RIIHIMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

6.4 HULEVESI ............................................................................................................................ 146.5 JÄTEHUOLTO ...................................................................................................................... 146.6 MELU .................................................................................................................................... 147. RAKENNUKSEN SUUNNITTELU JA ELINKAARI.................................................................... 157.1. SUUNNITTELU JA SUUNNITTELIJAT ................................................................................ 157.2. RAKENNUKSEN MUUNNELTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS.............................................. 157.3. RAKENNUKSEN PURKAMINEN ......................................................................................... 158. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET ............................................................... 169. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT ......................................................................... 179.1 TYÖMAAJÄRJESTELYT....................................................................................................... 179.2 TYÖMAATAULU ................................................................................................................... 1710. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ...................................................................................................... 1810.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN .................................................................................... 1810.2 VOIMAANTULO .................................................................................................................. 18LIITEKARTTA: Pohjavesialueet2

1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET1.1 SOVELTAMISALAMaankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja – asetuksessa (MRA) olevien sekä muidenmaan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Riihimäenkaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessayleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmanmääräyksissä ole toisin määrätty. Lisäksi on huomioitava Riihimäen kaupunginympäristönsuojelumääräykset.1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINENRiihimäen kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Senalaisena toimii rakennusvalvontayksikkö.Rakennusvalvonnan asiantuntijaelimenä toimii katselmustoimikunta, johon kuuluvat:- rakennustarkastaja- kaavoituspäällikkö- alueellisen pelastuslaitoksen edustaja- ympäristönsuojelupäällikkö- ympäristöterveysosaston vastaava terveystarkastajatai muu heidän edustamiensa toimielinten edustaja- tarvittaessa rakennusvalvontayksikön muut henkilötToimikunnan puheenjohtajana toimii rakennustarkastaja ja sihteerinä hänen määräämänsärakennusvalvontayksikön henkilö.Katselmustoimikunta antaa lausuntonsa rakennuslupahakemuksista ja tarvittaessatoimenpide-, purku- ja maisematyölupahakemuksista.Katselmustoimikunta voi kutsua asiantuntijoita kokoukseen.1.3 MÄÄRITELMIÄRakennuspaikkaTässä rakennusjärjestyksessä käytetään nimitystä rakennuspaikka sekä asemakaavantai erillisen tonttijaon mukaisesta tontista että tilan, määräalan tai muun vastaavanmaa-alueen muodostamasta alueesta.KatosKatos on rakennelma tai rakennuksen osa, jonka kiinteiden seinien pinta-alasta onavoinna vähintään 30 %.KerrosalaRakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopintojen mukaanlaskettuna ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan tilojenominaisuuksien perusteella sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksenmukaisia tiloja.3

2. LUPAJÄRJESTELMÄT2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUSLuvan/ilmoituksen tarveLupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan pienehkön, enintään 25 m 2 :nsuuruisen kevytrakenteisen, tulisijattoman muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksenrakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä.Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 6 m 2 :n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksentai vastaavan rakentamiseen.2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUSMaankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetusten 62 § ja 63 § nojalla määrätään toimenpideluvanhakemisesta tai ilmoitusmenettelyn seuraavasti:TOIMENPIDELUPA HAETTAVA TILMOITUS TEHTÄVÄ IEI EDELLYTÄ LUPAA EIKÄ ILMOITUSTA -Toimenpide1) Rakennelma (rakentaminen)- katos pinta-ala enint. 15 m 2 asemakaava- tai ranta-alue- katos tai vaja, pinta-ala enint. 25 m 2 muut alueetAsemakaava-alueIMuualueI- vaja pinta-ala enint. 10 m 2 I -- kevytrakenteinen kioski pinta-ala enint. 10 m 2 I I- muuntaja tai laitesuoja pinta-ala enint. 15 m 2 T I- maalämpökaivon ja – putkiston rakentaminen I I- jätevesijärjestelmän rakentaminen tai oleellinen muuttaminen- alueellisen jätteiden keräyspisteen rakentaminenTTTI2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)- urheilu- tai kokoontumispaikka T I- tilapäinen telttarakennelma tai vastaava I I- asuntovaunualue tai vastaava T T3) Liikuteltava laite- asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaansellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyntai veneilyyn4) Erillislaite (rakentaminen)- masto tai antenni, korkeus enint. 20 m I I- säiliö, lantavarasto tai vastaava rakennelma T I- muistomerkki tai vastaava I I- hiihtohissi T T- suurehko lautasantenni (halkaisija 1,2 m) tai aurinkopaneeli I Iyli 2m 2- tuulivoimala, korkeus enintään 20 m T TTT4

- suurehko valaisinpylväs tai vastaava, korkeus yli 15 m I I5) Vesirajalaite (rakentaminen)- suurehko laituri, pituus yli 10 m tai ala yli 20 m 2 T T- muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma,T Tkanava, aallonmurtaja tai vastaava6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen)- muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialueT Ttaikka tällaiseen alueeseen verrattava alue7) Julkisivutoimenpide- kattomuodon muuttaminen, julkisivumateriaalin tai julkisivun T Tolennainen muuttaminen- katteen tai ulkoverhouksen värityksen olennainen muuttaminenII- ikkunajaon olennainen muuttaminen T I- katukuvaan vaikuttavan markiisin tai muun laitteen asettaminenI -- parvekkeen tai terassin lasittaminen T I8) Mainostoimenpide- muun kuin maantielaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai T Ikuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessatarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvätai pitkäaikainen asettaminen9) Aitaaminen (rakentaminen)- rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadunreunusmuuri- asuinpientalotonttien enintään 1,2 metrin korkuisen aidan rakentaminenTII-10) Kaupunkikuvajärjestely- muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisestivaikuttavat järjestelyt ja muutoksetT IIlmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta sekätarvittaessa naapurien kuulemisesta.Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvanhakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta ontarpeen (MRL 129 § 2 mom).Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvanhakemista ilmoitettuun hankkeeseen tai vaatinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia lisäselvityksiä(MRL 129 § 2 mom).Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä,on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurinrajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutuanaapurille kohtuutonta haittaa.Vähäisen mainoslaitteen sijoittaminen ei edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Vähäiseksikatsotaan laite, joka on korkeudeltaan enintään 40 cm ja leveydeltään enintään100 cm eikä se ulotu yli 15 cm:ä julkisivun pinnasta. Rakennusluvassa hyväksytyillemainoksille varatuille julkisivupinnoille sijoitettavat mainokset voidaan toteuttaa ilmoitusmenettelyllä.5

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN3.1 SIJOITTUMINENEtäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolellaRakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta, yksityisen tien alueesta tai kulkuoikeudenrajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 8metriä, ilmoitusmenettelyllä hyväksyttävän rakennelman osalta etäisyyden tulee ollavähintään 5 metriä.Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksestatulee olla vähintään 12 metriä.3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAANMaisema ja ympäristöRakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuusmahdollisuuksien mukaan säilyy.Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin.Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksienmukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuussekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviäkauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuitajne.Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa rakennuspaikastaon istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteensopivaan asuun.Oleva rakennuskanta ja kulttuurimaisemaRakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuunrakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon,ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikallarakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan/kaupunkikuvaltaan sopusuhtainenkokonaisuus.6

Rakennuslupamenettelyssä on huomioitava valtakunnallisten inventointien mukaisetmerkittävät kulttuuriympäristöt. Kaupungin toimesta laaditun selvityksen ”Riihimäenmerkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia” mukaisillealueille rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueiden erityspiirteiden jakulttuurisen omaleimaisuuden säilyttämiseen.3.3 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTAYmpäristön hoitoRakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissäkunnossa.Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöidentai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.Asemakaava-alueella asuinrakennuksen tontilla ei saa säilyttää linja-autoa, raskastakuorma-autoa, yhdistelmäajoneuvoa tai suurehkoa työkonetta, ellei säilyttäminen perustutontin vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen olehyväksynyt toimenpidettä.Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin poistaminen on teknisestimahdollista.Ympäristön valvontaYmpäristölautakunta ja sen alaiset viranhaltijat voivat suorittaa ympäristön hoidon valvontaapitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoillelautakunnan päättämällä tavalla.3.4 AITAAMINENAita on tehtävä ja kunnossapidettävä siten, että se sopeutuu ympäristöön. Aita ei saanäkyvyyttä rajoittamalla tai muulla tavalla aiheuttaa vaaraa liikenteelle eikä aiheuttaatarpeettomasti haittaa naapurikiinteistöille.Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva aita on tehtävä tai istutettava kokonaanrakennuspaikan puolelle.Aidan, joka ei ole naapurikiinteistön rajalla tekee ja pitää kunnossa kiinteistön haltija.Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovatkummankin kiinteistön haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuudenmuunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättäärakennusvalvontaviranomainen.Ellei rakennuspaikan aitaa sijoiteta rajalle, tulee aita sijoittaa siten, että se on pihaalueidenjärjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.7

3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAARakennuspaikan kuivanapitoRakennuspaikka tulee tarpeellisilta osin salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesienhaitaton johtaminen on järjestettävä. Mikäli vesiä johdetaan rakennuspaikanulkopuolelle hulevesiverkoston toiminta-alueen ulkopuolella, on siihen oltava maanomistajansuostumus. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.Pihamaan korkeusasemaPihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.Milloin maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä,jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua alueella, rakennuspaikan omistaja tai haltijaon velvollinen huolehtimaan, ettei toimenpiteestä aiheudu huomattavaa haittaanaapurille.LiikennejärjestelytLiittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettavahuomioon liikenneturvallisuus ja tarvittaessa pelastustoiminnan tarvitsemat tilajärjestelyt.Tontille johtavan ajoneuvoliittymän leveyden tulee olla vähintään 3 metriä. Ajoväylän pituuskaltevuusei saa olla jyrkempi kuin 1:7. Asuntoalueilla liittymän leveys saa ollaenintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 10 metriä. Omakotitontille saa tehdä yhdenajoneuvoliittymän.Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy 3-kerroksisen ja sitä korkeammanrakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Pelastustieton merkittävä kyltein ja ne on pidettävä jatkuvasti ajokelpoisina.Istutukset ja puustoRakennuspaikan olemassa olevaa kasvillisuutta on mahdollisuuksien mukaan suojeltavaja säilytettävä. Rakennelmia ei saa yleensä sijoittaa kadun puoleiselle istutettavalletontinosalle lukuun ottamatta pienehköjä jätekatoksia.Puiden kaatamiseen tarvitaan asemakaava-alueella maisematyölupa, ellei toimenpidettäole hyväksytty voimassaolevassa rakennus- tai toimenpideluvassa. Lupa ei ole tarpeen,jos toimenpide on vähäinen. Luvan tarpeen arvioinnin suorittaa kaupunginpuutarhuri,joka myös osaltaan valvoo rakennuspaikoilla olevan puuston kuntoa.Maanalaiset johdot ja rakenteetRakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteeton suunnittelun yhteydessä selvitettävä8

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA4.1 RAKENNUSPAIKKASen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädettymaankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, on rakennuspaikan oltava pinta-alaltaan vähintään5000 m 2 .Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaarakennuspaikan pinta-alan estämättä, jos rakennuspaikka pysyy samana.Määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimistavarten.4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄAsuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään I 2/3-kerroksisen, kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300neliömetriä. Toisen asunnon huoneistoala saa olla enintään 70 neliömetriä. Lisäksi rakennuspaikallesaa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennuksenkerrosala saa olla enintään 75 neliömetriä. Talousrakennusten yhteenlaskettukerrosala saa olla enintään 100 neliömetriä.Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 8 prosenttia.Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen voidaansallia maanpinnan alapuolelle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus,rakentamismääräykset sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on alle 2 hehtaaria, ei saa sijoittaa hevostallia taimuuta vastaavaa eläinsuojaa tai maneesia.Vähintään 2 hehtaarin suuruisen asuinrakennuspaikan yhteyteen voidaan rakentaaenintään 75 k-m 2 :n suuruinen hevostalli tai muu eläinsuoja 1-3 hevoselle tai ponille. Tallinja lantalan vähimmäisetäisyys naapurina olevan asuinkiinteistön rajasta tulee olla 50metriä.4.3 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE (MRL 72 §)Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseensovelias ja pinta-alaltaan vähintään 1 hehtaari. Rakennuspaikan rantaviivan pituudentulee olla vähintään 70 metriä.Uudestaan rakentamisen, peruskorjauksen ja vähäisen lisärakentamisen yhteydessävoidaan pinta-alavaatimuksesta ja rantaviivan pituudesta poiketa, jos rakennuspaikkapysyy samana.10

Ranta-alueelle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon liittyviä yksikerroksisia, kellarittomiarakennuksia. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-asuntoisen loma-asunnonsauna- ja talousrakennuksineen. Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohti saaolla enintään 100 neliömetriä, josta erillisen loma-asunnon osuus saa olla enintään 75neliömetriä. Kuhunkin rakennukseen saa lisäksi rakentaa katettua ulkotilaa enintään 25% rakennetusta kerrosalasta. Katetun ulkotilan koko saunan yhteydessä saa kuitenkinolla saunan koosta riippumatta 6 m 2 .Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tuleeolla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuspaikan puustoja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä.Rakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään40 metriä. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 neliömetriä,saa sijoittaa 20 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta,milloin se jätevesien käsittelyn osalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseenrakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan.Saunarakennus on yksikerroksinen rakennus, jossa saunatilat (löylyhuone, pesuhuone,pukuhuone) muodostavat vähintään puolet rakennuksen kerrosalasta.Rakentamisessa ranta-alueella tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan,muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.Rakennuksen etäisyyden naapurin hallitsemasta maasta, yksityisen tien alueesta taikulkuoikeuden rajasta tulee olla vähintään 8 metriä.11

6. MAAPERÄ, POHJAVEDET, VESI- JA JÄTEHUOLTO, MELU6.1 MAAPERÄRakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä rakennuspaikan perustamisolosuhteetja viranomaisen niin vaatiessa rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus.Nämä selvitykset sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin pilaantumisen johdosta ontarpeen ryhtyä, on liitettävä rakennuslupahakemukseen.Mikäli maaperä on todettu pilaantuneeksi tai rakentamisen aikana havaitaan pilaantuneitamaa-aineksia, on asiasta ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle ja ympäristönsuojeluyksikölle.Pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakennustöiden aloittamistatai jatkamista ELY-keskuksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän ja käytettävien materiaalien mahdollinenradonpitoisuus.6.2 POHJAVESIALUEETTehtäessä rakennustöitä luokitellulla pohjavesialueella (Liitekartta) on kiinnitettävä erityistähuomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjavedenylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä (vähintään 2 metriä) suojakerros.Täyttöjä tehtäessä on täyttöaineen oltava laadultaan täyttöön soveltuvaa puhdastakivennäismaata. Täyttömaiden alkuperä ja puhtaus on tarvittaessa selvitettävärakennusvalvontaviranomaiselle.Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueelle, on lupa-asiakirjoihin viranomaistenniin vaatiessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihenliittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma.Likaisia pintavesiä tuottavien alueiden pintavedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelletai ne on johdettava suunnitellusti alueen hulevesijärjestelmään. Haitallistenaineiden kuten öljyn, erotuksesta on huolehdittava.Tärkeillä pohjavesialueilla on varastorakennusten, autosuoja- ja huoltorakennustenalapohjat rakennettava tiiviiksi.Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt on sijoitettava kaupunginympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.Viemäröimättömällä alueella jätevesien maaperään imeyttäminen on kielletty.Maalämpöjärjestelmässä käytettävä neste ei saa olla haitallista pohjavedelle.6.3 VESIHUOLTORakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava riittävän ja laadultaan soveltuvan talousvedensaannista rakennuspaikalle, mikäli rakennuksen käyttö sitä edellyttää. Rakennuslupahakemuksenyhteydessä on esitettävä talousveden saantitapa.13

Vesihuoltolaitoksen verkoston ulkopuolella jätevesien käsittelyjärjestelmät on toteutettavatalousjätevesien käsittelystä annetun asetuksen ja kaupungin ympäristönsuojelumääräystenmukaisesti. Umpisäiliötä käytettäessä säiliö on aina varustettava täyttymisenilmaisevalla hälytysjärjestelmällä.6.4 HULEVESIHulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä suunnitellusti rakennuspaikalla. Mikäli hulevesiäei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, on ne johdettava veden virtaustahidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon tai hulevesiviemärinpuuttuessa avo-ojastoon tai muulla tavalla pois rakennuspaikalta. Hulevesienpoisjohtaminen on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille.Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää selvitys hulevesien käsittelystä ja johtamisesta.Jos rakennuspaikalla olevia hulevesien johtamiseen käytettyjä avo-ojia halutaan täyttää,tulee selvittää miten ojien täyttäminen vaikuttaa oman ja naapurien rakennuspaikkojenhulevesien johtamiseen. Tarvittaessa tulee huolehtia hulevesien johtamisesta jollaintoisella tavalla.6.5 JÄTEHUOLTORakennuspaikalle on osoitettava jätehuoltoon suunnitellut riittävät tilat ja keräysvälineet.Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava myös kaupungin jätehuoltomääräyksiä.Jätteiden keräysvälineet ja kompostorit on sijoitettava vähintään 8 metrin etäisyydelleasuinrakennuksista. Omakotialueilla vähimmäisetäisyys omasta asuinrakennuksestaon neljä metriä. Lyhyempi etäisyys omasta asuinrakennuksesta voidaan sallia, mikälikeräilyvälineet erotetaan osastoivalla rakennusosalla.6.6 MELURakennusten ja oleskelupihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee melun ja tärinäntorjuntaan kiinnittää huomiota siten, että voimassa olevat melun enimmäisohjearvoteivät häiriintyvissä kohteissa ylity.Rakennusvalvontaviranomaiselle tulee viranomaisen niin vaatiessa esittää asiantuntijanlaatima selvitys melusta ja tärinästä sekä niiden torjunnasta.14

7. RAKENNUKSEN SUUNNITTELU JA ELINKAARI7.1. SUUNNITTELU JA SUUNNITTELIJATRakennusten suunnittelun lähtökohtana tulee rakennukselle määritellä sen käyttötarkoitushuomioiden riittävän pitkä käyttöikä.Rakennushankkeiden suunnittelijoiden ja toteuttajien tulee olla päteviä ja ammattitaitoisia.Lämmitettävät rakennukset on suunniteltava siten, että niiden energiankulutus jää vähäiseksi.7.2. RAKENNUKSEN MUUNNELTAVUUS JA ESTEETTÖMYYSRakennusten suunnittelussa on huomioitava, että se on elinkaarensa aikana kohtuullisinkustannuksin muunneltavissa käyttäjien tarpeiden muuttuessa.Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden varustaminen liikuntaesteisille soveltuviksion kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä.7.3. RAKENNUKSEN PURKAMINENRakennuksen tai sen osan purkamislupahakemuksessa tulee viranomaisen niin vaatiessaesittää selvitys rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta.Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista onlaadittava purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstäaiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen sekä työ- ja paloturvallisuuteen.Purkujäte tulee toimittaa hyötykäyttöön.Jos purettavan rakennuksen rakennuspaikalle ei välittömästi rakenneta uudisrakennusta,on se siistittävä purkamisen jälkeen ja vaurioitunut katu- ja muu yleinen alue on viivytyksettäkorjattava.15

8. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSETEräiden tonttien rakennusoikeus, peittoprosentti ja kerrosluku on perustunut sisäasianministeriön14.10.1948 vahvistamaan rakennusjärjestykseen. Em. määräyksiä ei oleotettu myöhemmin laadittuihin rakennusjärjestyksiin. Tässä rakennusjärjestyksessäasiasta säädetään vuoden 1948 määräysten mukaisesti seuraavaa:Seuraavien kiinteistöjen tonttitehokkuusluvun, peittoprosentin ja kerrosluvun enimmäismäärätovat:Kiinteistötunnus Tonttitehokkuusluku (e) Peittoprosentti * Kerrosluku694-3-9019-3 0,5 25 II694-3-9019-6 0,5 25 II694-3-9019-7 0,5 25 II694-3-9005-1 1,0 33,3 IIISeuraavien kiinteistöjen rakennusoikeuden ja peittoprosentin enimmäismäärät ovat:(kerrosluku on määritetty asemakaavassa)Kiinteistötunnus Tonttitehokkuusluku (e) Peittoprosentti *694-1-9026-3 0,5 25694-1-9026-4 0,5 25* Peittoprosentilla tarkoitetaan kuinka monta prosenttia tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen.16

9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT9.1 TYÖMAAJÄRJESTELYTTyömaa on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu vahinkojaulkopuolisille eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle. Työmaa on tarvittaessa erotettavaympäristöstä aitaamalla.Tekninen keskus voi myöntää hakemuksesta oikeuden käyttää katu- tai muuta yleistäaluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on liitettävä tarpeellisetsuunnitelmat työmaan aitaamisesta ym. työmaajärjestelyistä. Käyttöoikeuden hakijanon suoritettava alueesta teknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen maksu.Työmaata varten voidaan rakennettavalle tontille tai alueelle, jolle on myönnetty käyttöoikeus,sijoittaa tarvittavia tilapäisiä työmaarakennuksia.Rakennuspaikalla sijaitsevat maisemallisesti arvokkaat puut ja luonnontilaiset tontinosattulee suojata työmaa-aikana huolellisesti.Työmaan jätehuollon on oltava suunnitelmallista. Työmaalla on oltava työmaan kokoonsuhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen ja jätehuollossa tulee pyrkiä jätteidenmäärän vähentämiseen ja hyötykäyttöön.Rakentamisen johdosta likaantuneet katualueet ja muut yleiset alueet on puhdistettavaviipymättä ja rakennustyössä syntyvän pölyn leviäminen tulee estää.Rakennustyön valmistumisen jälkeen tilapäiset työmaarakennukset, työmaa-aidat javastaavat työmaarakenteet on viipymättä poistettava ja työmaa-alue siistittävä. Vaurioitunutkatu- tai muu yleinen alue on viivytyksettä pantava kuntoon.9.2 TYÖMAATAULURakennushankkeeseen ryhtyvän on tiedotettava tulevasta rakentamisesta sijoittamallarakennuspaikalle vähintään A 3- kokoinen säänkestävä työmaakyltti samaan aikaanrakennuslupahakemuksen jättämisen kanssa. Kyltissä annetaan riittävä selvitys rakennushankkeestayhteystietoineen.Yli kolme kuukautta kestävälle muulle kuin pientalorakennustyömaalle on pystytettäväennen työn aloittamista työmaataulu tai vastaava, josta ilmenee työmaan osoite, työnlaatu, rakennuttaja, suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sekä kohteen aloittamisjavalmistumisajankohdat.17

10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINENRakennusluvasta päättävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä,jollei poikkeaminen merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.Mikäli rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä rantaalueillakoskevista määräyksistä halutaan poiketa, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminenei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava teknisenkeskuksen kaavoitusyksikön lausunto.10.2 VOIMAANTULOTällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Riihimäen kaupungin 1.2.2002 voimaan tullutrakennusjärjestys liitteineen ja uusittu rakennusjärjestys liitteineen astuu voimaanXX.XX.2011 alkaen.18

LiitekarttaRiihimäen kaupunkiRakennusjärjestysllllHirvenojaRiihiviidankallioPohjavesialueetI luokan pohjavesialueenpohjaveden varsinainenmuodostumisaluelKormulHerajokiMultatöyräsllllllArolampiMittakaava 1:70 00025.5.2010