Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2009, 26/2010 - HSL

HSL Helsingin seudun liikenneOpastinsilta 6 APL 100, 00077 HSL00520 Helsinkipuhelin (09) 4766 4444www.hsl.fiLisätietoja: Tarja Jääskeläinen, puh. 050 385 5043tarja.jaaskelainen@hsl.fiKansikuva:HSL / Lauri ErikssonEdita Prima OyHelsinki 2010

EsipuheTässä joukkoliikenteen yksikkökustannusraportissa on tarkasteltu joukkoliikenteen liikennöintikorvauksia,kulkumuotokustannuksia ja suoritetietoja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta-alueella.Alue kattaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen kunnat. Vuonna 2009joukkoliikenteen järjestämisestä vastasi pääkaupunkiseudulla kaksi tilaajaa, Helsingin kaupunginliikennelaitos HKL ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Vuoden 2010 alussa niidensuunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyivät HSL:ksi, mutta vuotta 2009 koskevat tiedot ovat kahden eriorganisaation tuottamia, mikä aiheutti hankaluuksia raportin kokoamiselle. Kahdesta eri toimijasta jatoimintatavasta johtuen kaikkien kulkumuotojen osalta ei ollut käytettävissä yhteneväisiä ja täysinvertailukelpoisia tietoja. Raporttia lukiessa tuleekin huomioida myös alaviitetekstit, joilla on pyrittykuvaamaan tunnusluvuissa esiintyviä eroavuuksia.Seuraavassa, vuotta 2010 koskevassa yksikkökustannusraportissa on tarkoitus tarkistaa ja yhtenäistääterminologiaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa kulkumuotojen yksikkökustannusten vertailtavuutta jatehdä myös linjakohtaisia tarkasteluja. Tämä edellyttää tiedonkeruukäytäntöjen kehittämistä.Kiitokset Seppo Vepsäläiselle, Olli Ahdille, Jukka Kaikolle, Irina Stepanovalle, Sirkka-Liisa Ripatille, NinaFrösénille, Lauri Rädylle, Ville Lepistölle, Antti Lautelalle, Jami Vitikaiselle, Tapio Höltälle, TimoElolähteelle, Ville Lehmuskoskelle ja Kerkko Vanhaselle, jotka toimittivat tietoja tai olivat muulla tavoinavuksi raportin laatimisessa.Helsingissä 20.10.2010Tarja Jääskeläinen

TiivistelmäsivuJulkaisija: HSL Helsingin seudun liikenneTekijät: Tarja Jääskeläinen Päivämäärä 12.11.2010Julkaisun nimi: Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2009Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenneTiivistelmä:Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla jaKirkkonummella viidellä eri kulkumuodolla. Bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteelläon kullakin omanlaisensa kustannusrakenne. Kustannukset vaikuttavat osaltaan siihen, milläkulkumuodolla joukkoliikenne eri alueilla kannattaa toteuttaa. Tarkoituksenmukaisimmankulkumuodon valintaan vaikuttavat kustannustekijöiden ohella toimintaympäristö ja kysyntä.Tässä raportissa esitetään vuotta 2009 koskevat yksikkökustannukset. Tiedot on kerätty HKL:n jaYTV:n tilinpäätöstietojen pohjalta. Kaikkia tietoja ei ole ollut suoraan niistä saatavissa, vaan ne onpitänyt erikseen tuottaa tätä raporttia varten. Helsingin sisäisen liikenteen osalta on lisäksi kuvattukustannuskehitystä vuosien 2005–2009 aikana.Avainsanat: yksikkökustannus, kokonaiskustannus, kustannusvertailu, joukkoliikenneSarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 26/2010ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-048-6ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-049-3Kieli: suomi Sivuja: 32HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444

SammandragssidaUtgivare: HRT Helsingforsregionens trafikFörfattare: Tarja Jääskeläinen Datum 12.11.2010Publikationens titel: Styckkostnader för kollektivtrafiken 2009Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafikSammandrag:Kollektivtrafiken sköts i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda, Kervo och Kyrkslätt med fem olikatrafikslag. Varje trafikslag dvs. buss-, spårvagns-, metro-, närtågs- och färjetrafiken har sin egenkostnadsstruktur. Kostnaderna inverkar för sin del på med vilket trafikslag ska trafiken ske på olikaområde. Verksamhetsmiljön och efterfrågan vid sidan av kostnadsfaktorer påverkar valet av detmest ändamålsenliga trafikslaget.I denna rapport presenteras styckkostnader som gäller år 2009. Uppgifterna har i första handhämtats från HST:s och SAD:s räkenskapsavslutningar. Eftersom alla uppgifter inte direkt fanns atthitta i räkenskapsavslutningarna, har en del av uppgifterna producerats särskilt för denna rapport. Irapporten har beskrivits även kostnadsutvecklingen för Helsingfors interna trafik under år 2005–2009.Nyckelord: styckkostnad, totalkostnad, kostnadsjämförelse, kollektivtrafikPublikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 26/2010ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-048-6ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-049-3HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, 00077 HRT, tfn. (09) 4766 4444Språk: finska Sidantal: 32

Abstract pagePublished by: HSL Helsinki Region TransportAuthor: Tarja Jääskeläinen Date of publication 12.11.2010Title of publication: Public transport unit costs 2009Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region TransportAbstract:Public transport in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava and Kirkkonummi is provided byfive different modes of transport. Bus, tram, metro, commuter train and ferry services each havetheir own cost structures. The costs play their role in determining which mode of transport is themost favorable for each area. In addition to cost factors, the choice of the most suitable mode oftransport is influenced by the operating environment and demand.This study presents unit costs for 2009. The data has mainly been extracted from the financialstatements of HKL and YTV. Some of the data had to be generated specifically for this study. Withregard to Helsinki internal transport services, the study also reviews changes in costs in 2005–2009.Keywords: unit cost, total cost, cost comparison, public transportPublication series title and number: HSL publications 26/2010ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-048-6ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-049-3Language: Finnish Pages: 32HSL Helsinki Region Transport, P.O.Box 100, 00077 HSL, tel. +358 (0) 9 4766 4444

SisältöJohdanto ................................................................................................................................................ 11Sanasto ................................................................................................................................................ 121 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yksikkökustannuskehitys vuosina 2005–2009 ............... 132 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset ....................................................................... 163 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2005–2009 ..................... 234 Esimerkkilaskelmia yksikkökustannusten käytöstä ................................................................. 27Liitteet1 Yksikkökustannusten rakenne ............................................................................................... 292 Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittain ..................................... 32

11JohdantoHKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyivät YTV Liikenteen kanssa Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymäksi (HSL) 1.1.2010. Tämän myötä yksikkökustannusraportti, joka on aiemmin kattanutHelsingin sisäisen joukkoliikenteen, on laajentunut tarkastelemaan koko HSL-alueen joukkoliikennettä.On kuitenkin huomattava, että raportin tarkastelualueella toimiva joukkoliikenne on vielä vuonna 2009järjestetty kahden eri tilaajan, HKL:n ja YTV:n toimesta. Tämän vuoksi kaikkien liikennemuotojen osaltaei ole käytettävissä yhteneväisiä tietoja. Tarkoituksena on kehittää tiedonkeruukäytäntöjä niin, ettävuoden 2010 yksikkökustannusraportissa voitaisiin esittää kattavat ja vertailukelpoiset tiedot koko HSLliikenteestä.Helsingin sisäisen liikenteen osalta tässä raportissa esitetään myös kustannuskehitys vuosina 2005–2009. Vuoden 2010 raporttia on tarkoitus laajentaa niin, että yksikkökustannusten aikasarjat saadaankoko seudulta. Samoin on tarkoitus sisällyttää seuraavaan raporttiin linjakohtaisia talouden tunnuslukuja,jotka syventäisivät tietoa joukkoliikennepalvelujen taloudellisuudesta.Yksikkökustannukset on arvioitu suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös ns.yleiskustannuksille ja kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä (katu/rata) japysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia.Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin.Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm., kun haetaan edullisinta tapaatuottaa palvelut matkustajille.

12SanastoHSL-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja KirkkonummiKilometrikustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen korjaus- ja huoltomenoista sekäpolttoainemenoista (50 %) yhtä linjakilometriä kohtiKorvaus: tilaajan maksu liikennöitsijälle ajetuista linjasuoritteista (linjatunnit, linjakilometrit, vaunupäivät)Kulkumuotokustannus: joukkoliikenteen kulkumuodon (bussi-, raitiovaunu-, juna-, metro-,lauttaliikenne) menot ratapalvelun, avustavan joukkoliikennepalvelun ja kiinteistöpalvelun osaltaratapalvelu: raideliikenteen radan ja siihen liittyvien laitteiden ylläpitopalveluaavustava jl-palvelu: liikenteen tilaajan toimesta järjestetyt palvelun ylläpitoon ja kehittämiseenliittyvät toimet, kuten lipunmyynti, lipuntarkastus, tiedotus ja markkinointi ja matkakorttijärjestelmävrt. yleiskustannus/tilaajakiinteistöpalvelu: kulkumuodon tarvitsemien kiinteistöjen ylläpitopalvelutKysyntä/tarjonta: linjan käyttöastetta kuvaava tunnusluku = mkm/pkmKäyttökustannus: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät menotLiikennesuoritteet: linjakilometrit, linjatunnit ja vuoropäivät ovat liikennöintikorvaustenmaksuperustetietoja.Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannus: liikennöitsijälle maksettava yksikköhintaajosuoritteestaLinjakilometri: linjan vaunun ajama aikataulunmukainen yhden kilometrin mittainen ajo linjan reitillä =yksikkökilometriLinjatunti: vaunun yhden tunnin mittainen aikataulunmukainen linjalla ajo = yksikkötuntiMatka: joukkoliikenteen käyttäjän yhdellä linjalla tekemä, pysäkiltä/asemalta vaunuun nousun ja vaunustapoistumisen rajaama kulkeminen. Toisin sanoen nousu = matka ja nousija = matkustaja. Tässäraportissa käsite matka siis poikkeaa yleisestä matkan määrittelystä, jossa matka on lähtöpaikastamääräpaikkaan siirtyminen.Matkan keskipituus: jollakin aikavälillä (tavallisimmin vuorokaudessa) linjalla tehtyjen kaikkien matkojenkeskipituus (km)Matkustajakilometri (mkm): yhden matkustajan linjalla vaunussa kulkema yhden kilometrinmatkasuorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on kymmenen matkustajaa, on suorite yhden kilometrin matkalla10 matkustajakilometriä.Matkustajakilometrikustannus, €/mkm: matkustajan linjalla tekemän 1 km:n matkan keskimääräinenkustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset /linjan matkat X matkan keskipituus.Paikkakilometri (pkm): vaunun matkustajapaikkojen yhteenlaskettu suorite. Esimerkiksi, jos vaunussaon 70 matkustajapaikkaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 70 paikkakilometriä. Matkustajapaikkoihinsisältyvät sekä istuma- että seisomapaikat. Bussiliikenteessä käytetty keskimääräinen paikkaluku on 61(laskettu toteutuneiden suoritteiden mukaisesti Helsingin sisäisestä liikenteestä ja yleistetty kokoseudulle), raitioliikenteessä 98, metroliikenteessä 143,5 (yksi vaunu, vaunupari 287), junaliikenteessä 230(vaunupari eli junayksikkö, U-junaliikenteessä käytetty paikkaluku on 211, joka sisältää Eil- ja Eilf-vaunut)ja lauttaliikenteessä 350.Paikkakilometrikustannus, €/pkm: linjan matkustajapaikan 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus.Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjakilometrit x vaunun/junayksikön matkustajapaikkamäärä.Pääkaupunkiseutu (PKS): Helsinki, Espoo, Kauniainen ja VantaaTuntikustannus: liikennöitsijän menot linjan liikennehenkilöstön palkoista sivukuluineen sekä osasta (50%) polttoainemenoista yhtä linjatuntia kohtiU-liikenne: U-liikenne on HSL-alueen rajat ylittävää bussiliikennettä, jossa voi HSL-alueen sisällämatkustaa myös HSL-lipuilla. Liikennettä hoidetaan aiempiin linjaliikennelupiin perustuvien

13siirtymäkauden sopimusten perusteella. HSL korvaa liikennöitsijälle erillisen sopimuksen perusteella HSLlipuillatapahtuvan matkustuksen. Esim. Kirkkonummen bussiliikenne on toteutettu U-liikenteenä.Vaunu: kuljetusyksikkö tai sen osa, kuten bussi, raitiovaunu, junanvaunu. Vaunun matkustajapaikka onjoko istumapaikka tai seisomapaikka. Seisomapaikka on tässä määritelty niin, että vaunun rekisteröidynseisomatilan 1 m2:lle mahtuu 3 seisojaa. Vaunu ja vaunupari ovat kaksi eri käsitettä. Vaunupari jajunayksikkö ovat raportissa sama käsite. Juna koostuu yhdestä tai useammasta vaunuparista elijunayksiköstäVaunukilometri: yhden vaunun linjalla kulkema yhden kilometrin matkasuorite = yksikkökilometriVaunutunti: yhden vaunun käyttö linjalla yhden tunnin ajan = yksikkötuntiVaunupäivä: yhden vaunun käyttäminen linjalla yhden vuorokauden aikana vähintään yhden vuoronverran = yksikköpäiväVuoropäivä: linjan vaunun aikataulunmukaisessa liikenteessä ajama kestoltaan vähintään yhdenajosivun mukainen vuoro. Toisin sanoen, jos linjalla tarvitaan suurimman kysynnän aikanasamanaikaisesti esimerkiksi yhdeksän vaunua, syntyy tästä yhdeksän vuoropäivää.Vuoropäiväkustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen pääomasta yhtä vuoropäivää kohtiYksikkökustannus: linjan liikennöimisestä syntyvä kustannus ajosuoritetta kohtiYleiskustannus / liikennöitsijä: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät muut kuin suoraan ajosuoritteidentuottamisesta syntyvät menot (hallintokustannus, pääomakustannus varikkokiinteistöistä jne.)Yleiskustannus / tilaaja: HSL-organisaation eri yksiköiden kuluja lukuun ottamatta operointi- jainfrakuluja. Yleiskustannuksiin kohdistettavat erät sisältävät liikenteen suunnittelun ja hankinnan,matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalveluiden, matkalippujen tarkastustoiminnan,liikennejärjestelmäsuunnittelun, viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset.1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yksikkökustannuskehitys vuosina 2005–2009Tässä raportissa on käyty läpi joukkoliikenteen yksikkökustannusten kehittymistä Helsingin sisäisenlinjaston osalta. Seutulinjaston, Espoon ja Vantaan sisäisen linjaston ja kehyskuntavyöhykkeen linjastontietoja ei saatu vielä tähän raporttiin siinä laajuudessa, että niiden muuttumista tarkastelujaksolla voidaantässä esittää.Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kustannustaso on ollut yleistä julkisen alan kustannuskehitystähitaampaa vuosina 2005–2009.Taulukko 1. Yksikkökustannusten muutos vuodesta 2005 vuoteen 2009 (v. 2005 = 100)2009kuluttajan hintaindeksijulkisen alan palveluostojen hintaindeksiHelsingin sisäinen joukkoliikennebussiliikennemetroliikenneraitioliikenne

14Vuodesta 2008 vuoteen 2009 kehityskuva on ollut kuitenkin toisenlainen. Kustannusnousu oli jonkinverran nopeampaa kuin yleinen hintakehitys (v. 2008 = 100).Taulukko 2. Yksikkökustannusten muutos vuodesta 2008 vuoteen 2009 (v. 2008 = 100)2009kuluttajan hintaindeksijulkisen alan palveluostojen hintaindeksiHelsingin sisäinen joukkoliikennebussiliikennemetroliikenneraitioliikenneYksikköhintojen tasoon ja muutosvauhtiin vaikuttavat monet tekijät. Joukkoliikenteen eri kulkumuodoillaon eroja kustannusrakenteessa ja ne soveltuvat erilaisiin palvelutehtäviin laajalla kaupunkiseudulla. Joshalutaan verrata eri kulkumuotojen edullisuutta, vertailu voidaan tehdä parhaiten joko matkustajakilometrija/taimatkustajapaikkakilometrisuoritteiden hintavertailuna.Bussi HSL 1 Raitiovaunu Metro Lähijuna HSL 2Liikennöintikorvaukset (milj. €)Tilaajan yleiskustannukset 3 (milj. €)Liikennöintikorvaukset +tilaajan yleiskustannukset (milj. €)€ / matkustajakilometri€ / paikkakilometri1 Bussiliikenne kattaa tässä HSL:n tilaaman bussiliikenteen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja seutu).2 Lähijunaliikenne kattaa tässä HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen (linjat S, U, L, E, A, M, I, K ja N).3 Tilaajan yleiskustannukset sisältävät mm. HSL:n liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- jainformaatiojärjestelmän, asiakaspalvelut, tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä viestinnän, talouden jahallinnon eri yksiköiden kustannukset. Kustannukset kohdistetaan kulkumuodoille sovituilla kertoimilla painotettujennousujen jakautuman perusteella. Laskenta tuottaa hieman erilaisen tuloksen kuin HKL:ssä käytetty tapa. Kertoimet ovatraportin liitteenä.

15Kulkumuotokohtainenmatkustajakilometrikustannus €(liikennöintikorv. + yleiskust.)Kulkumuotokohtainenpaikkakilometrikustannus €(liikennöintikorv. + yleiskust.)0,500,400,420,100,080,090,300,200,100,230,060,090,060,040,020,050,010,040,000,00Bussi HSL Raitiovaunu Metro LähijunaHSLBussi HSL Raitiovaunu Metro LähijunaHSLOn huomattava, että raideliikenteessä on tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu jahankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta, viestintä) lisäksi myössellaisia kulkumuotokustannuksia, jotka syntyvät rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaajoukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Varsinkinmetroliikenteen osalta kulkumuotokustannukset nostavat merkittävästi matkustajakilometri- japaikkakilometrikustannuksia.Liikennöintikorvaukset (milj. €)Kulkumuotokustannukset 1(milj. €)Liikennöintikorvaukset +kulkumuotokustannukset (milj. €)€ / matkustajakilometri€ / paikkakilometriRaitiovaunu Metro Lähijuna HSL1 HKL:ssä käytetty laskentatapa eri kulkumuodoille jakautuvista kustannuksista vuonna 2009: ratapalvelut (radat,turvalaitteet, infolaitteet), kiinteistöpalvelut (asemat ja kunnossapito) ja avustavat joukkoliikennepalvelut.Kulkumuotokohtainenmatkustajakilometrikustannus €(liikennöintikorv. + kulkumuotokust.)Kulkumuotokohtainenpaikkakilometrikustannus €(liikennöintikorv. + kulkumuotokust.)0,600,500,400,300,200,100,000,530,120,090,140,120,100,080,060,040,020,000,120,030,04Raitiovaunu Metro Lähijuna HSLRaitiovaunu Metro Lähijuna HSL

16Jos haluaa verrata eri kuljetusmuotojen edullisuutta yksikkökustannustasolla, sen voi tehdä vertaamallamatkustajakilometri- ja paikkakilometrikustannuksia. Nopeus selittää pitkälle kuljetusmuodon edullisuuttayksikköhintavertailussa. Metro ja lähijuna ovat selvästi edullisemmat kuin bussi- ja raitioliikenne. Raskasraideliikenne tarvitsee kuitenkin suuren matkustajamäärän ollakseen taloudellinen.2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannuksetVuonna 2009 maksettiin liikennöitsijöille HSL-alueen joukkoliikennepalvelujen tuottamisestaliikennöintikorvauksia 354,49 M€. Kulkumuodoittain liikennöintikorvaukset jakaantuivat seuraavasti:M€ %bussiliikennelähijunaliikenneraitioliikennemetroliikennelauttaliikenneyhteensäTässä raportissa on vuoden 2009 toteutuneiden kustannusten perusteella laskettuyksikkökustannustiedot HSL:n eri kulkumuodoille. Helsingin osalta on lisäksi tarkasteltukustannuskehitystä viimeisten viiden vuoden ajalta.Yksikkökustannukset on arvioitu suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös ns.kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä ja pysäkkejä tai asemia. Niidenrakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia, jotka on esitetty omissataulukoissaan.Bussiliikenne käyttää muun liikenteen kanssa yhteistä katuverkkoa, eikä sen rakentamis- jaylläpitokustannuksia ole mukana bussiliikenteen kulkumuotokustannuksissa. Vuonna 2009 esimerkiksiHelsingissä katujen ylläpitomenot olivat 38,9 M€ ja katuinvestoinnit 103,8 M€. Lisäksi katuvalaistusmaksoi 18,6 M€. Bussiliikenteen osuutta näistä menoista ei ole tässä arvioitu.Tuotantokustannukset ovat kilpailutettuja ainoastaan bussiliikenteessä. Bussiliikenne on silti tässäraportissa esitettävien kustannusvertailujen mukaan suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto.Henkilöautoon verrattuna bussi kuitenkin tuottaa liikennepalvelut halvemmalla. Henkilöautonkilometrikorvaus on 0,45 euroa per kilometri. Se tekee paikkakilometriä kohden 9 senttiä. Kunhenkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on 1,3 henkeä, yksi matkustajakilometri maksaa noin0,35 euroa. Autojen hankintahinnat ja muut kustannukset (huollot, vakuutukset, hinnan aleneminen yms.)vaihtelevat erittäin paljon kokoluokasta, merkistä ja mallista riippuen. Myös eri alueilla ajetaan hyvinerilaisia kilometrimääriä ja erilaisissa liikenneolosuhteissa. Pääkaupunkisedun ruuhkakilometrit rasittavatautoa enemmän kuin vapailla maanteillä ajaminen. (lähde Autoliitto)

BussiHelsinkiBussiEspooBussiVantaaBussiKirkkonummi 2(U-linjoja)U-linjat (muut)Bussi seutuBussi yhteensäRaitiovaunuMetroLauttaLähijuna yhteensä17Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin.Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm., kun haetaan edullisinta tapaatuottaa palvelut matkustajille. Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen yksikkökustannukset on esitettykappaleessa 4.Yhteenveto vuoden 2009 toteutuneista liikennesuoritteista ja liikennöintikorvauksistaSuoritteetBussi Kerava 1Lähijuna 4Lähijuna 3yksikkö-km(milj.)yksikkötunnit(milj.)yksikköpäivät(milj.)matkustajakm(milj.)paikka-km(milj.)kysyntä/tarjonta (%)nousut(milj.)matkankeskipituus(km)1 Linjat 5, 8, 9 ja 738B. Keravalle menevien seutulinjojen (633, 738 ja 873) suoritteet ja korvaukset sisältyvät seutubussientietoihin.2 Kirkkonummella ei ole omaa sisäistä liikennettä, vaan se hoidetaan U-linjoilla.3 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U. Kysyntä/tarjonta-suhde on melko korkea. Paikkakilometrien osalta tulee huomioida, ettäne on laskettu vaunuparille käyttäen keskimääräisenä paikkalukuna 230. Seisomapaikkoja ei ole laskettu junan käytävälle,jossa konduktöörin pitää päästä liikkumaan. Vrt. metron paikkakilometrit on laskettu yhdelle vaunulle.4 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä). Kysyntä/tarjonta-suhde ja nousujen määrä on HSL:n osalta alhainen,koska suuri osa junien matkustajista on HSL-alueen ulkopuolelta. Paikkakilometrit on laskettu vaunuparille keskimääräiselläpaikkaluvulla 211.5 Helsingin sisäisiä nousuja oli seutubussiliikenteessä 11,35 miljoonaa.6 Helsingin sisäisiä nousuja oli lähijunaliikenteessä 20,20 miljoonaa.

BussiHelsinkiBussiEspooBussiVantaaBussi KeravaBussiKirkkonummi(U)U-linjat (muut)Bussi seutuBussi yhteensäRaitiovaunuMetroLauttaLähijunayhteensä18LiikennöintikorvauksetLähijuna 1Lähijuna 2liikennöintikorvaukset(M€)kustannusnousijaa kohden (€)kustannusmatkustajakilometriäkohden (€)1 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U2 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä)Yhteenveto kulkumuodoittain, koko HSL-aluematkustajakm (milj.)paikkakm (milj.)kysyntä/tarjonta (%)nousut (milj.)matkan keskipituus (milj.)liikennöintikorvaukset (milj. €)kustannus nousijaa kohdenkustannus matkustajakilometriäkohden(€)BussiRaitiovaunuMetro Lautta Lähijuna Yhteensä

19Yhteenveto kulkumuodoittain, HSL:n tilaama liikenneBussiHSLRaitio-vaunuMetro Lautta LähijunaHSLYhteensämatkustajakm (milj.)paikkakm (milj.)kysyntä/tarjonta (%)nousut (milj.)matkan keskipituus (milj.)liikennöintikorvaukset (milj. €)kustannus nousijaa kohden (€)kustannus matkustajakilometriäkohden (€)Edellä esitetystä taulukosta voidaan lukea myös muita kuin puhtaita kustannusteknisiä tunnuslukuja.Vaikka raitioliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat mm. liikenteen hitaudesta johtuenmuihin liikennemuotoihin nähden melko korkeat, on raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti hyvä. Tämäselittyy sillä, että raitioliikenteessä keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja sitä kautta myöslipputulokertymä ajettuihin kilometreihin nähden on kilpailukykyinen. Vastaavalla tavalla tarkasteltunabussiliikenne on raideliikenteeseen verrattuna suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Myösbussiliikenteen tunnuslukuja heikentää liikenneympäristön hitaus.Seuraavissa kuvaajissa on esitetty edellisten taulukoiden tietoja. Kuvaajia tarkastellessa on hyvä muistaa,että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Keravan osalta kyse on ko. kuntien sisäisestä liikenteestä.Kirkkonummen osalta kyse on pitkän matkan U-linjoista, sillä Kirkkonummella ei ole varsinaista sisäistäbussiliikennettä kuten muissa HSL-kunnissa.Bussiliikenteen matkustajakilometrit (milj.)600,00500,00400,00391,31519,82300,00200,00100,000,0090,48 94,640,6528,626,41Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava BussiKirkkonummi(U)U-linjatBussi seutu

20Matkan keskipituus (km) bussiliikenteessä30,0025,0027,0020,0015,0010,005,004,756,358,163,9816,2010,090,00Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava BussiKirkkonummi(U)U-linjatBussi seutuBussiliikenteen nousut (milj.)90,0080,0070,0060,0050,0040,0030,0020,0010,000,0082,3814,24 11,600,16 1,06 0,40Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava BussiKirkkonummi(U)U-linjat51,49Bussi seutuBussiliikenteen matkustajakilometreistä suurin osa tehdään seutuliikenteessä ja Helsingin sisäisessäliikenteessä. Nousuista suurin osa tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä.Bussiliikenteen liikennöintikorvaukset (M€)120,00100,0080,0060,0040,0020,000,0097,4728,5721,710,41 3,42 1,08Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava BussiKirkkonummi(U)U-linjat84,25Bussi seutu

21Bussiliikenteen kustannus (€) nousijaa kohden3,503,233,002,502,001,501,182,011,872,522,731,641,000,500,00Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava BussiKirkkonummi(U)U-linjatBussi seutuBussiliikenteen kustannus matkustajakilometriä kohden (€)0,700,600,500,400,300,200,100,000,250,320,230,630,12Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava BussiKirkkonummi(U)0,17 0,16U-linjatBussi seutuBussiliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat alhaisimmillaan Kirkkonummen U-liikenteessä ja seutuliikenteessä. Tämä selittyy osittain sillä, että seutuliikenteessä palvelutaso onsovitettu melko tarkasti vallitsevaan kysyntään, kun taas kaupunkien sisäisessä liikenteessä palvelutasoapyritään pitämään paikoin korkeammalla (tiheämmät vuorovälit) myös joukkoliikenteen kilpailuasemanvahvistamiseksi.Matkan keskipituus (km) kulkumuodoittain14,0012,0011,7910,008,006,007,027,304,002,002,082,600,00Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikki

22250,00236,92Liikennöintikorvaukset (M€) kulkumuodoittain200,00150,00100,0050,000,0042,9048,8622,583,23Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikkiNousut (milj.) kulkumuodoittain180,00160,00140,00120,00100,0080,0060,0040,0020,000,00161,3454,88 57,2846,601,55Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Lähijuna kaikkiKustannus* nousijaa kohden (€) kulkumuodoittain2,502,002,091,501,001,470,781,05 1,100,500,390,00Bussi kaikki Raitiovaunu Metro SuomenlinnanlauttaLähijuna kaikkiYhteensä*kustannus = liikennöintikorvaukset

23Kustannus* matkustajakilometriä kohden (€)0,900,800,700,600,500,400,300,200,100,000,210,380,050,800,090,16Bussi kaikki Raitiovaunu Metro SuomenlinnanlauttaLähijuna kaikkiYhteensä*kustannus = liikennöintikorvaukset3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2005–2009Seuraavassa on vertailtu yksikkökilometri-, -tunti- ja -päiväkustannuksia vuosilta 2005–2009 Helsinginsisäisessä liikenteessä. Muun bussiliikenteen (Espoo-Kauniainen, Vantaa ja seutu) sekä lähijunaliikenteenosalta vastaavat tiedot on esitetty vuodelta 2009.Raitioliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannuksetYksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj.Yksikkökilometri(vaunu)Yksikkötunti(vaunu)Yksikköpäivä(vaunu)Yksikköpäivä,laskennallinen osaYksikköpäivä(yhteensä)Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot)Vuoden 2007 jälkeen raitioliikenteen yksikkökustannukset nousivat, mikä johtuu vuoden 2008 alustavoimaan tulleen raitioliikenteen liikennöintisopimuksen muutoksista. Sopimuksessa määriteltiin erikalustotyypeille (variotram- ja muut vaunut) eri kilometrihinnat. Variotram-hinta koostui huoltosopimusosasta jaHKL-raitioliikenteen osasta. Vuoropäiväosaa pienennettiin ja perustettiin ns. kiinteä osa, joka ei kasvaliikennöintimäärien kasvaessa (ainakaan alussa). Tällä haluttiin korjata vääristynyttä korvausrakennetta.Lisäeläkeosuus lisättiin tuntihintaan (oli aikaisemmin ollut ns. eläkemenopienennys).

314,69244,36319,14239,92333,93233,09316,29177,68351,75185,93559,05559,06567,02493,96537,6824Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, €raitioliikenneYksikkötuntikustannuksen kehitys, €raitioliikenne2,502,001,501,000,500,001,64 1,68 1,631,922,0845,0040,0035,0030,0025,0020,0015,0010,005,000,0033,63 32,72 32,0238,1639,952005 2006 2007 2008 20092005 2006 2007 2008 2009Yksikköpäiväkustannusten kehitys, €raitioliikenneLiikennöintikorvausten kehitys, M€raitioliikenne600,00500,00Yksikköpäivä(vaunu)50,0040,0036,25 35,58 34,8238,7342,90400,00300,00200,00100,000,002005 2006 2007 2008 2009Yksikköpäivä,laskennallinenosaYksikköpäivä(yhteensä)30,0020,0010,000,002005 2006 2007 2008 2009Metroliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannuksetYksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj.Yksikkökilometri(vaunu)Yksikkötunti(vaunu)Yksikköpäivä(vaunu)Yksikköpäivä,laskennallinen osaYksikköpäivä(yhteensä)Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot)

256,06170,71254,60164,30263,32165,96263,02159,06282,39159,50426,77418,90429,28422,08441,89250,930,920,910,900,890,880,870,860,85Yksikkökilometrikustannuksen kehitys,€metroliikenne0,880,910,920,880,922005 2006 2007 2008 200912,0010,008,006,004,002,000,00Yksikkötuntikustannuksen kehitys, €metroliikenne6,53 6,146,669,628,832005 2006 2007 2008 2009500,00400,00300,00200,00100,000,00Yksikköpäiväkustannusten kehitys, €metroliikenne2005 2006 2007 2008 2009Yksikköpäivä(vaunu)Yksikköpäivä,laskennallinenosaYksikköpäivä(yhteensä)23,0022,0021,0020,0019,0018,0017,00Liikennöintikorvausten kehitys, M€metroliikenne19,6919,3620,3521,0922,582005 2006 2007 2008 2009Bussiliikenne: Helsinki / indeksikorjatut yksikkökustannuksetYksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj.YksikkökilometriYksikkötuntiYksikköpäiväKorvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot)

26Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, €bussiliikenneYksikkötuntikustannuksen kehitys, €bussiliikenne0,640,620,600,580,560,540,560,580,590,580,6332,0031,5031,0030,5030,0030,2030,8030,9231,36 31,440,5229,502005 2006 2007 2008 20092005 2006 2007 2008 2009Yksikköpäiväkustannuksen kehitys, €bussiliikenneLiikennöintikorvausten kehitys, M€bussiliikenne154,00152,00150,00148,00146,00144,00142,00140,00138,00136,00134,00152,33151,52148,04143,23141,34100,0098,0096,0094,0092,0090,0088,0086,0084,0089,19 89,6391,3694,9897,472005 2006 2007 2008 20092005 2006 2007 2008 2009Bussiliikenne: seutu, Espoo ja Vantaa 2009Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.)Seutu* Espoo Vantaa Seutu* Espoo Vantaa Seutu* Espoo VantaaYksikkökilometriYksikkötuntiYksikköpäiväKorvaukset yhteensäKorvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot)* Ei sisällä Keravan seutulinjojaLähijunaliikenne 2009 (ei sisällä U-lähijunalinjoja H, R, T, Z ja Y)Yksikkökilometri (vaunu)Yksikkötunti (vaunu)Yksikköpäivä (vaunu)Yksikköpäivä, laskennallinen osaYksikköpäivä (yhteensä)Korvaukset (sis. yleiskustannukset)Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.)Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, yleiskustannukset jaKalustoyhtiön korvaukset)

274 Esimerkkilaskelmia yksikkökustannusten käytöstäBussiliikenteen avainlukuja, vuosi 2009Bussiliikenteessä tehtiin HSL-alueella kaikkiaan noin 161 miljoonaa matkaa.Yhden matkan pituus oli keskimäärin 7 kilometriä eli bussiliikenteessä ajettiin yhteensä 1 132miljoonaa matkustajakilometriä.Yhdessä bussissa on tarjolla keskimäärin 61 matkustajapaikkaa (istuma- ja seisomapaikat, laskettutoteutuneiden suoritteiden perusteella).Busseilla ajettiin linjaliikenteessä yli 91 miljoonaa kilometriä ja tarjolla oli 5 563 miljoonaapaikkakilometriä.Matkustajapaikoista oli käytössä keskimäärin 20 prosenttia.Liikennöintikorvaukset olivat noin 237 miljoonaa euroa ja yhden matkustajakilometrin hinnaksi tuli 21senttiä.Yksi bussi ajoi keskimäärin 62 830 linjakilometriä vuodessa. Sen liikennöinti maksoi noin 172 000euroa.Kannattaako bussiliikennettä muuttaa raitioliikenteeksi?Raitioliikenteen ominta aluetta on tiivis yhdyskuntarakenne, jossa Helsingin monipuoliset palvelut jatoiminnot antavat pohjan monipuolisille joukkoliikennepalveluille. Esimerkiksi kantakaupungin sisäinenlinjasto on raitioliikennepainotteinen. Joitakin bussilinjoja on vielä täydentämässä verkkoa. Metro jalähijunat hoitavat kantakaupungin sisäisestä liikenteestä pienen osan.Tässä raportissa esitettyjen yksikkökustannusten valossa bussiliikennettä ei kannatakustannussäästömielessä korvata raitioliikenteellä, jos palvelujen tarjonta säilytetään entisenä.Joukkoliikenteen kasvava kysyntä (ja sitä kautta tarjonta) tai useampien bussilinjojen korvaaminenyhdessä raitioliikenteellä voi sen sijaan perustella raitioliikennettä, koska sen kuljetuskapasiteetti onsuurempi. Raitioliikenteen etuna on myös sen vähäiset lähipäästöt siellä, missä ihmisiä on paljonaltistumassa päästöille.Esimerkkinä linja 18 on pääosin kantakaupungin sisäinen bussilinja, jota hoidetaan nykyisin telibusseilla.Jos linja muutettaisiin nykyinen liikennöinti säilyttäen (samat vuorovälit ja liikennöintiaika) raitiolinjaksi,liikennöintikustannukset olisivat vuosittain lähes miljoona euroa nykyistä liikennettä kalliimmat. Kunnykyinen liikenne busseilla maksaa noin 2,0 M€, maksaisi se raitioliikenteenä 3,3 M€. Kustannusnousuolisi noin 68 %.Jos linjan 18 kanssa osin samoja alueita palvelevat bussilinjat 14 ja 14B muutettaisiin raitiolinjaksi, jonkaliikennetarjonta sovitettaisiin korvattavien bussilinjojen runko-osuuden nykyistä kysyntää vastaavaksi, jalisäksi täydennettäisiin joukkoliikenteen palvelua bussilla niillä alueilla, joita raitioliikenne ei palvele,olisivat liikennöintikustannukset 0,3 M€ euroa nykyistä liikennettä kalliimmat. Kun nykyinen liikennebusseilla maksaa noin 4,7 M€, maksaisi se raitioliikenteen ja bussiliikenteen yhdistettynä ratkaisuna noin5,0 M€.Raitiovaunu on telibussia suurempi yksikkö. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi linjalla 18 samoinvuorovälein liikennöiden matkustajapaikkojen tarjonta kasvaisi noin 30 %. Edullisempaan ratkaisuunpäästään, jos raitioliikenteellä voidaan korvata useampia samalla suunnalla liikennöiviä bussilinjoja.Haittapuolena on tällöin linjaston kattavuuden tai yhdistävyyden heikkeneminen.

28Kuten esimerkistä nähdään, raitioliikenne on kustannustehokas liikennemuoto silloin, kunmatkustajakysyntä edellyttää lyhyelläkin vuorovälillä raitiovaunun tarjoamaa suurempaa kapasiteettia.Tämä on harvoin mahdollista muutettaessa yhtä linjaa raitioliikenteeksi, mutta useita samansuuntaisialinjoja muutettaessa kustannustehokkuus paranee. Vaikutus voimistuu, mikäli kysyntä raitioliikenteelläkorvattavaksi suunniteltujen linjojen reiteillä tulee kasvamaan ja linjoille joudutaan lisäämäänbussikalustoa. Tulevaisuudessa tilanne voi tasoittua myös, kun bussiliikenteen korvaustasotodennäköisesti nousee jonkin verran nykyisestä alihinnoittelutilanteesta kilpailuttamisen edistyessä.Kannattaako lähijunien yöliikennettä korvata bussiliikenteellä?Metron yöliikenne korvataan nykyisin bussiliikenteellä. Arkisin myös Vantaankosken radan suunnanyöliikenne ajetaan busseilla. Menettelyn taustalla ovat sekä taloudelliset syyt että turvallisuus.Bussiliikenteeseen verrattuna yöliikenteen järjestäminen junilla on kallista. Esimerkiksi edestakainen I-junan vuoro välillä Helsinki–Tikkurila maksaa 438–639 euroa viikonpäivästä riippuen. Sama väli bussillaedestakaisin ajettuna maksaa 76–96 euroa. Neljä bussivuoroa vastaa istuinkapasiteetiltaan karkeastijunaa. Neljä edestakaista bussivuoroa maksaa siten 304–384 euroa. Tilaaja voisi saavuttaaliikennöintisäästöjä sellaisten junayhteyksien osalta, joiden syöttöliikennettä voitaisiin korvataseutulinjalla.Bussiliikenteen etuina ovat kustannussäästöt, jotka voivat olla jopa 30–50 % junaliikenteeseen verrattuna.Bussiliikenteellä voidaan tarjota yöaikaan junaliikennettä tiheämpi vuoroväli reitin runko-osuudelle. Osamatkustajista saattaa kokea myös matkustusympäristön turvallisemmaksi. Toisaalta yöliikenteessäbussiliikenteeseen siirtyminen merkitsisi osalle matkustajista kasvanutta matka-aikaa. Junaliikenteenmuut edut, kuten tasaisempi kyyti ja tarvittaessa hyvin suuri matkustajakapasiteetti sekä selkeäkäytettävyys jäisivät bussiliikenteessä myös saavuttamatta.

29LiitteetLIITE 1Yksikkökustannusten rakenneYksikkökustannusrakenne pitää kulkumuodoittain sisällään seuraavat komponentit:BUSSI RAITIOVAUNU METRO LÄHIJUNALinjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosapoltto- ja voiteluaineet(50 %)renkaat ja muutvara-osatsähkö (50 %) sähkö (50 %) sähkö (50 %)vara-osat vara-osat vara-osatkorjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huoltoLinjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosapalkat palkat palkat palkatvälilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkatpoltto- ja voiteluaineet(50 %)sähkö (50 %) sähkö (50 %) sähkö (50 %)Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosapääoman poisto – –korot – –vakuutukset vakuutukset vakuutuksetyleiskustannukset yleiskustannukset yleiskustannuksetLaskennallinen osa 1 Laskennallinen osa 1pääoman poistokorkokuluttuottotavoitepääoman poistokorkokuluttuottotavoiteKulkumuotokustann. Kulkumuotokustann. Kulkumuotokustann. Kulkumuotokustann.ratapalvelut ratapalvelut ratapalvelut ratapalvelutavustavat jl-palvelut avustavat jl-palvelut kiinteistöpalvelutvuokratulot kiinteistöistäavustavat jl-palvelut1Kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan täysimääräisesti. Myös kaupungillemaksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti.

30Kulkumuodon (bussi, raitio, metro, juna) tuntikustannukset ovat:kuljettajien (ja konduktöörien) henkilökustannuksiaenergiakustannuksia (puolet korvataan kilometrikustannuksina).Lauttaliikenteessä kaikki kustannukset maksetaan ajotuntien perusteella. Käytännössä arviot kuljettajienhenkilökustannuksista ovat epätarkkoja. Bussiliikenteessä epätarkkuus on suhteellisesti suurin, metro- jaraitioliikenteessä pienin.Bussiliikenteessä tuntikustannukset arvioidaan kilpailuttamisen kautta saatujen hintatarjoustenmukaisiksi. Tähän liittyy kaksi epätarkkuustekijää: tarjoukset ovat monesti alihinnoiteltuja jaliikennöitsijöiden tarjoustavat vaihtelevat markkinatilanteen ja kohteen mukaan. Yksikkökustannus onkuitenkin tarkka kuvaus todellisuudessa linjatunnista maksettuna liikennöintikorvauksena. Kuljettajatunninhinta tiedetään verrattain tarkkaan sopimusten perusteella ja sen kehitystä seurataan indeksilaskennoinjatkuvasti.Energiakustannukset ajettua tuntia kohti on voitu laskea lähes samalla tarkkuudella kuinkuljettajakustannukset.Kilometrikustannukset ovat:energiakustannuksia (esim. polttoaine, sähkö)kaluston huolto- ja korjauskustannuksiaVuoropäiväkustannukset bussiliikenteessä sisältävät liikennöitsijän muut kuin edellä luetellutkustannuserät, joita ovat mm:liikenne- ja vastuuvakuutuksetjohdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineentoimitilojen vuokratkaluston poistoista aiheutuvat kustannuksetkaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korkokustannukset.Vuoropäiväkustannukset raideliikenteessä ovat:liikenne- ja vastuuvakuutuksetjohdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineentoimitilojen vuokrat.Raideliikenteessä kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataantäysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti.Yksikkökustannustasolla ne on kohdennettu erikseen vuoropäiville.Ns. kulkumuotokustannukset ovat kulkumuodon erilliskustannuksia, enimmäkseen ns. tilaajakustannuksiako. kulkumuodon ylläpidosta. Raideliikenteessä suurin osa niistä on rata- ja kiinteistökustannuksia:radat ja niiden peruskorjaus kokonaisuudessaan (itse radat + sähköt jne.)pysäkkien kunnossapitoliikenteenohjaus- ja turvalaitteetviestilaitteetliityntäpysäköintialueetpysäköintilaitoksetasemat.

31Nämä on pystytty pääosin jakamaan oikealle kulkumuodolle suoraan kustannuspaikan mukaan. Muiltaosin jakosuhteet on arvioitu. Kustannukset sisältävät sekä poistot että muut käyttötalouden menot:esimerkiksi metroasemien osalta mukana ovat sekä asemien poistot että asemien siivous, vartiointi jne.Tilaajan ns. avustavat joukkoliikennepalvelukustannukset on jaettu kulkumuodoille tehtyjen nousujenmukaan:lippujärjestelmäinformaatiomarkkinointihallintosuunnittelu ym.LiikennöintikorvauksetLiikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa HSL:n talousyksiköstä.Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-,linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaisetliikennesuoritemäärät, joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joitakäytetään yksikkökustannuksia laskettaessa, saadaan suoritelaskennan vuosittaisesta suoriteraportistakulkumuodoittain.Bussiliikenne eroaa raideliikenteestä siten, että kilometrien-, tuntien- ja vuoropäivien korvaussummatsaadaan taulukoista, joihin ne on eritelty Helsingin sisäisen liikenteen osalta linjoittain ja muunbussiliikenteen osalta kohteittain.Yksikkökustannukset lasketaan liikennöintikorvauksista ilman muuttuvia kustannuksia. Näitä muuttuviakustannuksia ovat mm. erinäiset vähennykset tai lisäkorvaukset, sekä bussiliikenteessäajamattomuudesta tai poikkeavasta kalustosta johtuvat vähennykset.Linja(ajo/vaunu/auto)kilometriosaLinjakilometrin yksikkökustannus lasketaan jakamalla linjakilometrikorvaukset suoritemäärällä.Linja(ajo/vaunu/auto)tuntiosaHenkilötunnin yksikkökustannus lasketaan jakamalla henkilötuntikorvaukset tehtyjen linjatuntien määrällä.Vuoropäiväosa (kalusto)Raitiovaunu- ja metroliikenteessä kaluston osuus lasketaan jakamalla liikennemuodon laskennallinen osavuoropäivien määrällä. Laskennallinen osa kattaa tuottotavoitteen, kaluston poistot, sekä niihin liittyvätkorot.Vuoropäivä (kiinteät kulut)Raitiovaunu- ja metroliikenteessä vuoropäiväosan kiinteisiin kuluihin luetaan liikennemuodonyleiskustannukset, joihin kuuluu mm. vakuutukset kuluineen. Vuoropäivän kiinteiden kulujenyksikkökustannus lasketaan jakamalla kustannusten summa vuoropäivien määrällä. Bussiliikenteessävuoropäivistä maksetaan korvaus, johon kuuluu kaikki liikennemuodon yleiskustannukset, kuten kalustonpääomakulut ja liikennöinnin yleiskulut.

32Bussiliikenteen todelliset korvaukset lasketaan vähentämällä suoritteiden mukaisista korvauksistaajamatta jääneistä lähdöistä sekä poikkeavasta kalustosta johtuvat sanktiot ja lisäämällä näidenerotukseen mahdolliset lisäkorvaukset sekä desimaaliero, joka useissa tapauksissa on miinusmerkkinen.Vuoropäivä (muut kiinteät kulut)Vuoropäivän muihin kuluihin lasketaan tilaajan kustannukset, joista avustavat joukkoliikennepalvelutkohdistetaan eri liikennemuodoille niiden liikevaihtoon suhteutettuna. Näiden kulujen yksikkökustannuslasketaan myös jakamalla kulujen summa vuoropäivien määrällä. Tätä raporttia varten tiedot saatiintalousyksiköstä valmiiksi kohdistettuna eri liikennemuodoille.LIITE 2Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittainTilaajan yleiskustannukset on jaettu eri liikennemuodoille kuntalaisten nousujen mukaan. Kertoimet onpäätetty vuonna 2009. Tämän jälkeen niissä on huomioitu kuntien asukasmäärien muutokset.Suhteellinen jakautuma, jossa kuntalaisuusmuutos otettu huomioonKuntalaisuusmuutosHelsinki, bussiliikenneHelsinki Espoo Kauniainen Vantaa KeravaKirkkonummiYhteensäRaitiovaunuliikenneMetroliikenneLauttaliikenneSeutulinjat PKSSeutulinjat KeravaEspoon sisäinenVantaan sisäinenKeravan sisäinenU-linjat PKSU-linjat KirkkonummiVR-lähiliikenne PKSVR-lähiliikenne3. vyöh. KeravaVR-lähiliikenne3. vyöh. KirkkonummiYhteensä

HSL:n julkaisuja 26/2010ISSN 1798-6176 (nid.)ISBN 978-952-253-048-6 (nid.)ISSN 1798-6184 (pdf)ISBN 978-952-253-049-3 (pdf)HSL Helsingin seudun liikenneOpastinsilta 6A, HelsinkiPL 100, 00077 HSLpuh. (09) 4766 4444etunimi.sukunimi@hsl.fiHRT Helsingforsregionens trafikSemaforbron 6 A, HelsingforsPB 100, 00077 HRTtfn (09) 4766 4444fornamn.efternamn@hsl.fiwww.hsl.fi