1 - Terveyskirjasto

Epidemiologia– Verenpaineen haitallista iänmukaista kohoamistasäätelevät perinnöllinen alttius jaelintavat.– Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissaolevia riskitekijöitä ovat ylipaino,suolan (natriumin) liiallinen saanti, runsasalkoholinkäyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.– Vähän tai ei lainkaan suolaa käyttävissäkulttuureissa verenpaine on iästä riippumattatasolla 100–110/60–70 mmHg [4].Esiintyvyys ja ilmaantuvuus– Väestön valtaosalla verenpaine nousee iänmyötä.• Diastolisen paineen keskiarvo suureneenoin 55 vuoden ikään ja systolisen yli 80vuoden ikään asti.• Suomalaisten verenpainetaso on laskenutmerkittävästi 1970-luvun alusta,mutta 2000-luvulla edullinen kehitys onpysähtynyt [5].* Aikuisikäisten suomalaisten verenpainealeni vuodesta 1980 vuoteen 2000kaikissa ikäkohorteissa, miehillä keskimäärin10/6 mmHg ja naisilla keskimäärin16/8 mmHg.– Suomalaisten verenpaine on kansainvälisessävertailussa edelleen korkea [6–8] ja sairastuvuusja kuolleisuus aivohalvaukseen jasepelvaltimotautiin on runsasta [9,10].– Jos kriteerinä pidetään verenpaineen kertamittaustenraja-arvoja 140 ja 90 mmHg,noin puolella 35–64-vuotiaista suomalaisistamiehistä ja kolmasosalla naisista on kohonnutverenpaine [5, 11–13].Tietoisuus kohonneesta verenpaineesta jahoito tilanne– Vain noin puolet 35–64-vuotiaista suomalaisista,joilla verenpaine kertamittauksessaylittää arvon 140 tai 90 mmHg, on tietoisiakohonneesta verenpaineestaan, noin puolettietoisista käyttää verenpainelääkitystä javain 25–30 %:lla heistä verenpaine alittaaarvot 140 ja 90 mmHg [11, 12, 14].– Epätyydyttävään hoitotilanteeseen on useitasyitä:• suomalaisten yleisesti korkea verenpainetaso• kohonneen verenpaineen vaaratekijöidenpuutteellinen hallinta [5, 15–19]• hoidon suhteellisen myöhäinen aloittaminen• lääkehoidon tehoton suuntaaminen jatoteutus.Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin– Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihinlisääntyvät verenpaineennoustessa ilman selvää systolisen tai diastolisenverenpaineen kynnysarvoa [20–22].• Sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuuskaksinkertaistuvat verenpaineenkohotessa 20/10 mmHg [22].• Sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolemanvaara on verenpaineen tasolla 140/90 mmHg noin kaksinkertainen, tasolla160/100 mmHg noin nelinkertainenja tasolla 180/110 mmHg noin kahdeksankertainenverrattuna henkilöihin,joiden verenpaineen taso on alle120/80 mmHg [22].– Kohonnut verenpaine lyhentää odotettavissaolevaa elinaikaa [23, 24]. Lyhenemäon 25–59-vuotiailla suomalaismiehillä keskimäärin2,7 vuotta ja naisilla 2,0 vuotta,kun diastolinen paine on yli 104 mmHg javertailukohtana on alle 95 mmHg:n paine[24].– Muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijätmoninkertaistavat kohonneen verenpaineenhaittoja [25–27].– Koska myös useiden muiden vaaratekijöidentasot suomalaisilla ovat korkeat [5, 13,28], jo lievästi kohonnut verenpaine saattaalisätä väestön sydän- ja verisuonitautivaaraamerkittävästi.– Pääosin ruokavalion ja riskitekijätasojenmuutosten takia 35–64-vuotiaiden suomalaistenmiesten ja naisten ikävakioitu sepelvaltimo-ja aivohalvauskuolleisuus ovat30 vuodessa pienentyneet noin 80 % [9,29–32].3Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS4Verenpaineen mittausVerenpaineen mittausperiaatteet: kertamittausvastaanotolla– Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoitoratkaisutperustuvat toistettuihin, huolellisestivakioituihin, istuvassa asennossatehtyihin verenpaineen mittauksiin.– Ortostaattisen hypotension toteamiseksiverenpaine mitataan erityisesti iäkkäiltä jadiabeetikoilta myös makuulla sekä yhdenja kolmen minuutin kuluttua noususta makuultaseisomaan.– Mittaus tehdään olkavarteen asetettavaapainemansettia käyttäen [33]• elohopeamittarilla tai• puolueettomassa teknisessä ja kliinisessätestauksessa hyväksytyllä automaattisellaverenpainemittarilla* lisätietoa: dabl® Educational Trusthttp://dableducational.org ja BritishHypertension Society www.bhsoc.org/bp_monitors/automatic.stm.– Laitteet huolletaan säännöllisesti ja kalibroidaanjoka toinen vuosi [34].– Olkavarren ympärysmittaan nähden liiankapea tai lyhyt painepussi antaa liian suurenpainearvon.• Mansetin kumipussiosan leveyden tuleeolla vähintään 40 % ja pituuden vähintään80 % olkavarren ympärysmitasta.• Mansetiksi valitaan* pieni aikuisten mansetti (kumipussiosanleveys 12 cm), kun olkavarrenympärysmitta on 26–32 cm* keskisuuri aikuisten mansetti (kumipussiosanleveys 14–15 cm), kun olkavarrenympärysmitta on 33–41 cm tai* suuri mansetti (kumipussiosan leveys18 cm), kun olkavarren ympärysmittaylittää 41 cm [34, 35].– Mittausta edeltävän puolen tunnin aikanavältetään• raskasta fyysistä ponnistelua• tupakointia ja• kofeiinipitoisten juomien (kahvi, tee,kola juomat) nauttimista.– Mittaus tehdään taulukossa 1 esitetyllätavalla [36]. Ks. myös verkkokurssi Verenpaineenmittaaminen www.terveysportti.fi/pls/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640.• Painemansetti asetetaan olkavarteen siten,että kumipussin keskiosa on olkavarsivaltimonpäällä.• Mittaus aloitetaan, kun tutkittava on istunutmittauspaikalla viisi minuuttia mansettiolkavarteen kiinnitettynä [37].• Stetoskoopin kalvo- tai suppilo-osa asetetaantiiviisti mutta kevyesti kyynärtaipeeseenolkavarsivaltimon päälle [38].• Mittaustulokset kirjataan 2 mmHg:ntarkkuudella lukuun ottamatta digitaalisenmittarin lukemia.– Verenpaine mitataan oikeasta tai vasemmastaolkavarresta. Kotimittarilla ja verenpaineenvuorokausirekisteröinnissä mitataanei-hallitsevasta kädestä.– Uudella verenpainepotilaalla verenpainemitataan toistetusti molemmista olkavarsistamahdollisen puolieron toteamiseksi.• Jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineeteroavat toisistaan merkittävästi (yli10 mmHg) [39], seurantamittauksissakäytetään sitä kättä, josta mitattu verenpaineon suurempi.• Oikeasta olkavarresta mitattu verenpaineon keskimäärin 0–2/0–1 mmHg suurempikuin vasemmasta mitattu [40, 41].Verenpaineen vuorokausirekisteröinti– Vuorokausirekisteröinnin verenpaineenkeskiarvolla on vahvempi yhteys sydämenvasemman kammion hypertrofiaan jamikro albuminuriaan kuin kertamittauksentuloksella [42].• Huolellisesti vakioitujen, hoitajan tekemientai kotona itse huolellisesti tehtyjenneljän kaksoismittauksen keskiarvotkorreloivat molempiin em. kohde-elinlöydöksiin24 tunnin keskiarvon veroisesti[37].– Rekisteröinnistä voi olla apua huonon hoitovasteen(vähintään kolme lääkettä), lääkehoidonyhteydessä esiintyvien hypotensiooireidenja (verenpaineen kotimittaustenohella) valkotakkiverenpaineen arvioinnissa.– Mittauslaitteen ja painemansetin on täytettäväsamat vaatimukset kuin kertamittauk-Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

TauluKKo 1. Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta.Tärkeimmät huomioitavat seikatHuomioi myösMittari Kliinisissä testeissä hyväksytty malli Tarkistus ja kalibrointi joka toinen vuosiMansetinkumipussiMittauspaikkaMittausolosuhteetMittaustapaMittaustulosOhjeen mukainen koko– leveys vähintään 40 %– pituus vähintään 80 % olkavarren ympärysmitastaOlkavarsi5 minuutin lepo istuen ennen mittausta,mansetti paikalleen asetettunaAuskultaatiomittauksessa värttinävaltimonsykettä tunnustellen paineen nosto aluksi30 mmHg yli systolisen paineen, sitten lasku2–3 mmHg/sPainelukemat kirjataan 2 mmHg:n tarkkuudellaja automaattimittarilla 1 mmHg:ntarkkuudella.12 cm:n ja 15 cm:n levyiset mansetit riittävät useimmitenMittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi tuettunamansetin alareuna sydämen alareunan tasollaRauhallinen ympäristöTutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisestiKeskustelua vältettäväSystolinen paine = Korotkoffin äänien vaihe I, diastolinenpaine = vaihe V (tai vaihe IV, jos vaihe V eiole todettavissa)Paine mitataan kahdesti 1–2 minuutin välein ja molemmattulokset kirjataansissa käytettävien laitteiden [33].– Mittauksen yhteydessä tutkittavan on pidettävätapahtumapäiväkirjaa.Verenpaineen kotimittaus– Kotona itse mitattu verenpaine kuvaa henkilöntavanomaista painetasoa ja kohdeelinvaurioidenvaaraa vastaanotto-olosuhteissamitattua luotettavammin [43–50] A ,[45, 51]. Kotimittaus voi helpottaa verenpaineenluokittelua ja hoitoratkaisujen tekemistä.– Mittaukset tehdään istuen ennen lääkkeenottoa automaattisella olkavarresta mittavallalaitevaatimukset täyttävällä mittarilla[33] edellä esitettyjen esivalmistelujen jamittausperiaatteiden mukaisesti.• Verenpaine mitataan aamulla kahdesti jaillalla kahdesti viikon ajan.• Kotiverenpainetaso määritetään laskemalla1.–7. mittauspäivän aamu- ja iltamittaustenkeskiarvo. Useimmilla jo 1.–4. päivien mittauskeskiarvo saattaa riittää[37, 49, 50].– Hoitavan lääkärin tulee varmistua siitä, ettämittaukset on tehty edellä mainitut vaatimuksettäyttäen.– Terveydenhuollon itsemittauspisteidenmittaustuloksille ei ole olemassa vakiintuneitaviitearvoja, mutta ne näyttävät asettuvanlääkärin ja hoitajan mittaamien arvojenväliin [52].– Esimerkki verenpainekortista, ks. SuomenVerenpaineyhdistyksen internet-sivut www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=599.Verenpainetason luokittelu– Huolellisesti vakioiden mitattu verenpaineedustaa jo ensimmäisellä mittauskerrallatulevien mittauskertojen painetasoa [37].– Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintäänneljän eri päivinä tehdyn kaksoismittauksenkeskiarvo (taulukko 2).– Kohonneen verenpaineen luokittelun tuleeperustua vähintään neljän perättäisen mittauskerrankaksoismittauksen keskiarvoonvastaanotolla.• Luokittelun tukena voidaan käyttää kotimittauksiatai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintiä.• Koska verenpaine saattaa olla lääkärinvastaanotolla potilaan todellista painetasoakorkeampi (ns. valkotakkivaikutus),tulisi luokittelun perustua ensisijaisesti5Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS6* sairaanhoitajan, terveydenhoitajan,työterveyshoitajan tai* muun terveydenhuollon ammattilaisentekemiin mittauksiin.– Uuden potilaan mittaukset tehdään ensimmäisellämittauskerralla todetun painetasonperusteella 1 viikon – 2 kuukauden aikana(taulukko 2).– Terveydenhuollossa mitattua keskiarvoa140/90 mmHg vastaa [1]• kotimittausten keskiarvo 135/85 mmHg[45, 53]• vuorokausirekisteröinnin [54, 55]* 24 tunnin keskiarvo 125–130/80 mmHg* valvetason keskiarvo 130–135/85 mmHg* unenaikainen keskiarvo 120/70 mmHg.– Valkotakkihypertensiolla tai isoloituneellavastaanottohypertensiolla tarkoitetaantilannetta, jossa verenpaine on vastaanotollalääkärin tai hoitajan mittaamana kohonnut(140/90 mmHg tai enemmän), mutta kotonatai pitkäaikaisrekisteröinnillä päivällämitattuna normaali (alle 135/85 mmHg).• 45–74-vuotiaista suomalaisista 16 %:llaja hoitamattomista hypertensiivisistä45–74-vuotiaista suomalaisista 38 %:llaon valkotakkihypertensio [56].• Näiden henkilöiden elintavat ovat keskimäärinparemmat (mm. lihavuutta esiintyyvähemmän) kuin niiden, joilla onpiilevä tai vakiintunut hypertensio [56].• Metabolisia riskitekijöitä esiintyy enemmänkuin normotensiivisillä, mutta vähemmänkuin niillä, joilla on piilevä taivakiintunut hypertensio [56].• Valkotakkihypertensio ennakoi vakiintuneenhypertension ilmaantumista [57].• Valkotakkihypertensioon liittyvä kardiovaskulaaritapahtumienvaara on pienempikuin piilevään ja vakiintuneeseen hypertensioonliittyvä [58].• Valkotakkihypertensioon liittyvä aivohalvauksenvaara on yli kuuden vuodenseurannassa normotensioon liittyväävaaraa suurempi [59].• Hoitopäätös tehdään yleensä kotimittauksentai pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella.• Elintapahoito aloitetaan kaikille.• Potilaita seurataan säännöllisin väleinlääkehoidon tarpeiden arvioimiseksi (ks.kohta Seuranta).– Piilevässä hypertensiossa kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnilläpäivällä mitattu verenpaineon kohonnut (135/85 mmHg taienemmän), mutta vastaanotolla mitattu onnormaali (alle 140/90 mmHg). Vastaanottomittauksellanormotensiivisiksi todetuista45–74-vuotiaista suomalaisista 14 %:llaon piilevä hypertensio [48].• Potilailla on usein muita sydän- ja verisuonitautienvaaratekijöitä [58, 60–63].• Kohde-elinvaurioiden esiintyvyys on lisääntynyt[63, 64].• Sydän- ja verisuonitautiriski on suurentunut[58, 60, 61, 63, 65].• Kotimittaukseen perustuva diagnoosivoidaan mittaustekniikan puutteitaepäiltäessä varmistaa pitkäaikaisrekisteröinninavulla.• Hoitopäätös tehdään kotimittauksen taipitkäaikaisrekisteröinnin tulosten perusteella.– Pseudohypertensiossa verenpaine on korkeaja reagoi huonosti lääkitykseen [66].• Vaikeahoitoiseen kohonneeseen verenpaineeseentavallisesti liittyvät kohdeelinvauriotpuuttuvat.• Potilaat ovat usein iäkkäitä.• Pseudohypertension syynä on yleensäolkavarsivaltimon kalkkiutuminen, jolloinmansettimenetelmällä tehty mittausantaa liian suuria arvoja todelliseenpaine tasoon nähden.• Diagnoosin varmistamiseen tarvitaanusein erikoislääkärin konsultaatiota [66].Perustutkimukset ja sydän- javerisuonitautien vaaratekijöidenkartoitus– Kun verenpainetaso on todettu kohonneeksi,tehdään perustutkimukset ja sydän- ja verisuonitautienvaaratekijöiden kartoitus, joidenperusteella arvioidaan kokonaisriski [67,Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

TauluKKo 2. Uuden potilaan ensimmäisellä mittauskerralla todettuun systoliseen (SVP) ja diastoliseen verenpaineeseen(DVP) perustuva toimenpidekaavio ja toistettuihin mittauksiin perustuva verenpainetason luokitus.LuokkaSVP(mmHg)DVP(mmHg)ToimenpiteetOptimaalinen

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS8* keuhkot• Silmänpohjat (jos diastolinen paine120 mmHg tai enemmän)• Paino, pituus, painoindeksi (BMI), vyötärönympärysmitta [68]; ks. Käypä hoito-suositus Aikuisten lihavuus– Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset• Perusverenkuva• Virtsan proteiini ja erytrosyytit sekäU-alb/krea• Seerumin kreatiniini, kalium ja natrium• Seerumin kolesteroli, HDL-kolesteroli,LDL-kolesteroli ja triglyseridit• Verenglukoosi• EKG• Thoraxröntgenkuvaus sydämen vajaatoimintaaepäiltäessä• Sydämen kaikututkimus tarvittaessa (ks.kohta Vasemman kammion hypertrofia)• Munuaisten kaikututkimus tarvittaessa(ks. kohta Munuaisvaurio)Kohde-elinvauriot– Kohde-elinvauriot kartoitetaan perustutkimustenavulla (ks. edellä).Vasemman kammion hypertrofia (LVH)– Hypertensiossa sydämen vasemman kammionliikakasvua eli hypertrofiaa esiintyy2–5-kertaisesti normotensioon verrattuna;ks. sähköinen tausta-aineisto, [69].– LVH:n kehittymiseen vaikuttavat kohonneenverenpaineen lisäksi muun muassa[70–77]• suolan runsas käyttö• liikapaino• erilaiset hormonaaliset ja paikalliset solunkasvua säätelevät tekijät.– LVH on itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksienvaaraa lisäävä tekijä; ks. sähköinentausta-aineisto.– LVH:n perusselvitys tehdään EKG:n (ks.sähköinen tausta-aineisto ) [78–80] ja kliinisentutkimuksen avulla.• EKG:llä arvioidun LVH-diagnoosinherkkyys paranee käytettäessä sekä Cornellinettä Sokolowin kriteereitä [81].• Kaikututkimuksen avulla tehdyllä LVHdiagnoosillaon parempi ennustearvokuin EKG:hen perustuvalla [82–84].– Sydämen kaikututkimusta voidaan harkita,jos EKG ei vasemman kammion haarakatkoksentai muun merkittävän QRSpoikkeaman johdosta sovellu LVH:n arviointiintai jos kaikututkimuksen tekemiseenon lisäaiheita, kuten• etiologialtaan epäselvä sydämen vajaatoiminta• epäily hemodynaamisesti merkittävästäläppäviasta• aiemmin tutkimaton eteisvärinä tai muumerkittävä rytmihäiriö.Munuaissairaus– Munuaissairaudet altistavat hypertensionkehittymiselle, ja toisaalta kohonnut verenpainevoi johtaa hypertensiivisen munuaisvaurionsyntyyn. Lievästikin kohonnutverenpaine nopeuttaa munuaissairauksienetenemistä; ks. sähköinen tausta-aineisto.– Perustutkimuksiin kuuluvat• anamneesi,• kliiniset havainnot munuaisten ja virtsateidensairauksista,• virtsatutkimukset (valkuaisen ja punasolujenlisäksi albumiini-kreatiniinisuhdeliuskatestillä) sekä• seerumin kreatiniini* sen avulla arvioidaan glomerulustenlaskennallinen suodatusnopeus(eGFR), jota käytetään munuaistenvajaatoiminnan luokitteluun ja jokatulee ottaa huomioon lääkkeiden annostelunmäärityksessä– Mikroalbuminurian merkitys• Mikroalbuminuria on varhainen merkkikohde-elinvauriosta.• Siihen liittyy lisääntynyt kuoleman ja sepelvaltimotaudinkehittymisen riski.• Ks. sähköinen tausta-aineisto, [85–88] jaKäypä hoito -suosituksen Diabeettinennefropatia taulukko 1, [88].– Mikroalbuminuria, proteinuria ja seeruminkreatiniinipitoisuuden vähäinenkin suureneminenjohtavat verisuonitapahtumienriskin kasvamiseen [89].• Potilas ohjataan tarvittaessa munuaistenkaikututkimukseen tai erikoislääkärinSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Silmätkonsultaatioon tai molempiin (ks. kohtaAiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon).– Huolellinen silmänpohjatutkimus on syytätehdä aina, kun diastolinen painetaso on120 mmHg tai yli sen.• Luotettavin tutkimustapa on silmänpohjienvalokuvaus.– Silmänpohjien tutkimusta tarvitaan myös,kun potilaalla on samanaikaisesti diabetesja huomattavasti kohonnut verenpaine[90].Subkliininen kohde-elinvaurio suurissaverisuonissa– Kohonneeseen verenpaineeseen liittyviäverisuonitason vauriota voidaan arvioidamittaamalla [1]• keskeisen verenkierron suonten jäykkyyttäpulssiaallon etenemisnopeudenavulla (yleisimmin kaula- ja reisivaltimonväliltä mitattuna)• kaulavaltimon seinämäpaksuutta (intima-mediapaksuus,IMT) tai ateroskleroottistaplakkia kaikukuvauksella• nilkka-olkavarsipainesuhde (anklebrachialindex, ABI).– Suurten suonten jäykistyminen [91, 92];ks. sähköinen tausta-aineisto• johtaa systolisen painetason, pulssipaineenja keskeisen verenkierron paineennousuun sekä vasemman kammionkuormituksen lisääntymiseen• tapahtuu hypertensiopotilailla ennenaikaisesti• huonontaa potilaiden ennustetta.– Kaulavaltimon seinämäpaksuus (IMT) kaikukuvauksellamitattuna [93–96]; ks. sähköinentausta-aineisto.• IMT on epänormaali, jos se on yli0,9 mm tai löytyy plakkia.• Suurentunut IMT tai plakit ennustavatlisääntynyttä aivohalvauksen ja sydäninfarktinriskiä.– Nilkka-olkavarsipainesuhde [97]; ks. sähköinentausta-aineisto.• On helposti mitattava lisääntyneen verenkiertoelinriskinja ateroskleroottisenverisuonisairauden osoittaja.• Arvo alle 0,9 on epänormaali ja viittaaperifeeriseen valtimosairauteen.• Ennustaa sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin,sydämen vajaatoiminnan jaaivo halvauksen lisääntynyttä riskiä.• Myös tulos yli 1,4 on epänormaali jamerkki kokoon puristumattomista ateroskleroottisistavaltimoista [98].Eksogeenisen ja sekundaarisenhypertension epäily– Verenpainepotilaan ensitapaamisella onsyytä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:• Ravinto- ja nautintoaineet* suola* alkoholi* tupakka ja tupakkavalmisteet* lakritsiuutetta sisältävät tuotteet [99]* huumeet, erityisesti amfetamiini, kokaiinija muut stimulantit• Lääkitykset* estrogeenia sisältävät ehkäisyvalmisteet* glukokortikoidit, mineralokortikoidit,anaboliset steroidit* sympatomimeetteja sisältävät nuha-,yskän- ja allergialääkkeet* sibutramiini [100]* tulehduskipulääkkeet, mukaan luettuinaCOX-2-selektiiviset [101] (tulehduskipulääkkeetnostavat verenpainettaja vähentävät verenpainelääkkeidentehoa [101–103] A ).* kalsineuriinin estäjät (syklosporiini jatakrolimuusi)* erytropoietiini* eräät masennuslääkkeet [104]– Sekundaarinen hypertensio• Syitä* Munuaisparenkyymin sairaudet (renaalinenhypertensio)* Renovaskulaarinen hypertensio* Primaarinen aldosteronismi* Muut endokrinologiset syyt■ akromegalia9Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS10■ Cushingin oireyhtymä■ feokromosytooma■ kilpirauhasen toimintahäiriöt■ primaarinen hyperparatyreoosi* Muut syyt■ aivokasvaimet■ aortan koarktaatio■ monogeneettiset hypertensiomuodot(mm. Liddlen oireyhtymä)■ uniapnea• Sekundaarinen hypertensio on harvinainen,mutta noin 1–5 %:ssa tapauksistahypertension taustalta löytyy mahdollisestiparannettavissa oleva sairaus [105];ks. sähköinen tausta-aineisto.* Munuaissairauksiin liittyvä hypertensioon yleisin sekundaarisen hypertensionmuoto. Käytännössä kaikkiinmunuaisparenkyymin sairauksiin voiliittyä kohonnut verenpaine.* Munuaisverisuoniperäisen hypertensiontavallisimmat syyt ovat■ ateroskleroottinen munuaisvaltimonahtauma iäkkäillä potilailla(noin 90 % renovaskulaarisestahyper ten siosta) ja■ tavallisimmin nuorilla naisilla esiintyväfibromuskulaarinen dysplasia(noin 10 %).* Primaaria hyperaldosteronismiatulee epäillä, jos potilaalla on hypokalemiataipumusja huonostihoi toon reagoiva hypertensio.■ Seerumin kaliumarvo voi kuitenkinolla myös normaali, ja lievät muodotlienevät huomattavasti yleisempiäkuin aiemmin on arvioitu.■ Lakritsiuutetta sisältävien tuotteidenkäyttö tulee selvittää ennenjatkotutkimuksia, koska joillakinverenpainepotilailla pienetkin määrätlakritsi uutetta voivat aiheuttaahankalahoitoisen hypertension jahypokalemiataipumuksen.* Muut sekundaarista hypertensiotaaiheuttavat sairaudet ovat hyvin harvinaisia,tai kohonnut verenpaine einiissä ole ensisijainen kliininen ongelma.• Verenpainepotilas tulee lähettää erikoislääkärinkonsultaatioon (ks. seuraavakohta), jos anamneesi, kliiniset löydöksettai peruslaboratoriokokeet antavataiheen epäillä sekundaarista hypertensiota.Aiheita erikoissairaanhoidonkonsultaatioon– Päivystystilanne• Hypertensiivinen kriisi (ks. kohta edempänä)– Nuori potilas (kaikki alle 20-vuotiaat tailääkehoidon aloitus alle 30-vuotiaille)– Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireettai löydökset• systolinen verenpaine yli 220 mmHg taidiastolinen yli 120 mmHg• äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio• verenpaine ei hoitotavoitteessa vähintäänkolmella lääkkeellä (hoitoon sitoutuminentarkistettu)• munuaissairaus* proteinuria (yli 300 mg/l) liuskakokeintodettuna* eGFR alle 45 ml/min• hypokalemia– Hoito-ongelmat• Hoitoresistentti hypertensio (verenpaineei hoitotavoitteessa kolmesta lääkkeestähuolimatta)• Lääkitysvaikeudet (hoitoon sitoutuminentarkistettu)• Ks. myös kohta Syyt kohonneen verenpaineenhuonoon hoitovasteeseen– Raskaudenajan hypertensio (ks. oma kohtajäljempänä) aina.Kohonneen verenpaineen ehkäisyja hoito elintapamuutoksilla– Elintapamuutosten tavoitteena on alentaakohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa edullisestimuihin sydän- ja verisuonitautienvaaratekijöihin ja siten pienentää sydän- javerisuonitautien kokonaisvaaraa [67].– Suomalaisten verenpaine- ja kolesteroliarvotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

ovat pienentyneet merkittävästi 1980-luvunalusta, mutta 2000-luvulla edullinen kehityson pysähtynyt [5, 29, 106].• Suomalaisten miesten ja naisten natriuminsaantion 1970-luvun alusta pienentynytkolmanneksella ja kasvistenja hedelmien käyttö on kolminkertaistunut.Ravinnon kovat rasvat ovat korvautuneetosin pehmeillä kasvisperäisillärasvoilla ja öljyillä.• 2000-luvulla ruokavalion edullinen kehityson pysähtynyt. Natriuminsaanti onedelleen runsasta. Liikapainoisuus ja alkoholinkäyttöovat lisääntyneet tasaisesti1970-luvulta alkaen [5, 15].• Jotta suotuisa kehitys jatkuisi, tulee tukeayksilöön ja väestöön kohdistuvintoimin elintapamuutoksia, jotka estävätverenpaineen kohoamista, alentavat kohonnuttaverenpainetta sekä vaikuttavatedullisesti muihin sydän- ja verisuonitautienvaaratekijöihin [107].• Elintapamuutosten toteuttaminen vaatiipitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa[107]. Ks. sähköinen tausta-aineisto.Natrium– Suomalaisten miesten keskimääräinensuolan saanti vuonna 2007 oli 9–10 g/vrk(natriumia 3 540–3 930 mg/vrk) ja naisilla7–8 g/vrk (natriumia 2 750–3 150 mg/vrk)[15, 29].– Runsas natriuminsaanti lisää iänmukaistaverenpaineen nousua [4, 108] ja suurentaaaivohalvauksen [109, 110] sekä sydän- javerisuonitautitapahtumien ja -kuolemienvaaraa [111, 112].– Natriuminsaannin vähentäminen alentaaverenpainetta annoksesta riippuvalla tavalla[113–116] A .• Yli neljä viikkoa kestäneissä tutkimuksissasuolan saannin vähentäminen noin6 grammalla päivässä (vastaa natriummäärää2 300 mg eli 100 mmol) alentaaverenpainetta [116]* hypertensiivisillä potilailla keskimäärin7/4 mmHg* normotensiivisillä henkilöillä keskimäärin4/2 mmHg.– Natriuminsaannin vähentäminen saattaamyös pienentää sydän- ja verisuonisairauksienriskiä [117].– Natriuminsaannin rajoittaminen parantaaverenpainelääkkeistä erityisesti angiotensiinikonvertaasin(ACE:n) estäjien [118–120] B , angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajien[121] C , beetasalpaajien [122, 123] Bja diureettien vaikutusta [124–127] B .– Natriumrajoitus myös vähentää verenpainelääkkeidentarvetta [128–130] B .– Natriumrajoitus [131] B , laihduttaminen[132, 133] C ja näiden yhdistelmät vähentävätLVH:ta.• Natriumrajoitus ja laihduttaminen yhdessäpienentävät sydämen vasemmankammion massaa lääkehoidon veroisesti[132, 133] C .Muut ravintotekijät– Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sisältäväruokavalio alentaa kohonnutta verenpainetta.• Vaikutus tehostuu, jos ruokavalioon lisätääntyydyttynyttä rasvaa niukasti sisältäviävähärasvaisia maitovalmisteitatai vähennetään natriumin saantia [134–136] B .– Kaliumin vähäinen saanti (alle 1 600 mg/vrk) ravinnosta suurentaa aivohalvausvaaraa[137]. Noin 2 000 mg:n suuruinen kaliumlisäsaattaa alentaa verenpainetta [138,139] B . Kaliumlisän verenpainetta alentavavaikutus on selvin runsasnatriumisen ruokavalionyhteydessä [138, 139] B .– Kalsium- ja magnesiumlisä voivat alentaaverenpainetta.• Noin 1 000 mg:n suuruinen kalsiumlisäalentaa systolista verenpainetta keskimäärin1–2 mmHg [139–142] A .• Noin 400 mg:n suuruinen magnesiumlisäalentaa diastolista verenpainettakeski määrin 1–2 mmHg [139] B .– Kuitulisä alentaa verenpainetta [143,144] A .• Noin 11 g:n suuruinen ravinnon kuitulisäalentaa systolista ja diastolista verenpainettakeskimäärin 1–2 mmHg, hypertensiivisilläenemmän kuin normaalipai-11Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS12neisilla. Vesiliukoisen kuidun vaikutuson liukenematonta kuitua suurempi.– Valtaosa ravinnon rasvojen vaikutuksistavälittyy muiden sydän- ja verisuonitautienvaaratekijöiden kuin kohonneen verenpaineenkautta [145].• Tyydyttyneiden rasvojen ja rasvahappojenvähentäminen ja korvaaminen kertajamonityydyttymättömillä rasvahapoillanäyttäisi alentavan verenpainetta vainsilloin, kun rasvan osuus energian saannistavähenee [146–150].• Kalaperäiset n-3-sarjan rasvahapot alentavatsuurina annoksina verenpainetta[151–153] A .• Kalaöljyllä ei saavutettane lisähyötyä, josviikoittaisessa ruokavaliossa on vähintäänkolme kala-ateriaa [154] C .Vapaa-ajan liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus– Runsaasti liikkuvien henkilöiden verenpaineon pienempi kuin vähän liikkuvien[155], ja heillä esiintyy vähemmän kohonnuttaverenpainetta ja valtimotauteja.– Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentääkohonnutta lepoverenpainetta keskimäärin5/2 mmHg [156, 157] A .• Ambulatorisesti mitattu verenpaine normo-ja hypertensiivisillä pienenee harjoittelunjälkeen 3/4 mmHg, eli muutoson samansuuruinen kuin verenpaineenkertamittauksiin perustuvassa seurannassa[156] C .– Lihasvoimaa kohentava kohtalaisesti kuormittavaharjoittelu esimerkiksi kuntosalissasaattaa alentaa lepoverenpainetta normo- jahypertensiivisillä keskimäärin 3/4 mmHgeli lähes samanveroisesti kuin kestävyysliikunta[158] C .– Henkilöille, joilla on lievästi tai kohtalaisestikohonnut verenpaine, suositellaankohtalaisesti kuormittavaa eli jonkin verranhengästymistä ja hikoilua aiheuttavaakestävyysliikuntaa 30 minuuttia päivittäin(vähintään 10 minuutin jaksoissa) [159].• Kohtalainen kuormittavuus tarkoittaa rasitustasoa,joka vastaa 40–60 %:a hapenkulutus-tai sykereservistä. Reservi tarkoittaamaksimaalisen ja lepotilan erotusta.Kohtalainen kuormittavuus vastaasyketasoa, joka on suunnilleen 65–75 %maksimaalisesta sykkeestä.* Esimerkkinä kohtalaisesti kuormittavastaliikunnasta on reipas kävely.– Suositus kohonneen verenpaineen alentamiseentähtäävästä liikunnasta on yhdenmukainentarkennettujen yleisten terveysliikuntasuosituksienkanssa [160].• Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta [161]ja sähköinen tausta-aineisto.Lihavuus– Vähäenergiaisen ruokavalion avulla saavutettunoin 4 %:n laihtuminen alentaa liikapainoistenhypertensiivisten henkilöidensystolista ja diastolista verenpainetta noin6/3 mmHg ja pienentää lääkehoidon tarvetta[100, 162] B , [163].• Ruokavalion ja lisätyn liikunnan yhdistelmälläaikaansaadun laihtumisen vaikutuksetverenpaineeseen ovat ilmeisestisamansuuruisia kuin pelkän dieetin vaikutukset[163] C .– Laihdutuslääke orlistaatin avulla saavutettulaihtuminen alentaa verenpainetta vähemmänkuin ruokavalion avulla saavutettu,mutta laihtuminen sibutramiinin avullanostaa verenpainetta lievästi [100, 162] B ,[163].– Liikapainon vähentäminen, jota voidaantäydentää vähänatriumisella dieetillä, näyttääpienentävän sydämen vasemman kammionmassaa [132, 133] C .– Pitkäaikaiseen edulliseen verenpainetulokseentarvitaan laihtumisen ohella myös pysyviäravinnon laadullisia muutoksia, erityisestisuolan käytön vähentämistä.• Natriumrajoitus [164] C ja kalan syönninlisääminen [165] C tehostavat laihduttamisenvaikutusta kohonneeseen verenpaineeseen.– Ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten lihavuus[68].Alkoholi– Viikoittain vähintään 240 g absoluuttista alkoholia(vastaa 21:tä ravintola-annosta) al-Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

koholia kuluttavien henkilöiden verenpaineon 3–4 / 2–3 mmHg suurempi kuin täysinraittiiden tai alle 240 g käyttävien [166].– Runsas alkoholinkäyttö lisää aivohalvausvaaraa[110, 167] ja voi vähentää verenpainelääkityksen tehoa [168].– Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen21–28 alkoholiannoksella viikossa (keskimäärin3–4 annoksella päivässä) alentaakohonnutta verenpainetta keskimäärin3/2 mmHg [169–173] B .– Vaikka kohtuulliseen alkoholinkäyttöön onliittynyt erityisesti epidemiologisissa tutkimuksissapienempi sepelvaltimotautiriski[174], ei tällä perusteella voida suosittaaalkoholinkäytön aloittamista.– Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisenhoito.Rentoutus– Erilaisten rentoutus- ja biopalauteohjelmienja akupunktuurihoidon pitkäaikaisvaikutuksistaverenpaineen alentajina ei oleselvää näyttöä [175–181].Elintapamuutosten tavoitteet ja toteuttaminen– Kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoakoskevat elintapaohjeet on esitetty taulukossa3.– Natriumin keskimääräistä päivittäistä saantiatulee vähentää alle 2 000 mg:aan (ruokasuolaaalle 5 g) [32].• Tavoitteeseen päästään* korvaamalla runsassuolaiset elintarvikkeettuotteilla, joissa on pakkausmerkintä”vähemmän suolaa” tai ”suolaavähennetty” [182]. Sydänliiton sydänmerkkiauttaa valitsemaan tällaisiatuotteita; ks. Sydänliiton internetsivutwww.sydanmerkki.fi* luopumalla suolan käytöstä ruoanvalmistuksessaja ruokapöydässä.– Noin kolmannes hypertensiivisistä miehistäja puolet hypertensiivisistä naisista saa ravinnostaankaliumia suositeltua vähemmän[183].• Kaliumin saantia voidaan kasvattaa lisäämällä* täysjyväviljavalmisteiden* kasvisten* marjojen ja* hedelmien käyttöä.– Maitovalmisteiden päivittäinen käyttö turvaayleensä kalsiumin riittävän saannin.• Kalsiumlisää suositellaan, jos maitovalmisteidenkäyttö on vähäistä.– Rasvan määrä ja laatu saadaan suositusten(taulukko 3) mukaiseksi seuraavasti:• Valitaan rasvattomia tai vain vähän tyydyttynyttärasvaa sisältäviä elintarvikkeita.• Käytetään kohtuullisesti margariinia jakasviöljyä.• Kahdella viikoittaisella aterialla rasvaistakalaa varmistetaan kalarasvojen riittäväsaanti.• n-3-sarjan monityydyttymättömien rasvojensaantia voidaan lisätä myös käyttämällärypsiöljyä ja rypsiöljypohjaistamargariinia.– Kohonnutta lepoverenpainetta voidaanvähentää kohtuullisesti kuormittavalla kestävyystyyppiselläliikunnalla, esimerkiksireippaalla kävelyllä, jonka kesto on vähintään30 minuuttia (yhtenä tai useampanajaksona) ja joka toistuu useimpina päivinäviikossa, mieluiten päivittäin [159].– Liikapainoisia (painoindeksi 25–29,9 kg/m 2 ) ja lihavia (painoindeksi vähintään30 kg/m 2 ) tulee kannustaa laihtumaan tavoitteena5–10 %:n vähenemä lähtöpainosta[68, 184].– Alkoholin viikkokulutuksen tulisi olla enintään• miehillä 240 g (alle 21 ravintola-annosta)• naisilla alle 160 g (alle 14 ravintola-annosta).Ravitsemusohjeita kohonneen verenpaineenehkäisyyn ja hoitoon– Vältä suolaa ja suolaa sisältäviä mausteseoksiaruoanvalmistuksessa ja pöydässä.– Vältä runsassuolaisia elintarvikkeita. Valitseleivät, liha- ja kalajalosteet, juustot ja valmisruoatvähäsuolaisina (pakkausmerkintä”vähemmän suolaa” tai ”suolaa vähennetty”tai sydänmerkki).– Syö runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.13Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUSTauluKKo 3. Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa.TekijäTavoiteNatriumin saanti, mg/vrk

(ks. kohta Lääkkeiden annokset ja yhdistelmähoito).Lääkehoidon vaikutukset sydän- javerisuonitautitapahtumiin– Keskeistä sydän- ja verisuonitautitapahtumienja -kuolemien vähentämisessä onkohonneen verenpaineen tehokas alentaminen[192]. Tähän tarvitaan useimmitenyhdistelmähoitoa [193] (ks. kappaleLääke hoidon annokset ja yhdistelmähoito).– Systolisen verenpaineen alentaminen10 mmHg:llä ja diastolisen 5 mmHg:llälääkkein vähentää viidessä vuodessa aivohalvauksia30–40 % ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia16 % [194–196] A , iäkkäillä jakeski-ikäisillä suhteellisesti yhtä paljon [197].– Isoloituneen systolisen hypertension lääkehoitovähentää neljässä vuodessa sepelvaltimotapahtumiakeskimäärin 23 % ja aivohalvauksia30 % [198, 199] A .– Hoidot, joiden pohjana on ACE:n estäjä,ATR:n salpaaja, beetasalpaaja, diureettitai kalsiumkanavan salpaaja, vähentävätsydän- ja verisuonitautitapahtumia [196,200–204] A , [189, 203, 205–208].– Reniininestäjä aliskireeni [209], aldosteroniantagonistit [210], alfasalpaajapratsosiini ja sentraalisesti sympaattistajärjestelmää estävät lääkkeet klonidiini jamoksonidiini alentavat kohonnutta verenpainetta,mutta niiden vaikutuksista verenpainepotilaidenkardiovaskulaaritapahtumiinei ole tutkimusnäyttöä.• Alfasalpaaja doksatsosiini (ei käytössäSuomessa) vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia,aivohalvauksia ja sydämenvajaatoimintaa huonommin kuindiureetti [211].– Pitkävaikutteiset nitraatit alentavat systolistaverenpainetta, mutta ennusteesta hypertensiossaei ole tutkimusnäyttöä [212].Lääkehoidon aiheet– Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraaon aina pyrittävä pienentämään tehokkaanelintapaohjauksen avulla.– Lääkehoidon aloitustaso arvioidaan yksilöllisesti(KUVA 1).– Jos toistetuissa mittauksissa systolinen paineon vähintään 160 mmHg tai diastolinen100 mmHg tai suurempi, on kohonnuttaverenpainetta alentava lääkehoito aloitettavakaikille [195, 205, 213–215] A .– Lääkehoito on aiheellinen, jos systolinenpaine on 140 mmHg tai enemmän tai diastolinenpaine vähintään 90 mmHg, kun potilaallaon• diabetes• munuaissairaus, ks. Käypä hoito -suositusDiabeettinen nefropatia [88]• merkkejä kohde-elinvaurioista tai• kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonitauti.– Lääkityksen aloittamista tulee harkita, joselintapamuutoksista ja muihin vaaratekijöihinvaikuttamisesta huolimatta systolinenverenpaine ei laske alle tason 140 mmHgtai diastolinen alle tason 90 mmHg ja valtimotautikuolemanvaara on suuri (5 % taisuurempi kymmenessä vuodessa; suurenriskin potilas).– Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaranarviointiin käytetään SCORE-tutkimuksenvaaratekijätaulukoita [67, 216, 217]; ks.KUVA 2 ja sähköinen tausta-aineisto.– Käytettävissä on myös suomalainen riskilaskuriwww.thl.fi/finriski-laskuri, joka huomioiei-fataalitkin tapahtumat [218, 219].Kohonneen verenpaineen hoidontavoite– Hoidon tavoite on alentaa systolinen painevähintään tasolle alle 140 mmHg ja diastolinenpaine tasolle alle 85 mmHg [195, 205,213–215] A .– Hoitotavoite on alle 130/80 mmHg, jos potilaallaon diabetes tai munuaissairaus (ks.Käypä hoito -suositus Diabeettinen nefropatia[88]) tai jos potilas on sairastanutaivo halvauksen tai sydäninfarktin [1].• Jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munuaistautiinliittyy proteinuria yli 1 g/vrk, on hoitotavoite alle 125/75 mmHg[1, 88, 220].15Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUSVerenpainetaso1(mmHg)Vaararyhmä A Vaararyhmä B 2 Vaararyhmä C 2 Vaararyhmä D 2130-139/85-89Elintapaohjaus Elintapaohjaus ElintapaohjausElintapaohjaus(Lääkehoito 3 )140-159/90-99ElintapaohjausElintapaohjausElintapaohjaus(Lääkehoito 4 )Lääkehoito>160/>100 _ _Lääkehoito Lääkehoito LääkehoitoLääkehoitoVaararyhmä A, kohonneen verenpaineen lisäksi ei muita vaaratekijöitäVaararyhmä B, valtimotautikuolemanvaara 10 vuodessa < 5 % (ks. kuva 2)Vaararyhmä C, valtimotautikuolemanvaara 10 vuodessa ≥ 5 % (ks. kuva 2)Vaararyhmä D, diabetes, merkittävä sydän- ja verisuonisairaus tai merkkejä kohde-elinvauriosta1Vastaavat kotimittaustasot 5/5 mmHg pienempiä2Vaikuta myös muihin vaaratekijöihin3Harkitse lääkehoitoa, jos potilaalla on tyypin 1 diabetes tai munuaisten vajaatoiminta4Harkitse lääkehoitoa, jos valtimotautikuoleman vaara on elintapamuutosten ja muihin vaaratekijöihinvaikuttamisen jälkeen edelleen suuri (vähintään 5 % / 10 v)vaikutuksia [223].– Useimpia eri ryhmiin kuuluvia verenpainelääkkeitävoidaan yhdistää.– Jos verenpaineen lähtötaso on huomattavastikohonnut tai kyseessä on suuren riskinpotilas, on syytä aloittaa suoraan lääkeyhdistelmällätai siirtyä siihen nopeasti.• Suuren riskin verenpainepotilaillaACE:n estäjän ja kalsiumkanavan salpaajanyhdistelmä saattaa vaikuttaa sydän- javerisuonitautitapahtumiin suotuisamminkuin ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmä[224] B .• Suuren riskin verenpainepotilailla kalsiumkanavansalpaajan ja ACE:n estäjänyhdistelmä on vaikuttanut sydän- ja verisuonitapahtumiinedullisemmin kuinbeetasalpaaja-diureettiyhdistelmä [225].• Suuren riskin potilaita ei tulisi hoitaaACE:n estäjän ja ATR:n salpaajan yhdistelmällä,koska monoterapiaan verratkUVA1. Valintaa ohjaavat verenpainetaso sekä sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaran suuruus (jaettu vaaratekijöidenlukumäärän perusteella neljään vaararyhmään). Elintapaohjaus on aina liitettävä lääkehoitoon. Valtimotaudinvaara on laskettavissa kuvan 2 avulla.16– Korkea ikä ei vaikuta hoitotavoitteisiin, joskinyli 80-vuotiailla käytännön tavoite voiolla alle 150/85 mmHg [221].Lääkkeiden annokset jayhdistelmähoito– Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella.Jos ilmenee haittavaikutuksia, vaihdetaantilalle toinen lääke. Jos valittu lääke ei oleriittävän tehokas, lisätään mukaan pieniannos toiseen ryhmään kuuluvaa lääkettä[189].– Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmäalentaa kohonnutta verenpainetta enemmänkuin yhden lääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen[222] A .– Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmähoitoatavoitteen saavuttamiseksi [193].– Pienten annosten yhdistelmällä tavoitteetvoidaan saavuttaa ilman merkittäviä haitta-Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

NaisetMiehetTupakoimattomatTupakoijatIkäTupakoimattomatTupakoijatSystolinen verenpaine (mmHg)_ > 15 %10% - 14 %5 % - 9 %3 % - 4 %2 %1 %< 1 %Valtimotautikuolemanvaara10vuodessasuuren sairastuvuudenalueillaKolesteroli (mmol/l)kUVA 2. SCORE-taulukko: Kuolemaan johtavien valtimotautien 10-vuotisriski alueilla, joissa on suuri valtimotautiriskiarvioituna seuraavien riskitekijöiden perusteella: ikä, sukupuoli, tupakointi, systolinen verenpaineja kokonaiskolesteroli. (SCORE = Systematic Coronary Risk Evaluation). Käännetty suomeksi European Guidelineson Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice -suosituksen yhteenvedosta ja julkaistu virallisenakäännöksenä Suomen Lääkärilehdessä 2008;63(49, liite):1-51. Julkaistaan European Society of Cardiology-järjestön ja Suomen Lääkärilehden luvalla.tuna yhdistelmä lisää haittavaikutuksiavähentämättä sydän- ja verisuonitautitapahtumia[226].• Mikäli verenpaineen hallintaan tarvitaankolme lääkettä, mielekäs yhdistelmä onACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja yhdistettynädiureettiin ja kalsiumkanavansalpaajaan.• Hankalahoitoisessa hypertensiossa aldosteroniantagonisti(spironolaktoni 12,5–25 mg/vrk) voi olla tehokas [210, 227].– Syyt huonoon hoitovasteeseen on selvitettävä.• Ks. kohta Syyt kohonneen verenpaineenhuonoon hoitovasteeseen.Lääkkeen valinta eri sairausryhmissä– Lääke on valittava yksilöllisesti.– Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat• kohonneen verenpaineen vaikeusaste17Kohonnut verenpaine

TauluKKo 4. Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa. Muokattu artikkelista[1].Ei kohde-elinvaurioitaKomplisoitumaton essentiaalinen hypertensioACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti,(beetasalpaaja)Kohde-elinvaurio / sydän- ja verisuonisairausLVHMikroalbuminuria tai proteinuriaMunuaisten vajaatoimintaSairastettu aivohalvausSairastettu sydäninfarktiOireinen sepelvaltimotautiSydämen vajaatoimintaEteisvärinäToistuvaPysyväPerifeerinen valtimotautiACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureettiACE:n estäjä, ATR:n salpaajaACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, diureetti (furosemidi)ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureettiBeetasalpaaja, ACE:n estäjä (ATR:n salpaaja, jos ACE:n estäjä eisovi)Beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaajaACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, aldosteroniantagonistiATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, beetasalpaajaBeetasalpaaja, verapamiili (huom. ei näiden kahden yhteiskäyttöä)ACE:n estäjä, kalsiumkanavan salpaajaErityistilanteetDiabetesRaskaudenaikainen hypertensioAstmaACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureettiLabetaloli-beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaajaKalsiumkanavan salpaaja, ATR:n salpaaja, diureettiVasemman kammion hypertrofia (LVH)– Verenpainelääkitys pienentää vasemmankammion massaa ja seinämäpaksuuksia[263–271] A .– Vasemman kammion massan pieneneminennäyttäisi parantavan potilaan ennustetta[272, 273].– ATR:n salpaajan ja tiatsididiureetin yhdistelmänäyttäisi vähentävän enemmän vasemmankammion massaa ja aivohalvauksiakuin beetasalpaajan ja diureetin yhdistelmäpotilailla, joilla on LVH [252, 274].Sepelvaltimotauti– Hypertensio on tärkeä sepelvaltimotaudinvaaratekijä. Se lisää sydäninfarktin sairastaneidenuusia sydäninfarkteja ja sydänkuolemia[275, 276].– Beetasalpaajat ovat ensisijainen valinta sepelvaltimotautipotilaidenverenpainelääkkeeksi.• Beetasalpaajahoito vähentää sydäninfarktinsairastaneiden uusia sydäninfarktejaja sydänkuolemia noin 20 %[277].– Kalsiumkanavan salpaajat• Dihydropyridiinejä (amlodipiini, felodipiini,nisoldipiini) voidaan käyttää sepelvaltimotautipotilaidenverenpainelääkkeenäyhdistettynä beetasalpaajaan.• Nifedipiinin lyhytvaikutteisen muodonon yksinomaan käytettynä todettu huonontavanennustetta [278], eikä sitä tulekäyttää ilman beetasalpaajaa [279].• Tavanomaiseen beetasalpaajan sisältäväänsepelvaltimotautilääkitykseen liitettynäpitkävaikutteisen nifedipiinin [280,281] on osoitettu vähentävän kardiovaskulaarisiatapahtumia.• Verapamiili ja diltiatseemi on todettuturvalliseksi yksinään käytettyinä, elleipotilaalla ole sydämen systolista vajaatoimintaaeikä toisen tai kolmannen asteenAV-johtumisen häiriötä [282, 283] C .– ACE:n estäjät vähentävät sydäninfarktejaja äkkikuolemia noin 20 % potilailla, joillaon valtimoja ahtauttava sairaus tai diabetesja jokin muu sydän- ja verisuonisairauksienvaaratekijä [284] A .• Lääkitys ACE:n estäjällä tulisi aloittaa19Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS20kaikille sepelvaltimotautia sairastavillepotilaille, joilla on hypertensio [285,286] A .– ATR:n salpaaja voi korvata ACE:n estäjänniillä sepelvaltimotautipotilailla, joilleACE:n estäjä ei sovi [287, 288] A .Sydämen vajaatoiminta– Sydämen systolinen vajaatoiminta ja hypertensioesiintyvät harvoin samanaikaisesti.Sen sijaan sydämen diastolinen vajaatoimintaon yleinen kohonneen verenpaineenseuraus.– ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat ja diureetitovat ensisijaisia verenpainelääkkeitä.• Oireisen vajaatoimintapotilaan aloituslääkekohonneen verenpaineen hoidossaon diureetti [289].• ACE:n estäjät parantavat sydämen vajaatoimintaatai vasemman kammion toimintahäiriötäsairastavien ennustetta[290, 291] A .• ATR:n salpaajia voidaan käyttää hoidettaessasydämen vajaatoimintaa potevia,jotka eivät siedä ACE:n estäjää; ks. sähköinentausta-aineisto.– Beetasalpaajat (bisoprololi, karvediloli, metoprololi,nebivololi) vähentävät ACE:n estäjäänja diureettiin liitettyinä sydänkuolemiaja sairaalahoidon tarvetta [292–296] A .• Beetasalpaaja voidaan lisätä varovastilääkitykseen, kun vajaatoiminta on saatuhallintaan.– Aldosteroniantagonistit (spironolaktoni jaeplerononi) parantavat sydämen vaikeaavajaatoimintaa sairastavien ennustetta [297,298].– ATR:n salpaajan käyttö on aiheellista silloin,kun ACE:n estäjät aiheuttavat haittavaikutuksia[299, 300].Rytmi- ja johtumishäiriöt– Beetasalpaajat, diltiatseemi ja verapamiilivoivat ehkäistä hypertensiopotilaan eteisperäisiärytmihäiriöitä ja hidastaa nopeaneteisvärinän kammiorytmiä [301–303].Toisaalta näitä lääkeaineita on vältettävä,jos eteis-kammiojohtuminen on hidastunut.– ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat vähentäväteteisvärinän ilmaantumista sydämenvajaatoimintaa sairastavilla ja verenpainepotilailla.Ne saattavat myös vähentää eteisvärinänuusiutumista [304–311] C .Perifeerinen raajojen valtimosairaus– Kohonnutta verenpainetta alentava hoitovähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumienvaaraa perifeeristä raajojen valtimosairauttasairastavilla [312].– ACE:n estäjät vähentävät sydäninfarkteja,aivohalvauksia ja kuolleisuutta sydän- javerisuonitauteihin suuren riskin potilailla,joilla on perifeerinen valtimosairaus [312–314]. ACE:n estäjät saattavat pidentää katkokävelypotilaidenkävelymatkaa [315].– Beetasalpaajat eivät näytä heikentävän katkokävelypotilaidenkävelymatkaa eivätkäole vasta-aiheisia perifeeristä raajojen valtimosairauttasairastavilla [312, 316]. Niidenkäyttö on aiheellista samanaikaisen sepelvaltimotaudinyhteydessä [312].– Verisuonia laajentavat verenpainelääkkeet(ensisijaisesti dihydropyridiinityyppisetkalsiumkanavan salpaajat) voivat vähentääRaynaud’n oireyhtymää sairastavien raajaoireita[317].Aivoverenkierron sairaudet ja kognitiiviset toiminnat– Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentääaivohalvauksen sairastaneiden hypertensiopotilaidensairastumista uuteenaivohalvaukseen [318–320].• Eniten ennustenäyttöä on ACE:n estäjänja diureetin yhdistelmästä sekä ATR:nsalpaajaan pohjautuvasta hoidosta [321,322] B .• Ks. sähköinen tausta-aineisto eri verenpainelääkkeidenkäyttöön liittyvistä erityiskysymyksistä.• Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti[323].– Keski-iän kohonnut verenpaine on Alzheimerintaudin ennustetekijä [324].– Kohonneen verenpaineen alentamisesta onhyötyä kognitiivisten toimintojen kannalta[325] B .Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Munuaistaudit– ACE:n estäjiä ja ATR:n salpaajia suositellaanhypertension ensisijaislääkkeeksi munuaissairaudenyhteydessä, koska niidenon osoitettu hidastavan munuaissairaudenetenemistä tehokkaimmin [326]; ks. sähköinentausta-aineisto.– Melkein aina tarvitaan yhdistelmälääkitystäverenpainetavoitteeseen pääsemiseksi.Tällöin tulevat kyseeseen ensisijaisestikalsiumkanavan salpaajat. Hypervolemiankorjaamiseksi lääkitykseen on useimmitensyytä liittää diureetti.– Tiatsididiureetit menettävät kohonnuttaverenpainetta alentavan tehonsa munuaistenvajaatoiminnassa (seerumin kreatiniinipitoisuusyli 150 µmol/l), jolloin diureetiksivalitaan loop-diureetti (furosemidi).– Munuaisten vajaatoiminnassa kaliumiasäästäviä diureetteja tulee välttää hyperkalemiavaaranvuoksi.– Munuaisten vajaatoiminnassa sekä renovaskulaarisessahypertensiossa ACE:n estäjienja ATR:n salpaajien käyttö edellyttää seeruminkreatiniini- ja kaliumpitoisuuksienseurantaa.– ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhteiskäyttöäei suositella aloitettavaksi perusterveydenhuollossa.– Renovaskulaarisessa hypertensiossa arvioidaanpallolaajennuksen tai leikkaushoidontarve ja mahdollisuudet [327].– Ks. Käypä hoito -suositus Diabeettinen nefropatia[88].Astma ja keuhkoahtaumatauti– Diureetit, kalsiumkanavan salpaajat jaATR:n salpaajat soveltuvat astmaa taikeuhko ahtaumatautia sairastavien kohonneenverenpaineen hoitoon [328].• Diureetiksi suositellaan kaliumia säästävääyhdistelmädiureettia, koska beeta 2-reseptoriagonistit ja kortikoidit saattavataiheuttaa hypokalemiaa [329].– ACE:n estäjiä voidaan käyttää, mutta nesaattavat aiheuttaa kuivaa yskää ja lisätähengitysteiden hyperreaktiivisuutta ja sitenpahentavat astmaa tai laukaisevat sen [330].– Beetasalpaajat ovat yleensä vasta-aiheisia.• Pakottavissa tapauksissa, kuten sepelvaltimotaudissa,voidaan käyttää beeta 1-selektiivistä salpaajaa tai salpaajaa, jollalisäksi on beeta 2-agonistinen vaikutus[331]. Beetasalpaajien pitkäaikaisvaikutuksistaei ole riittävästi tutkimustietoa[332].Raskausajan kohonnut verenpaine– Kohonnut verenpaine raskauden aikana voiolla raskaudesta riippumaton, raskaudenindusoima (pre-eklampsia) tai näiden yhdistelmä.– Hypertension kesto on yleensä lyhytaikainen(alle kaksi kuukautta).– Hoidolla on merkitystä lähinnä äidin verisuonikatastrofienestossa [333].– Sikiön kannalta on varottava liiallista verenpaineenalentamista, ja lääkitystä on useinkevennettävä keskiraskaudessa, jolloin verenpainefysiologisista syistä laskee.– Verenpainelääkitys aloitetaan, jos systolinenpainetaso on yli 160 mmHg tai diastolinenpainetaso yli 105 mmHg tai pienemmilläpainetasoilla (yli 140/90 mmHg), jos potilaallaesiintyy oireita (esim. päänsärkyä, näköhäiriöitä)tai proteinuriaa tai turvotuksia.– Hoidolla tavoiteltava optimaalinen painetasoon alle 140/90 mmHg.– Lääkehoitona voidaan käyttää beetasalpaajia,yhdistettyä alfa- ja beetasalpaajaa(labetaloli) sekä verisuonia laajentaviapitkävaikutteisia kalsiumkanavan salpaajia[334–339] B .• Pelkän beetasalpaajan käyttö on aiheellista,jos potilas on takykardinen (syketaajuuson yli 90/min).• Diureetit ovat suhteellisesti vasta-aiheisia,koska ne pienentävät kiertävää veritilavuuttaja voivat heikentää istukantoimintaa.• ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat ovatvasta-aiheisia [340].Hypertensiivinen kriisi– Hypertensiivinen kriisi määritellään verenpaineenhuomattavaksi nousuksi, jossa systolinenpaine on yli 200 mmHg tai diastolinenpaine yli 130 mmHg.21Kohonnut verenpaine

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS22– Se jaetaan vaikeusasteen mukaan• hypertensiiviseen hätätilanteeseen ja• kiireellistä hoitoa vaativaan tilaan.– Hypertensiivinen hätätilanne• Keskeisiä kohde-elinlöydöksiä ja -oireitaovat* sydäniskemia* sydämen vajaatoiminta* aivo-oireet* munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta* verenvuodot silmän verkkokalvoissa* aortan dissekoituminen.• Hoidon tavoitteena on alentaa verenpainettaturvalliselle tasolle kohde-elintenverenkiertoa vaarantamatta. Potilaatkuuluvat päivystystapauksina erikoissairaanhoitoon.• Hoidossa tarvitaan useimmiten suoneenannettavaa lääkitystä.* Erikoissairaanhoidossa käytettävissäovat■ labetaloli■ natriumnitroprussidi■ glyseryylinitraatti■ klonidiini.* Ks. sähköinen tausta-aineisto.* Avohoidossa ensihoitona voidaankäyttää keskipitkä- tai pitkävaikutteistakalsiumkanavan salpaajaa.– Avohoidossa voidaan hypertensiivisen kriisinhoitoon käyttää keskipitkä- tai pitkävaikutteistakalsiumkanavan salpaajaa. Sitä eisaa pureskella.– Hypertensiivisen kriisin kiireellisessä tilassapotilaat ovat yleensä oireettomia ja vaikeatkohde-elinlöydökset puuttuvat.• Tähän mennessä ei ole tehty tutkimusta,joka osoittaisi, että verenpaineen nopeastalaskusta olisi hyötyä. Ei ole tutkimusnäyttöäsiitä, että jokin lääkeryhmä olisitoista parempi sairastuvuuden tai kuolleisuudenvähentäjä [341].• Verenpainelääkitys aloitetaan Käypä hoito-suosituksen yleisten periaatteidenmukaisesti. Hoitovaste tarkistetaan 1–3vuorokauden kuluessa [342].Yli 80-vuotiaat– Iäkkäät ovat hyvin heterogeeninen joukkotäysin toimintakykyisistä monisairaisiin jadementoituneisiin laitospotilaisiin. Tämätäytyy ottaa huomioon kohonneen verenpaineenhoitoa ja sen merkitystä arvioitaessa[343].– Nuorempana aloitettua ja hyvin sopivaaverenpainehoitoa ei pidä muuttaa pelkänikääntymisen perusteella.– Iäkkäillä matala verenpaine voi paradoksaalisestiolla huonon ennusteen merkki[344–347] ja liittyä heikentyneeseen kognitioon[348]. Nämä yhteydet voivat johtuaverenpainetta alentavista taustasairauksista,esimerkiksi sydämen pumppaustoiminnanheikentymisestä [349] tai aiemman kohonneenverenpaineen vaikutuksesta [348].• 80 vuotta täyttäneiden miesten (41 %:llasepelvaltimotauti, 18 %:lla aivovaltimotauti)seurantatutkimuksessa kuolleisuusnäytti suurenevan niillä, joilla hoidettuverenpaine oli alle 130/70 mmHg [350].– Suhteellisen hyväkuntoisilla yli 80-vuotiailla(keskimäärin 84 vuotta) kohonneenverenpaineen alentaminen lääkityksellävähentää merkittäviä kardiovaskulaaritapahtumiaja kokonaiskuolleisuutta [221,351] B .– Valtimosairaus on kohonneen verenpaineenhoidon aihe, mutta nimenomaan yli80-vuotiailla potilailla tehtyjä tutkimuksiaei ole käytettävissä.– Korkea ikä ei vaikuta hoitotavoitteisiin, joskinyli 80-vuotiailla käytännön tavoite voiolla alle 150/85 mmHg [221]. Ei ole kuitenkaansuljettu pois mahdollisuutta, ettäalemmasta tavoitteesta (systolinen painealle 140 mmHg) voisi olla lisähyötyä.– Diastolisen paineen suositeltavasta alarajastaiäkkäillä ei ole yksimielisyyttä [352,353].• Yhden tutkimuksen [354] mukaan iäkkäidenpotilaiden diastolista painettavoidaan hoidolla laskea turvallisesti55 mmHg:iin, sepelvaltimotautia sairastavillaei kuitenkaan todennäköisesti alle70 mmHg:iin.Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

• Hoidon tehokkuutta on arvioitava yksilöllisestipotilaan oireita seuraten.– Ortostaattinen hypotensio ja toisaalta valkotakki-ja pseudohypertensio on pidettävämielessä hoitoa harkittaessa (ks. kohta Kohonneenverenpaineen luokittelu).– Ennen lääkityksen aloitusta ja aina lääkemuutostenyhteydessä on mitattava verenpainemyös pystyasennossa.– Erityisesti iäkkäiden hoidossa on huomioitavamyös muiden kuin varsinaisten verenpainelääkkeidenverenpainetta alentavatvaikutukset.– Neljästä verenpaineen hoitotutkimuksestatehdyn meta-analyysin [325] mukaan (mukanamyös HYVET-tutkimus [325]) verenpaineenalentamisesta on hyötyä myös kognitiivisensuorituskyvyn kannalta.Muut lääkkeet– Asetyylisalisyylihapon (100 mg/vrk) käyttöäsuositellaan, jos potilaalla on diabetes[355] tai vaara kuolla sydän- ja verisuonisairauteenon suuri (yli 5 % kymmenenvuoden aikana) ja hoidonaikainen verenpainetasoon alle 150/90 mmHg eikä ASAhoidolleole muita vasta-aiheita [193],[356–358] A .– Dyslipidemialääkitys: ks. Käypä hoito -suositusDyslipidemiat [236].Syyt kohonneen verenpaineenhuonoon hoitovasteeseen– Sitoutumattomuus hoitoon• potilaasta johtuva• hoitoprosessista johtuva– Lääkehoidon tehottomuus• riittämätön lääkeannos tai huono lääkeyhdistelmä• puutteellinen diureettihoito ja tilavuuskuormitus• yksilölliset erot lääkevasteissa• lääkeaineinteraktiot– Verenpainetta nostavat ulkoiset tekijät• suola, lihominen, puutteellinen elintapahoito• alkoholi, tupakka, huumeet• lakritsiuutetta sisältävät tuotteet• verenpainetta kohottavat lääkkeet– Mittausongelmat (ks. edellä kappale Verenpainetasonluokittelu)• valkotakkihypertensio• piilevä hypertensio• pseudohypertensio– Sekundaarinen hypertensio (ks. edellä omakappale)– Lisätietoa [359, 360]Lääkityksen vähentäminen jalopettaminen– Lääkityksen asteittaista vähentämistä jajopa lopettamista voidaan harkita, jos verenpaineon lievässä komplisoitumattomassahypertensiossa pysynyt toteutuneiden elintapamuutostenja lääkehoidon vaikutuksestaoptimaalisena (alle 120/80 mmHg)ainakin yhden vuoden ajan.– Jos lääkitys lopetetaan, verenpainetta onsen jälkeen ehdottomasti seurattava huolellisesti,koska se saattaa kohota uudelleen[361].Seuranta– Verenpainepotilaan seurannassa arvioidaanelintapamuutosten ja lääkehoidon toteutumista,hoidon siedettävyyttä ja tavoitteidensaavuttamista.– Seurantakäyntien taajuuteen vaikuttavat• kohonneen verenpaineen hoitotaso• kohde-elinvauriot• potilaan muut sairaudet.– Kohonneen verenpaineen seurannan taajuushoitotason mukaan• 1. Hyvä hoitotaso (alle 140/85 mmHg)* Vuosittain yksi seurantakäynti lääkärilläja kotimittausten toteutumisenmukaan 1–4 käyntiä hoitajalla• 2. Kohtalainen hoitotaso (140/85–159/99 mmHg)* Seurantakäynnit lääkärillä kuudenkuukauden ja hoitajalla kolmen kuukaudenvälein, kunnes hoitotasapainohyvä ja elintavat ja muut vaaratekijäthallinnassa23Kohonnut verenpaine

Suomalaisen Lääkäriseuran DuoDEcimin ja Suomen VerenpaineyHDistys ry:n asettama työryhmäPuheenjohtaja:Antti Jula, lkt, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, ylilääkäriTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, TurkuJäsenet:Ilkka Kantola, lkt, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, hallinnollinen osastonylilääkäriTYKS:n sisätautien klinikkasEPPo lEHto, lt, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäriKYS:n sisätautien klinikkaEero mErvaala, lt, professoriHelsingin yliopiston biolääketieteen laitos, farmakologiaKaj mEtsärinne, lkt, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, ylilääkäriTYKS:n sisätautien klinikkaIlkka Pörsti, lt, professori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriTampereen yliopisto ja TAYS:n sisätautien klinikkaTimo Strandberg, lkt, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäriOulun yliopiston terveystieteiden laitos, geriatria ja OYS:n yleislääketieteen yksikköIlkka Tikkanen, lkt, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriHYKS:n sisätautien klinikkaTuula Tikkanen, lkt, dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäriLaakson sairaala, HelsinkiKatriina Kukkonen-Harjula, lkt, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, vanhempi tutkijaUKK-instituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja)Asiantuntijat:Frej Fyhrquist, lkt, professori, sisätautien erikoislääkäriHelsingin yliopiston sisätautien klinikkaRisto Kaaja, lkt, professori, sisätautien erikoislääkäriTurun yliopisto ja Satakunnan keskussairaalaMika Kastarinen, lt, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäriKYS:n sisätautien klinikkaSirkka kEinänen-Kiukaanniemi, lkt, professori, yleislääketieteen erikoislääkäriOulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitosPirjo Koivisto, mmm, ravitsemusasiantuntijaSuomen Sydänliitto ry, HelsinkiEino Luostarinen, ll, yleislääketieteen erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, ylilääkäri-aluekouluttajaPeruspalvelukeskus OIVA, Asikkalan terveysasemaMarkku S. Nieminen, lkt, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäriHYKS:n Meilahden sairaala, sisätautien toimialatEEmu Niiranen, lt, apulaislääkäriTYKS:n sisätautien klinikkalEo Niskanen, lkt, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäriKYS:n sisätautien klinikkaJyrki Olkinuora, ll, sisätautien erikoislääkäriMunkkivuoren Lääkärikeskus Dextra, HelsinkiHeikki Ruskoaho, lkt, professoriOulun yliopiston farmakologian ja toksikologian laitosJorma Takala, lkt, emeritusprofessori, yleislääketieteen erikoislääkäriKuopion yliopistoJaakko TuomilEHto, lkt, professoriHelsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos25Kohonnut verenpaine