harkipäivystys) ja 5,12 €/h viikonloppuisin pe klo17.00 – ma klo 8.00 (= 327,68 €/ 63 h viikonloppupäivystys).Eläinlääkintähuollon kokonais-, päivystys-ja sijaiskustannuksista vuonna 2006 saatiintietoja osasta kuntia (Liite 6).Palokan ja Saarijärven seudun terveydenhuollonkuntayhtymissä päivystyksen (kuten koko eläinlääkintähuollon)kustannusten jakaminen perustuueläinlääkäreiden suoritteisiin, jotka kaikki kuntayhtymieneläinlääkärit ovat velvollisia kirjaamaanylös ja ilmoittamaan kustannustenjakoa varten.34

Läntisessä päivystyspiirissä (Jämsä/Jämsänkoski,Keuruu, Korpilahti/Muurame ja Petäjävesi) päivystyskustannuksetjaetaan tasan eläinlääkäreidenpalkanmaksajakuntien/-kuntayhtymien keskennk. tasamallin mukaisesti: jokainen päivystyssopimuksenosapuoli vastaa oman eläinlääkärinsä(tai tämän sijaisen) päivystyskorvausten maksamisesta,eikä kuntien välillä tarvitse tehdä tasauslaskutusta.Pohjoisessa päivystyspiirissä (Kinnula, Viitasaarija Pihtipudas) yhteenlasketut päivystyskulut jaetaankolmeen osaan: kaikki kunnat maksavatoman eläinlääkärinsä (tai tämän sijaisen) päivystyskorvauksetja tasauksen jälkeen Kinnulan jaViitasaaren kunnat maksavat korvausta kahdestavuorosta vastaavalle Pihtiputaalle. Järjestely perustuusiihen, että päivystyksen järjestäminen onkunnan lakisääteinen tehtävä.Jyväskylän päivystyspiirissä päivystyskustannuksetmaksaa kunkin päivystykseen osallistuvaneläinlääkärin työnantajakunta ja ylimääräiset kustannuksetjaetaan kuntien kesken 1/6 jakosuhteessa.Jyväskylän piirissä vuodesta 2004 alkaenjärjestettyyn eriytettyyn pieneläinpäivystykseenosallistuneet oman tuotantonsa järjestäneet kaksikuntaa (Jyväskylä ja Äänekoski) ovat maksaneetomat kulunsa, ja ylimääräiset kaksi vuoroaon jyvitetty tasan eri kunnille (edellisten lisäksiLaukaa, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä,Hankasalmi). Kesästä 2007 maksutavan on sovittumuuttuvan siten, että Jyväskylä ja Palokan terveydenhuollonkuntayhtymä jakavat kahden ylimääräisenvuoron kulut asukaslukumäärien suhteessaja Äänekoski hoitaa Laukaan ja Hankasalmenkanssa loput (25 %).Tuotantoeläinpäivystyksen kustannusten jakamiseenesitettiin eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnanjohtajien kyselyvastauksissa monenlaisiavaihtoehtoja. Kuusi vastaajaa ehdotti omanlaistaansekamallia kustannustenjakoon: yhtä suuretkustannukset kaikille kunnille eli nk. tasamalli,70 % suoritteet ja 30 % asukasluku, kohtien 2ja 3 sekamalli, kohtien 2 ja 4 sekamalli, aluksi 3ja myöhemmin ehkä 4 ja aktiivitilojen määrä hiemaneläinmäärillä painotetusti. Valmiista vastausvaihtoehdoistakannatettiin melko tasaisestieläinlääkäreiden suoritteita, tuotanto- ja hevostilojenmäärää sekä tuotantoeläinten ja hevostenmäärää (Kuva 9). Kaksi vastaajaa ei ottanut kantaaasiaan.Yhdentoista vastaajan mielestä sopivin tapa jakaapieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannuksettulevaisuudessa olisi asukasluku, jokakorreloi hyvin lemmikkieläinten määrän kanssa.Suoritteet olisivat paras tapa viiden vastaajanmielestä (Kuva 10). Yhden vastaajan mielestä kustannuksettulisi ensin jakaa asukasluvun mukaanja myöhemmin suoritepohjaisesti (=> vastaus 1).Kaksi vastaajaa ei vastannut tähän kysymykseen.Kunnanjohtajat kannattivat suoritepohjaista kustannustenjakotapaasekä suurten että pienteneläinten päivystyksen kustannusten jakamiseen.Kuva 9. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajiennäkemykset suureläinpäivystyksen kustannusten jakamisesta(n = 16).Vastausvaihtoehdot:1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä,3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreidensuoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?Vastaajien määrä654321Suureläinpäivystyksen kustannusjako012 3 4Kustannusten jakotapa535

Kuva 10. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajiennäkemykset pieneläinpäivystyksen kustannustenjakamisesta (n = 16).Vastausvaihtoehdot:1. Kunnan asukasluku, 2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä,3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä, 4. Eläinlääkäreidensuoritteet, 5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?Vastaajien määrä12108642Pieneläinpäivystyksen kustannusjako012 3 4Kustannusten jakotapa56.9 Eläinlääkäripäivystystenorganisointi nyt ja tulevaisuudessaPäivystysalueiden kuntien kesken on tehty kirjallinenpäivystyssopimus pohjoisessa ja läntisessäpäivystyspiirissä. Päivystyksen toimivuudestavastaavat nykyisin käytännössä kunkin alueenpäivystävät eläinlääkärit itse. Jatkossa vastuu olisihyvä siirtää yhteistoiminta-alueiden päälliköidenvastuulle.Päivystysvuorot sovitaan päivystävien eläinlääkäreidenkesken muutaman kerran vuodessa pidettävissäalueellisissa päivystyskokouksissa. Kirjallinensuunnitelma päivystysvuorojen jakamisestatehdään pohjoisessa ja läntisessä piirissä,vaihdokset tehdään usein suullisesti päivystävieneläinlääkäreiden kesken. Pohjoisessa piirissä ympäristöpäällikköhyväksyy päivystyslistat ja niihintehdyt muutokset. Läntisen piirin päivystyslistassahuomioidaan edellisten vuosien juhlapyhientekijät ja mahdollisuuksien mukaan tiedossaolevat isot perhetapahtumat (syntymäpäivät, häätyms.). Kirjallisesta suunnitelmasta voidaan poiketatarvittaessa vuoroja vaihtamalla: vuoronvaihdot tapahtuvat suullisesti, vaihtaja informoimuita päivystyspiirissä vaihdoksesta. Arki-iltoihinon jokaisella vakioilta, joka on pysynyt samanapitkään.Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajienmielestä paras tapa organisoida maakunnallineneläinlääkäripäivystys olisi suureläinpäivystyksenjärjestäminen yhteistoiminta-alueittain ja pieneläinpäivystyksenja puhelinneuvonnan keskittäminenyhdelle taholle (vaihtoehto 2). Koko päivystyksenjärjestelyvastuun keskittäminen yhdelleympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle(vaihtoehto 1) sai myös kannatusta. Yksivastaaja (vaihtoehto 4) ehdotti pieneläinpäivystyksenorganisoimista vaihtoehdon 1 mukaan jasuureläinpäivystyksen organisoimista vaihtoehdon2 mukaan ja yksi vastaaja, että yhteistoimintaaluevastaa pieneläinpäivystyksen järjestämisestämaakunnallisesti ja suureläimet hoidetaan omissayhteistoiminta-alueissa tai erikseen harkitun piirijaonpohjalta (Kuva 11). Kolme vastaajaa ei vastannutkysymykseen.Kunnallinen ympäristöterveydenhuolto (ml.eläinlääkintähuolto) tultaneen Keski-Suomessaorganisoimaan tulevaisuudessa nk. isäntäkuntamallillaainakin Keuruun seudulla ja pohjoisenKeski-Suomen kunnissa (Viitasaari ja Pihtipudas),myös Jyväskylän seudulla ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alue on kuntaliitosten(Jyväskylä, Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta)myötä viimeisimmän tiedon mukaan rakentumassaisäntäkuntamallilla. Kaikki kunnat eivätole päättäneet asiasta vielä.36

Kuva 11. Eläinlääkäreiden ja terveysvalvonnan johtajiennäkemykset eläinlääkäripäivystyksen organisoimisesta(n = 15).Vaihtoehdot:1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kuntatai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuunjärjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta (=sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaapäivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia)että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys,puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista.2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisioman päivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä(= sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekämaksaa päivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreilleja laskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta),koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista (=pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikat jne.)vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?).3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun joolemassa olevan maakunnallisen organisaation hoidettavaksi(esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)?4. Jokin muu malli, millainen?Vastaajien määräParas eläinlääkäripäivystyksen organisointitapa8765432101 2 3 4Erilaiset organisointimahdollisuudet6.10 Muita ajatuksiaeläinlääkäripäivystyksenjärjestämiseen liittyenOsa eläinlääkärivastaajista pohti päivystyksenjärjestämistä kyselyn lopussa. Esiin tulivat toiveetmm. selkeän ja toimivan järjestelmän luomisestaja riittävistä resursseista. Päättäjien toivottiin ilmaisevanselvästi tahtonsa päivystyspalveluidentasosta, joka kuntalaisille halutaan tarjota; resursoinnintulee olla riittävä, jotta nämä palvelut onmahdollista järjestää.• Taakan kevennys olisi ehdotonvaatimus uudistuksen yhteydessä.Suurpiirteinen ja helppo malli paras.• Vapaa-ajan kustannuksella ei pidä piirejäsuurentaa toimimattomiksi, ei päivystyksentarkoitus ole olla tappotahtista. Kustannuksettiloilla kasvaa kohtuuttomiksi.• Koko maakuntaa koskeva pieneläinpäivystysalueon ongelma, jos kyseessä on vähäinen avuntarve,jossa kunnaneläinlääkäri/suureläinpäivystäjävoisi auttaa. Eniten olen huolissani kuinka isoalue saadaan käytännössä katettua ja onkoasiakkaat valmiita ajamaan pitkiä matkoja.Välillä he ovat ja välillä eivät. Erityisestijyväskyläläiset odottavat palvelua läheltä,heille jo 40 km on liian pitkä matka.• Kuntien johdon ja luottamushenkilöidentulisi tiedostaa, miten pienen siivuneläinlääkintähuolto vie kunnan taloudesta.Lakisääteisiä tehtäviä kuitenkin hoidetaan.Resurssien lisääminen on ainoa vaihtoehto,nykyinen systeemi on liian haavoittuva. Jos meeläinlääkärit sairastaisimme yhtä paljon kuinmitä terveydenhuollossa henkilöstö keskimäärin,työt eivät tulisi tehdyksi. Järjestelmä toimiivain sillä, että viranhaltijoiden työmoraali jaasiakkaista välittäminen ja suoritepohjainenpalkkajärjestelmä siihen pakottavat. Itselläniei ole minkäänlaista varajärjestelmäääkillisen sairastumisen sattuessa (siisennakkosuunnitelmaa, kuka tekisi työt, jos ei itsetule työpaikalle) eikä työnantaja oma-aloitteisestisellaista tee. Kuntalaisille on erittäin tärkeää,että eläinlääkintähuollon palvelut pelaavat.Lemmikkieläimet ovat perheenjäsenen asemassaja niiden hoidosta ollaan valmiita maksamaan.Kyse on kuitenkin vain peruspalvelujenantamisesta, siitä, että onnettomuudessa olleilletai synnyttäville saadaan akuuttiapua. Joskeräisi kaikki kuntalaisten vuosien varrella37

antamat kommentit päivystysongelmista taisetvisi valituksia eläinlääkäripalveluista, siitävarmaan tulisi paksu mappi. Päivystyksenkohenemisen kustannukset voidaan suureltaosin periä asiakkailta. Tuotantoeläintenomistajille eläinten saaminen hoitoon on osaelinkeinon toimivuutta. Eläinlääkäreidensijaishuolto voidaan yhdistää tavalla tai toisellapäivystysresurssien lisäämiseen. Sijaistensaaminen on toinen akuutisti muutostavaativa asia ja se ei parane kuin porukkaalisäämällä ja työolosuhteita kohentamalla.• Oleellisina taustatekijöinä kunnalliseneläinlääkintähuollon ongelmiin ovat:1) eläinlääkäreiden kaksoisrooli (viranhaltija/ammatinharjoittaja) ja siitä seuraavavastuun hämärtyminen kunnallisen palveluntoteutuksesta (kunta/eläinlääkäri)2) henkilöstöresurssien puute3) työtä koskevan arvomaailman muuttuminennuorilla eläinlääkäreillä (yksi vanhan polveneläinlääkäri teki kolmen nuoren työt).• Markkinatilanteen muuttuessapieneläinpäivystyskin saattaa joskus toteutua(kehä kolmosen sisältä lähtien kaupunkiseutujenkoon mukaisessa järjestyksessä) yksityistenvoimin (joskaan ei ehkä koskaan koko Suomessa).Nykytilanteessa kunnilta vaadittaisiin radikaalejatoimenpiteitä ja uusia ajatuksia palvelunjärjestämisen suhteen. Harkinnan arvoista olisimarkkinaperiaatteilla toimiva yhteistoimintaalueenomistama suuri pieneläinklinikka,joka tarjoaisi päivystysluontoisia (kiireellistähoitoa vaativien potilaiden) palveluja ympärivuorokauden ja työllistäisi eläinlääkärit kunnannormaaliin tapaan työsuhteeseen (joskintehokkuuden turvaamiseksi palkkauksen tulisiolla suhteessa työmäärään). Ko. työyhteisönjärjestelyjen tulisi olla sellaiset, että työ koettaisiinhoukuttelevaksi eli puitteet (infra mm. laitteet,kiinteistö, päivystäjän asunto jne.) kunnossa jatyöyhteisön koko riittävä työsidonnaisuudenhallitsemiseksi. Em. järjestely vaatisi kuitenkinriittävän asukaspohjan – en osaa arvioidariittäisikö esim. meidän maakuntamme siihen.38

7. Eläinlääkäreiden ja eläinlääkintähuollonerityisasiantuntijoiden haastattelut7.1 HaastateltavatSelvityshankkeen ohjausryhmä piti tarpeellisena,että osaa kunnaneläinlääkäreistä ja terveysvalvonnanjohtajista haastateltaisiin kyselyssä käsiteltävienasioiden ja paikallistuntemuksen syventämiseksi.Haastateltaviksi valittiin kaikki vakituisissaviroissa toimivat kunnaneläinlääkärit vuosien2007 ja 2008 aikana eläkkeelle jääviä ja sairaslomallaolevia lukuun ottamatta. Terveysvalvonnanjohtajista haastateltiin Viitasaaren, Äänekosken,Jyväskylän sekä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymänjohtajia. Osa haastatteluista toteutettiinryhmä-, osa yksilöhaastatteluina. Kunnaneläinlääkäreidensijaisina toimiville lähetettiin kysely,mutta heitä ei haastateltu.Haastattelut tehtiin elo-syyskuussa 2007 seuraavasti:• Jyväskylä 16.8.: johtava hygieenikkoJouko Ridell ja ympäristöjohtajaPäivi Pietarinen (Jyväskylä)• Äänekoski 16.8.: EL Mari Heimovala(Laukaa), EL Hanna Laroma (Hankasalmi),EL Hannu Rantanen (Uurainen), ELMarja-Liisa Vihavainen (Konnevesija Äänekoski) ja vs. terveysvalvonnanjohtaja Riitta Huikari (Äänekoski)• Jyväskylän maalaiskunta 22.8.:terveysvalvonnan johtaja Kari Lampivuo(Palokan th ky)• Korpilahti 22.8.: EL Kirsti Sipponen(Korpilahti ja Muurame)• Viitasaari 22.8.: EL Katja Ahlsten(Pihtipudas), EL, terveysvalvonnan johtajaKaisa Mustonen (Kinnula), EL Kaija Solismaa(Pihtipudas) ja EL, terveysvalvonnan johtajaEsko Töysä (Viitasaari) ja ympäristöpäällikköSeppo Lappalainen (Viitasaari)• Saarijärvi 23.8.: EL, terveysvalvonnanjohtaja Matti Ikkala (Saarijärvi jaKannonkoski, Saarijärven seudun th ky)• Keuruu 3.9.: EL, terveysvalvonnanjohtaja Jukka Kuusisto (Keuruu) jaEL Katja Tuomi (Petäjävesi)• Jyväskylä 4.9.: läänineläinlääkäri MarkkuTikkanen (Länsi-Suomen lääninhallitus)Eläinlääkäreiden lisäksi on haastateltu seuraaviavaltakunnan tason erityisasiantuntijoita:• Helsinki 15.8.: osastopäällikkö Matti Aho(Maa- ja metsätalousministeriö)• Helsinki 15.8.: toiminnanjohtaja MikaLeppinen (Suomen Eläinlääkäriliitto)• Tampere 17.8.: erityisasiantuntija TarjaHartikainen (Suomen Kuntaliitto)Haastateltavilta kysyttiin näkemyksiä mm. uusistapäivystysalueista ja -piireistä, uuden eläinlääkintähuoltolainluonnokseen sisältyvistä velvoitteistaja päivystyskustannusten jakamisesta. Seuraaviinkappaleisiin on koottu tärkeimpiä haastatteluissaesiin tulleita asioita ja ajatuksia, joilla on ollutmerkitystä uuden päivystysjärjestelmän suunnittelunkannalta.7.2 Uuden päivystysalueen ja -piirienmuodostaminen Keski-SuomeenKunnaneläinlääkärit ovat sitoutuneet varsin vahvastinykyisiin toiminta-alueisiinsa ja tuntevat hyvinsekä alueensa asiakkaat että tiestön. Osa haastatelluistaeläinlääkäreistä toivoi päivystyspiiriensäsäilyvän nykyisinä ja vastusti suuria muutoksia.Eläinlääkärit toivoivat kuitenkin nykyistä joustavampiapäivystyspiirirajoja: ei ole tarkoituksenmukaista,että lähimpänä oleva päivystäjä ei voimennä apuun, koska toimii eri päivystyspiirinalueella. Osan mielestä nykyistä päivystysaluettaolisi tarvetta suurentaa, jotta päivystyksissä olisienemmän työtä ja vähemmän puhelimen vieressäodottelua. Suomessa päivystää nyt yhteensä noin39

100 eläinlääkäriä kerrallaan, Suomen Eläinlääkäriliitonmukaan tavoite on noin 50 – 60 yhtäaikaistapäivystäjää eli noin yksi per ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alue.Eläinlääkärit toivat haastatteluissa esiin päivystysalueidensuurentamiseen liittyviä riskejä sekäeläinten terveyden ja eläinsuojelun että eläinlääkäreidenjaksamisen suhteen. Muutama eläinlääkärimainitsi väsyneenä työn tekemiseen ja autollaajamiseen liittyvät riskit: työturvallisuussaattaisi välillä jo nykyisellään vaatia joissain tapauksissajopa autonkuljettajan (tai helikopterin!)hankkimista päivystäjälle. Toki myös toisenkinlaistaasennetta löytyi, eivätkä kaikki haastatellutpitäneet mahdollisesti piteneviä ajomatkojaongelmallisina. Myös kyselyssä yksi eläinlääkäritotesi, että ”Autossa istumisesta me saamme huonoimminpalkkaa ja rekkojen joukossa se ei ole edeshauskaa, mutta kuulunee ammatin varjopuoliin.”Laajat päivystysalueet aiheuttavat eläinlääkäreissämonenlaisia pelkoja paitsi oman jaksamisen jaturvallisuuden, myös eläinten turvallisuuden puolesta:”Jaksaminen perjantai-illasta maanantaiaamuunon eläinlääkärin ongelma, ajoissa apuunehtiminen eläimen.” Hätätilanteet, joissa omistajanolisi pakko ampua eläin, koska eläinlääkäri eiehdi apuun ajoissa, saattavat lisääntyä tulevaisuudessa,jos päivystysalueet kasvavat hyvin suuriksija päivystäjä on avun pyytämishetkellä liian kaukanaeikä ehdi tulemaan tilalle riittävän nopeasti.Eläinten omistajilla on tällaisissa tapauksissa oikeusvaatia korvauksia siltä kunnalta tai kuntayhtymältä,jonka eläinlääkäri oli päivystysvuorossa(vahingonkorvauslain 3 luvun 2 § ja 4 luvun 1 ja2 §). Korvausvaatimuksia esitetään kunnille ainasilloin tällöin; etenkin ravihevoset ja hyvät lypsylehmätovat arvokkaita ja niiden menettäminenaiheuttaa omistajalle taloudellisia tappioita.Pohjoisessa Keski-Suomessa (sekä Viitasaaren-Pihtiputaan-Kinnulan että Saarijärven-Karstulanpäivystyspiirissä) on eläinlääkäreiden mukaanedelleen niin paljon maidontuotantotiloja ja lypsylehmiä,että olisi hyvin riskialtista antaa kokomaakunnan pohjoisosa yhdelle päivystäjälle. Esimerkiksilaidun- ja poikimahalvaus- sekä kohdunulostulo -tapauksia osuu usein päivystyksiin,ja ne on hoidettava nopeasti, muuten eläin kuolee.Maantieteellisesti laajaa ja paljon eläimiä ja työtäsisältävää päivystysaluetta ei todennäköisesti jaksaisipäivystää yksin kukaan eläinlääkäri. Ja josjaksaisikin, ei päivystäjän apu ehtisi aina ajoissa.Jatkossa, jos eläin- ja tilamäärät (etenkin maitotilat,jotka aiheuttavat eniten päivystystyötä) vähenevätnykyisestä huomattavasti, voidaan tilannettaarvioida uudelleen.Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintähuoltotyöryhmänmukaan päivystysalueen tuleeolla vähintään yhden maakunnan kokoinen,myös laajempi käy. Maakuntarajan noudattaminenei tule olemaan ehdoton määräys, ja myös lääninrajaon osastopäällikkö Matti Ahon mukaanmahdollista ylittää, mikäli se on toiminnallisestiperusteltua. Samalla päivystysalueella voisi ollauseampia pienempiä suureläinpäivystyspiirejä janiillä yhtä aikaa päivystäviä suureläinpäivystäjiäsekä yksi koko maakuntaa palveleva pieneläinpäivystäjä.Aluksi voitaisiin esimerkiksi yhdistääkaksi nykyistä päivystyspiiriä yhteen; koko maakunnassavoisi olla yhteensä 2 – 3 päivystyspiiriäesimerkiksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueidenmukaisesti.Nykyistä suuremmat päivystysalueet nähdäänhyvänä ratkaisuna myös Suomen Eläinlääkäriliitossa,mutta päivystyspiirien ei SELL:in mukaantarvitsisi noudattaa tulevien ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden rajoja;lääninhallituksen mukaan se sen sijaan voisi ollatarkoituksenmukaista. SELL kannattaa päivystyksenorganisatorista uusjakoa, jossa mietitään päivystysjärjestelytuudelleen nykyistä laajemmillaalueilla.Kuntaliiton mukaan päivystysten organisoimisentulee olla tulevien ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden vastuulla, eivätkä lakiluonnoksessaesitetyt päivystysalueiden maakuntarajateivät saisi olla ehdottomia, sillä ne eivät oleesteinä yhteistoiminta-alueiden muodostamisessakaan.Yhteistoiminta-alueiden päälliköt voisivatsopia keskenään organisoinnista, esimerkiksilääninhallituksen ohjaavaan rooliin käytännön40

järjestelyistä vastaaminen ei sovi. On kuntien itsehallinnonperiaatteen mukaista, että ne saavat itsepäättää, miten järjestävät lakisääteiset tehtävänsä;valtio voi vain ohjata kuntia tarvittaessa.7.3 Uuden eläinlääkintähuoltolainluonnoksessa esitetytuudet velvoitteet kunnilleLaki tulee edellyttämään kunnilta uusia järjestelyjä,joista on tärkeää tiedottaa hyvin asukkaita, jottapalvelut löydetään ja niitä käytetään.7.3.1 Eriytetty pien- ja suureläinpäivystysEriytetty pieneläinpäivystys koetaan tärkeäksisekä pieneläinten hoidon laadun ja saatavuudenturvaamiseksi että kunnaneläinlääkäreiden työnkannalta. Uudistusta kannattavat niin uudestaeläinlääkintähuoltolaista lausunnon antaneet tahot,Suomen Eläinlääkäriliitto, eläinlääkärit kuinasiakkaatkin. Myös Kuntaliitto kannattaa eriyttämistä,mutta pelkää kuntien kustannusten lisääntyvän,etenkin jos kunnat joutuvat hankkimaanpieneläinpäivystyspalvelut ostopalveluna yksityisiltä;kunnan rakenteesta ja kunnaneläinlääkärinvirkojenmäärästä riippuu, saadaanko palveluttuotettua yksityisten vai kunnallisten eläinlääkäreidenavulla. Myös se, mistä ja millä hinnallasaadaan rekrytoitua tarvittavat päivystysavustajat,mietityttää Kuntaliittoa.Tuotantoeläinten päivystyksen hoitaisivat jatkossakinkunnaneläinlääkärit, pieneläinpäivystyspalveluakuntien olisi tarvittaessa mahdollista ostaamyös yksityisiltä. Jatkossa päivystyksiin osallistuvienkunnaneläinlääkäreiden saatavuus tuleeolemaan suuri haaste; maassa on jo tällä hetkelläpaljon täyttämättömiä virkoja. Yksityisten eläinlääkäreidenpalkkaaminen päivystäjiksi on huomattavastikalliimpaa, sillä heille on maksettavapalkkaa muun kuin kunnallisen virkaehtosopimuksenpohjalta.Keväällä 2007 vahvistetun valtion budjettikehyksenmukaan MMM on varautunut vuodesta 2009lähtien käyttämään 4,8 milj. euroa vuodessa lisäärahaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvänviranomaisvalvonnan ostamiseen kunnilta;varaus liittyy uuden eläinlääkintähuoltolain luonnokseen(22 § Korvaus valvontatehtävistä). Kunnatperustavat itse mahdollisesti tarvitsemansauudet virat. Kuntaliitto näkee mahdollisena, ettänämä virkaeläineläinlääkärit (varatut rahat vastaavatnoin 60 eläinlääkärin palkkaamista) voisivatosallistua pieneläinpäivystyksiin, mikäli heilläolisi siihen tarvittavat praktikkotaidot; jääviysongelmiasen sijaan aiheutuisi, jos he osallistuisivatsuureläinpäivystykseen. Näiden virkaeläinlääkäreidentyöpanos on kuitenkin eläinlääkintähuoltotyöryhmänraportin mukaan tarkoitus käyttääeläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtäviin.Erillinen pieneläinten vastaanotto selkeyttää suureläinpäivystäjientyötä ja vähentää merkittävästiheille tulevien päivystyspuheluiden määrää, minkämoni kokee yhtenä suurimmista rasitteista.Kaikilla kunnaneläinlääkäreillä ei myöskään olekaikkia päivystysaikaisissa tutkimuksissa mahdollisestitarvittavia välineitä omilla peruseläinlääkintäänvarustetuilla vastaanotoillaan: Eläinlääkäriliitontekemän kyselyn mukaan röntgen onnoin 25 %:ssa ja ultraäänilaite noin 75 %:ssa kunnaneläinlääkäreidenvastaanotoista.Eriytetyn päivystyksen tarve on suurin Jyväskylänlähialueella. Eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestäkirjoitettiin alueen valtalehdessä Keskisuomalaisessakeväällä varsin kärkevästi (Roikonen2007). Lemmikkieläinten omistajat toivovat saavansaklinikkatasoista palvelua myös päivystysaikaan,eivätkä tyydy siihen eläinlääkintähuoltolainmäärittämään peruseläinlääkäritasoon, jostakunnat ovat vastuussa. Lemmikkieläinten omistajatovat osoittaneet tyytymättömyyttään myös siihen,etteivät kunnaneläinlääkärit tuotantoeläintensairaskäynneillä ollessaan voi ottaa lemmikkejäheti vastaan: mikäli tuotantoeläimen hoitotarveon kiireellinen, siirtyy lemmikin hoito siihen, kunpäivystäjä palaa hoitokäynniltä vastaanotolle. Jyväskylänpäivystyspiirin järjestämään eriytettyynpieneläinpäivystykseen on em. syistä tuotu lemmikkejämyös muista kuin päivystyspiiriin kuuluvistakunnista.41

Suurten eläinten omistajille tärkeää on saada nopeastiapua akuutteihin hätätilanteisiin kuten lypsylehmienlaidun- ja poikimahalvauksiin, synnytyskomplikaatioihinsekä hevosten ähkyihin ja tapaturmiin.Päivystävän eläinlääkärin osaaminenja kokemus on tärkeää, sillä tuotantoeläinten hoidossaon kyse omistajan elinkeinosta: esimerkiksihyvien, parhaassa maidontuotanto- ja lisääntymisiässäolevien lehmien taloudellinen merkityson suuri, eikä niitä olisi varaa menettää sen vuoksi,ettei eläinlääkäri ehdi apuun ajoissa. Myös tuotantoeläintenja hevosten omistajille on tärkeää,että he saavat eläinlääkärin puhelimella kiinni nopeasti.Tästä syystä varsinkin kaupunkiseuduillaon tärkeää eriyttää isoja ja pieneläimiä koskevatpuhelut. Pieneläinpuheluiden vastaamiseen riittääusein pieneläinhoitajakoulutus, mutta tuotantoeläimistäsoitetaan useimmiten eläinlääkärinapua vaativissa tilanteissa.7.3.2 Call centerCall centeriä pidetään hyvänä uudistuksena, kunhansen toteutus onnistuu. Puhelujen maksullisuuttakannatettiin myös yleisesti. Uuteen eläinlääkintähuoltolakiintulisi selkeästi kirjata kunnillemahdollisuus periä soittajilta maksua palvelunylläpidosta. Lakiluonnoksen tarkoittamat keskitetytyhteydenotot voivat Kuntaliiton mukaan sisältäämyös muuta kuin puheluita, esimerkiksi sähköpostitsetehtyjä yhteydenottoja. Call centerinkustannukset voitaisiin jakaa asukasluvun tai suoritteiden(puhelujen tai eläinlääkäreiden tekemienhoitotoimenpiteiden määrän) perusteella.Sekä pienten että suurten eläinten omistajat näkisiväthyvänä sen, että olisi käytössä kaksi erillistäpäivystysnumeroa: toinen suureläinpäivystykseenja toinen lemmikkieläinpäivystykseen, silläpelätään toisen ryhmän soittajien ruuhkauttavanlinjat. Kuopion seudun kokemuksen mukaanpäivystyspuhelujen maksullisuus ei ole ongelmaeläinten omistajille (Kangas 2006).Call center voitaisiin maa- ja metsätalousministeriönmukaan järjestää hätäkeskuksessa, tai vastaajanavoisi olla pieneläinpäivystyksen avustaja taiterveyskeskus (vrt. Kymenlaakso). Tärkeintä onpalvelun toimintavarmuus ja osaaminen. Eläinlääkäriliitonmukaan vastaajalla olisi hyvä ollaeläinlääkärin koulutus. SELL näkee call centerinkunnalle tuloa tuottavana palveluna, jos siitä voidaanperiä maksu. Call center voisi SELL:in mukaantulevaisuudessa olla valtakunnallinen palvelu,jonka tuottaisi kaikille kunnille esimerkiksiYliopistollinen Eläinsairaala, Verkavet tai Fennovet.Tärkeää SELL:in mukaan olisi, että palveluunilmoitettaisiin seutukunnittain päivystävieneläinlääkäreiden yhteystiedot ja että päivystäjilläolisi aina kännykät mukanaan. Puhelimen paikannusjärjestelmänmukaan nähtäisiin eri päivystäjiensijainnit ja puhelu voitaisiin ohjata lähimmälleeläinlääkärille. Myös Kuntaliiton mukaanpalvelunumero voisi tulevaisuudessa olla valtakunnallinen;tärkeintä on, että palvelun toimintavarmuuson hyvä.Myös VIRVE-viranomaisverkon ja -puhelintenkäyttöä eläinlääkäripäivystyksessä ehdotettiin,sillä nk. valmiuseläinlääkäreinä toimivilla seitsemälläkunnaneläinlääkärillä olisi jo valtion kustantamatpuhelimet käytössään. VIRVE:n käyttöei kuitenkaan saanut kannatusta läänineläinlääkäriltäeikä kaikilta sitä käyttäneiltä kunnaneläinlääkäreiltä,sillä puhelinten kuuluvuus on heikko (eikata koko Keski-Suomen aluetta hyvin), puhelintenakut ovat lyhytkestoisia ja itse puhelimet suuria.Päivystystilanteet eivät myöskään ole sellaisiahätätilanteita, joita varten suojattu viranomaisverkkoon perustettu. (vrt. Hyötylä 2003)7.3.3 JatkohoitopaikatOn melko todennäköistä, että jatkohoitovelvoitejää pois lakiesityksestä. Mikäli se kuitenkin tuleelakiin, riittäisi pieneläinten jatkohoitopaikaksiJyväskylän seudulla päivystävä pieneläinklinikka.Valtakunnallisesti päivystäviä hevostenhoitopaikkoja ovat ainakin Yliopistollinen EläinsairaalaHelsingissä ja Hyvinkään hevossairaala.Pieneläimiä päivystävät 24 tuntia vuorokaudessaEspoon Eläinsairaala sekä Hertta- ja MeveteläinlääkäriasematHelsingin seudulla. Eläinlääkäriliitonmukaan jatkohoitopaikkasopimukseteivät tulisi kunnille kalliiksi, jos kunnan ja palveluntuottajanväliset sopimukset tehtäisiin ”euroaper pää” -hinnoittelun mukaan.42

7.4 KustannustenjakoEläinlääkäreiden suoritteet olisivat monien haastateltujenmielestä reiluin ja oikeudenmukaisinpäivystyskustannusten jakoperuste, mutta niihinvoi liittyä tiettyjä käytännön hankaluuksia, silläkaikki eläinlääkärit eivät ole tottuneet niiden raportoimiseenja pitävät sitä hankalana. Saarijärvenja Palokan kuntayhtymissä käytössä oleva suoritepohjainenkustannustenjako toimii ja siihen ollaantyytyväisiä. Myös esimerkiksi Mikkelin seudullakustannustenjako perustuu suoritteisiin.Monilla alueilla Suomessa eläinlääkintähuollonkustannukset jaetaan erilaisten ”sekamallien”mukaan osin asukasluvun ja osin hyötyeläintilojentai eläinten määrän suhteessa. Sekamallitsaivat kannatusta osalta haastatelluista (vrt.myös kyselyvastaukset). Myös Kuntaliiton mukaansopiva sekamalli olisi hyvä, kun se ei ole liianmonimutkainen.Pieneläinpäivystyksen kustannukset olisi helpointajakaa asukasluvun mukaan ainakin aluksi. Keski-Suomenpohjoisosasta kuljetusmatkan pituussaattaa aiheuttaa palvelujen käytön vähäisyyttä, jaalueen suureläinpäivystäjät hoitaisivat mielelläänmyös pieniä eläimiä, jos ovat vapaita. Saarijärveläisillepieneläinpäivystys ei olisi yhtä kaukana(etenkään jos se järjestetään välillä Äänekoskella),mutta esimerkiksi haavapotilaille päivystyskäyntisaattaisi tulla nykyistä paljon kalliimmaksija eläin jäädä hoitamatta.Tuotantoeläinten päivystystapauksia on eläinlääkäreidenkokemusten mukaan eniten maidontuotantotiloilla,ja myös hevosten ähkyt työllistävätpäivystäjiä usein. Tuotantoeläinpäivystysten kustannuksetolisikin joidenkin haastateltujen mukaanreiluinta jakaa joko niiden yksilömäärän taitilojen määrän mukaan, yhden haastatellun mukaanmyös suureläinpäivystyksen kustannuksetvoitaisiin jakaa asukasluvun perusteella. Nautojenja hevosten osalta on mielekästä tarkastellaeläinmäärätietoja, ja ne on myös mahdollista saadavarsin helposti ja luotettavasti maa- ja metsätalousministeriöntietopalvelukeskuksesta (TIKE)ja Suomen Hippoksesta. Hippos tilastoi hevosetomistajan kotikunnan mukaan, joten esimerkiksiJyväskylä, jonka asukkaat omistavat paljon muidenkuntien alueilla pidettäviä hevosia, joutuisiosallistumaan suureläinpäivystyksen kustannuksiinniiden osalta.Muiden tuotantoeläintilojen osalta eläinmäärätiedot(siat, kanat, lampaat, vuohet) eivät ole mielekkäitäjakoperusteita, sillä niille ei juurikaan tehdäpäivystysaikaisia sairaskäyntejä vaan lähinnävirka-aikaan hoidettavia terveydenhoitokäyntejäja muita ennalta sovittuja ei-kiireellisiä toimenpiteitä.Etenkin kanojen osalta tilakohtaiset eläinmäärätovat erittäin suuria ja vääristäisivät tilastojaerittäin merkitsevästi, sillä kanaloihin ei tehdäpäivystyskäyntejä juuri koskaan. Eläintilojenmäärä ei korreloi eläinlääkäreiden päivystystyönkanssa kovinkaan hyvin, sillä tilakoot vaihtelevatsuuresti ja osa tiloista työllistää päivystäjiä usein,toiset eivät juuri koskaan.Kuntien maksamat subventiot poistetaan uudestaeläinlääkintähuoltolaista. On kunnan omassa harkinnassa,maksetaanko niitä vielä jatkossa. Tuotantoeläintenomistajien maantieteellisen tasaarvonja eläinsuojelun näkökulmasta olisi toivottavaa,että korvauksia maksettaisiin edelleenjossain muodossa; liian korkeat matkakustannuksetja matkan pituuteen sidotut palkkiot saattavataiheuttaa aikaisempaa suuremmilla päivystysalueillasen, ettei eläinlääkärin apua ole varaa pyytääpäivystysaikaan, vaan odotetaan arkea, jolloineläin voi olla jo hyvin huonossa kunnossa.43

8. Uuden päivystysmallinkustannusvaikutukset kunnille jaeläinten omistajille8.1 Kustannukset ja niiden jakaminenMaakunnallisen pieneläinpäivystyksen ja keskitetynpäivystyspuhelinpalvelun (nk. call center) järjestäminenovat uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotkakuntien on järjestettävä uuden eläinlääkintähuoltolainmukaisesti viimeistään vuoden kuluessalain voimaantulosta (Maa- ja metsätalousministeriö2007a). Kunnaneläinlääkäreiden vastuullanykyisinkin oleva peruseläinlääkäripäivystys säilyymyös edelleen kuntien lakisääteisenä velvoitteena.Näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten janiiden vaatimien henkilöstöresurssien alueellinenjakaminen tulee tehdä todellisten palvelutarpeidenmukaan: kustannuksista tulee vastata tarpeenmukaan, ja siellä missä on hoidon tarvetta(hoidettavia eläimiä), pitää olla riittävästi päteviätyöntekijöitä (eläinlääkäreitä). Kunnat vastaavatpäivystyspalvelujen järjestämisen aiheuttamistakustannuksista, asiakkaat tarvitsemistaan palvelusuoritteista(eläinlääkärin eläimelle tekemistähoitotoimenpiteistä ja matkoista).Keskisuomalaiset kunnanjohtajat kannattivat kyselyvastauksissaansuoritepohjaista jakoa sekäpien- että suureläinpäivystyksen järjestämisestäaiheutuvien kustannusten jakamiseen. Päivystyksenjärjestämisestä aiheutuvat kustannukseton kunnanjohtajien mukaan oikeudenmukaisintajakaa palvelujen todellisen käytön, ei esimerkiksiasukaslukujen mukaisessa suhteessa, sillä ontodennäköistä, etteivät päivystyspisteestä kauempanaasuvat lähde tuomaan eläimiä vastaanotollepäivystysaikaan yhtä helposti kuin lähempänäasuvat. Call centerin kustannusten jakaminen voisiperustua joko asukaslukuun tai suoritteisiin.8.2 Kustannusvaikutukset kunnilleSuureläinpäivystysMikäli suuria eläimiä päivystää yhtä aikaa nykyistävähemmän eläinlääkäreitä, vähenevät kunnillesuureläinpäivystyksestä aiheutuvat päivystyskorvauskustannukset.Säästö pienenee, jos kunnatpäättävät subventoida pitkistä matkoista johtuviaeläinlääkintäkuluja. Aikaisempaa useampieneläinlääkäreiden muodostamat päivystysalueetsaataneen myös toimimaan vähemmillä päivystyssijaisilla,kun vuoroja voidaan järjestellä joustavamminvuosi- ja sairaslomien mukaan. Maakunnantasoisesti toimiva järjestelmä on näinpaitsi vähemmän haavoittuva, myös mahdollisestiedullisempi kunnille.Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin ei enää sisällytetäsäännöstä kuntien mahdollisuudesta tukea(subventoida) eläintuotantoa maksamalla osaeläinlääkäripalvelujen maksuista, mutta kunnatvoivat halutessaan edelleen maksaa niitä hyötyeläintenomistajille määrätyn kilometrirajan ylittävistäsairaskäynneistä. Ilman subventiota eläinlääkärinsairaskäynnin hinta saattaa aiheuttaaeläinsuojelullisia ongelmia, kun sairas eläin jää liiankalliin hinnan vuoksi hoitamatta päivystysaikaanja joutuu odottamaan apua pitkään.Maakunnallinen pieneläinpäivystysUuden eläinlääkintähuoltolain mukaisen maakunnallisenpieneläinpäivystyspalvelun järjestäminentulee aiheuttamaan kunnille uusia kustannuksia,sillä nykyisessä laissa ei ole vastaavaa velvoitetta,eikä eriytettyä pieneläinpäivystystä olejärjestetty vapaaehtoisesti kuin Jyväskylän päivystyspiirissä.Pieneläinpäivystyksen kustannusten suuruusriippuu paljolti siitä, saadaanko järjestelmä toimi-44

maan osin kunnaneläinlääkärivoimin ja/tai kunnantiloissa, ja millä ehdoilla ja hinnoilla tarvittavatyksityiset eläinlääkärit ja avustajat saadaanpalkattua mukaan päivystykseen. Jos palvelun järjestäminenkilpailutetaan yksityisillä klinikoilla,hinta saattaa olla kunnille hyvinkin kallis. Kunnantiloissa järjestetystä päivystyksestä voidaanperiä kunnille järjestämiskustannuksia osin kattavaaklinikkamaksutuloa, yksityisillä klinikoillajärjestetystä todennäköisesti ei.Osa pieneläinpäivystyksen järjestämiskustannuksistatulisi kunnanjohtajien mukaan saada perittyätakaisin palvelujen käyttäjiltä (lemmikkieläintenomistajilta). Kunnalla on jo nykyisenkin lainmukaan oikeus periä pieneläinpäivystyspalvelujenjärjestämiskustannuksia takaisin asiakkailta,mikäli se on kustannuksellaan järjestänyt toimitilatja työvälineet näiden palveluiden tuottamistavarten. Nk. klinikkamaksun suuruus on määrättäväsellaiseksi, että se kattaa vastaanottokäynnistäkunnalle keskimäärin aiheutuvat todellisetkustannukset (Sisäasiainministeriö 2007, s. 216).Kunnan hyväksymä päivystysmaksu saa myös uudeneläinlääkintähuoltolain mukaan sisältää kunnalletulevan klinikkamaksuosuuden, jos päivystystapahtuu kunnan tiloissa ja välineillä. EsimerkiksiJyväskylässä peritään tällä hetkellä kuudeneuron suuruinen klinikkamaksu kaupungin omistamanja varustaman Viitaniemen klinikan asiakkailta.Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin kunnan maksujakoskevaan 21 §:ään kirjattaneen, että kunnallaon oikeus periä maksu yhteydenottoja vartenjärjestetystä palvelusta. Sairaan eläimen hoito jasiihen liittyvä neuvonta voidaan Kuntaliiton mukaankatsoa palveluksi, jolloin siitä on mahdollistaperiä maksu toisin kuin pelkästään hallintolainmukaisesti viranomaisneuvonnaksi määriteltävästätoiminnasta. Koska nyt näyttää siltä, ettäkunnan kustannukset tulevat eläinlääkäripäivystysjärjestelyjenosalta nousemaan, tulisi kunnilleKuntaliiton mukaan antaa mahdollisuus laskuttaapalvelun järjestämisestä. Tämä voitaisiin hoitaasiten, että kunnan maksuja koskevaan pykäläänkirjattaisiin, että kunnalla on oikeus periäpäivystysmaksu em. palvelun ylläpidosta (Hartikainen2007b). Päivystyspuhelut on jo muutettumaksullisiksi ainakin Kuopion seudulla.Mikäli uuteen eläinlääkintähuoltolakiin kirjataankunnille velvollisuus sopia jatkohoitopaikaksi soveltuvanerikoiseläinlääkäripalvelujen tuottajankanssa, saattavat kunnat joutua maksamaan lisäkustannuksiaainakin hevosten osalta; pieneläintenjatkohoitopaikaksi riittäisi Keski-Suomenpäivystävä pieneläinklinikka. Jatkohoitoyksikönperustamisen kustannusarvioksi on eläinlääkintähuoltotyöryhmänloppuraportissa (Maa- jametsätalousministeriö 2007a) esitetty 0,2 euroa/asukas pieneläinten ja 0,2 euroa/asukas hevostenosalta. Arvio tarkoittaisi kunnille noin kahdenmiljoonan euron kustannusta, joka on 20 % kuntienarvioiduista vuotuisista eläinlääkintähuollonkustannuksista. Eläinten omistajat vastaisivathoidosta aiheutuvista kustannuksista, muttakunta joutuisi maksamaan palvelujen ylläpidosta.Keski-Suomen maakunnan kuntien osuus olisijatkohoitopaikan aloituskustannuksista noin103 000 euroa eli noin 5 % 2 000 000 eurosta asukasmääräänsuhteutettuna; Keski-Suomen asukkaiden(269 636 as.) osuus koko maan asukkaista(5 250 032 as.) on noin 5,1 % (Tilastokeskus).Kustannukset jakautuvat kunnille pääsääntöisestipieneläinten määrää hyvin vastaavan asukasluvunsuhteessa, sillä hevosten määrät perustuvat arvioihin(kunnissa, lääneissä ja Suomen Hippoksessaon tiedot vain osasta hevosia).8.3 Kustannusvaikutukseteläinten omistajilleEläinten omistajille nykyisiä laajemmat päivystysalueetja niiden myötä pidentyvät matkat tulevataiheuttamaan lisäkustannuksia joko itse (pieneläimet)tai eläinlääkärille (suuret eläimet) maksettavienmatkakustannusten noustessa: päivystysalueenlaajeneminen voi pidentää sekä pieneläintenkuljetusmatkoja että eläinlääkäreidentekemiä hyötyeläinten sairasmatkoja.Eläinlääkintähuoltotyöryhmän mukaan kunnanmäärittämän taksan tulisi kattaa kaikki yksityisen45

pieneläinklinikan kulut eli asiakas maksaa, ei veronmaksaja(Aho 2007). Eläinlääkärin pieneläinasiakkailtaperimät maksut tulevat nousemaan nykyisestä,sillä yksityiset päivystäjät eivät ole velvoitettujanoudattamaan kunnalliseläinlääkäritaksanmukaisia maksuja, vaan laskuttavat palveluista todennäköisestialuksi oman ja myöhemmin kunnanmääräämään taksan mukaan. Jotta asukkaatsaisivat käyttämänsä palvelut tasapuolisesti ja samaanhintaan riippumatta siitä, kuka eläinlääkäri(kunnan vai yksityinen) on päivystysvuorossa,tulisi kunnan palvelun tilaajana voida määritellämahdollisimman yhtenäiset maksutaksat.Hyötyeläinten osalta asiakkaan maksamat matkakustannuksetnousevat, mikäli kunnat eivätjatkossa subventoi eläinlääkärien tekemiä hyötyeläintensairasmatkoja. Kunnaneläinlääkärinperimät matkakorvaukset (käyntimaksu ja kilometrikorvaus)perustuvat virkaehtosopimukseen.Käyntimaksu perustuu menomatkaan. Käyntimaksunkorotus on 100 % yöaikana (klo 22.00 –8.00) ja muuna päivystysaikana 50 %. Kilometrikorvauson edestakainen matkakustannus. Pitkätetäisyydet vaikuttavat siis suureläinten omistajienmaksamiin eläinlääkäripalkkioihin päivystysaikanavielä huomattavammin kuin virka-aikana.Maantieteellisesti laajojen päivystysalueidenvuoksi suureläinten hoidosta aiheutuvat eläinlääkärikustannuksetkohoavat suuriksi ja niiden korvaamisestaolisi pyrittävä sopimaan kuntien välisessäpäivystyssopimuksessa siten, että eläintenomistajien eriarvoisuus maakunnan eri puolillavähenee. Kunnaneläinlääkäritaksassa eläimenomistajan maksama palkkio perustuu menomatkanpituuteen sekä toimenpidepalkkioon. Lisäksieläinlääkäri perii matkakorvauksen. Sekä käyntimaksuunettä toimenpidepalkkioihin tulee päivystysaikanakorostus, joka yöaikaan (klo 22.00– 8.00) on 100 % ja muuna päivystysaikana 50 %.Voimassa olevan taksan mukaan lasketut eläinlääkärinilta- ja yöaikaisten sairaskäyntien kustannukset20 km ja 150 km etäisyydellä olevilletiloille on esitetty taulukossa 6.Taulukko 6. Kunnaneläinlääkärin päivystyskäynnin aiheuttamat kustannukset asiakkaalle (Tirkkonen 2007).20 km päässä oleva 150 km päässä oleva 20 km päässä oleva 150 km päässä olevatila, edestakainen tila, edestakainen tila, edestakainen tila, edestakainenmatka n. 40 km, matka 300 km, matka 40 km, matka 300 km,ajoaika n. 30 min ajoaika n. 4 h ajoaika 30 min. ajoaika n. 4 hILTAYÖmatkakorvaus ilman alv 18 135 18 135käyntimaksuilman alv 32,74+16,32=48,93 89,76+44,88 =134,64 32,64 +32,64=65,18 89,76+89,76=176,52yhteensä (sis. alv) 84,13 310,40 101,60 386,15Lisäksi tulevat toimenpidepalkkiot sekä lääkekustannukset.46

9. Ehdotus maakunnalliseneläinlääkäripäivystyksenjärjestämiseksi Keski-SuomessaIUUSI MAAKUNNALLINEN PÄIVYSTYSALUE,SUURELÄINPÄIVYSTYSPIIRIT JA ALUEENYHTEINEN PIENELÄINPÄIVYSTYSUudeksi päivystysalueeksi tulisi mahdollisimmanpian sopia koko Keski-Suomen maakunta sekäerillisillä sopimuksilla seuraavat alueeseen toiminnallisestija maantieteellisesti hyvin sopivatkunnat muista maakunnista:• Kangasniemi (Etelä-Savo), joka kuuluunykyisin samaan päivystyspiiriin Joutsan,Leivonmäen, Luhangan ja Jyväskylänmaalaiskunnan eteläosan kanssa• Mänttä, Vilppula, Ruovesi ja Virrat(Pirkanmaa), joista Mänttä jaVilppula ovat jo mukana Keuruunympäristöterveydenhuollon yksikössä.Ruovesi ja Virrat ovat liittymässäKeuruun ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueeseentodennäköisesti vuoden 2009 alusta.Keski-Suomi olisi toiminnallisesti yhtä päivystysaluettaja kaikilla suureläinpäivystäjillä olisi yhtäläinenoikeus toimia kaikissa alueen kunnissa.• Hallinnollisia vaihtoehtoja on kaksi:1. Suureläinpäivystystä varten tulisimuodostaa kolme hallinnollistapäivystyspiiriä mahdollisimman pitkältitulevien ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden mukaisesti.Yhteistoiminta-alueet vastaisivatjärjestämisestä ja hallinnoinnista.2. Kaikki kunnat olisivat samaapäivystysaluetta ilman piirirajoja sekätoiminnallisesti että hallinnollisesti.Yksi taho vastaisi päivystyksenjärjestämisestä ja hallinnoinnista.Maakunnallinen pieneläinpäivystys tulisi järjestääJyväskylässä, joka on maakunnan suurin asukas-ja lemmikkieläinkeskittymä ja siten suurinpalvelujen tarvitsija. Myös sijainniltaan Jyväskyläon riittävän keskeinen.• Pieneläinpäivystyksen järjestämiseenon useampia toteuttamis- jahallinnointivaihtoehtoja riippuentulevasta organisaatiomuodosta jatoteuttamiskustannuksista.Yhtä aikaa päivystäisi suuria eläimiä aluksi yhteensäviisi kunnaneläinlääkäriä ja pieneläimiäyksi eläinlääkäri sekä yksi avustaja.II PIEN- JA SUURELÄINPÄIVYSTYSII a PieneläinpäivystysJärjestämisvastuu Jyväskylälle/Jyväskylänympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueelle• Pieneläinpäivystyksen järjestäminentulisi antaa sen kunnan taiympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen(kuntayhtymä tai isäntäkunta)hoidettavaksi, jolla on suurin tarvepieneläinpäivystykseen, ja jonka alueellase tulee fyysisesti sijaitsemaan.• Keski-Suomessa suurin tarvepieneläinpäivystyspalveluille on Jyväskylässä,johon Korpilahti ja todennäköisestimyös Jyväskylän maalaiskunta liittyvät1.1.2009 alkaen. Uudessa Jyväskylässätulee asumaan noin 46 % kokomaakunnan asukkaista; kunnissa oliyhteensä 125 221 asukasta 31.12.2006.• Jyväskylän seutu olisi myös maantieteellisestiriittävän keskeinen koko maakunnanpalvelupisteelle, ja siellä on useita soveltuvia47

pieneläinpraktiikoita (Jyväskylän kaupunginsekä yksityisiä eläinlääkäriasemia).• Pieneläinpäivystys voisi hoitaa eriytetystinykyisen Jyväskylän päivystysalueenkuntien (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta,Uurainen, Laukaa, Hankasalmi,Äänekoski ja Konnevesi) sekä Muuramenja Korpilahden pieneläimet, lisäksisiellä hoidettaisiin muiden kuntienpieneläimiä eri sopimuksen mukaisesti.Näiden em. Jyväskylän kaupunkiseudunulkopuolisten kuntien eläinlääkärithoitaisivat mahdollisuuksiensa mukaanmyös perustason pieneläinpäivystyksenomalla alueellaan, mutta voisivat tarvittaessalähettää potilaan pieneläinpäivystykseen.Pieneläinpäivystysklinikka toimisinäin myös jatkohoitopaikkana ja callcenterinä pieneläinten osalta.• Pieneläinpäivystyksen toiminnasta jataloudesta vastaisi Jyväskylän kaupunkitai Jyväskylän yhteistoiminta-alue, muutkunnat osallistuisivat pieneläinpäivystyksenkustannuksiin suoriteperusteisesti.Pieneläinpäivystyksen toteuttamisvaihtoehdot• Maakunnallinen pieneläinpäivystysvoidaan käytännössä toteuttaa kolmella eritavalla, joiden toteuttamiskelpoisuutta jakustannuksia tulisi selvittää tarkemmin:1. ostopalveluna yksityistenklinikoiden voimin2. kunnan tai (liikelaitos)kuntayhtymän omana tuotantona tai3. edellisten yhdistelmänä• Jyväskylän ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueen toteuttamistavasta(seututerveyskeskus/isäntäkunta) riippuenpieneläinpäivystyksen järjestämiseenolisi kaksi hallinnollista vaihtoehtoa:1. hallinto voisi perustua liikelaitosmalliin,jos yhteistoiminta-alueen toteutuson seututerveyskeskuksessa tai2. hallinnosta vastaisi Jyväskylänkaupunkiorganisaatioon sijoittuvaympäristöterveydenhuoltoyksikkö,jos yhteistoiminta toteutetaanisäntäkuntamallin mukaan(yhteinen toimielin)• Palvelujen tuotanto-organisaatio olisioman tuotannon osalta sama molemmissahallintomalleissa: yksi kunnan omistamatoimipiste, yksi palkanmaksaja ja työsuhteiseteläinlääkärit ja pieneläinhoitajat.Pieneläinpäivystäjät, jos päivystys toteutetaanostopalveluna• Päivystykseen tarvittavat tilat,välineet, lääkkeet ja työntekijäthankittaisiin sopimuspohjaisestiyksityisiltä pieneläinklinikoilta.• Päivystyspisteen sijainti vaihtelisi ja kunta eitodennäköisesti voisi periä klinikkamaksua.• Yksityisten eläinlääkäriasemienasemien tekemät tarjouksetvoivat olla kalliita kunnille.• Kunnat voivat nykyään tehdä monipuolistayhteistyötä yksityisen sektorin kanssaerilaisin sopimusmenettelyin. Yritystenkanssa tehtävät yhteistoiminta- jakumppanuussopimukset on kilpailutettava,mikä edellyttää hyvää sopimusoikeudentuntemusta ja osaamista. Keskenäänkilpailutilanteessa olevia yhteistyötahoja onkohdeltava tasapuolisesti. Pitkäjänteisyysja pitkäkestoiset yhteistoimintasopimuksetovat osoittautuneet eri osapuolille monissatapauksissa. (Suomen Kuntaliitto 2002)Pieneläinpäivystäjät, jos päivystys toteutetaanomana tuotantona• Pieneläinpäivystäjinä toimivat eläinlääkärit(yksityiset tai kunnaneläinlääkärit) jaavustajat voitaisiin palkata suoraanjärjestävän kunnan/yhteistoimintaalueenpalvelukseen ja toimimaan kunnanomistamissa ja varustamissa tiloissa,jolloin palvelua ei tarvitsisi kilpailuttaa.• Kokonaan omana tuotantona järjestäminenvaatisi kunnallisen pieneläinklinikanvarustelua ja vähintään neljän eläinlääkärinja 5 – 6 avustajan rekrytointia tehtävään.Nykyisiä kunnaneläinlääkärin viranhaltijoita ei todennäköisesti ole siirrettävissätoimintaan, vaan kaikki tarvittavat henkilöt48

pitäisi rekrytoida uusina, ja on epäselvää,olisiko heille riittävästi työtä myös virkaaikaan.Henkilöstökustannukset olisiselvitettävä tarkemmin. Eläinlääkäreidenpalkkaus perustuisi peruspalkkaan jatyötehon takaavaan provisio-osuuteen.• Toiminnan laatu ja jatkuvuus taattaisiinpalkkaamalla henkilöstö pysyvääntyösuhteeseen. Mitoituksessa tuleehuomioida työaikalainsäädäntö. Pysyvyyteenvaikuttavat ratkaisevasti työolosuhteet,lähinnä työympäristö (riittävät edellytyksetvarustelutason osalta, riittävästiavustavaa henkilöstöä), työsidonnaisuus(päivystystyön määrä) ja palkkataso.• Lisäreserviksi mahdollisesti tarvittaviayksityisiä eläinlääkäreitä tulisi saadamukaan päivystysrenkaaseen riittävänmonta, jotta päivystysvuorojen välitolisivat riittävän pitkät. Sopimusten kauttamukaan otettavat yksityiset tulisi myössaada sitoutumaan mahdollisimmanpitkäksi aikaa päivystysjärjestelmänkestävyyden takaamiseksi.• Kaikkien Jyväskylässä ja sen lähialueellatoimivien yksityisten eläinlääkäreidenkiinnostusta osallistua pieneläinpäivystykseenJyväskylän kaupungin (jatkossayhteistoiminta-alueen) palkkaaminakaupungin omistamalla vastaanotollatulisi selvittää mahdollisimman pian.Pieneläinpäivystyksen vastaanotto• Ostopalveluna toteutettunapäivystysvastaanottoina toimisivattodennäköisesti eri klinikat vuorollaan.• Pieneläinpäivystysvastaanotoksi sopisiparhaiten Jyväskylän kaupunginomistama pieneläinvastaanotto, jokatoimii tällä hetkellä Viitaniemessä.• Kunnan omistamalla ja varustamallavastaanotolla tapahtuvassapäivystyksessä voidaan periä kunnalleklinikkamaksu asiakkailta, kutenJyväskylässä jo nykyisinkin tehdään.• Olisi myös asiakkaiden kannalta selkeintä,että päivystys olisi aina samassa paikassa.• Pysyvä sijainti helpottaisi myöspäivystyspuhelimen toimintaa, kunkäytössä on vain yksi maakunnallinenpieneläinpäivystysnumero. Palveluntoimintavarmuus voisi kärsiä, jos toimipaikkavaihtuu, vaikka se teknisesti onnistuisikin.• Jyväskylässä tulisi jatkossa olla kunnanvarustama vastaanotto, johon tulisisaada palkattua päivystäjiksi niinmonta eläinlääkäriä ja avustajaa,ettei päivystysvuoro osuisi liian useinyhdelle ja päivystyksiä jaksettaisiintehdä uupumatta. Usean eläinlääkärinmuodostama rinki olisi joustavampimyös sairastumisten ja lomien suhteen.• Yhdeksi kynnyskysymykseksi yksityistenpäivystystyöhön saamiseen voi muodostuapäivystyksissä tarvittava lääkevarasto.Yksityisillä eläinlääkäriasemillatyöntekijöinä toimivat eläinlääkärit käyttävätnormaalityössään aseman lääkevarastoa,päivystyksissä ammatinharjoittajanatoimiva eläinlääkäri joutuisi mahdollisestihankkimaan oman lääkevaraston, mistäaiheutuu lisätyötä ja -kustannuksia.• Lääkkeiden, työvälineiden ja tilojenkäyttämisestä olisi sovittava tilojakäyttävien kanssa: toimintavuorossaolevan tulisi voida käyttää niitä, muttatoiminnan tulisi olla hallinnassa sekätoiminnallisesti että taloudellisesti: mikälilääkkeet hankitaan kunnan varoin, peritäänlääkekustannukset asiakkaalta kunnalle.• Päivystysvastaanoton lääkekaapinhoito ja lääkkeiden tilaaminentulisi vastuuttaa selkeästi.Pieneläinpäivystys kunnallisen liikelaitoksenhoitamana (seututerveyskeskus)Keski-Suomen kunnaneläinlääkäreiden Jyväskylässä24.9.2007 pitämässä neuvottelussa nostettiinesiin ehdotus kunnallisen liikelaitoksen perustamisestamahdollisena pieneläinten hoidonja -päivystyksen järjestämistapana. Liikelaitosvoisi hoitaa akuutit pieneläinpotilaat myös virkaaikaan.Liikelaitoksen kustannukset olisivat noin1 – 2 €/asukas (260 000 asukasta). Liikelaitoksellaolisi yksi koko maakuntaa palveleva toimipis-49

te. Henkilöstö muodostuisi neljästä toimessa olevastaeläinlääkäristä ja kuudesta hoitajasta. Työperustuisi työaikalain mukaiseen vuorotyöhön.Henkilöstön määrä olisi optimoitu – reserviä voitaisiinhankkia tarvittaessa ostopalvelusopimuksillayksityisiltä.Liikelaitoksessa taloutta voitaisiin säätää hinnastollaeli järjestäjä voisi säätää asiakkaan ja kunnanmaksuosuuden suhdetta; kuntalaskutus toteutettaisiinsuoriteperusteisesti. Liikelaitoksen talousja toiminnan laatu olisivat hyvin ennustettavissaja säädettävissä, sillä liikelaitoksella olisi pysyvähenkilöstö, joka rutinoituu työhönsä. Näin luotaisiinkunnille uudessa laissa säädettyä uutta tehtäväävarten uutta resurssia, joka olisi keskitetystitoteutettuna ostopalvelua halvempi tila- ja varustekuluiltaan.Kuntalain 87 a §:n mukaan kunta tai kuntayhtymävoi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaatai liiketaloudellisten periaatteidenmukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liiketaloudellistenperiaatteiden mukaisesti hoidettavallatehtävällä tarkoitetaan tehtävän hoitamista siten,että toiminnan tulot kattavat aiheutuvat menot.Lisäksi myytävissä palveluissa sovelletaan etukäteishinnoitteluaeikä tilikauden tulosta tasatajälkilaskutuksella tilikauden päätyttyä. Tehtäväävoidaan hoitaa liiketaloudellisten periaatteidenmukaisesti myös kunnan peruspalveluissa ja viranomaistehtävissä.Tulot voivat tällöin olla asiakasmaksujenlisäksi korvauksia jäsenkunnilta.Muussa kuin varsinaisessa liiketoiminnassa noudatetaanensisijaisesti kustannusvastaavuutta palvelujenhinnoittelussa. (Hartikainen 2007a)Kuntalakiin on 15.5.2007 alkaen lisätty uusi 10 aluku, jossa säädetään kunnallisesta liikelaitoksesta.Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan organisaatiota(kunnan liikelaitos), kuntayhtymän organisaatiota(kuntayhtymän liikelaitos) tai erillinenliikelaitoskuntayhtymä (Kuva 12). Kunnan jakuntayhtymän liikelaitokset eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä,vaan osa kuntaa tai kuntayhtymää.Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa liikelaitoksenliiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteidenmukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitostoimii ensisijaisesti palvelujen tuottajana. Kuntaliittoon antanut kuntakonsernia ja kunnallistaliikelaitosta koskevan yleiskirjeen 19/80/2007 elokuussa2007 (Myllyntaus 2007).Uusi liikelaitoskuntayhtymä on kuntayhtymä,joka harjoittaa liiketoimintaa tai muuta liiketaloudellistenperiaatteiden mukaisesti hoidettavaatehtävää kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoskuntayhtymäon itsenäinen oikeushenkilö ja kirjanpitovelvollinenja nimensä mukaisesti kuntayhtymä.Liikelaitoskuntayhtymä poikkeaa tavanomaisestakuntayhtymästä hallintorakenteenja toimielinten toimivallanjaon sekä talousarvionja -suunnitelman käsittelyn osalta. Liikelaitoskuntayhtymänjäseniä voivat olla kunnat yhdessä,kuntayhtymät yhdessä tai kunnat ja kuntayhtymäyhdessä. (Myllyntaus 2007)KunnallinenliikelaitosOman toiminnanliikelaitostaminenYhteistoiminnanliikelaitostaminenKunnanliikelaitosIsäntäkunnanliikelaitosKuntayhtymänliikelaitosLiikelaitoskuntayhtymäKuva 12. Kunnallisen liikelaitoksen järjestämisvaihtoehdot. (Myllyntaus 2007)50

Liikelaitoskuntayhtymä on tarkoitettu palvelujatuottavan tehtävän toimintamalliksi. Johtokunnanja johtajan valinnan ja toimivallan sääntelyssäkorostuu ammatillisen osaamisen vahvistaminenkunnan liiketoiminnassa. Johtokunnan kokoonpanossaei edellytetä noudatettavan jäsenkuntienpoliittisia voimasuhteita. Tehtävän järjestämistapaaharkittaessa on syytä harkita, soveltuuko tehtäväkokonaisuutena arvioiden liikelaitoskuntayhtymänhoidettavaksi. (Hartikainen 2007a)II b Suureläinpäivystys• Koko päivystysalueen (Keski-Suomi jamuutama lähikunta muiden maakuntienalueelta) tulisi jatkossa olla toiminnallisestiyhtä päivystysaluetta, jolloin kaikillasuureläinpäivystäjillä olisi yhtäläinenoikeus toimia kaikissa alueen kunnissa.Toiminta olisi näin nykyistä joustavampaa,kun ao. hetkellä lähin vapaana olevapäivystäjä voisi ottaa suureläintä koskevanpuhelun ja sitä seuraavan työn vastaan.Eläinlääkäripalvelun saatavuus paranisi jaavun saanti nopeutuisi, vaikka yhtä aikaapäivystävien eläinlääkäreiden määrä olisitulevaisuudessa nykyistä pienempi.• Yhtä aikaa päivystävien eläinlääkäreidentoiminta-aluerajaukset voisivat poiketahallinnollisista rajauksista; niissä voitaisiinkäyttää osin suurten järvien (Päijänne jaKeitele) mukaisia maantieteellisiä rajoja.Suureläinpäivystäjät• Suurten eläinten (tuotantoeläimet ja hevoset)päivystyksestä vastaisivat Keski-Suomenpäivystysalueen kuntien palveluksessa olevatkunnaneläinlääkärit ja heidän sijaisensa.• Suuria eläimiä päivystäisi Keski-Suomen päivystysalueella aluksi yhtäaikaa viisi kunnaneläinlääkäriä. Jatkossapäivystäjien määrää voidaan vähentää,mikäli työmäärä päivystyssuoritteidenseurannan mukaan laskee.• Kussakin suureläinpäivystyspiirissä (itäinen,läntinen ja pohjoinen) tulisi olla yhteensänoin kahdeksan suureläinpäivystyksiinosallistuvaa kunnaneläinlääkäriä.• Keski-Suomen kuntien palveluksessatulisi olla yhteensä 20 päivystykseenosallistuvaa kunnaneläinlääkäriä, jottasuureläinpäivystysjärjestelmä toimisisuunnitellusti. Tällä hetkellä (syyskuussa2007) osallistuu päivystyksiin vain15 kunnaneläinlääkäriä tai heidänsijaistaan; virkoja on yhteensä 20.• Keski-Suomen päivystysalueensuureläinpäivystyksiin osallistuisi lisäksineljä kunnaneläinlääkäriä muidennaapurimaakuntien alueelta: Pirkanmaaltakolme (Mänttä/Vilppula, Ruovesi ja Virrat)ja Etelä-Savosta yksi (Kangasniemi).Suureläinpäivystyksen hallinnointi olisimahdollista järjestää kahdella tavalla:Vaihtoehto 1: Kolme uutta hallinnollistasuureläinpäivystyspiiriä pääosin mahdollisestisyntyvien ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden mukaisesti1. Läntinen päivystyspiiri: Keuruun ja Jämsän seutukunnat+ Petäjävesi + Muurame ja nykyinenKorpilahti sekä neljä kuntaa Pirkanmaalta:• Jämsä (= Jämsä + Jämsänkoski 1), Keuruu(1), Multia, Kuhmoinen (1) ja Petäjävesi(1) + Muurame ja nykyinen Korpilahti(1) sekä Pirkanmaalta Mänttä (= Mänttä+ Vilppula 1), Ruovesi (1) ja Virrat (1)• Kahdeksan päivystykseen osallistuvaakunnaneläinlääkäriä, kun kaikkinykyiset virat on täytetty.• Yksi (keväällä kaksi) päivystäjäkerrallaan; mahdollista jakaapäivystysviikonloppu puoliksi.• Kuhmoinen tulisi ottaa mukaan läntiseenpiiriin jo vuoden 2008 alusta alkaen,sillä Asikkala ja Padasjoki liittyvätosaksi Päijät-Hämeen maakunnallistapäivystysaluetta vuoden 2008 alusta jaovat irtisanoneet Kuhmoisten kanssatehdyn päivystyssopimuksen.• Toiminnallisesti (mm. tiestö) jasuureläinpäivystyspiirien koon (alue jaresurssit) optimoimisen kannalta Petäjävesiolisi parempi sijoittaa läntiseen kuin itäiseenpiiriin, minkä lisäksi Petäjäveden eläinlääkäri51

asuu Keuruulla (suureläineläinlääkäritpäivystävät kotona, eivät vastaanotolla).• Myös Muurame ja nykyinen Korpilahdenalue uudesta Jyväskylästä voisivat kuuluaedelleen läntiseen päivystyspiiriin,etenkin jos virka jää Muuramenkuntaan, kun kuntayhtymä hajoaa.• Keuruun ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alue ulottuu jo nytPirkanmaan puolelle Mäntän ja Vilppulanosalta ja on todennäköisesti laajenemassaRuoveden ja Virtain alueelle.2. Itäinen päivystyspiiri: Joutsan ja Jyväskylänseutukunnat (- Petäjävesi, Muurame ja nykyinenKorpilahti), Äänekosken seutukuntasekä Kangasniemi Etelä-Savosta:• Jyväskylä (= JKL + Jyväskylän mlk),Hankasalmi (1), Laukaa (1 – 2), Uurainen (1),Toivakka (1), Joutsa (= Joutsa + Leivonmäki1), Luhanka, Äänekoski ja Konnevesi (1)sekä Etelä-Savosta Kangasniemi (1)• Kahdeksan päivystykseen osallistuvaakunnaneläinlääkäriä, kun kaikkinykyiset virat on täytetty.• Aluksi kaksi päivystäjää kerrallaan;mahdollista jakaa päivystysviikonloppuosittain puoliksi (yöt).• Kangasniemen kunta on nykyisin mukanakaakkoisessa päivystyspiirissä, ja se olisisekä toiminnallisesti että maantieteellisestilooginen osa uutta itäistä päivystyspiiriä.3. Pohjoinen päivystyspiiri: Saarijärven–Viitasaarenseutukunta:• Saarijärvi (= Saarijärvi + Pylkönmäki2), Karstula (1), Kannonkoski,Kyyjärvi (1), Kivijärvi, Viitasaari (1),Kinnula (1) ja Pihtipudas (2)• Kahdeksan päivystykseen osallistuvaakunnaneläinlääkäriä, kun kaikkinykyiset virat on täytetty.• Aluksi kaksi päivystäjää kerrallaan;mahdollista jakaa päivystysviikonloppuosittain puoliksi (yöt).Hallinnointi, jos järjestämisvastuu ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueilla:• Hallinnolliset päivystyspiiritvoitaisiin muodostaa Keski-Suomenalueelle todennäköisesti syntyvienkolmen ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueen mukaan:itäinen, läntinen ja pohjoinen.• Yhteisen johdon alla ja samassaorganisaatiossa toimiessa saataisiinhenkilöstö- (työnjohto, loma- japäivystysvuorolistat, henkilöstöhallinto ja-resursointi, mm. sijaisten hankkiminen)ja taloushallinto (päivystyskorvaustenmaksaminen ja alueen kuntien laskutus)hoidettua tehokkaimmin ja varmimmin.• Vastuuhenkilönä kunkinsuureläinpäivystyspiirin (yhteistoimintaalueen)päivystäjän järjestämisessä toimisiao. alueen johtaja tai vastaava eläinlääkäri.• Eri päivystyspiirien vastuuhenkilöidentulisi suunnitella päivystysvuorotyhteistyössä niin, että yhtä aikaa vuorossaolevat päivystäjät (työpari pohjoisessaja -kolmikko etelässä) kattaisivatkoko maakunnallisen päivystysalueenmaantieteellisesti mahdollisimman hyvin.• Yhteistoiminta-alueilla/päivystyspiireissätulisi olla mahdollisuus ratkaistaseuraavia päivystysten järjestämiseenliittyviä asioita alueen kuntien japäivystäjien kanssa sopimalla:1. Yhtä aikaa päivystävien eläinlääkäreidenmäärä: pohjoisessa ja itäisessä piirissäolisi nykyisillä eläinmäärillä ehkäaluksi tarvetta kahteen yhtäaikaiseenpäivystäjään, läntisessä riittäisitodennäköisesti yksi päivystäjäkerrallaan lukuun ottamattakiireisimpiä aikoja (kevät).2. Päivystysvuorojen pituus ja vuorojenjakaminen: osa eläinlääkäreistä haluaisiehkä mieluummin tehdä lyhyempiävuoroja (puolet viikonlopusta), osaedelleen pitkiä, koko viikonlopunmittaisia päivystysvuoroja,mutta nykyistä harvemmin.52

3. Työssä jaksamisen turvaamiseksivoitaisiin eläinlääkäreiden elämäntilanneja terveydelliset tekijät pyrkiä ottamaanhuomioon päivystysvuoroja järjestettäessä:eläinlääkäreillä tulisi tilanteensa mukaanolla mahdollisuus osallistua päivystyksiinkeskimääräistä useammin tai harvemmin.Vaihtoehto 2: Yksi maakunnallinen päivystysalueilman piirirajoja, yhteensä viisi päivystäjää• Kaikki päivystysalueen kunnat olisivatsamaa päivystysaluetta ilman piirirajojasekä toiminnallisesti että hallinnollisesti.• Suureläinpäivystyksen toteuttamisvastuuannettaisiin yhdelle taholle (esimerkiksiyhdelle ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueelle), jokahoitaisi päivystysten organisoinninkoko maakunnassa.• Yhden organisaation hoitamapäivystys edellyttäisi yhteistoiminnanjohtajan valitsemista koordinoimaantoimintaa. Johtajan tulisi ollakoulutukseltaan eläinlääkäri.• Yhteistoiminnan johtaja vastaisi sekäpäivystysvuorojen järjestämisestä ettähenkilöstö- ja taloushallinnosta. Toimintatulisi edellyttämään eläinlääkäreidenvälistä tiivistä ja toimivaa yhteistyötä,ja sen järjestämisessä tulisi ottaahuomioon työntekijöiden vahvaammattitaito ja autonomisuus.• Päivystysvuorot tulisi sopia yhteistyössäniin, että yhtä aikaa vuorossa olevatpäivystäjät (työpari pohjoisessa ja-kolmikko etelässä) kattaisivat kokomaakunnallisen päivystysalueenmaantieteellisesti mahdollisimman hyvin.• Päivystysvuoro olisi kaikilla päivystysalueeneläinlääkäreillä pääsääntöisesti joka neljäsarki-ilta ja joka neljäs viikonloppu.• Pohjoisella alueella olisi aluksi yhtäaikaa kaksi päivystäjää, eteläisellä (= 1.vaihtoehdon itäinen + läntinen piiri) kolme.• Mikäli päivystysalueeseen mukaanotettaviksi ehdotetut Keski-Suomenmaakunnan ulkopuoliset kunnat eivätjostain syystä tulisi mukaan, olisi etelässä12 eläinlääkäriä ja pohjoisessa kahdeksan.• Pohjois-etelä-jako olisi Keski-Suomessahyvä mm. yhtä aikaa päivystävien työparinja -kolmikon järjestelyn kannalta.• Yhden piirin ja johdon etuna olisitasapuolisuus ja se, että mukana olisienemmän eläinlääkäreitä, joidenkanssa suunnitella ja neuvotellavuorojen jakamisesta.III KESKITETTY PUHELINPALVELU(NK. CALL CENTER)• Maakunnalliseen lemmikkieläinpäivystykseenja kunnaneläinlääkäreidentoteuttamaan lähinnä suurten eläintenperuseläinlääkäripäivystykseentarvittaneen eri palvelunumerot.• Puheluiden eriyttäminen on mahdollistaesimerkiksi kahdella seuraavalla tavalla:1. Käytössä voisi olla kaksi eripalvelunumeroa, toinen päivystävällepieneläinvastaanotolle ja toinensuureläinpäivystäjälle (vrt. Kuopio).Kumpaankin palvelunumeroontulleet puhelut ohjataan tässätapauksessa johonkin olemassa olevaanpuhelinliittymään. Puhelinohjauksenavulla voidaan muuttaa vastaanottajannumeroa aina päivystäjän vaihtuessa.2. Lisämaksullinen valikkopalvelu, jossayhdellä numerolla puhelu ohjataanvalikkoon ja soittaja valitsee itse, mihinvalikon mahdollisuuksista (pien-/suureläimet) hän haluaa puhelunyhdistyvän. Siitä puhelu ohjautuuedelleen ilmoitettuun puhelinliittymään.• Eläinlääkäripäivystyksen puhelinpalvelutovat asukkaille tarjottavia palveluita, eivätpelkkää neuvontaa: päivystysaikainenpalveluketju alkaa siitä, kun asiakassoittaa päivystysnumeroon ja useimmissatapauksissa jatkuu sen jälkeen jokopieneläinklinikalla tai suureläinpäivystäjänkäyntinä. Palvelusta on Kuntaliiton53

lakimiesten mukaan mahdollista periä maksu,hallintolain mukaisesta neuvonnasta ei.• Päivystyspuheluista tulisi uudeneläinlääkintähuoltolain mukaan voidaperiä maksu (esim. 0,50 – 1,00 €/min +pvm klo 08 – 22 ja 2,00 €/min + pvm klo22 –08 tai todellisiin palvelun tuottamisestaaiheutuviin kustannuksiin perustuvahinta kuten ympäristöterveydenhuollossamuutenkin). Maksutaksan tulisi olla kunnanhyväksymä kuten muidenkin taksojen.• Maakunnallisenlemmikkieläinpäivystyspuhelimenvastaajana toimisi pieneläinpäivystysklinikanpieneläinhoitaja, jolla olisi kokoajan päivystävä eläinlääkäri lähellämahdollisesti tarvittavaa konsultaatiotavarten. Myös päivystävä pieneläinlääkärivoisi vastata puhelimeen.• Suuria eläimiä koskeviinpäivystyspuheluihin vastaisivatpäivystävät kunnaneläinlääkärit erikseensovittavalla tavalla (vrt. Päijät-Häme).• Myös hätäkeskuksen (112) mahdollisuustoimia suureläinpuhelujen välittäjänä tulisiselvittää. Hätäkeskuksissa on jo olemassahyvät karttapohjat, paikannussysteemit jajärjestelytaito (vrt. ambulanssit). Toimintaedellyttäisi, että kaikilla päivystäjilläolisi käytössään GPS-paikantimillavarustetut matkapuhelimet, jolloinhätäkeskus näkisi heidän kulloisenkinsijaintinsa. Järjestelmän vahvuuksiaolisivat eläinlääkärille tulevien puheluidenväheneminen sekä kulloinkin lähimmänpäivystävän kunnaneläinlääkärin löytäminen,heikkouksina puheluun ensimmäisenävastaavan henkilön substanssiosaamisenpuute ja maksullisuuden toteuttamisenestyminen; hätäkeskussoitoista ei voi periämaksua. Maa- ja metsätalousministeriönja Elintarviketurvallisuusviraston tulisiselvittää hätäkeskusten mahdollisuuttatoimia suureläinpäivystyspuheluidenvälittäjänä valtakunnallisesti, asiaa ei voidaratkaista vain yhden maakunnan osalta.• Kaikilla päivystyspuheluihin vastaavillahenkilöillä tulisi olla käytössään langattomat”blue toothilla” varustetut puhelimet,joihin voi vastata ja puhua myös useimpientoimenpiteiden ja autolla ajon aikana.IV ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSENJÄRJESTÄMISEN KUSTANNUKSET JANIIDEN JAKAMINENPÄIVYSTYSALUEEN KUNTIEN KESKENMaakunnanlaajuisen pieneläinpäivystyksen jakeskitetyn päivystyspuhelinpalvelun järjestäminenovat uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka kuntienon järjestettävä uuden eläinlääkintähuoltolainmukaisesti viimeistään vuoden kuluessa uudenlain voimaantulosta. Kunnaneläinlääkäreidenvastuulla nykyisinkin oleva peruseläinlääkäripäivystyssäilyy myös edelleen kuntien lakisääteisenävelvoitteena.Em. tehtävien aiheuttamien kustannusten jakaminentulee tehdä todellisten palvelutarpeiden mukaan.Kunnat vastaavat lakisääteisten päivystyspalvelujenjärjestämiskustannuksista, asiakkaatmaksavat itse tarvitsemistaan palvelusuoritteista(eläinlääkärin tekemistä hoitotoimenpiteistä jamatkoista).Sekä pien- että suureläinpäivystyksen järjestämisestäaiheutuvat kustannukset on oikeudenmukaisintajakaa kuntien kesken palvelujen todellisenkäytön eli eläinlääkäreiden tekemien toimenpiteidenmäärän mukaisesti. Kustannustenjakamista varten kaikkien päivystäjien tulee kirjataylös kaikki päivystysaikaan tehdyt toimenpiteet(suoritteet) ylös kunnittain (eläimen omistajanasuinkunnan mukaan) ja raportoida ne myöhemminsovittavalla tavalla.Suureläinpäivystyksen kustannuksetMikäli suuria eläimiä päivystää yhtä aikaa entistävähemmän eläinlääkäreitä, vähenevät kunnillesuureläinpäivystyksestä aiheutuvat päivystyskorvauskustannukset.Aikaisempaa useampien eläinlääkäreidenmuodostamat päivystysalueet saataneenmyös toimimaan vähemmillä päivystyssijaisilla,kun vuosi- ja sairaslomien aikaisia vuoroja54

voidaan järjestellä kunnaneläinlääkäreiden keskenentistä joustavammin.Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin ei enää sisällytetäsäännöstä kuntien mahdollisuudesta tukea(subventoida) eläintuotantoa maksamalla osaeläinlääkäripalvelujen maksuista, mutta kunnatvoivat halutessaan edelleen maksaa niitä hyötyeläintenomistajille määrätyn kilometrirajan ylittävistäsairaskäynneistä. Ilman subventiota eläinlääkärinsairaskäynnin hinta saattaa aiheuttaa vakaviaeläinsuojelullisia ongelmia, kun sairas eläinjää liian kalliin hinnan vuoksi hoitamatta päivystysaikaanja joutuu odottamaan apua pitkään.Pieneläinpäivystyksen ja keskitetynpuhelinpalvelun kustannuksetUuden lain mukaisten maakunnallisen pieneläinpäivystyspalvelunja keskitetyn puhelinpalvelunjärjestäminen tulevat aiheuttamaan kunnille uusiakustannuksia, sillä nykyisessä laissa ei ole vastaaviavelvoitteita, eikä eriytettyä pieneläinpäivystystäole järjestetty vapaaehtoisesti kuin Jyväskylänpäivystyspiirissä.Pieneläinpäivystyksen kustannusten suuruus riippuupaljolti siitä, saadaanko järjestelmä toimimaanosin kunnaneläinlääkärivoimin tai kunnanpalkkaamin työsuhteisten eläinlääkäreiden jaavustajien toimesta ja kunnan tiloissa, ja millä ehdoillaja hinnoilla tarvittavat yksityiset eläinlääkäritja avustajat saadaan palkattua mukaan päivystykseen.Nämä kustannukset tulisi selvittää.Kunnan tiloissa ja työvälineillä järjestetystä pieneläinpäivystyksestävoidaan periä osa pieneläinpäivystyspalvelujenjärjestämiskustannuksista takaisinasiakkailta. Nk. klinikkamaksun suuruusolisi määrättävä sellaiseksi, että se kattaa vastaanottokäynnistäkunnalle keskimäärin aiheutuvattodelliset kustannukset.Päivystyspuhelimen kustannukset riippuvat sentoteuttamistavasta ja maksullisuudesta. Mikäliuuteen eläinlääkintähuoltolakiin (21 §) kirjataan,että kunta saa periä maksun järjestämästään keskitetystäpäivystyspuhelupalvelusta, saadaan osakustannuksista perittyä takaisin asiakkailta. Pieneläimiäkoskevat puhelut olisi mahdollista muuttaamaksullisiksi, suuria eläimiä koskevia ei, mikälihätäkeskus hoitaisi niiden kääntämisen päivystäjille.V KUNTIEN PÄÄTÖKSETMAAKUNNALLISENELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JAYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLONYHTEISTOIMINNANKÄYNNISTÄMISEKSI1. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeastitehdä periaatepäätökset maakunnalliseneläinlääkäripäivystysuudistuksen valmistelunja toimeenpanon jatkamisesta tämänselvityksen pohjalta. Selvityksen sisältämiätoimenpide-ehdotuksia tulisi pyrkiätoteuttamaan mahdollisimman nopeastieläinlääkäripäivystyksen järjestämiseenliittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kuntientulisi sopia ja resursoida toimenpiteidenvalmistelu- ja toteuttamisvastuut yhdessä.2. Kuntien tulisi mahdollisimmannopeasti tehdä periaatepäätöksetympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueidenmuodostamisesta.3. Pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kuntientulisi hakea ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminnan käynnistämiseentarkoitettua valtion (MMM/STM)rahoitusta keväällä 2008. Rahat tullaansuuntaamaan eläinlääkintähuollonjärjestämiseen keskittyviin hankkeisiin.Edellytyksenä rahoituksen myöntämiselleon, että yhteistoimintaan osallistuvatkunnat ovat tehneet periaatepäätöksenympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueenmuodostamisesta. Hakemuksessatulisi vedota alueen akuutteihinpäivystysongelmiin sekä tämänselvityksen tuloksiin ja toimenpideehdotuksiin;tämän selvitysraportin voilaittaa rahoitushakemuksen liitteeksi.55

4. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystystulisi aloittaa 1.1.2009, jolloinuusi eläinlääkintähuoltolaki tuleevoimaan ja Keski-Suomessa toteutuuuseita kuntaliitoksia. Myös kaikkienympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueiden olisi hyväaloittaa toimintansa samaan aikaan.5. Eläinlääkäripäivystysuudistuksenvalmistelu ja toimeenpano edellyttävätjatkoneuvotteluja kuntien, eläinlääkäreidenja sidosryhmien kesken. Eri toimijoidenyhteinen uuden päivystysjärjestelmänsuunnitteluseminaari olisi hyödyllineneri näkökulmien esiin tuomiseksi. Ennenlopullista päätöksentekoa tulee myös selvittääpäivystysjärjestelmän kustannukset.56

LähteetAho, M. 2007. Sähköpostivastaus päivystyksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin 1.9.2007.Hartikainen, T. 2007a. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Yleiskirje15/80/2007. 1.6.2007. Suomen Kuntaliitto.http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;114584;122930;123142Hartikainen, T. 2007b. Sähköpostivastaus päivystyksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin 4.9.2007.Heikkilä, E. 2005. Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa vuoteen 2012 – viljelijöidensuunnitelmat. Keski-Suomen TE-keskuksen julkaisuja A8. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä.http://www2.te-keskus.fi/new/kes/Julkaisut/Tutkimukset/ Maatilojen%20kehitysn%C3%A4kym%C3%A4t%20Keski-Suomessa%20vuoteen%202012.pdfHyötylä, I. 2003. VIRVE -järjestelmän käyttö ympäristöterveydenhuollossa. Sosiaali- jaterveysministeriön selvityksiä 2003:14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.Johansson, L. 2007. Myös lomaileva lemmikki saa avun. Itä-Häme.http://www.itahame-lehti.fi/print.jsp?article=151515Kangas, H. 2006. Maksullinen päivystyspuhelin Kuopion seudulla. Suomen Eläinlääkärilehti 2006, 112,12. s. 646-648.Kunnallinen työmarkkinalaitos 2005. Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 2005 - 2007. Helsinki.Kärkkäinen, M. 2007. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys Päijät-Hämeessä 2008. Päijät-Hämeensosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ympäristöterveyskeskus. Eläinlääkintähuolto/Kärköläntoimipiste. 20.6.2007.Lampi, P., Forsström, H. & Kärkkäinen, M. 2007. Ympäristöterveydenhuollon järjestelyjä Päijät-Hämeessä. Suomen Eläinlääkärilehti 2007, 113, 5. s. 270-273.Länsi-Suomen lääninhallitus 2007. Peruspalvelujen arviointi Länsi-Suomen läänissä 2006. Länsi-Suomen läänin julkaisuja nro 1/2007.Maa- ja metsätalousministeriö 2003. Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnankehittämisestä. Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 11/2003.Maa- ja metsätalousministeriö 2007a. Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportti. TyöryhmämuistioMMM 2007:15. Helsinki 2007.http://wwwb.mmm.fi/el/laki/lausuntopyynnot/Eläinlääkintähuoltotyöryhmän%20loppuraportti.pdfMaa- ja metsätalousministeriö 2007b. Työryhmä ehdottaa eläinlääkäripäivystyksen tehostamista jalisäpanostusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan. Tiedote 29.5.2007.http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/070529_elainlaakinta.html57

Maa- ja metsätalousministeriö 2007c. Valtioneuvoston periaatepäätös 30.10.2003 annetunelintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen muuttamisesta. MMM. Periaatepäätös.1.3.2007.Myllyntaus, O. 2007. Kuntakonsernia ja kunnan liikelaitosta koskeva sääntely kuntalaissa 15.5.2007alkaen. Yleiskirje 19/80/2007. Suomen Kuntaliitto.http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;114584;125845;125846#Lainmuutoksen%20pääsisältö%20ja%20taustaPatrikainen, J. 2007. Kunnanjohtajakokous 4/07. Muistio 4.9.2007. Keski-Suomen liitto.Reijula, K., Bergbom, B., Lindbohm, M-L. & Taskinen, H. 2005. Eläinlääkärin työterveys.Työterveyslaitos.Reijula, K., Räsänen, K., Lindbohm, M-L., Taskinen, H., Juntunen, K., Rinta-Jouppi, M. & Hämäläinen,M. 2001. Eläinlääkäreiden terveys ja työolot. Suomen Eläinlääkärilehti 2001, 107, 11. s. 613-622.http://www.sell.fi/Pages/tyoolot.pdfRoikonen, H. 2007. Lemmikeille oma lääkäripäivystys. Keskisuomalainen 21.5.2007.Ruotsalo, M. 2005. Tiivistelmä eläinlääkäripäivystyskyselyn tuloksista ja niistä tehdyistäjohtopäätöksistä. Maa- ja metsätalousministeriö. Eläinlääkintähuoltotyöryhmä. Muistio 09. 12.9.2005.MMM048:00/2004.Sisäasiainministeriö 2007. Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta 2006.Lääninhallitusten suorittama toimialansa peruspalveluiden arviointi. Hallinto. Sisäasiainministeriönjulkaisuja 31/2007.Suomen Kuntaliitto 2002. Kuntaliiton kilpailupolitiikan strategiset linjaukset. KL hallitus 4.6.2002.Kuntaliiton kilpailupolitiikan työryhmä.Tilastokeskuksen internetsivut. http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/download/jykes/alue.pptTirkkonen, M. 2007. Kommentit loppuraportin luonnokseen 26.9.2007.Kuntien internetsivut58

LiitteetLiite 1. Eläinlääkintähuoltolain luonnos 29.5.2007 (luku 4 ja osa luvusta 5)4 luku Kunnan eläinlääkintähuolto11 § PeruseläinlääkäripalveluKunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä kunnanasukkaiden pitämiä kotieläimiä varten ja sellaisia kunnan alueella pidettäviä kotieläimiä varten, joilleannettava eläinlääkäripalvelu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläinten pitopaikassa.Kunnan on huolehdittava 1 momentissa tarkoitetun peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä myös elintarviketuotantoavarten pidettyjen kotieläinten terveydenhuoltoa varten valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmienmukaisesti. Terveydenhuoltoon kuuluva peruseläinlääkäripalvelu perustuu eläimenomistajan tai haltijan ja eläinlääkärin väliseen sopimukseen säännöllisistä eläinlääkärin käynneistä ja toimenpiteistäeläintenpitoyksikön kaikkien eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi,eläintenpitoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi sekä eläimistä saatavien elintarvikkeidenturvallisuuden ja laadun edistämiseksi. Valtakunnallisella terveydenhuolto-ohjelmalla tarkoitetaan palvelua,joka kaikilla ohjelmassa tarkoitettujen kotieläinten omistajilla on mahdollisuus hankkia samansisältöisenäja jonka hankkiminen on omistajille vapaaehtoista. Valtakunnalliseen terveydenhuolto- ohjelmaankuuluu myös tietojärjestelmä, jonka avulla ohjelman toteutumista seurataan. Maa- ja metsätalousministeriönimeää päätöksellään valtakunnalliset terveydenhuolto-ohjelmat, joita varten kunnan on järjestettäväperuseläinlääkäripalvelut.12 § Kiireellinen eläinlääkärinapuKunnan on huolehdittava kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä alueellaan olevia kotieläimiä vartenkaikkina vuorokauden aikoina.Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapuavarten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavalla päivystysalueella.Maakunnalla tarkoitetaan maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (147/1998) säädettyämaakuntaa.Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Päivystysalueella on oltavasaatavilla kiireellistä eläinlääkärinapua erikseen pienikokoisille kotieläimille, jotka voidaan vaikeuksittakuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttääeläinlääkärin käyntiä eläimen pitopaikassa.13 § Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuusPeruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee olla palvelujen käyttäjien kannalta saatavillakohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.14 § Kotieläimen kiireellinen jatkohoitoKunnan on järjestettävä mahdollisuus toimittaa kotieläin 11 tai 12 §:n nojalla annetun eläinlääkärinavunlisäksi tarvittavaan jatkohoitoon, jos eläinlääkäri antaessaan näiden säännösten nojalla eläinlääkärinapuatoteaa, että kotieläimen sairauden tai vamman hoito edellyttää hänen antamansa eläinlääkärinavun lisäk-59

si erityisiä työvälineitä tai olosuhteita taikka eläinlääkärin erityistä perehtyneisyyttä, ja että tällaisen jatkohoidontarve on kiireellistä. Mahdollisuus toimittaa eläin jatkohoitoon on järjestettävä hevosia ja sellaisiapienikokoisia kotieläimiä varten, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle.Kunnan on jatkohoitoa varten osoitettava valtakunnan alueella toimiva eläinlääkäripalvelu, jossa jatkohoitoaon saatavilla.15 § Valvontatehtävien järjestäminenKunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnastaja muusta elintarviketurvallisuuden valvonnasta siten kuin siitä säädetään elintarvikelaissa tai sen nojalla.Kunnan on huolehdittava eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa ja eläinten kuljetuksesta annetussa laissakunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen tehtävien hoidon edellytystenjärjestämisestä valtakunnallisen ohjelman mukaisesti.16 § Kunnaneläinlääkärin virkaTämän lain mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnan on ylläpidettävä tarpeellista määrää kunnaneläinlääkärinvirkoja. Virka voidaan ylläpitää useamman kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnanja kuntayhtymän yhteisenä. Jos kunta ylläpitää kahta tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa, kunnanon määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta. Kunnaneläinlääkärin tulee olla laillistettueläinlääkäri ja perehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin. Kunnaneläinlääkärin viran kelpoisuusvaatimuksistasäädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaahoitavien viranhaltijoiden kelpoisuusvaatimuksista säädetään elintarvikelaissa.17 § Palvelujen järjestäminenKunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen 11 ja 12 §:ssä säädettyjenpalvelujen tuottamisesta. Kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen14 §:ssä tarkoitettujen jatkohoitopalvelujen tarjoamisesta.18 § Toimitilojen ja työvälineiden järjestäminenJos kunta huolehtii 11 ja 12 §:ssä säädettyjen eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä tuottamalla itse palveluja,kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon kunnanalueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Kunnan on huolehdittava 15 §:n 2 momentissasäädettyjen valvontatehtävien hoidossa jatkuvasti tarvittavien toimitilojen ja työvälineiden järjestämisestäsekä työvälineiden käytössä tarvittavasta osaamisesta.5 luku Maksut ja korvaukset19 § Kunnaneläinlääkärin palkkiot ja korvauksetKunnaneläinlääkärillä on oikeus periä 11 ja 12 §:n nojalla antamistaan eläinlääkäripalveluista virkaehtosopimuksessamäärätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä jatarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Palkkiot kuuluvat kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteenaoleviin työansioihin. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset palkkioiden huomioonottamisesta kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevana palkkana.60

20 § Yksityisen eläinlääkäripalvelujen tuottajan maksut ja korvauksetJos kunta on tehnyt 11 ja 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tuottamisesta sopimuksen yksityisen eläinlääkäripalveluntuottajan kanssa, yksityinen palvelujen tuottaja saa periä sopimuksen mukaisesti tarjoamistaaneläinlääkäripalveluista enintään kunnan vahvistaman taksan mukaisen maksun ja korvauksen matkakustannuksistaan.Yksityinen eläinlääkäripalvelun tuottaja saa periä myös korvauksen käyttämistäänlääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista.21 § Kunnan maksutSen lisäksi, mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään, kunta voi periä 11 ja 12 §:ssä tarkoitetuista eläinlääkäripalveluistamaksun muun kotieläimen kuin hyötyeläimen hoidosta eläinlääkärin vastaanotolla, jos kunta on kustannuksellaanjärjestänyt toimitilat ja työvälineet näiden palveluiden tuottamista varten.Kunta voi myös periä maksun eläimen ylläpidosta, jos eläintä joudutaan säilyttämään kunnan kustannuksellaanjärjestämissä tiloissa 11 tai 12 §:ssä tarkoitettuihin eläinlääkäripalveluihin kuuluvaa eläinlääkärinavunantamista varten.61

Liite 2. Kuntaliiton eriävä mielipide eläinlääkintähuoltotyöryhmän muistiostaERIÄVÄ MIELIPIDE ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOTYÖRYHMÄN MUISTIOSTASuomen Kuntaliittoa edustavina jäseninä katsomme, että eläinlääkintähuoltolakiuudistustulisi lisäämään sekä kuntien tehtäviä että kustannuksia eläinlääkintähuollossa.Järjestämisvastuun laajentaminen hyötyeläimistä kaikkiin kotieläimiinKuntien velvollisuus eläinlääkäripalvelujen järjestämisessä laajenisi eläinlääkintähuoltolainuudistuksen myötä. Voimassa olevassa laissa kunnan velvollisuudet määritelläänseuraavasti:Peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja sairauden hoitamiseksi sekäsellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsottava tarpeelliseksi muiden kotieläintensairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi.Uuden lakiesityksen mukaan kunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aikanaperuseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä kunnan asukkaiden pitämiä kotieläimiä varten.Voimassa oleva laki korostaa kunnan vastuuta hyötyeläinten hoitamisesta. Näille onvähemmän yksityisen palvelun tarjoajia. Kuntien vastuu eläinlääkäripalvelujenjärjestämisestä hyötyeläimille on perustunut kansanterveyden asettamiin vaatimuksiinelintarviketuotannolle. EU-lainsäädännön myötä kunnan velvollisuudetelintarvikevalvonnassa ovat lisääntyneet ja kunnan tulee pystyä suuntaamaan käytettävissäolevat eläinlääkintähuollon resurssit ensisijaisesti elintarviketuotantoketjun turvallisuuttatukevaan työhön. Lemmikkieläimien määrä ja lajivalikoima kasvaa koko ajan, eikä kuntaavoida velvoittaa vastaamaan yhä eksoottisempien lemmikkieläinten hoidosta jaterveydenhuollosta. Ehdotettu järjestely sisältää merkittävän riskin kunnallisteneläinlääkäripalvelujen painopisteen siirtymisestä hyötyeläimistä lemmikkieläinten hoitoon.Velvoitteen laajentamisen kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu.Muistion mukaan kunnaneläinlääkäripalvelujen tehtävissä työskentelee noin 300eläinlääkäriä. Yksityiseläinlääkäreistä 210 toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, jotenlemmikkieläimille on olemassa yksityisiä palveluntarjoajia. Kunnallineneläinlääkäripäivystys vastaa edelleen siitä, että kaikille kotieläimille on tarvittaessasaatavissa ensiavun luonteista eläinlääkärinhoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina.Kuntaliitto vastustaa kuntien eläinlääkintähuollon järjestämisvastuun laajentamista kaikkiakotieläimiä koskevaksi.Jatkohoitopalvelujen osoittamisvastuuKunnalle esitetään myös velvollisuus osoittaa erikoiseläinlääkäripalveluja tarjoavajatkohoitopaikka kaikkina vuorokaudenaikoina. Jatkohoitopaikan takaaminen vaatisikunnalta erillisiä sopimuksia pieneläinten ja hevosten osalta. Tällä hetkellä tällaisia,kaikkina vuorokauden aikoina jatkohoitopalvelua tarjoavia yksityisen palvelun tuottajia eiole, mutta kunnille laissa määrätyn velvollisuuden oletetaan synnyttävän palvelujentarjontaa. Yksityiset eläinlääkäriasemat eivät tällä hetkellä ole avoinna kaikkinavuorokaudenaikoina.62

Erikoiseläinlääkäripalveluja tarjoavan yksikön perustamisen kustannusarvioksi on esitetty0,2 euroa/asukas pieneläinten ja 0,2 euroa/asukas hevosten osalta. Arvio tarkoittaakunnille 2 miljoonan euron aloituskustannusta, joka on 20 % kuntien arvioiduistavuotuisista eläinlääkintähuollon kustannuksista. Eläimen omistaja vastaisi hoidostaaiheutuvista kustannuksista, mutta kunta joutuisi edelleen maksamaan palvelujenylläpidosta.Erikoiseläinlääkäripalvelujen saatavuuden takaaminen ei voi kuulua kunnanvelvollisuuksiin.Muuta huomioitavaaValtion korvaus kuntien suorittamasta 15 §:n toisen momentin mukaisesta valvonnastatulee maksaa tehtävästä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella.Lakiluonnoksesta tulee poistaa 22 §:n toinen momentti, jossa annettaisiin oikeusvaltioneuvoston asetuksella säädellä korvauksen perusteita, määrää ja maksamisessanoudatettavaa menettelyä.SUOMEN KUNTALIITTORolf ErikssonJohtaja, Sosiaali- ja terveysyksikköTarja HartikainenErityisasiantuntija63

Liite 3. Keski-Suomen kunnaneläinlääkäripäivystyksen tilanne 6.8.2007(Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus)Alue Päivystysalueeseen Kuntayhtymä Vastaanotonkuuluvat kunnatsijaintipaikkakunta”Jyväskylän” Hankasalmi Hankasalmi, 1 elKaksi neljän Jyväskylä Jyväskylä, 2 el (pienel.)eläinlääkärin ryhmää(kaupungin sopimusel.)(kahdeksan yhteensä),Jyväskylä, 1 el pieneläimet2 eläinlääkäriä kerrallaan. ostopalveluVuoro joka 4. viikonloppu. Laukaa Laukaa, 1 elJyväskylän mlk, osa Palokan th kyPäivystys toimii nyt Uurainen Uurainen, 1 elpieneläinten osalta osittain Äänekoski Äänekoski, 1 el (Tisseli & Tasseliostopalvelunapieneläinklinikka)Konnevesi, 1 el”Läntinen” Jämsä Jämsän seudun Jämsä, 1 el (KuhmoistenNeljä eläinlääkäriä, th ky sijainen)1 kerrallaan.Vuoro joka 4. viikonloppu.JämsänkoskiPetäjävesi Palokan th ky Petäjävesi, 1 elKorpilahti Korpilahden Korpilahti, 1 elMuuramen thkyMuurameKeuruuKeuruu, 1 el”Kaakkoinen” Jyväskylän mlk, osa Palokan th kyKolme eläinlääkäriä, Toivakka Toivakka, 1 el1 kerrallaan. Joutsa Joutsan seudun Joutsa, 1 elVuoro joka 3. viikonloppu.th kyLeivonmäkiLuhanka(Kangasniemi) Etelä-Savon (Kangasniemi, 1 el)maakunta”Saarijärven” Kannonkoski Saarijärven (Vastaanotto arkisin toisellaNeljä eläinlääkäriä, seudun th ky Saarijärven el:llä)1 kerrallaan. Karstula Karstula, 1elVuoro joka 4. viikonloppu. KivijärviNyt joka toinen viikonloppu!! Kyyjärvi Kyyjärvi (viranhaltijasairaslomalla useita vuosia)PylkönmäkiSaarijärviSaarijärvi, 2 eltäytetty 1 virka”Pohjoinen” Kinnula Kinnula, 1 elNeljä eläinlääkäriä, 1 kerrallaan. Pihtipudas Pihtipudas, 2 elVuoro joka 4. viikonloppu. Viitasaari Viitasaari, 1 el”Kuhmoinen” Kuhmoinen Kuhmoinen, 1 elKolme eläinlääkäriä, 1 kerrallaan. (Asikkala) Päijät-Hämeen mk (Asikkala, 1 el)Vuoro joka 3. viikonloppu. (Padasjoki) Päijät-Hämeen mk (Padasjoki, 1 el)64

Liite 4. Kysely kunnanjohtajilleHyvät vastaanottajat13.8.2007KYSELY ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN SELVITTÄMISEKSIKESKI-SUOMESSAEläinlääkintähuoltolaki on uudistumassa tänä vuonna. Keski-Suomen kunnallisjohtajien kokouksessa(15.2.2007) sovittiin eläinlääkäripäivystyksen järjestelyihin liittyvän selvityksen suorittamisesta ja asianjatkotoimet osoitettiin Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto on palkannut asiaa selvittämään FMLeena Kiurun Tampereelta. Selvitystä ohjaa työryhmä, johon on nimetty läänineläinlääkäri MarkkuTikkanen, eläinlääkäri Marja-Liisa Vihavainen Äänekoskelta, kaupunginjohtaja Timo Louna Keuruulta,kaupunginjohtaja Hannu Pirkola Saarijärveltä, johtava hygieenikko Jouko Ridell Jyväskylästä sekäliitosta Hannu Korhonen. Lakiluonnos on luettavissa Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportista:http://wwwb.mmm.fi/el/laki/lausuntopyynnot/Eläinlääkintähuoltotyöryhmän%20loppuraportti.pdfSelvityksen tavoitteena on tuottaa Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uuden lainsäädännönmukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi (mm. päivystysalue ja uudet päivystyspiirit).Selvitykseen liittyen ja sen onnistumiseksi pyydän vastauksianne oheisiin kysymyksiin. Pyydänlähettämään vastauksenne sähköpostilla tai postitse suoraan selvityksen tekijä Leena Kiurulle(yhteystiedot kyselyssä). Lisätietoja on saatavissa ohjausryhmän jäseniltä ja Leena Kiurulta.Pyydän vastauksianne 24.8.2007 mennessä. Asiaa käsitellään myös kunnanjohtajakokouksessa 4.9.2007.Anita MikkonenmaakuntajohtajaKeski-Suomen liittoJAKELU:Keski-Suomen kunnanjohtajatLIITE:Kyselylomake65

13.8.2007ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSAKysely kunnanjohtajilleVastaajan nimiKuntaMitä seuraavista asioista pidät ehdottoman tärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä? (Lihavoitärkeänä pitämäsi asiat, jos vastaat sähköisesti. Rengasta ao. kohtien numerot, jos vastaat paperilla.)1. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimillesekä kunnan alueella pidettäville eläimille2. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat hyvin 24 h/vrk jokapäivä, myös päivystysaikaan3. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin sekä virka- että päivystysaikaan4. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläintenkiireellisissä sairastapauksissa5. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut6. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen7. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle8. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille9. Joku muu, mikä?Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras tapa organisoida maakunnallinen eläinlääkäripäivystys?(Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.)1. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta tai kuntayhtymä)ottaisi järjestely- ja hallinnointivastuun järjestelmän toiminnasta sekäpäivystyspiirien osalta (= sopii kaikkien päivystyspiirien päivystysvuorot sekämaksaa päivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaa kuntia) että kokomaakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu,jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista.2. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi omanpäivystyspiirinsä käytännön päivystysjärjestelyistä (= sopii oman päivystyspiirinsäpäivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille jalaskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta), koko maakunnan tasoistenasioiden koordinoinnista (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu, jatkohoitopaikatjne.) vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?).3. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevanmaakunnallisen organisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin taialuepelastuslaitoksen)?4. Jokin muu malli, millainen?66

Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa tuotantoeläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvatkustannukset? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.)1. Kunnan asukasluku2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä4. Eläinlääkäreiden suoritteet5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvatkustannukset? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.)1. Kunnan asukasluku2. Tuotanto- ja hevostilojen määrä3. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä4. Eläinlääkäreiden suoritteet5. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen:Vastaukset pyydetään toimittamaan joko sähköisesti (leena_kiuru@hotmail.com) tai postitse (LeenaKiuru, Ruokomäenkatu 47, 33840 Tampere) viimeistään perjantaina 24.8.2007.Lämmin kiitos vastauksistasi!Yhteistyöterveisin:Leena Kiuruprojektisuunnittelija(050) 370 575867

Liite 5. Kysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajilleHyvät vastaanottajat14.8.2007KYSELY ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN SELVITTÄMISEKSIKESKI-SUOMESSAEläinlääkintähuoltolaki on uudistumassa tänä vuonna. Keski-Suomen kunnallisjohtajien kokouksessa(15.2.2007) sovittiin eläinlääkäripäivystyksen järjestelyihin liittyvän selvityksen suorittamisesta ja asianjatkotoimet osoitettiin Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto on palkannut asiaa selvittämään FMLeena Kiurun Tampereelta. Selvitystä ohjaa työryhmä, johon on nimetty läänineläinlääkäri MarkkuTikkanen, eläinlääkäri Marja-Liisa Vihavainen Äänekoskelta, kaupunginjohtaja Timo Louna Keuruulta,kaupunginjohtaja Hannu Pirkola Saarijärveltä, johtava hygieenikko Jouko Ridell Jyväskylästä sekäliitosta Hannu Korhonen. Lakiluonnos on luettavissa Eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportista:http://wwwb.mmm.fi/el/laki/lausuntopyynnot/Eläinlääkintähuoltotyöryhmän%20loppuraportti.pdfSelvityksen tavoitteena on tuottaa Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uuden lainsäädännönmukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi (mm. päivystysalue ja uudet päivystyspiirit).Selvitykseen liittyen ja sen onnistumiseksi pyydän vastauksianne oheisiin kysymyksiin. Pyydänlähettämään vastauksenne sähköpostilla tai postitse suoraan selvityksen tekijä Leena Kiurulle(yhteystiedot kyselyssä). Lisätietoja on saatavissa ohjausryhmän jäseniltä ja Leena Kiurulta.Pyydän vastauksianne 27.8.2007 mennessä.Anita MikkonenmaakuntajohtajaKeski-Suomen liittoJAKELU:Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien terveysvalvonnan johtajat ja kunnaneläinlääkäritPieneläinpäivystykseen osallistuvat yksityiseläinlääkäritLIITTEET:KyselylomakeKeski-Suomen kartta68

14.8.2007ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSAKysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajilleVastaajan nimiKunnaneläinlääkärin ikäKunta/ kuntayhtymä/ yritysOsoitePuhelinSähköposti25-34, 35-44, 45-54, 55-64, >64 vuotta (lihavoi tai rengasta ikäryhmäsi)A. Mitä seuraavista pidät ehdottoman tärkeinä eläinlääkäripäivystyksessä?(Lihavoi tärkeinä pitämäsi asiat, jos vastaat sähköisesti. Rengasta ao. kohtien numerot, jos vastaatpaperilla.)10. Lakisääteisten eläinlääkäripalveluiden turvaaminen kaikille asukkaiden kotieläimille sekä kunnanalueella pidettäville eläimille11. Toimintavarmuus: kunnalliset eläinlääkäripalvelut toimivat hyvin 24 h/vrk joka päivä, myöspäivystysaikaan12. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin sekä virka- että päivystysaikaan13. Eläinlääkärin hyvä saavutettavuus ja saatavuus päivystysaikaan tuotantoeläinten kiireellisissäsairastapauksissa14. Pieneläinten erikoislääkäritasoiset päivystyspalvelut15. Eläinlääkäreiden työssä jaksaminen16. Noin nykyisen tasoiset kustannukset kunnalle17. Noin nykyisen tasoiset kustannukset asukkaille18. Joku muu, mikä?B. Eläinlääkäripäivystys omalla toiminta-alueellasi: (Vastaa lyhyesti vastaustilaan.)1. Vastaanotolla päivystysaikaan hoidettujen pieneläinten määrä keskimäärina. arki-iltaisin ja -öisin noin eläintäb. viikonloppuisin noin eläintä2. Päivystysaikaisten suurten eläinten sairasmatkojen määrät ja pituudet (keskiarvo)a. arki-iltaisin ja -öisin noin matkaa, yhteensä noin kmb. viikonloppuisin noin matkaa, yhteensä noin km3. Onko päivystyksen toimivuudessa ollut erityisiä ongelmia lähivuosina ja/tai tällä hetkellä omassapäivystyspiirissäsi? Jos on, millaisia? (Huom. Sähköisesti vastatessa vastaustila kasvaa automaattisesti,käsin kirjoittaessasi voit jatkaa vastausta paperin kääntöpuolelle.)69

4. Mitkä ovat mielestäsi nykyisen päivystysjärjestelmän suurimmat heikkoudet, joihin toivoisitjatkossa muutosta maakunnallisesti organisoidusta päivystyksestä?5. Uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaisen pieniin ja suuriin eläimiin eriytetynmaakunnallisen järjestelmän suurimmat vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet: Onkosinulla jotain erityisiä odotuksia ja/tai pelkoja uudistukseen liittyen? Kerro lyhyesti.Positiivisia asioita (vahvuuksia, mahdollisuuksia tai odotuksia):Negatiivisia asioita (heikkouksia, uhkia tai pelkoja):C. Oma päivystystyö ja työssä jaksaminen: (Vastaa lyhyesti.)1. Oletko perehtynyt koulutuksessasi ja työssäsi pieniin ja/tai suuriin eläimiin? (alleviivaa oikea/-t)2. Päivystätkö mieluummin pieniä ja/tai suuria eläimiä? (alleviivaa oikea/-t)3. Mikä olisi mielestäsi optimi päivystystiheys eli miten usein haluaisit ja/tai jaksaisit päivystää?Vast.: Sopiva tiheys olisi 1 / vuorosta. (esim. 1/4 vuorosta)4. Miten suurta aluetta voisit päivystää, jos osallistut tuotantoeläinten päivystykseen? Luettelekunnat, jotka muodostaisivat mielestäsi sopivan päivystyspiirin. (Vrt. liitteenä oleva Keski-Suomenkartta!)5. Onko päivystys aiheuttanut sinulle merkittävää henkistä rasitusta tai terveysongelmia? (Huom.Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettöminä.)6. Miten eläinlääkäreiden sijaisjärjestelyt toimivat kunnassasi/kuntayhtymässä tällä hetkellä? Onkojouduttu turvautumaan eläinlääkäreiden välitysfirmoihin sijaisten saamiseksi vai onko sijaiset saatupalkattua suoraan? Mitä pitäisi huomioida jatkossa?70

D. Pieneläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa: (Vastaa lyhyesti ao.kysymyksen perään.)1. Missä maakunnallisen pieneläinpäivystyspisteen tulisi sijaita? Miksi?2. Kuinka monta pieneläinpäivystäjää tarvittaisiin yhteensä (yksi päivystäjä kerrallaan vuorossa)?3. Voisivatko päivystäjät mielestäsi olla osin kunnaneläinlääkäreitä ja osin yksityisiä?4. Pitääkö päivystäjän olla pieneläimiin pätevöitynyt (erikoistunut tai käytännön työssä harjaantunut)eläinlääkäri?5. Asiakkaiden arvioidut määrät arki- ja viikonloppupäivystyksissä, kun koko Keski-Suomenpieneläimet tuodaan samalle vastaanotolle?6. Klinikan tarvittava varustelutaso: mitä varusteita klinikalla pitäisi ainakin olla?7. Onko Keski-Suomessa olemassa jo joku päivystysklinikaksi sopiva valmis asema? Jos, on mikä?8. Pitäisikö päivystysvastaanoton olla aina samassa paikassa vai päivystäjästä riippuen eri klinikalla?Tulisiko sen olla mieluummin kunnan omistama vai yksityinen?9. Voisiko Keski-Suomen pieneläinklinikka samalla toimia uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksessamainittuna erikoistason jatkohoitopaikkana jonkun muun alueen lemmikkieläimille, jos varusteet jaeläinlääkäreiden osaaminen ovat riittävät? Vai tarvitaanko myös keskisuomalaisille lemmikeille vielälisäksi joku muu paremmin varusteltu jatkohoitopaikka?10. Pitääkö kunnan määritellä eri maksutaksat (vrt. uuden eläinlääkintähuoltolain luonnos), kunyksityiset päivystävät, vai kävisikö kunnalliseläinlääkäritaksa myös yksityisten palvellessapäivystysasiakkaita?11. Miten organisoituna pieneläinpäivystys toimisi parhaiten? (esim. Yksi kunta tai yhteistoiminta-aluevastaa toiminnasta ja muut osallistuvat kustannuksiin?)E. Tuotantoeläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa: (Vastaa lyhyesti ao.kysymyksen perään.)1. Kuinka monta suureläinpäivystyspiiriä ja -päivystäjää Keski-Suomessa tarvitaan yhtä aikaa, josvuorossa on kerrallaan yksi päivystäjä/ piiri)? (Vrt. Sairasmatkojen määrät ja keskimääräiset pituudet!)2. Millaiset olisivat optimialueet nykyistä suuremmiksi mieluiten Keski-Suomen maakunnan rajojenmukaisiksi tuotantoeläinten päivystyspiireiksi? (Lihavoi tai rengasta mielestäsi paras vaihtoehto.)1. Tulevien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden mukaiset päivystyspiirit2. Kaksi isoa piiriä (eteläinen ja pohjoinen), joissa yksi/kaksi päivystäjää yhtä aikaa kummassakin3. Kolme piiriä (pohjoinen, itäinen ja läntinen), joissa yksi päivystäjä kussakin kerrallaan vuorossa.4. Jonkunlainen muu jako, millainen?- Hahmottele mielestäsi sopivat päivystyspiirit liitteenä olevalle karttapohjalle ja/tai kirjoitatähän (tai paperin kääntöpuolelle), mitä kuntia kuhunkin piiriin tulisi ottaa mukaan:71

F. Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen uusien velvoitteiden järjestäminen:- Keskitetyn puhelinpalvelun (call center) järjestäminen Keski-Suomeen:1. Kuinka paljon päivystysaikaan tulee keskimäärin puheluja päivystyspiirissäsi ja miten nejakautuvat pienten ja suurten eläinten kesken? (arvio)a. arki-iltaisin ja -öisin noin pieneläintä ja noin suurta eläintä koskevaab. viikonloppuisin noin pieneläintä ja noin suurta eläintä koskevaa2. Jos suurin osa päivystyspuheluista koskee lemmikkejä, voisiko maakunnan yhteinenpieneläinpäivystäjä vastata kaikkiin päivystyspuheluihin ensimmäisenä ja neuvoa soittajaa puhelimessa,kehottaa tulemaan vastaanotolle heti, menemään yksityisen tai kunnaneläinlääkärin luo virka-aikaan taikääntää puhelun lähimmälle tuotantoeläinpäivystäjälle?3. Pitäisikö päivystysaikaisiin puheluihin vastaavan henkilön olla eläinlääkäri? Miksi pitäisi/ miksi eitarvitsisi?4. Mikä olisi mielestäsi tehokkain, sujuvin ja kustannuksiltaan edullisin tapa järjestää keskitettypuhelinpalvelu Keski-Suomeen?5. Voisiko puhelinpalvelu olla jonkun Keski-Suomen maakuntaa laajemman alueen yhteinen (esim.Pirkanmaa ja Keski-Suomi)?- Lemmikkieläinten ja hevosten mahdolliset päivystysaikaiset jatkohoitopaikat:1. Keskisuomalaisille lemmikeille sopisi jatkohoitopaikaksi esimerkiksi:2. Hevoset voisi lähettää kiireellisissä tapauksissa jatkohoitoon esimerkiksi:G. Eläinlääkintähuollon ja päivystyksen kustannukset: (Huom! Vain toimintayksiköneläinlääkintähuollon budjetista vastaava täyttää kohdat 1-4.)1. Eläinlääkintähuollon kustannukset yhteensä; tilinpäätös 2006: €(=>Kustannukset vuonna 2006 asukasta kohti €/as)2. Eläinlääkäripäivystyksen kustannukset; tilinpäätös 2006: €3. Eläinlääkärin sijaiskustannukset; tilinpäätös 2006: €4. Miten päivystyskustannukset jaetaan kuntien kesken nykyisin? (esim. Eläinlääkärin suoritteet,asukasluku, hyötyeläintilojen määrä, hyötyeläinten määrä tai jonkinlainen ”sekamalli”?)5. Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa tuotantoeläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvatkustannukset tulevaisuudessa? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.)6. Kunnan asukasluku7. Tuotanto- ja hevostilojen määrä8. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä9. Eläinlääkäreiden suoritteet10. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?72

6. Mikä seuraavista olisi sopivin tapa jakaa pieneläinpäivystyksestä kunnille aiheutuvat kustannuksettulevaisuudessa? (Lihavoi sopivin tai rengasta ao. kohdan numero.)6. Kunnan asukasluku7. Tuotanto- ja hevostilojen määrä8. Tuotantoeläinten ja hevosten määrä9. Eläinlääkäreiden suoritteet10. Jonkunlainen ”sekamalli” edellisistä; millainen?H. Eläinlääkäripäivystysten organisointi nyt ja tulevaisuudessa: (Vastaa lyhyesti.)1. Kuka/ketkä/mikä taho vastaa piirisi eläinlääkäripäivystyksen kokonaisuuden toimivuudesta?2. Onko alueen kuntien kesken tehty kirjallinen päivystyssopimus? Kyllä/Ei (alleviivaa)3. Sovitaanko päivystysvuorot suullisesti eläinlääkäreiden kesken vai tehdäänkö suunnitelmakirjallisesti; hyväksyykö joku suunnitelman?4. Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras tapa organisoida maakunnallinen eläinlääkäripäivystys?(Lihavoi sopivin vaihtoehto tai rengasta ao. kohdan numero.)5. Yksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (kunta tai kuntayhtymä) ottaisi järjestely- jahallinnointivastuun järjestelmän toiminnasta sekä päivystyspiirien osalta (= sopii kaikkienpäivystyspiirien päivystysvuorot sekä maksaa päivystyskorvaukset kaikille eläinlääkäreille ja laskuttaakuntia) että koko maakunnan tasoisten asioiden (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu,jatkohoitopaikat jne.) koordinoinnista.6. Kukin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue vastaisi oman päivystyspiirinsä käytännönpäivystysjärjestelyistä (= sopii oman päivystyspiirinsä päivystysvuorot sekä maksaapäivystyskorvaukset alueensa eläinlääkäreille ja laskuttaa alueensa kuntia osana muuta laskutusta),koko maakunnan tasoisten asioiden koordinoinnista (= pieneläinpäivystys, puhelinpalvelu,jatkohoitopaikat jne.) vastaisi joku muu organisaatio (esim. lääninhallitus?).7. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys annetaan jonkun jo olemassa olevan maakunnallisenorganisaation hoidettavaksi (esim. sairaanhoitopiirin tai aluepelastuslaitoksen)?8. Jokin muu malli, millainen?5. Miten kunnallinen ympäristöterveydenhuolto (ml. eläinlääkintähuolto) tullaan organisoimaantulevaisuudessa: toteutuuko lain vaatima yhteistoiminta (Lihavoi tai rengasta oikea.)1. isäntäkuntamallilla vai2. riittävän suuressa kuntayhtymässä (esim. seututerveyskeskus)?- Mitkä kunnat ovat mukana em. organisaatiossa?Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen:Vastaukset pyydetään toimittamaan joko sähköisesti (leena_kiuru@hotmail.com) tai postitse (LeenaKiuru, Ruokomäenkatu 47, 33840 Tampere) viimeistään maanantaina 27.8.2007.Lämmin kiitos vastauksistasi!Projektisuunnittelija Leena Kiuru (050) 370 575873

Liite 6. Eläinlääkintähuollon kustannukset Keski-Suomessa toimintayksiköittäinvuonna 2006Eläinlääkintähuollon Asukkaita ELH kust. ELH päivystys ELH sijaistentoimintayksiköt (kunnittain) (31.12.2006) yhteensä 2006 kust. 2006 kust. 2006(euroa/as) (euroa/as) (euroa/as)Hankasalmi 5556Joutsa 4053Jyväskylä 84739 n. 211850,25Jyväskylän mlk 35452 + 3748 225000 24400 4000+ Petäjävesi + Toivakka + 2359 + 3157 5,03 0,55 0,09+ Uurainen = 44716 (keskimäärin)Jämsä + Jämsänkoski 16132 + 7480 139 311 25000 2000= 23612 5,90 1,06 0,08Kannonkoski 1645Karstula 4739Keuruu 11005 79600 6600 190007,23 0,60 1,73Kinnula 1901Kivijärvi 1441Korpilahti + Muurame 5030 + 8881 81828 7111 5280= 13911 5,88 0,51 0,38Kuhmoinen 2731Kyyjärvi 1612Laukaa 17385 121282 8963 250477,00 0,52 1,44Leivonmäki 1134Luhanka 847Multia 1994Pihtipudas 4843 130961 10082 567727,04 2,08 1,17Pylkönmäki 974Saarijärvi 9955Viitasaari 7445Äänekoski + Konnevesi 20341 + 3057 120780= 23398 5,16Yhteensä 269636Lähteet:Asukkaat: Tilastokeskus 31.12.2006Kustannukset: Kuntien vuoden 2006 tilinpäätökset (terveysvalvonnan johtajien ilmoittamia tietoja)74