LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen ... - Lahti

LATU maahanmuuttajille -projektinarviointitutkimuksen väliraporttiLeila PartanenPekka RissanenElokuu 2005ISBN 951-849-591-2

SISÄLLYSALUKSI........................................................................................................... 31. LATU -PROJEKTIN LÄHTÖKODAT.......................................................... 31.1 PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET............................................................. 31.2 PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ................................................................ 52. MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN............................................. 72.1 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖMARKKINATILANNE ............................................... 72.2 TYÖLLISTYMISEN ESTEITÄ JA KEINOJA TYÖLLISTYMISEEN .............................. 73. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT ............................................................. 93.1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET.................................. 93.2 TUTKIMUKSESSA SOVELLETTU LÄHESTYMISTAPA........................................ 103.3 TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT ...................................................... 124. TUTKIMUKSEN VÄLITULOKSIA ............................................................ 144.1 PROJEKTIN TOTEUTUS JA ETENEMINEN ..................................................... 144.2 TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIEN PARANEMINEN ...................................... 154.2.1 Projektin toimintakonsepti.............................................................. 154.2.2 Projektin päättäneiden maahanmuuttajien polut............................ 204.2.3 Maahanmuuttajien kokemuksia LATU -projektista......................... 244.2.4 Hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden haasteita .................................. 294.3 MUU AKTIIVISUUTTA JA OSALLISUUTTA KEHITTÄVÄ TOIMINTA........................ 334.4 VERKOSTOTYÖN KEHITTÄMINEN ............................................................... 344.5 HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMINEN .............................................. 354.6 PROJEKTIN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISNÄKYMÄT........................ 365. JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA .......................... 38LÄHTEET ..................................................................................................... 402

AluksiLATU maahanmuuttajille -projekti on Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettu maahanmuuttajienkotoutumista ja työllistymistä edistävä verkostohanke Lahdessa, jonka ensimmäinenvaihe toteutettiin 1.10.2000 -31.12.2003. Projektissa on edistetty maahanmuuttajientyöllistymistä ja aktiivista elämäntapaa mm. ohjauksen ja neuvonnan, koulutusten, työvoimapoliittistentoimenpiteiden ja kerhotoiminnan avulla sekä kehitetty verkostoyhteistyötä.Projekti sai jatkorahoituksen 1.1.2004 alkaen, jonka turvin projektin toiminta jatkuu31.12.2006 saakka.LATU -projektin yhtenä osa-alueena on tutkimus, jonka toteuttajana ensimmäisen projektivaiheenaikana on ollut Tiedonpuu ry. Sosiaalikehitys Oy vastaa projektin jatkohankkeenarviointitutkimuksesta, jonka ensimmäisen vaiheen tuloksia käsillä oleva väliraportti kuvaa.Tutkimuksen tehtävänä on tukea projektin ohjausta ja vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteenaon tuottaa kokonaiskuva hankkeen etenemisestä ja kehittymisestä toteutuksensa aikanasekä tuloksista ja vaikutuksista. Ensimmäinen vaihe tutkimuksesta on toteutettu vuoden2005 kevään ja kesän aikana. Sen tarkoituksena on toimia LATU -projektin kokonaisuuttaselvittävänä kartoitusvaiheena, jonka pohjalta tarkastelua syvennetään tutkimuksen jatkovaiheessavuonna 2006.1. LATU -projektin lähtökodat1.1 Projektin tausta ja tavoitteetLATU -projektin taustalla on maahanmuuttajien määrän nopea kasvu Lahdessa sekämaahanmuuttajien kantasuomalaisia heikompi työllisyystilanne. Vuoden 2004 lopussa tilastokeskuksenmukaan Lahdessa asui 2641 ulkomaalaista, mikä on 2,7 % koko kaupunginväestöstä. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli neljällä sadalla. Lahdessa onkinSuomen kaupungeista kuudenneksi eniten ulkomaalaisia. Lähes puolet Lahdessa asuvistaulkomaalaista on venäläisiä ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset ja virolaiset.Koko maassa maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut 2000-luvulla noin 28 prosenttiin.Lahdessa maahanmuuttajien työttömyysaste oli Päijät-Hämeen työvoimatoimiston arvionmukaan vuonna 2002 noin 40 %.3

Lahdessa maahanmuuttajien määrän kasvun mukanaan tuomiin haasteisiin on pyritty vastaamaanmm. verkostoyhteistyötä kehittämällä. Kaupungissa on vuodesta 1995 asti toiminutmaahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten verkostotyöryhmä. LATU -projektin ideointialkoi työryhmässä keväällä 1999. Ratkaisuja kaivattiin erityisesti nuorten sekä vajaatyökykyistenmaahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen.Projektin varsinaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin Lahden alueen maahanmuuttajat; erityisestinuoret maahanmuuttajat, pakolaiset ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat sekä vajaatyökykyisettai työrajoitteiset maahanmuuttajat.Projektin keskeisenä tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia.Myös kotouttamislain mukaisten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteidensekä verkostoyhteistyön kehittäminen ovat olleet projektin alusta saakka tavoitteena.Jatkohankkeen käynnistyessä tavoitteita muotoiltiin joiltain osin uudelleen. Liipolanasuinalueella tehtävän maahanmuuttajatyön sijaan päätettiin keskittyä yleisemmin syrjäytymisvaarassaoleviin maahanmuuttajiin, kuten pakolaisnaisiin. Syynä tähän oli se, ettäLiipolan alueella oli jo saavutettu hyviä tuloksia, mikä näkyi mm. maahanmuuttajien aktiivisuudenkasvuna, ja tarvetta LATU -projektin toiminnalle alueella ei enää ollut. Maahanmuuttajienyhdistystoiminnan kehittämisestä luovuttiin, koska toiminta ei ottanut yrityksistähuolimatta tulta alleen. Tämän tilalla pyritään vahvistamaan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksiayksittäisten resurssihenkilöiden avulla. Uutena tavoitealueena projektisuunnitelmassaon suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Vuosien2004-2006 projektisuunnitelmaan tavoitteet on kirjattu seuraavasti: parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia kehittää kotouttamislainmukaisia rinnastettavia toimenpiteitä edistää syrjäytymisvaarassa olevien maahaanmuuttajien mahdollisuuksia omaehtoiseenselviytymiseen ja elämänhallintaan kehittää verkostoyhteistyötä ( kumppanuus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö) lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistää suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita kehittää uusia, pysyviä tukimuotoja ja toimintamalleja kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksiProjektissa työskentelee kokopäiväinen projektipäällikkö ja projektiassistentti sekä työllistämistuellapalkatut kaksi maahanmuuttajataustaista projektityöntekijää.4

1.2 Projektin toimintaympäristöMaahanmuuttajien kotouttamistyölle luotiin lainsäädännölliset puitteet vuonna 1999, jolloinastui voimaan maahanmuuttajien kotouttamislaki. Laissa säädetään kotouttamista edistävistätoimenpiteistä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat osallistua taloudelliseen,sosiaaliseen ja poliittiseen elämään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kuntienvastuulla on laatia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotouttamisohjelma, joka sisältäämaahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kohdistuvat tavoitteet, toimenpiteet javoimavarat. Yksilötasolla maahanmuuttajilla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolmenensimmäisen maassaolovuoden ajan. Suunnitelmassa sovitaan kotoutumista edistävistätoimenpiteistä. LATU -projekti on yksi toimija Lahdessa, joka tarjoaa ja kehittää kotoutumistaedistävää toimintaa kotouttamislain ja Lahden kaupungin kotouttamisohjelman puitteissa.Kotouttamislain toteutumisen seurannassa (VNS 5/2002vp) laki todettiin toimivaksi ja tarpeelliseksi,mutta samalla todettiin sen toimeenpanoon liittyvän keskeneräisyyttä. Ongelmallisenaon koettu mm. eri viranomaistahojen vastuukysymysten epäselvyys. Kotouttamislakiinonkin suunnitteilla muutoksia liittyen mm. vastuualueiden määrittelyyn. Maahanmuuttajienkotoutumiskoulutusten riittämättömyys ja oikea kohdentuminen ovat myös olleetkeskeisiä ongelmia, joihin on pyritty hakemaan ratkaisuja. Erityisesti työvoiman ulkopuolellaolevien maahanmuuttajien, kuten lasten ja nuorten sekä vanhusten ja kotiäitienkotoutuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Väliinputoajia ovat myös luku- ja kirjoitustaidottomatja vajaakuntoiset maahanmuuttajat. Yhtä ratkaisua koulutuksen riittämättömyyteenon haettu kotouttamislaissa säädetystä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavastakoulutuksesta. Rinnastettava koulutus voidaan koota eri osatoimenpiteistä, kutenomaehtoisesta koulutuksesta tai harjoittelusta, mutta edellytyksenä on, että vähintään puolettoimenpiteestä on koulutusta. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voitaisiin ohjatajoustavasti kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin myös silloin kuin työvoimakoulutusta eiole tarjolla. Työvoimatoimisto päättää koulutuksen rinnastamisesta osana kotoutumissuunnitelmaa.Tavoitteena on saada paikkakunnalla tarjolla oleva koulutus ja muut toimenpiteetmaahanmuuttajan kotoutumisen kannalta mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.Rinnastettavaan koulutuksen tarjonta ja osallistuvien määrä on kasvanut vuosi vuodelta.Valtakunnan tasolla rinnastettavaan koulutukseen osallistui vuonna 2001 1344 henkilöäja vuonna 2004 määrä oli jo 3571. (Yhteistyössä kotouttamiskoulutusta toteuttamaan,5

40). Lahdessa LATU -projekti on osaltaan ollut kehittämässä ja lisäämässä rinnasteistentoimenpiteiden tarjontaa.ESR–rahoitteiset hankkeet ovat olleet tärkeä lisä maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksienedistämisessä ja koulutusten kehittämisessä ( Arnkil & Nieminen et al. 2004 a,VNS 5/2002 vp). Tuoreen työ- ja opetushallinnon työryhmäraportin (Yhteistyössä kotoutumiskoulutustatoteuttamaan 2005, 35) mukaan Suomessa on käynnissä tällä hetkellä noin220 ESR-rahoitteista hanketta, joissa kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja palveluja.Kotoutumiskauden aikaisen koulutuksen kehittämiseen tähtääviä projekteja on kaudella2000-2004 ollut noin 38. LATU maahanmuuttajille -projekti kuuluu tavoite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuuteen2.3, joka on suunnattu heikoimmassa työmarkkina-asemassaoleville. Tavoiteohjelma ja ESR -säädökset asettavat projektille tietyt sisällölliset reunaehdotsekä hallinnolliset velvoitteet. Tässä tutkimuksessa ohjelman ja toimenpidekokonaisuudentavoitteisiin kiinnitetään huomiota vain siltä osin kuin se on varsinaisen tutkimustehtävänkannalta tarpeellista. Laajemman näkökulman ja vertailupohjan avaamiseksi tutkimuksessakuitenkin hyödynnetään aikaisempaa arviointi- ja selvitystietoa ESR–rahoitteisista maahanmuuttajaprojekteista.Väliarvioinnin sisällöllinen näkökulma on painottunut erityisesti LATU –projektin toimintaanmaahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Tämän tematiikan avaamiseksi seuraavassaluvussa tarkastellaan maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta sekä työllistymisenesteitä ja keinoja tutkimustiedon valossa.6

2. Maahanmuuttajien työllistyminen2.1 Maahanmuuttajien työmarkkinatilanneVielä 80-luvulla maahanmuuttajat työllistyivät hyvin ja heidän sosioekonominen tilanne olikeskimäärin parempi kuin valtaväestöllä. Työllisyystilanne heikkeni 90-luvulla ja on vähitellenparantunut 2000-luvulle tultaessa.(Forsander & Ekholm 2001, 62-63) Edelleen työttömyyson huomattavasti korkeampi kuin valtaväestöllä. Maahanmuuttajille tyypillistä ontyöttömyyden, aktiivitoimenpiteiden ja määräaikaisten työsuhteiden vuorottelu. Avoimilletyömarkkinoille työllistymistä on usein edeltänyt työvoimakoulutus ja erilaiset työllistämistoimenpiteet,kuten työharjoittelut. (VNS 5/2002 vp)Mikään yksittäinen syy ei riitä selittämään maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Eriryhmien kohdalla työllistymisessä on huomattavia eroja. Työvoiman kysynnän takia maahanmuuttaneidentyöllisyystilanne on luonnollisesti parempi kuin ei työvoimapoliittisistasyistä muuttaneiden. Eri kansalaisuusryhmien välillä on huomattavia eroja työllistymisessä.Maahanmuuttajista heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat pakolaisena maahantulleet. Yksi heidän työttömyyttään selittävä tekijä on, että heidän joukossaan on paljonvajaakuntoisia, koska Suomi on noudattanut kiintiöpakolaisten valinnassa humanitäärisiäperiaatteita. Noin 10 % viime vuosina vastaanotetuista kiintiöpakolaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia,joiden kotoutuminen ja kuntoutuminen on usein vaativaa ja asettaa rajoituksiatyömarkkinoille pääsemiseen ( Forsander & Ekholm 2001, 63)2.2 Työllistymisen esteitä ja keinoja työllistymiseenMaahanmuuttajien työmarkkina-asemaa on selitetty maahanmuuttajien resursseilla, työelämänmuutoksilla ja syrjinnällä työelämässä. Työelämän kannalta tarpeellisia resurssejaovat ainakin kielitaito, ammattitaito, kulttuurinen kompetenssi ja sosiaaliset kyvyt sekä valtayhteiskunnanverkostojen hallinta. (Forsander & Ekholm 2001, 64) Riittävää suomen kielentaitoa pidetään yleensä työllistymisen perusedellytyksenä. Kieli- ja ammattitaitovaatimuksiavoidaan käyttää myös ulkomaalaistaustaista työnhakijaa syrjivästi. Vaikka ammattitaito-ja työtaidot olisi testattu hyviksi, muualla hankittuun koulutukseen ja työkokemukseensuhtaudutaan suomalaisilla työmarkkinoilla usein kielteisesti. Maahanmuuttajien työmark-7

kina-asemaa tutkinut Annika Forsander kysyykin kriittisesti missä määrin työnhakijaltavaaditut ominaisuudet heijastelee työn asettamia vaatimuksia ja missä määrin on kysymyskeinosta rajata tietty hakijaryhmä, kuten maahanmuuttajat ulkopuolelle. (Forsander 2000,169) Useimmat suomalaisten työmarkkinoiden portinvartijat vaativat luotettavaa osoitustaammattitaidosta näyttöjen kautta. Tämä on heidän mielestään yleensä yhtä kuin Suomessahankittu työkokemus tai koulutus (Forsander 2002, 216-217).Tutkimusten mukaan muodollisten vaatimusten lisäksi myös ns. informaali kelpoisuus elisuomalaisen työelämän sosiaalisen, kulttuurisen ja asenteellisen koodin hallitseminen ontärkeää. Työelämän rakenteelliset muutokset, kuten palvelusektorin laajeneminen ja tiimityöedellyttävät työntekijöiltä toimintaympäristön kielen ja kulttuurin hallintaa. Kulttuurinenja sosiaalinen osaaminen korostuu työelämässä yhä enemmän ja maahanmuuttajilta vaaditaankin”suomi-spesifiä” kompetenssia, jota maahanmuuttajan on vaikea saavuttaa.(Forsander 2002, 234-240) Maahanmuuttajien täytyy ensin kyetä näyttämään ammattitaitonsaja sopivuutensa ja vasta sen jälkeen hänelle suodaan tilaisuuksia työllistymiseen jaetenemiseen ulkomaalaisuudesta huolimatta. Ammattitaitoa vastaavaan työpaikkaan työllistymisessäon valtaväestön ja erityisesti oman alan verkostojen hallinta tärkeää. Maahanmuuttajiltayleensä puuttuvat nämä verkostot ainakin maassa oleskelun alkuvaiheessa.(Forsander& Ekholm 2001, 64-65)Timo Jaakkola on tutkimuksessaan Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt työhönotossaja työelämässä selvittänyt mm. maahanmuuttajien työllistymisstrategioita ja – kanavia sekäsitä millaista syrjintää työhönottovaiheessa esiintyy. Tutkimuksen maahanmuuttajien tärkeimmätrekrytointikeinot olivat suomalaisten ystävien ja tuttavien kautta saadut kontaktitja työvoimatoimiston palvelut. Samoin kuin valtaväestöstä tuleva työnhakija maahanmuuttajatarvitsee puolestapuhujakseen henkilön, jolla on kontakteja työmarkkinoille. Työvoimaneuvojienja kouluttajien rooli voi tässä olla merkittävä. Myös ulkomaalaisten ystävienkautta on löydetty töitä (ketjutyöllistyminen), mutta joka harvoin vastaa omaaalaa.(Jaakkola 2000, 42-43, Forsander 2002, 30)8

3. Tutkimuksen lähtökohdat3.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymyksetKäsillä olevaa tutkimusta voidaan luonnehtia projektin kehittämistä tukevaksi arviointitutkimukseksi.Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkija toimii toteutusorganisaatiosta riippumattomanaja ulkopuolisena tahona, mutta tuo samalla projektiin oman tulkintansa sen etenemisestätoimien peilinä ja kriittisen kehittämispalautteen antajana. Tutkimus toteutetaan kaksivaiheisesti,siten että ensimmäinen väliraportti valmistuu syyskuussa 2005 ja loppuraporttiprojektin päätösvaiheessa vuoden 2006 loppupuolella.Ensimmäinen tutkimusvaihe toimii eräänlaisena kartoitusvaiheena, jonka tarkoituksena onmuodostaa kokonaiskuva projektin etenemisestä ja tähänastisista tuloksista alla olevassataulukossa olevien tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa painottuutiedon tuotanto ja kehittämispisteiden paikantaminen projektin kehittämisprosessin tueksi.Koska LATU -projekti on tavoitteiltaan ja osa-alueiltaan laaja-alainen projekti ensimmäinenvaihe tutkimuksesta on painottunut erityisesti projektin työllistymistä edistävään toimintaan.Toisessa vaiheessa painopiste on tulosten ja vaikutusten arvioinnissa, jonka lisäksi tavoitteenaon syventää ensimmäisessä vaiheessa tehtyä työtä sekä fokusoida tutkimuskohdettaniihin teemoihin, jotka ensimmäisen vaiheen jälkeen ovat osoittautuneet lisäanalyysiätarvitseviksi.Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvien käytäntöjen paikantamiseen ja juurruttamiseensekä asiakasnäkökulmaan. Taustalla hyödynnetään uusimpia tutkimuksiamaahanmuuttajien työllistymisestä sekä arviointi- ja selvitystietoa maahanmuuttajatyönhyvistä käytännöistä. Tutkimussuunnitelman mukaisesti päätutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset:9

hystä, joka toimii myös tässä tutkimuksessa väljänä, tarkastelunäkökulmia avaavana viitekehyksenä.Kuvio 1.3. Strategiaulottuvuus- kytkentä alan ja alueenstrategioihin2. Verkostot ja kumppanuus- kumppanit- yhteistyötoimijat5.Toimeenpano- johtaminen- prosessit- toteutus4. Emo-toiminnot- integroituminen- uudet mallit, juurruttaminen1. Asiakkaat- osallisuus- aktivoituminen- asiakasvaikutuksetProjektin vaikuttavuutta on LATU -projektin tutkimuksessa jäsennetty niin, että siinä erottuukaksi osatekijää: asiakasvaikuttavuus ja toimintamallien ja -järjestelmien kehittyminen.Lisäksi tarkastelutapa pitää sisällään kaksi aikaan sidottua tasoa, projektin aikaisen ja projektinjälkeisen vaikuttavuuden. Kuvio 2 havainnollistaa tätä asetelmaa. LATU -projektintutkimuksessa tämä tarkastelutapa tarkoittaa sitä, että projektin asiakasvaikuttavuutta tutkitaanensinnäkin siitä näkökulmasta, millaisia vaikutuksia projektiin osallistumisella onollut asiakkaan kannalta projektiin osallistumisen aikana (esim. rohkaistuminen, aktivoituminen).Toiseksi selvitetään sitä, millaisia pysyvämpiä muutoksia asiakkaan elämässä ontapahtunut projektin myötävaikutuksella (esim. työllistyminen, parantunut kielitaito). Ensimmäisenasteen vaikutukset toimintajärjestelmiin puolestaan tarkoittavat projektin aikanatoimivia ja kehittyneitä toimintamalleja ja verkostoja ym. Toisen asteen vaikuttavuus siirtäähuomion näiden käytäntöjen jatkumiseen ja juurtumiseen projektin jälkeen.11

Kuvio 2. Vaikuttavuuden ulottuvuudetProjektiMuut toimijat/projektit ym.Vaikuttavuus 1(Aktivoituminen)Vaikuttavuus 3(Projektivarainensosiaalinen pääoma)EnsimmäisenasteenvaikutuksetVaikuttavuus 2(SijoittuminenLisääntynyt inhimillinenpääoma)Vaikuttavuus 4(Juurrutettuintellektuaalinen jasosiaalinen pääoma)Toisenasteenvaikutukset3.3 Tutkimusaineistot ja -menetelmätArviointitutkimus pohjautuu projektin oman dokumentti- ja asiakirja-aineiston analyysin lisäksihaastatteluaineistoon. Tutkimus on varsinaisesti kohdistunut projektin jatkovaiheeseen,mutta projektin nykytilanteen ymmärtämiseksi tutkija on perehtynyt myös projektinaikaisempiin vaiheisiin dokumenttiaineiston ja työntekijähaastattelujen avulla. Tutkijalla onollut käytössään mm. projektin raportit, ohjausryhmän kokousmuistiot sekä projektin päiväkirjat.Tämän projektin vaiheita kuvaavan dokumenttitiedon sekundäärianalyysin eli toisenluennan avulla on luotu kokonaiskuva projektin etenemisestä ja kehittymisestä sekätoimintamalleista. Sekundäärianalyysissä muodostuneiden käsitysten täydentämiseksi jatarkentamiseksi tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on haastateltu projektin entisiä janykyisiä työntekijöitä (5 hlöä). Lisäksi projektin ohjausryhmän ja keskeiset yhteistyötahotkokoavassa dialogifoorumissa on kuultu eri tahojen näkemyksiä projektista 1 . Dialogifooruminaineistoa on täydennetty kahdella haastattelulla.1 Dialogifoorumityöskentely on monitoimijaisten projektien ja verkostojen yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämismenetelmä.Pähkinänkuoressa kysymys on verkoston eri toimijoille järjestettävästä yhteisestä kokoontumisesta,jossa tutkijat tai arvioitsijat toimivat välittäjinä. Yhteisen vuoropuhelun kautta toimijat rakentavat”moniäänistä” näkemystään projektista. Foorumityöskentely tuottaa jaetun käsityksen projektin tavoitteistasekä eletystä ja odotettavissa olevasta kehityskulusta.12

Arviointitutkimuksessa on painotettu asiakasnäkökulmaa siten, että projektin toiminnan jatoimintamallien tuloksellisuutta tarkastellaan asiakkaiden saaman hyödyn näkökulmasta.Projektissa on koottu kaikkien osallistujien seurantatiedot, jonka pohjalta on mahdollistaseurata kunkin osallistujan etenemistä projektin toimenpiteissä ja sijoittumista projektinpäätyttyä. Tämän aineiston pohjalta on tehty tilastollinen analyysi projektin vuoden 2004loppuun mennessä päättäneiden maahanmuuttajien osalta. Lisäksi tutkijalla on ollut käytössäänprojektin osallistujilta aikaisemmin kerätyn palauteaineiston yhteenvedot sekätyönantajilta saadut palautteet. Laadullista aineistoa on syvennetty projektin päättäneillemaahanmuuttajille tehdyillä case-haastatteluilla. Haastatteluissa on kuultu asiakkaan omatarina siitä mikä merkitys ja hyöty projektin toimenpiteillä on ollut hänen kotoutumis- ja työllistymispolullaan.Tutkimuksen jatkovaiheessa toteutetaan kattava sidosryhmä- ja yhteistyökumppanien puhelinhaastattelukierrossekä täydennetään ja laajennetaan asiakascase-haastatteluja. Lisäksijärjestetään toinen yhteistyötahoille suunnattu dialogifoorumi.13

joka aikaisemman maahanmuuttajasosiaalityön taustan tuoman tuttuuden lisäksi on edustanutyhteistyökumppaneille ja asiakkaille hankkeen jatkuvuutta.LATU -projekti on koko elinkaarellaan jo reilusti ylittänyt puolen välin ja lähenemässä lopetusvaihetta.Projektin kaarta tarkasteltaessa on nähtävissä, että projektissa on tehty myöstarvittavia korjausliikkeitä. Nämä konkretisoituvat uudessa vuosille 2004-2006 tehdyssäprojektisuunnitelmassa. Suunnitelmaa on korjattu niiden osa-alueiden suhteen, joita onpidetty ”valmiina” (Liipolan asuinalueen maahanmuuttajatyön kehittäminen) tai joideneteenpäin vieminen ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut (maahanmuuttajien yhdistystoiminnankehittäminen). Lisäksi suunnitelmaan on lisätty hyvien etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuudenedistäminen. Korjausliikkeet ovat olleet hyvin perusteltuja. Toisessa vaiheessapyrkimyksenä on ollut tiivistää ja syventää tavoiteosa-alueiden käsittelyä, muttatätä on jonkin verran vaikeuttanut henkilökunnan vaihtuminen. Projektin ydintoiminnoistaon viimeistään toisen vaiheen aikana tullut projektin vakiintunutta toimintaa (mm. henkilökohtaistensuunnitelmien teko, LATU -kurssit) ja uutta kokeileva kehittämisaspekti on jäänytjonkin verran taka-alalle. Projektin tuloksekkuuden kannalta tämä on ollut järkevää,sillä ydintoiminnot ovat osoittaneet toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. LATU -projektintoiminta näyttääkin vakiinnuttaneen paikkansa luontevaksi osaksi kaupungin maahanmuuttajatyötä.Seuraava vuosi on projektin päätösvuosi, jolloin tärkeimpänä kysymyksenä onprojektin toimintojen juurruttaminen.Seuraavissa luvuissa käsitellään projektin osa-alueita tähänastisten tulosten ja lupaaviltavaikuttavien käytäntöjen paikantamisen näkökulmasta.4.2 Työllistymismahdollisuuksien paraneminen4.2.1 Projektin toimintakonseptiLATU –projektin ydintoimintaa on työelämävalmiuksien parantamiseen ja työllistymiseentähtäävä toiminta, joka pohjautuu henkilökohtaisen suunnitelman tekoon ja askeleittainetenevän poluttamisen ideaan. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa tehdään henkilökohtaisetsuunnitelmat, joiden pohjalta heidät ohjataan tarpeita vastaaviin toimenpiteisiin. Projektinoma toimenpidetarjotin on melko laaja ja se kattaa kotoutumisen ja työelämäpolun15

eri vaiheissa olevien maahanmuuttajien tarpeita. Tarvittaessa asiakkaat on voitu ohjatamyös muiden tahojen järjestämiin toimenpiteisiin.LATU –projektin toiminta on ollut ajankohtaista ja osuvaa olemassa olevien palvelujen täydentäjänä.Poluttamisen lisäksi yhtenä merkittävänä asiana esiin nousee olemassa olevankoulutustarjonnan täydentäminen kehittämällä rinnasteisia toimenpiteitä. Myös Lahdessakotoutumisvaiheen koulutustarjonta on ollut riittämätöntä, mikä on käytännössä tarkoittanutsitä, että suomen kielen opiskeluun ja aktiiviseen toimintaan on tullut katkoksia, joka taason hidastanut ja hankaloittanut kotoutumisprosessia. LATU –projektin kotoutumiskoulutuksettyövoimapoliittiseen toimintaan rinnastettavana toimenpiteenä, luku- ja kirjoitustaidottomillesuunnattu koulutus sekä muut räätälöidyt toimenpiteet ovat tarjonneet monillemaahanmuuttajille mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan ja suomen kielen opiskeluun hetimaahantulon jälkeen tai ilman pitkiä taukoja.Toinen tärkeänä esiin noussut asia on vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksien parantaminen.LATU –projekti on tarttunut kehittämiskohteeseen, joka on valtakunnallisestikintodettu jääneen liian vähälle huomiolle (mm. Uusikylä et al.2005). LATU -projektissa vajaakuntoisenatai työrajoitteisena on pidetty henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaatyötä, säilyttää työnsä tai edetä työssään ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairaudentai vajavuuden takia. Luku- ja kirjoitustaidottomuus tekee henkilöstä myös käytännössäkatsoen vajaakuntoisen suomalaisilla työmarkkinoilla. Projektissa on ohjattu maahanmuuttajiayhteistyötahojen toteuttamaan kuntouttavaan ja korjaavaan opetukseen japsykiatriseen fysioterapiaan tai normaalipalveluihin työkyvyn kartoitukseen. Uutena toimenpiteenäon kokeiltu luku- ja kirjoitustaidottomien ABC-kurssia.Projektissa on saatu hyviä tuloksia yksittäisten vajaakuntoisten asiakkaiden kohdalla, muttavarsinaisen mallin kehittäminen on näiden resurssien puitteissa hyvin haasteellista, jasiinä ei ole edetty vielä kovin pitkälle. Aihealue on jo yksinään niin laaja ja monimuotoinen,että se olisi vaatinut selvästi enemmän henkilöresursseja tai oman projektin, jotta siihenolisi voitu keskittyä kunnolla. Projektin puitteissa on kuitenkin ollut mahdollista kehittää yksittäisiätoimenpiteitä, joista ehkä merkittävin jatkon kannalta on koulutusmalli luku- ja kirjoitustaidottomille.Vajaakuntoisten maahanmuuttajien kuntoutukseen liittyvä problematiikkakoskettaa laajemminkin palvelujärjestelmäämme. Vammaisia ja vajaakuntoisia maahanmuuttajiaei Suomessa ole huomioitu erityisryhmänä eikä normaalipalvelujen (mm.mielenterveys) kyky tunnistaa ja vastata maahanmuuttajien erityistarpeisiin ole riittävä.16

Vajaakuntoisten maahanmuuttajien tilanteen parantaminen vaatisikin sekä tietoisuuden jatiedon lisäämistä että toimintamallien ja koko toimintajärjestelmän kehittämistä. Kotouttamislakiinon jatkossa todennäköisesti tulossa muutoksia niin, että vastuu työelämän ulkopuolellaolevien luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksesta on siirtymässäkunnille. LATU –projektissa on otettu askeleita oikeaan suuntaan kiinnittämällähuomiota luku- ja kirjoitustaidottomien ja vajaakuntoisten maahanmuuttajien tilanteeseenja myös ennakoitu mahdollisia vastuumuutoksia.Seuraavassa on käsitelty yksityiskohtaisemmin projektin järjestämiä toimintamuotojen toteutumistaja saatuja kokemuksia. Tässä käsitellyt toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti työllistymisesteidenpoistamiseen ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen. Muuta aktivoivaatoimintaa ja verkostoyhteistyötä on tarkasteltu omissa luvuissaan.Henkilökohtaiset suunnitelmat / ohjaus ja neuvonta. LATU -projektissa on vuoden 2004loppuun mennessä tehty henkilökohtainen suunnitelma 213 maahanmuuttajalle. Vuositasollaon ollut pientä vaihtelua asetettujen määrällisten tavoitteiden toteutumisessa suuntaanja toiseen, mutta vuoden 2004 lopussa ollaan suunnitelman mukaisessa määrällisessäkokonaistavoitteessa (212). Suunnitelmaa tehtäessä on kartoitettu asiakkaan aikaisempaakoulutusta, työkokemusta, kielitaitoa, mahdollisia työllistymisen esteitä ja tulevaisuudensuunnitelmia. Projektilla on tätä varten käytössään oma lomake, johon tiedot kirjataan.Projektin työntekijät antavat psykososiaalista tukea, ohjausta ja neuvontaa asiakkaidentarpeiden mukaan sekä ohjaavat tarvittaessa joko projektin tai muiden tahojen järjestämiintoimenpiteisiin. Tuki on ollut tarvittaessa hyvin konkreettista: mm. papereiden kääntämistä,kieliavustajana toimimista ja tukea virastokäynneillä, työharjoittelu- tai opiskelupaikkojenetsimistä ja apua työhakemuksen teossa. Suunnitelman välitarkistus tehdään n. 6 kk kuluttuatai kun henkilö on lopettanut toimenpiteen. Projektin toimintamalli ehkäisee polun katkeamistatoimenpiteen päättyessä. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat olleet tyytyväisiäsaamaansa apuun. Tätä käsitellään tarkemmin luvussa 4.2.3 Maahanmuuttajien kokemuksiaprojektista.Työllistymisesteiden kartoitus ja korjaaminen. LATU -projektin yhteistyötahot ovat toteuttaneetkuntouttavaa ja korjaavaa opetusta sekä psykiatrista fysioterapiaa. Kuntouttavan jakorjaavan opetuksen järjestäminen on ollut Tiedonpuu ry:n vastuulla ja psykiatrista fysioterapiaaon järjestänyt Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö. Vuoden 2004 loppuunmennessä kuntouttavaan ja korjaavaan opetukseen on osallistunut yhteensä 21 henkilöä17

ja muihin toimenpiteisiin 8 projektin asiakasta. Määrälliset tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet,koska on ollut tarkoituksenmukaisempaa jatkaa jo osallistuvien kuntoutusjaksoja.Kuntoutusta on toteutettu yksilö- ja ryhmätasolla. Opetuksessa on käytetty InstrumentalEnrichment- menetelmää. Tulokset ovat olleet hyviä yksittäisten asiakkaiden kohdalla.Kuntouttavan ja korjaavan opetuksen osa-aluetta on käsitelty lähemmin Tiedonpuu ry:ntoteuttamassa tutkimuksessa (Kivi 2004).LATU -kurssit. Projektissa on työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavina toimenpiteinätoteutettu vajaan puoli vuotta kestäviä LATU -kursseja, jotka sisältävät koulutustakolmena päivänä ja työharjoittelua kahtena päivänä viikossa. Kursseja on järjestetty yhteensäviisi ja kuudes kurssi on vielä tulossa. Kursseille on osallistunut yhteensä 81 maahanmuuttajaa.Koulutusosuudesta on vastannut Koulutuskeskus Salpaus ja työharjoittelupaikkojenhankkimisesta ja ohjauksesta projektin henkilökunta. LATU -kurssit ovat työntekijöiden,yhteistyötahojen ja osallistujien palautteen sekä sijoittumistietojen perusteellaosoittautuneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityisen hyvänä on pidetty kielen opiskelun jatyöharjoittelun yhdistämistä 3+2 periaatteella. Monille aikuisille opiskelijoille tämä on ollutpelkkää opiskelua mielekkäämpi vaihtoehto. Etuna on ollut myös se, että kurssilla opittuakieltä on voitu heti soveltaa työharjoittelupaikassa. Yhtenä ongelmana sekä maahanmuuttajatettä kouluttajat ovat kokeneet opiskelijoiden vaihtelevan lähtötason, mikä on yleinenongelma kotoutumiskoulutuksessa.Opiskelijoilta kerätyn palautteen (LATU 1-4) ja haastattelujen perusteella kokemukset LA-TU -kursseista ovat myönteisiä. Kurssin sisältöä on pitänyt hyvänä tai kiitettävänä 85% jakurssin muotoa 77% neljälle ensimmäiselle LATU -kurssille osallistuneista. Suomen kielenopetuksen sisältöä pitää hyvänä tai kiitettävänä 88% ja työharjoittelupaikkaan tyytyväisiäon 78% osallistujista. Lähes puolen vastaajista mielestä työharjoittelu on vaikuttanut omiintulevaisuudensuunnitelmiin. Joka kurssilta 1-3 osallistujalla on ollut mahdollisuus jatkaatyöharjoittelun jälkeen palkallisena samassa työpaikassa. Myös työharjoittelun määräänollaan yleensä oltu tyytyväisiä. LATU -projektin työntekijöiden antaman opastuksen määrääpidetään pääsääntöisesti sopivana, mutta joka kurssilla on muutama henkilö joiden,mielestä opastusta on ollut liian vähän tai paljon. Lähes kaikkien mielestä projekti on kuitenkintukenut omia henkilökohtaisia suunnitelmia ja työntekijöiden kanssa on ollut helppokeskustella. Yli puolet vastaajista onkin hakenut apua projektin työntekijöiltä. Vastauksistakäy kuitenkin ilmi, että tiedon saaminen opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista ei lähespuolen vastaajista mielestä ole yleensä ottaen riittävää ja monet kaipaisivat vielä enem-18

män tukea oman tulevaisuuden suunnitteluun. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että projekti onoikeilla linjoilla panostaessaan henkilökohtaiseen opastukseen ja neuvontaan.Asiakashaastattelut tukevat kirjallisesta palautteesta saatua myönteistä yleiskuvaa LATU -kursseista. Haastatellut LATU -kurssille osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssiin. Kiitostasaavat mm. vierailukäynnit ja urheiluaktiviteetit, työharjoittelumahdollisuus, LATU -projektintyöntekijöiden jokaviikkoinen käynti kurssilla ja auttavainen ja yksilöllisesti huomioiva opettajasekä yleinen ilmapiiri. Myös työharjoittelupaikkojen palaute on ollut pääsääntöisestipositiivista. Kehitettävänä asiana esiin on noussut lähinnä se, että jotkut työpaikat ovattoivoneet tiiviimpää yhteistyötä LATU -projektin kanssa työharjoittelujakson aikana.Muut rinnastettavat toimenpiteet. Projektissa on kokeiltu yksilöllisesti räätälöityjä rinnastettaviatoimenpiteitä maahanmuuttajille. Vuonna 2004 muuhun rinnastettavaan toimenpiteeseenosallistui yhteensä kolme maahanmuuttajaa. LATU -projektin ensimmäisen vaiheenarviointitilaisuuden yhteydessä todettiin, että maahanmuuttajat eivät toistaiseksi ole kovininnostuneet kokoamaan itselleen palapelejä eri toimenpiteistä. Myös lainsäädäntö asettaarajoituksia räätälöityjen rinnastettavien toimenpiteiden toteuttamiselle.Työkokeilut ja tukityöllistäminen. Projektiin osallistujat on voitu ohjata työkokeiluun tai tukityöhönprojektin toimenpiteenä sekä tarvittaessa muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiintyövoimatoimiston kautta. Projektin etuna on ollut, että toimenpiteet ovat olleet joustavamminkäytössä kuin työvoimatoimistossa. LATU -projekti on tehnyt lähes päivittäistäyhteistyötä työvoimatoimiston kanssa, mikä on molempien osapuolten näkökulmasta toiminuthyvin. Näyttäisi siltä, että pelkkä työkokeilu tai tukityöjakso tai molemmat toteutettunaperäkkäin on ollut toimiva keino vakuuttaa työnantaja henkilön osaamisesta, sillä tukityö-ja työkokeilu on melko usein johtanut työllistymiseen (ks. taulukko 2). Työkokeilu- jatukityöpaikkoja on löytynyt kohtuullisen hyvin. Yksityissektorin tukityöpaikkojen todennäköisyystyöllistää jatkossa on suurempi kuin julkisen sektorin, mutta niitä on edelleen vaikealöytää.LATU ABC. LATU -projektissa on kokeiltu vuoden 2005 kevään aikana luku- ja kirjoitustaidottomillemaahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta. Koulutuksen toteuttajana on toiminutLahden kansanopisto. Saadut kokemukset ovat hyviä ja ne ovat hyödynnettävissä jatkossa,jos kuntien vastuulle tulee luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksestahuolehtiminen. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu lyhyemmistä opiskelupäivistä.19

Normaali työvoimapoliittisen koulutuksen työpäivä on 7 tuntia, joka on monille luku- ja kirjoitustaidottomilleaikuisille opiskelijoille liian raskas. Lyhyemmät 4-6 tunnin päivät takasivatsen, että opiskelijat jaksoivat keskittyä opiskeluun ja omaksua opetetut asiat. Opiskeluryhmäsisälsi sattumalta vain naisia, mikä todettiin jälkikäteen hyväksi. Tämä mm. mahdollistikädentaidon ja kotitalousaineiden yhdistämisen opiskeluun, mikä on myös muuallatodettu toimivaksi tavaksi opettaa luku- ja kirjoitustaidottomia. 2 Koulutuksen tulokset olivathyviä; kaikki opiskelijat yhtä lukuun ottamatta pystyvät jatkamaan opiskelua suomenkielenalkeiskurssitasolla.4.2.2 Projektin päättäneiden maahanmuuttajien polutVuoden 2004 loppuun mennessä projektin lopettaneista tai keskeyttäneistä oli työllistynytavoimille työmarkkinoille yhteensä 50 henkilöä, mikä on noin 20% kaikista projektin osallistujista.Yhdistelmätuella työhön oli päässyt yhteensä 11 henkilöä. Ammatilliseen tai ESR -rahoitteiseen koulutukseen tai peruskouluun oli siirtynyt yhteensä 30 henkilöä. Lopettamisentai keskeyttämisen syy on 11 henkilöllä muu kuin edellä mainittu (muutto, eläkkeellesiirtyminen ym.) Aktiivinen työelämäpolun kannalta positiivinen ratkaisu on löytynyt yhteensä91 projektin päättäneelle tai keskeyttäneelle maahanmuuttajalle, mikä on 36% kaikistaosallistujista. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena ottaen huomioon, että perusjoukkopitää sisällään myös projektin vasta aloittaneet sekä muihin aktiivitoimiin osallistujat,joilla työllistymistavoite ei ole ensisijainen (n=252). Lopulliset tiedot projektin määrällisistätuloksista selviävät vasta projektin päätyttyä, kun kaikki projektin osallistujat on kirjattuulos. Projektin loppuaikaan kohdistuu tässä suhteessa melko suuria paineita, koska projektissaon edelleen kirjoilla yli puolet niistä, joille on tehty henkilökohtainen suunnitelma.Yhteensä noin 62 % avoimille markkinoille työllistyneistä työskentelee yksityisellä sektorilla.Työpaikat ovat eri aloilta, tyypillisimmin kaupan alan tai teollisuuden eri sektoreilta. Joihinkinyrityksiin on työllistynyt useampi kuin yksi maahanmuuttaja. Usein hyvät kokemuksetmaahanmuuttajataustaisesta työntekijästä ja työpaikan tottuminen monikulttuurisuuteenmadaltavat kynnystä palkata seuraava maahanmuuttajataustainen työntekijä. 20% ontyöllistynyt julkiselle sektorille, tyypillisimmin kouluihin tai päiväkoteihin. Kolme henkilöä on2 Myös esimerkiksi Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen Majava-projektissa on saatu luku- ja kirjoitustaidottomienopetuksessa hyviä kokemuksia kielen opetuksen yhdistämisestä työpajamuotoiseen toimintaan sekämuiden toiminnallisten menetelmien käytöstä.20

löytänyt työpaikan kolmannelta sektorilta (säätiö) tai seurakunnasta ja yrittäjiksi on päätynytkaksi projektin osallistujaa. Seurantatiedoista ei selviä, ovatko työsuhteet vakituisia vaimääräaikaisia.Ammatillisen koulutukseen sijoittuneilla tyypillisin ala on sosiaali- ja terveysalan koulutus.Lahden seudulla toimiviin muihin ESR -projekteihin on siirtynyt yhteensä 12 maahanmuuttajaa:Koulutuskeskus Salpauksen OSUMA- projekti tarjoaa oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajilleja Helsingin Yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian Improve Immigrants–projekti on tarkoitettu erityisesti korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.Seuraavassa on tutkittu projektin seuranta-aineiston pohjalta tarkemmin sitä, millaisia vaiheitatyöllistyminen tai koulutukseen sijoittuminen on edeltänyt projektissa. Perusjoukoksion otettu kaikki projektista vuoden 2004 loppuun mennessä ulos kirjatut; sekä projektinlopettaneet että keskeyttäneet (n=102). Keskeyttäneitä on yhteensä 13, joista puolellakeskeyttämisen syy on avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja lähes kaikilla muilla muuttotoiselle paikkakunnalle. Keskeyttäneiksi on kirjattu sellaiset, jotka ovat lopettaneet projektissaennen kuin heidän henkilökohtaiseen suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet on suoritettuloppuun.21

Taulukko 2: Projektin jälkeistä sijoittumista edeltäneet toimenpiteet (kpl)Kuntouttavaja korjaavaopetus/LATUkurssit(1-5)Muu aktivoivatairinnastettavaTyökokeilu/työharjoittelu **Tukityöyksityinen/kuntatyöllis-tymis-esteidenkartoitustoi-menpide *Avoimille- 20 7 13/3 11/6työmarkkinoilleTyöllistynyt1 1 4 2 -/2yhdistelmätuellaKoulutus3 11 6 2 - /7(ammatillinen, ESRtai muu***)Muu keskeyttämisen 7 - 4 - -/1tai lopettamisen syyYhteensä 11 32 21 17/3 11/16* Tähän luokkaan on yhdistetty aktivoiviin toimiin; kielikursseille, atk-kursseille, naisten kerhoon sekä muihinräätälöityihin rinnasteisiin toimenpiteisiin osallistuneet** Työharjoittelu ei ole projektin järjestämä toimenpide*** Yksi henkilö suoritti peruskoulunLATU- kurssit, tukityöjakso, työkokeilu tai työharjoittelu ovat edeltäneet suurimman osantyöllistymistä avoimille työmarkkinoille. Näille toimenpiteille yhteistä on se, että ne toteutetaankokonaan tai osittain työpaikalla, jolloin osallistuja pääsee näyttämään taitonsa työnantajalleja harjoittelemaan suomalaisessa työelämässä ja työkulttuurissa tarvittavia taitojakäytännössä. Huomioitavaa on se, että lähes kaikki yksityisellä sektorilla tukityössä olleetovat myös työllistyneet avoimille markkinoille kun taas kuntasektorilta on päädytty sekätyöhön että koulutukseen. Jos tarkastelujoukoksi otetaan kaikki projektin puitteissa tukityöjaksolleosallistuneet (joiden tukityöjakso päättynyt), yksityisellä sektorilla tukityössä olleistayhtä lukuun ottamatta kaikki ovat työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Lähes kaikkiovat saaneet työpaikan samasta työpaikasta kuin missä tukityöjakso on suoritettu. Kuntasektorillatuetun työllistymisen jaksolla olleilla vastaava luku on 17%. Taulukosta onmyös nähtävissä, että avoimille työmarkkinoille työllistyneistä kukaan ei ole osallistunutkuntouttavaan tai korjaavaan opetukseen tai työllistämisesteiden kartoitukseen. Tämä kertooyhtäältä siitä, että työllistyneiden työelämävalmiudet ovat olleet tässä suhteessa jo22

kohtalaisella tasolla ja toisaalta siitä, että kuntoutusta ja korjaava opetusta tarvitsevienmatka normaaliin työelämään on pitkä ja osalla myös epärealistinen tavoite. Nämä tilastoluvuteivät kuitenkaan kerro sitä, millaista edistymistä on tapahtunut yksilötasolla ja millaisiayksilöllisiä onnistumistarinoita joukosta löytyy. Esimerkiksi kokemukset vaikeasti työllistettävienyhteispalvelukokeilusta (Arnkil et al. 2004 b) osoittavat, että työllistymiseen johtavapolku on usein hyvin moniportainen ja pienistä askelista koostuva.Taulukko 3: Toimenpiteiden määrät LATU -projektissa ennen työllistymistä, koulutukseensijoittumista tai keskeyttämistä muun syyn takiaAvoimille Työllistynyt Koulutus Muu syy Yhteensätyömarkkinoilleyhdistelmätuella(ammatillinen,ESR taimuu*)(mm. eläke,muutto)kolme toimenpidettä6 1 - - 7kaksi toimenpidettä11 1 3 1 16yksi toimenpide 26, joista 7 26, joista 8 67LATU-kurssi13tukityö 8muu 5LATU-kurssi10tukityö 7muu 9suunnitelma tehty 4 (3) 1 (1) (1) (2) 5(7)ei varsinaisessatoimenpiteessä(ei merkittyä toimenpidettä)Yhteensä 50 11 30 11 102* Yksi henkilö suoritti peruskoulunValtaosalla työllistymistä tai koulutukseen pääsyä on edeltänyt yksi toimenpide projektissa.LATU -kurssin jälkeen avoimille markkinoille työllistyneitä on yhteensä 13, joista muutamaon työllistynyt kurssin aikaiseen harjoittelupaikkaan. Vajaalla kolmanneksella (8 henkilöä)avoimille työmarkkinoille työllistymistä edeltänyt toimenpide on ollut tukityö, joista kolmellaon ollut kysymys tukityöstä kunnassa ja viidellä yrityksissä. Viisi maahanmuuttajaa on työllistynytkielikurssin tai muun aktivoivan toimenpiteen jälkeen. Ammatilliseen koulutukseenpäässeistä kymmenellä edeltänyt toimenpide on ollut LATU -kurssi ja seitsemällä tuetun23

työllistämisen jakso. Osalla sijoittumista avoimille työmarkkinoille on edeltänyt useampiatoimenpiteitä. Monilla heistä on nähtävissä selvä ”urajatkumo”, jossa on ensin oltu työharjoittelussa,työkokeilussa tai tukityössä ja lopulta edetty samassa työpaikassa normaaliintyösuhteeseen. Huomioitava on, että nämä sijoittumistilastot kertovat vain yhden puolenprojektin tuloksista. Yhtä tärkeää on huomioida ne positiiviset askeleet, joita henkilö onpystynyt projektin tukemana ottamaan, vaikka ne eivät olisikaan johtaneet työllistymiseen.Asiakashaastattelut valottavat myös tätä puolta, mutta laadullisten tulosten kirjon tavoittaminenkokonaisuudessaan ei tämän väliraportin puitteissa ole mahdollista.Yhteen vetäen voidaan todeta, että LATU -projektilla näyttäisi sijoittumistulosten valossaolevan käytössään toimivia työkaluja maahanmuuttajien työelämään ja koulutukseen saattamiseen.Erityisesti ”oikeita työpaikkoja” lähelle vievät toimenpiteet ovat olleet tässä suhteessatehokkaita. Asiakashaastattelujen avulla pureudutaan tarkemmin siihen, mitkä tekijätprojektissa ovat vaikuttaneet onnistuneiden askeleiden ottoon ja missä ovat olleet ns.kriittiset pisteet. Jatkoanalyysin avulla pyritään saamaan tarkempaa käsitystä siitä, mitkäovat maahanmuuttajanäkökulmasta projektin ns. hyviä käytäntöjä ja mihin paikantuvatmahdolliset kehittämiskohteet.4.2.3 Maahanmuuttajien kokemuksia LATU -projektistaMaahanmuuttajien polutHaastateltaviksi valittiin lähinnä sellaisia projektin päättäneitä, jotka ovat onnistuneet ottamaanaskeleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Lisäksi haastateltiin muutamaa LATU 5kurssin juuri päättänyttä. Haastateltavien joukko rajattiin tässä vaiheessa tutkimusta näin,koska tarkoituksena oli selvittää sitä, mitkä tekijät ovat auttaneet omalla polulla eteenpäinpääsemisessä ja mikä on ollut LATU- projektin merkitys askelten ottamisessa. Toisessavaiheessa joukkoa laajennetaan sellaisiin henkilöihin, joille ei yrityksistä huolimatta ole löytynytpysyvämpää ratkaisua. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kuultiin yhteensäkymmentä maahanmuuttajaa, joista kahdeksan osallistui kasvokkain tehtyyn henkilöhaastatteluun,yksi puhelinhaastatteluun ja yksi vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Lisäksihaastateltiin kahta projektin maahanmuuttajataustaista työntekijää, jotka myös osaltaanvalottavat maahanmuuttajien näkökulmaa projektiin.24

Haastateltavien tarinat ja taustat ovat erilaisia, mutta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Noinpuolet heistä on ollut Suomessa jo pidempään ja puolet kuului vielä kotouttamissuunnitelmanpiiriin osallistuessaan LATU -projektiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla aikuisena maahantulleilla oli omassa maassa hankittu koulutus ja/tai työkokemusta. Noin puolella oliomasta maassa hankittu korkeakoulututkinto (mm. opettaja, lääkäri). Haastateltavat olivatkeskimäärin hyvin koulutettuja joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä joukko ei sitenvälttämättä ole keskiarvo LATU –projektin osallistujakunnasta taustojen suhteen, vaanpainottunut hyvät lähtöresurssit omaavaan päähän. Mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on,kuinka suuri osa työllistyneistä tai koulutukseen sijoittuneista kaiken kaikkiaan on kohtuullisenhyvät resurssit ja valmiudet omaavia maahanmuuttajia.Kaikkia yhdistävänä tekijänä oli myös vahva motivaatio päästä eteenpäin työelämään jokosuoraan työnsaannin tai koulutuksen kautta. Haastateltavien etenemistavoitteet voidaankinkarkeasti jakaa kahteen perustyyppiin: työ- ja koulutussuuntautuneisiin. Työsuuntautuneillatässä tarkoitetaan sellaisia, joilla on jo LATU –projektiin tullessaan omassa maassa hankittukoulutus tai ammatti ja joiden tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti suoraantöihin. Koulutussuuntautuneilla on ensisijaisena toiveena ensin kouluttautua Suomessa jaedetä sitä kautta työelämään.Työelämäsuuntautuneilla toiveena oli löytää omaa alaansa tai aikaisempaa kokemustavastaava työ. Kaikilla oli ennen LATU -projektiin osallistumista takana kieliopintoja tai muitatyöelämään valmistavia kursseja Suomessa. Projektin jälkeistä työllistymistä on läheskaikilla edeltänyt työharjoittelu LATU -kurssin yhteydessä, työkokeilu ja/tai tukityöllistämisjakso.Osa on löytänyt työpaikan itse ja osalla LATU -projekti työntekijät ovat auttaneettoiveita vastaavan paikan löytämisessä.Esim 1. Ninan toiveena on ollut löytää leipomoalan töitä, joita hän on tehnyt kotimaassaan. Aikaisemminhän ei ole löytänyt työkokemustaan ja toiveitaan vastaavaa työharjoittelupaikkaa. Nina onkäynyt Suomessa kolme kielitasokurssia ja ollut niihin liittyen työharjoittelussa muulla alalla. LATU-projektissa hän osallistui ensin LATU –kurssille, jonka kautta hänelle löytyi työharjoittelupaikkaleipomoalalta. Nina työllistyi kurssin jälkeen samaan työpaikkaan.Esim 2. Bayan on kotimaassaan työskennellyt opettajana. Hän on asunut perheensä kanssa Suomessakahdeksan vuotta. Ennen LATU- projektiin tuloaan hän on käynyt kielikursseja ja ollut työllistettynä.LATU –projektin avulla hän sai ensin työkokeilu- ja tukityöpaikan koulunkäyntiavustajana,jonka jälkeen hän sai jatkaa samassa työssä.25

Koulutussuuntautuneilla saattoi myös olla omassa maassa tai Suomessa hankittu ammattitutkinto,mutta he näkivät suomalaisen koulutuksen tärkeänä työn saannin kannalta. LA-TU –projekti on ollut yksi eteenpäin pääsemistä tukenut etappi.Esim 3. Anna on koulutukseltaan opettaja ja asunut Suomessa alle kolme vuotta. Hän pääsi LATU-projektin kautta työkokeiluun oppilaitokseen ja on sen jälkeen jatkanut mm. kielen opiskelua toisenprojektin puitteissa tavoitteenaan päästä opiskelemaan suomalaisessa yliopistossa opettajaksi.LATU -projektin merkitys askelten ottamisessaTyöelämäsuuntautuneet arvioivat ja tulkitsivat kokemuksiaan LATU –projektista jälki käteenennen kaikkea työn saannin näkökulmasta. Merkittävimpänä asiana projektissa pidettiinjoko apua työkokeilu/työharjoittelu tai tukityön löytämisessä, joka on johtanut myöhemmintyöllistymiseen avoimille markkinoille tai projektin mahdollistamaa tukimuodonkäyttöä (työllistämistuki tai työkokeilu) asiakkaan itse löytämässä työpaikassa. Kaikkihaastateltavat ovat sitä mieltä, että projekti on ollut tärkeä tuki onnistuneiden askeltenotossa; toisilla hyvinkin merkittävässä mielessä ja toisilla eräänlaisena ”työntöapuna”.Tukityö, työkokeilu tai työharjoittelu on haastateltavien mielestä yleensä ollut hyödyllistähuolimatta siitä, onko henkilö työllistynyt sen jälkeen, etenkin jos se on ollut itseä kiinnostavaltaalalta. Työkokeilun ja työharjoittelun tai tukityön kautta on saatu suomalaista työkokemustaalalta ja opittu suomalaista työkulttuuria. Erityisesti suullisen suomen kielen taidonkoetaan kehittyneen, kun on ollut suomalaisia työkavereita keiden kanssa puhua. Monetviittaavat myös rohkeuden lisääntymiseen.”Jos mulla ei olisi työkokeilu, voi olla että mulla olisi vaikea olla työssä. Nyt minä osaan työskennelläja nyt minä olen rohkeampi….Mulla oli pelko keskustella ja puhua suomalaisten kanssa. Työnjälkeen pelko tuli pois.”” Ennen tämä työ, mä en tiennyt minkälainen Suomessa on koulut ja kulttuuri. Ja sain myös ystäviä.”(asiakashaastattelut)Haastateltujen maahanmuuttajien kokemukset työllistymisestä ovat hyvin samanlaisia kuinmitä myös tutkimustieto kertoo: tärkeintä on päästä työpaikalle näyttämään omat taitonsaja tehdä itsensä ”tarvituksi”. LATU –projektin kautta on avautunut mahdollisuus päästä lähemmästyöpaikkaa.26

” Minä tiedän, sanoin, että vaikea päästä töihin Suomessa. Tämä projekti ihan hyvä meille. Jos eiole tämä projekti, mä en olisi päässyt töihin ja sen jälkeen en olisi saanut Lahden kaupungilta työ.Eli tämä projekti avasi tien eli tän kautta me pääsemme töihin.”” Kymmenen kuukauden aikana mä osasin näyttää, että ne tarvitsee minua. Ja sen kymmenenkuukauden jälkeen ne ihan mielellään jatkaa sopimuksen, että mulla on nyt vakituinen työpaikka.”” Tajuan kuinka äärettömän onnekas olen ollut saadessani työpaikan ottaen huomioon ulkomaalaistentilanne ja mahdollisuus saada työtä. LATU auttoi pääsemään lähemmäs yritystä, johon työllistyin.”(asiakashaastattelut)Osan mielestä mukana on ollut myös paljon hyvää tuuria. Monien asioiden on ensin täytynytloksahtaa yhteen, sillä jalan saaminen oven väliin ei läheskään aina ja kaikilla ole johtanuttyöllistymiseen. Maahanmuuttajien ja työntekijöiden haastattelussa nousi esimerkkejämyös siitä, että lupaavasta alusta huolimatta työ ei olekaan jatkunut tai työnantajan lupauksetovat olleet katteettomia. Onnistuneissa tarinoissa työpaikalla on ollut tarvetta javaraa palkata uusi työntekijä ja henkilöstä on pidetty työntekijänä. Eräs haastatelluista viittaatyönantajan luottamukseen, joka syntyy sen kautta kun näyttää olevansa ahkera jahyvä työntekijä. Työllistyneiden työpaikat eivät myöskään ole satunnaisesti valittuja, vaanne vastaavat henkilön koulutusta, aiempaa työkokemusta ja kiinnostuksen kohteita. Myösmuissa maahanmuuttajien työllistämisprojekteissa 3 on todettu, että hyvien työllistymistulostensaavuttamiseksi työharjoittelu ja tukityöpaikkojen täytyy olla ”täsmätyöpaikkoja”,jotka vastaavat henkilön taitoja, kiinnostusta ja jotka mahdollisesti voivat työllistää jatkossakin.Usein nämä ovat olleet yrityksiä. Projekteissa on havaittu, että maahanmuuttajanvieminen mahdollisimman lähelle työelämää ja sitä kautta suorien kontaktien luominentyöpaikkoihin on tärkeää. Tämä on auttanut rekrytointitilanteen kiertämisessä, jossa maahanmuuttajatyleensä ”jäävät jalkoihin”.Haastateltavat arvostavat ja pitävät tärkeänä konkreettista apua työpaikan etsimisessä.Yhtenä työllistymisen esteenä nousee esiin omien sosiaalisten verkostojen ja suosittelijoidenpuute. Jotkut haastatelluista toivovat, että työvoimapalvelut tai joku muu taho, kutenLATU -projekti ottaisi vahvemman roolin juuri tässä suhteessa. Esimerkiksi eräs maahanmuuttajakuvaa kokemuksiaan siitä kuinka maahanmuuttajataustainen työnhakija otetaanenemmän tosissaan, jos yhteydenottajana työpaikkaan on jokin ”virallinen taho”, kuten3 Mm. Tampereella toimineessa ESR- rahoitteisissa KOTO-projektissa sekä turkulaisessa Kontakti työelämään-projektissa on saavutettu hyviä työllistymistuloksia näillä periaatteilla.27

LATU –projekti. Samalla tämä taho toimii hänen mielestään eräänlaisena suosittelijana jatakaajana sille, että henkilö kannattaa ottaa töihin. ( vrt Forsander 2002, 221)Kaikki haastatellut pitävät LATU –projektista saamaansa ohjausta ja neuvontaa hyvänä jatarpeellisena. Etenkin hiljattain maahanmuuttaneille tiedon saaminen mm. koulutus- jatyömahdollisuuksiin liittyen on ollut tärkeää. Yleisimmin haastatellut maahanmuuttajat toteavatkin,että LATU –projektista on saanut vastauksia ja neuvoja juuri niihin asioihin, mihinovat tarvinneetkin. Suomalainen palvelu- ja koulutusjärjestelmä on pidempään maassaolleillekin usein vaikeaselkoinen. Työntekijät saavat kiitosta siitä, että he ovat selvittäneetja soitelleet asioita asiakkaan puolesta niin, että aina tarvittaviin asioihin on löytynyt vastaus.Merkittävä asia LATU -projektissa on konkreettinen, asiakkaan tarpeista lähtevä apu.Työntekijät ovat auttaneet esimerkiksi työhakemuksen teossa, jonkun muun paperin täyttämisessäja kääntämisessä sekä asioiden selvittelyssä yleensä. Tämä onkin asiakkaidennäkökulmasta merkittävin lisäarvo suhteessa perustyövoimapalveluihin, joiden puitteissayhtä yksilöllinen ja räätälöity palvelu ei ole samalla lailla mahdollista.LATU -projektin avun on koettu helpottavan ja nopeuttavan sitä prosessia, joka on johtanuttyöpaikan saamiseen tai koulutuspaikan löytämiseen. Maahanmuuttajat arvostavat erityisestisitä, että heidän asiaansa on suhtauduttu tosissaan paneutuen. Haastatteluissa nousiesiin myös rohkaisun ja kannustamisen merkitys. Tapa, jolla heidän asiaansa on hoidettusaa yksinomaan kiitosta.” Mä olin ihan positiivisesti yllättynyt kun työntekijä otti niin vakavasti mun juttuni. Hän toimi hyvinnopeesti, että parissa päivässä oli kysytty kaikki eri vaihtoehdot. Et kaikenlaista tukea – et me katsottiinyhdessä ammattiliitot ja sellaiset – mitkä ei ehkä kuulu hänen toimenkuvaansa.” Mä kiitän heitä avusta. Aina ne auttaa meitä ja antaa neuvoja. Meille ulkomaalaisille on vaikea,jos ei ole kukaan auttaa meitä. Se on vaikea.””Monet maahanmuuttajat luopuvat, koska kuulevat ja ajattelevat, että on vaikea opiskella ja päästätöihin—jos he tietäisivät, että joku taho auttaa heitä ja mahdollisuus päästä töihin, olisi hyvä.”” Tän projektin kautta sä pääset elämään. Jos istut kotona ja et pääse työhön ja menet työvoimatoimistoonja sosiaalitoimistoon, joka päivästä tulee iso ero meidän ja suomalaisten välille. Tääprojekti on hyvä, ei vain minulle vaan kaikille, pikku hiljaa pääsee elämään. Ehkä joku haluaa päästätöihin, mutta ei uskalla. Ehkä on osaa suomen kieli ja hänellä on kokemus, mutta hän ei uskalla.Tämän projektin kautta autetaan- työnnetään.”( asiakashaastattelut)Lähes kaikki haastatelluista ovat tämänhetkiseen tilanteeseensa tyytyväisiä, mikä saattaaosaltaan heijastua positiivisina näkemyksinä LATU -projektista. Kritiikkiä tai kehittämiseh-28

dotuksia LATU -projektiin liittyen ei haastatteluissa tule juurikaan esille. Yleisemmin kotouttamistoimintaanliittyvät kehittämisehdotukset koskevat mm. eri lähtötason ja opiskeluvalmiuksienhuomioimista koulutuksissa. Toisilla nykytilannetta on edeltänyt hyvinkin pitkäprosessi, johon on voinut kuulua erilaisia kursseja ja työttömyyttä. LATU -projekti näyttäytyytätä tarinaa vasten yhtenä eteenpäin liikauttavana tekijänä, joka on joko vienyt yhdentai kaksi askelta eteenpäin tai auttanut juuri ratkaisevan kynnyksen ylittämisessä. Lähtötilanteeseennähden suurimpia harppauksia on ottanut kuuromykkä nainen, joka on pitkänlähes kymmenen vuotta kestäneen prosessin aikana oppinut viittomakielen ja lopulta löytänyttyöpaikan ravintolasta.Vaikka LATU -projektista on koettu olevan poikkeuksetta apua, oma motivaatio ja halu etsiäratkaisuja tilanteeseensa nousee monien haastateltavien puheissa jopa vielä tärkeämmällesijalle. Haastateltavat konstruoivat itsensä aktiivisina ja eteenpäin pyrkivinä. Kotonaistuminen nähdään uhkana, joka masentaa ihmisen ja johtaa sairastumiseen.Maahanmuuttajat ovat hyvin alttiita pettymyksille, kun aktiivisista yrityksistä huolimatta työtäei löydykään. Myös tästä löytyy esimerkki haastatteluaineistosta. Vahvasti työorientoituneilletyöttömyys aktiivisesta työnhausta huolimatta on itsetuntoon vaikuttava tekijä, jokaajaa ihmisen kysymään miksi hän ei kelpaa mihinkään. Sukulaisten ja ystävien puuttuessatyöllä saattaa olla suuri merkitys myös sosiaalisten suhteiden mielessä.Yhteen vetäen voidaan todeta, että LATU -projekti on myötävaikuttanut haastateltujenhenkilöiden kotoutumiseen ja työllistymiseen tarjoamalla mahdollisuuksia työhön ja opiskeluun,joiden kautta taas on avautunut muita mahdollisuuksia. Projektin vaikutusten erottaminenmuista vaikuttavista tekijöistä on hyvin vaikeaa, mutta on selvää, että projektilla onollut sekä ensimmäisen asteen että toisen asteen vaikuttavuutta asiakastasolla. Haastatteluistakiteytyvä keskeisin viesti on se, että maahanmuuttajat tarvitsevat tietoa sekä henkilökohtaisestiräätälöityä tukea ja neuvontaa mahdollisuuksista Suomessa samoin kuinmahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja kouluttautumiseen heti maahan tulon jälkeen.4.2.4 Hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden haasteitaPoluttaminen. Projektin toimintakonsepti perustuu ESR –projekteissa yleisesti sekä sittemmintyöllistämisen perustoiminnoissa (mm. yhteispalvelupisteet, työvoimanpalvelukeskukset)vallitseviin periaatteisiin kokonaisvaltaisesta, yksilöllisesti räätälöidystä, jatkuvuuteentähtäävästä ja koordinoidusta palvelusta. Tämä toimintatapa eri variaatioineen on29

LATU -projektin lisäksi monissa muissa projekteissa käytännössä osoittautunut sekä myöstutkimuksissa todettu hyväksi ja toimivaksi lähestymistavaksi erityisesti heikossa työmarkkina-asemassaolevien kohdalla. (mm. Arnkil et al. 2003, 20 ja Lyytinen et al. 2005) Aikaisempaatutkimustietoa ja projektissa saatuja kokemuksia vasten LATU -projektin toimintamalliavoidaankin perusidealtaan pitää hyvänä käytäntönä maahanmuuttaja-asiakkaidenkotoutumisen ja työllistymismahdollisuuksien edistämisessä. Etuna on edellä mainittujenasioiden lisäksi maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta erityisesti mahdollisuus kielenopiskeluun ja aktiiviseen kotoutumiseen heti maahantulon jälkeen tai ilman pitkiä taukojasekä tuen konkreettisuus ja jatkuvuus tarvittaessa. Näiden tekijöiden merkitys korostuuerityisesti maahanmuuttajien kohdalla, koska he eivät tunne suomalaista varsin monimutkaistapalvelu- ja koulutusjärjestelmää, ja eri mahdollisuuksien hahmottaminen ilman apuaon vaikeaa. Kotoutumiskoulutusjärjestelmä on saanut kritiikkiä osakseen nimenomaan sensekavuuden ja monimutkaisuuden suhteen, joka ”hädin tuskin avautuu kotoutumiskoulutuksenasiantuntijaviranomaisille – koulutuspalveluiden asiakkaista puhumattakaan” (Uusikyläet al.2005, 65). LATU -projektin toimintatapaa voidaan kuvata konkreettiseksi palveluohjaukseksi,jossa asiakasta autetaan luomaan kartta ja koordinaatit, joiden avulla suunnistaaeteenpäin.LATU -projektissa toteutettu poluttamistoiminta vaikuttaa sijoittumistulosten ja maahanmuuttajienkokemusten perusteella toimivalta mallilta. Haasteet liittyvätkin enemmän mallinja siihen liittyvien käytäntöjen näkyväksi tekemiseen etenkin kun ajatellaan mallin juurruttamistaja levittämistä. Yhtenä avaavana näkökulmana voisi olla esimerkiksi projektin toiminnantarkasteleminen asiakasohjausprosessin näkökulmasta. Työntekijän ja maahanmuuttaja-asiakkaankohtaamiseen ja ohjauksen eri vaiheisiin liittyy paljon hiljaista tietoa,joka on projektin toimijoiden pääomaa. Tämän tiedon uloskirjoittaminen ja näkyvämmäksitekeminen olisi tärkeää, jotta voitaisiin vahvistaa juurruttamisen ja levittämisen edellytyksiä.Toinen mahdollinen kehittämispiste voisi olla asiakasvaikuttavuuden näkyvämmäksi tekemisessä.LATU -projektissa on dokumentoitu hyvin projektin asiakkaiden osallistuminen eritoimenpiteisiin. Myös palautetietoa on kerätty systemaattisesti mm. LATU -kurssien jälkeen.Tärkeä ja mielenkiintoinen tieto olisi myös se, miten ja millä alueilla asiakas onedennyt projektin aikana lähtötilanteeseen nähden. Tämän tiedon avulla pystyttäisiin saamaansijoittumistietoja paremmin esiin se, mitä hyötyä projektin toimenpiteistä on ollutmyös muussa kuin työllistymisen tai jatkopolun mielessä ja mikä on ollut todellinen muutos30

lähtötilanteeseen nähden sekä millaiset työmenetelmät ja toimenpiteet sopivat lähtötilanteeltaanerilaisille asiakasryhmille. Vaikuttavuuden seuranta perustuu väistämättä lähinnätyöntekijän tai henkilön omaan arvioon lähtötilanteesta ja tapahtuneista muutoksista, muttasen kirjaamisen avulla olisi mahdollista tehdä paremmin näkyväksi projektin ja sen toimenpiteidenhyödyt myös ulospäin. Asiakasvaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista jaeri tahoilla on mietitty tähän työkaluja, mm. erilaisia porrasmalleja (esim. Mäkinen2005,88). LATU -projektissa suurin osa asiakkaista on jo ”sisällä projektissa”, mutta mahdollistenuusien asiakkaiden kohdalla tätä voisi ainakin miettiä yhtenä syventämisnäkökulmanamyös toiminnan mahdollista jatkoa ajatellen.Rinnasteiset toimenpiteet. Projektin puitteissa järjestetyt rinnasteiset koulutukset ovatosoittautuneet toimiviksi. LATU –kursseissa erityistä on ollut työharjoittelun ja opiskelunyhdistäminen viikoittain sekä LATU -projektin henkilökunnan toteuttama ohjaus ja neuvontakoulutuksen rinnalla. Tämä sabluuna sopii myös opiskelijapalautteen perusteellauseimmille. Luku- ja kirjoitustaidottomille suunnattu kurssi on yksi olemassa olevaa tarjontaahyvin täydentävä kokonaisuus. Luku – ja kirjoitustaidottomien opetukseen ei ole olemassavaltakunnallista mallia johon nojautua, joten LATU ABC- kurssista saadut kokemuksetovat tässäkin mielessä tärkeitä jatkoa ajatellen.Tasokurssien lisäksi maahanmuuttajille pitäisi olla riittävästi erilaisia vaihtoehtoja tarjollaniin, ettei koulutusten väliin jää isoja katkoksia. Erityisen tärkeä seikka on koulutusten tasonja muodon sopivuus opiskelijalle. On ilmennyt, että koulutuksen järjestämiseen liittyvätviralliset normit, koskien mm. opiskelupäivän pituutta ovat liian tiukkoja, jotta ne olisivatmaahanmuuttajien oppimisen kannalta aina mielekkäitä. LATU -projekti voisikin omiin kokemuksiinsanojautuen olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa näiden reunaehtojen muuttamiseksi.Yhteys työelämään. LATU –projektissa on saatu hyviä työllistymistuloksia ja työpaikkojaon löytynyt sekä tuetusti että avoimilta markkinoilta kohtalaisen hyvin. Kontaktipinta yrityksiinon laajentunut projektin kuluessa, mikä on positiivinen kehityssuunta. Uusien työpaikkojenetsiminen ja työmarkkinakynnyksen ylittäminen näyttäisi kuitenkin edelleen olevankriittinen piste, johon voitaisiin miettiä uusia lähestymistapoja ja keinoja myös kontaktipinnansyventämisen mielessä. Yritysyhteistyön toteutuminen on yleisemminkin ollut ongelmanaESR –työllisyysprojekteissa sekä Suomen että Euroopan tasolla (mm. Nupponen2005,100 ja Arnkil et al. 2004a). Yhtenä selittävänä tekijänä projekteissa on havaittu yri-31

tysmaailman ja projektien toimintakulttuurien erilaisuus; sosiaalialan toimijoilla ei useinkaanole kokemusta yritysmaailmasta ja siellä olevasta kulttuurista ja kielestä, jolloin molempiatahoja kiinnostavien yhteistyömuotojen tunnistaminen on vaikeaa. (Lehtiharju &Pesonen 2005, 96)Yksi keskeinen kysymys LATU -projektiin liittyen kuuluu, miten saataisiintyönantajien rekrytointitarpeet ja maahanmuuttajat työvoimaresurssina kohtaamaanentistä paremmin.Viime vuosina myös pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja heikossa työmarkkinaasemassaolevien ESR -hankkeissa on määrätietoisemmin alettu kiinnittää huomiota yritysyhteistyönrakentamiseen. Tämän yhtenä muotona on piilotyöpaikkojen etsimiseen tähtääväyrityskoordinaatio ja työnetsijätoiminta, josta on saatu hyviä kokemuksia mm. kolmessakaupungissa (Oulu,Tampere,Turku) toteutetussa Tempo-projektissa sekä pääkaupunkiseudullatoteutetussa maahanmuuttajille suunnatussa Majakka Beacon- projektissa.Yrityskoordinaatiossa huomiota kiinnitetään työnhakija-asiakkaan lisäksi myös työnantajaasiakkaaseen,jolle yrityskoordinaattori on apuna rekrytointiprosessissa ja esimerkiksi tukihakemustentäytössä. Työnetsijän tai yrityskoordinaattorin tehtävään on usein palkattuerillinen henkilö, sillä palveluohjaukseen yhdistettynä siihen ei yleensä jää riittävästi aikaa.Myös LATU -projektissa on toteutettu piilotyöpaikkojen etsintää muun työn ohella. Ongelmanayritysyhteistyön toteuttamisessa on ollut resurssien puute. Samoin kuin asiakkaidenohjausprosessi, myös työnantajiin kohdistuva markkinointi- ja yhteistyöprosessi voitaisiinkuitenkin tehdä näkyvämmäksi. Toisin sanoen juurruttamista ajatellen olisi hyvä koota yhteenLATU –projektissa havaitut hyvät käytännöt siitä, miten työantajia lähestytään, mitenasiakasta markkinoidaan ja miten toimitaan erilaisissa ongelmatilanteissa yms.Maahanmuuttajien kohdalla työllistymisen yhtenä esteenä ovat edelleen työnantajienasenteet. Uudenlaisen avauksen ovat tehneet maahanmuuttajaprojektit, joiden tavoitteenaon valmentaa työpaikkoja monikulttuurisuuteen ja eri kulttuuritaustoista tulevien kohtaamiseen4 . Projektit ovat osaltaan avanneet uudenlaista näkökulmaa maahanmuuttajien työllistymiseen.Perinteisesti on ajateltu, että maahanmuuttajien työllistyminen on lähes yksinomaankiinni maahanmuuttajien oman pääoman lisäämisestä, johon päästään koulutuksenja harjoittelujen avulla (kielitaito, ammattitaito). Tämä voi johtaa myös liikaan koulutusoptimismiin,jos se nähdään yksipuolisesti ratkaisuna maahanmuuttajien kotoutumiseen. Työelämäsyrjintääkoskevat tutkimukset samoin kuin maahanmuuttajien omat kokemukset4 Jonkinlaisia uranuurtajia tällä saralla ovat olleet mm. Equal-hankkeet Moro! ja Etmo ( Syrjä et al 2004,ks.myös Juuti 2005).32

kertovat, että esteet liittyvät myös työpaikkojen asenteellisiin ongelmiin ja rekrytointikäytäntöihinsekä maahanmuuttajiin kohdistuvaan luottamuspulaan. Tätä aihetta on varsin kattavastikäsitelty Annika Forsanderin väitöskirjatutkimuksessa Luottamuksen ehdot (Forsander2002). LATU –projektissa ei olla törmätty suuriin asenneongelmiin työpaikoilla, senjälkeen kun maahanmuuttaja on päässyt sisälle työpaikkaan, sillä yleensä eteneminen pysähtyyjo rekrytointivaiheeseen.LATU –projektin resurssit ja jäljellä oleva aika on rajallinen, eikä projektin puitteissa sitenvoida tarttua kokonaan uudenlaiseen toimintaan. Projektin loppupuolta ajatellen olisikinhyvä miettiä sitä, miten saataisiin vahvistettua ja kiteytettyä jo olemassa olevia hyviä tailupaavia käytäntöjä sekä tehtyä näkyväksi projektin omaan kokemukseen pohjautuviamahdollisia kehittämisalueita jatkoa ajatellen.4.3 Muu aktiivisuutta ja osallisuutta kehittävä toimintaProjektissa on järjestetty kerhotoimintaa maahanmuuttajanaisille, jotka ovat työttöminä taikotihoidon tuella. Kerhossa harjoitellaan suomen kieltä ja tehdään käsitöitä tai valmistetaanruokaa. Ohjaajana toimii seurakunnan työntekijä. Toiminta on vakiinnuttanut alkuhankaluuksienjälkeen paikkansa. Kerho on vuonna 2003 siirtynyt Liipolan asukastuvalta keskustaansuurempiin tiloihin. Lisäksi on järjestetty retkiä ja juhlia, jotka ovat saaneet suurensuosion. Yhteistyötahojen näkemysten mukaan Lahdessa on ollut tarvetta tämäntyyppisillemaahanmuuttajanaisille suunnatulle toiminnalle ja LATU -projekti on kerhotoiminnallaanpaikannut olemassa olevaa aukkoa palvelutarjonnassa. Työvoiman ulkopuolella olevatmm. kotona pienten lasten kanssa olevat äidit ovat kotouttamistoimissa yleisesti ottaenjääneet liian vähälle huomiolle (VNS 5/2002 vp). Äitien hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin lastenja koko perheen hyvinvointiin ja sillä on siten kauaskantoisia seurauksia lasten kautta.Mahdollisuus kielen oppimiseen, sosiaalisiin kontakteihin sekä yhteiskunnallisten taitojenomaksumiseen heti maahantulon alkuvaiheessa ehkäisee kotiäitien syrjäytymistä ja eristäytymistäyhteiskunnasta (mm. Rissanen et al. 2004, 55). Tätä taustaa vasten toiminnanvakiintuminen pysyväksi toiminnaksi projektin jälkeen olisi erittäin tärkeää.Edellisessä luvussa ohjausta ja neuvontaa on käsitelty lähinnä työllistymismahdollisuuksienparantumisen näkökulmasta. Kokonaisvaltaiseen toimintatapaan kuuluu kuitenkin ottaaasiakkaan elämäntilanne huomioon kokonaisuudessaan, mikä on ollut yksi LATU -33

projektin vahvuuksista. LATU -projekti pitää sisällään sellaista yksilöllistä psykososiaalistatukea ja rinnalla kulkemista, jota ei voida määritellä toimenpiteiden kautta ja joka ei liitytyöllistymiseen. Projektissa on tuettu ja rohkaistu yksittäisiä henkilöitä heidän elämäntilanteensaja tarpeidensa mukaan. Maahanmuuttajataustaisilla projektityöntekijöillä on olluttärkeä merkitys tässä työssä. Näyttää siltä, että projektin asiakastyössä on pystytty yhdistämäänsekä sosiaalityön että työvoimaneuvonnan näkökulma. Tämä moniammatillinenlähestymistapa on hyvin linjassa nykyisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan yleisten kehittämissuuntaustenkanssa.Projektin tavoitteena on ollut myös maahanmuuttajien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksienlisääminen. Siihen, millaisia vaikutuksia projektilla on ollut tässä suhteessa, palataantutkimuksen seuraavassa vaiheessa.4.4 Verkostotyön kehittäminenLahdessa maahanmuuttajien parissa työtä tekevien toimijoiden aktiivinen yhteistyö on alkanutjo ennen LATU -projektia. Yhteistyötahojen ja projektin oman näkemyksen mukaanLATU -projekti on myötävaikuttanut positiivisesti yhteistyön kehittymiseen ja mukaan ontullut myös uusia toimijoita. Projektilla on ollut aktiivinen rooli verkostotyön ylläpitämisessäja koordinoinnissa. Konkreettisimmillaan tämä on tarkoittanut sitä, että projekti on toiminutneljän eri teeman alla kokoontuvan pienryhmän koollekutsujana ja koordinoijana. Ryhmätovat: Liipolan maahanmuuttajatyöryhmä, maahanmuuttaja nuorten parissa työtä tekevienverkostotyöryhmä, maahanmuuttajien asumisen työryhmä sekä suvaitsevaisuustyöryhmä.Lahdessa on LATU –projektin toimesta järjestetty verkostotyön kehittämispäiviä vuodesta2001 lähtien.Vaikka yhteistyön toimiminen riippuu viime kädessä mukana olevista ihmisistä, tietyt sovitutvastuualueet ja rakenteet ovat vieneet verkostotyötä eteenpäin. Toisin sanoen LATU –projektin aikana yhteistyön sisäiset toteutusmuodot ovat kehittyneet. Koordinoijan rooli onmitä ilmeisemmin myös sopinut hyvin LATU -projektille. Yhteistyökumppaneiden näkemyksissänousi esiin että, LATU -projektin vahvuutena on taito toimia sekä ylätason rakenteistavastaavien että käytännön työntekijöiden ja asiakastason kanssa. LATU –projektiavoidaan toteutustavaltaan verrata Equal –yhteisöaloiteohjelmassa toteutettuihin kehittämiskumppanuuksiin,vaikka se ei virallisesti täytäkään kehittämiskumppanuuden kriteerei-34

tä. Aikaisempi yhteistyö ja sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja kohderyhmään ovatasioita, jotka myös Equal -ohjelman toteutuksessa on todettu merkittäväksi yhteistyön jakumppanuuden onnistumista ennakoiviksi tekijöiksi.(Syrjä et al.2004, 47) Nämä seikat ovatolleet myös Lahdessa hyvien yhteistyökokemusten taustalla. LATU -projektin yhteistyöverkostontoimintaa ja kehittymistä tarkastellaan lähemmin tutkimuksen jatkovaiheessa.Alueellisen yhteistyön lisäksi LATU –projektissa on tehty myös kansainvälistä yhteistyötäja kokemusten vaihtoa. Vuonna 2004 LATU –projekti osallistui työministeriön koordinoimaansuomalais-irlantilaiseen MORE –projektiin, jonka tavoitteena oli mallintaa pakolaistenvastaanottoon ja kotouttamistyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä. Projekti on myös ollutjärjestämässä opintokäyntejä Pietariin ja Tukholmaan sekä osallistunut opintokäynnilleTallinnaan.4.5 Hyvien etnisten suhteiden edistäminenProjektin yhtenä tavoitteena on suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.Tavoite on ns. ylätason tavoite, joka periaatteessa voi pitää sisällään hyvin monenlaistatoimintaa. Myös tulosten todentaminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Tätä tavoitettavoidaankin tarkastella lähinnä siihen tähtäävien toimenpiteiden kautta.Projekti on eri tilaisuuksien kautta edistänyt maahanmuuttajien positiivista näkyvyyttä kaupungissa.LATU –projektin puitteissa on järjestetty suvaitsevaisuusteemalla seminaareja,jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja tarpeellisiksi. Osallistujien palaute on ollut positiivistaja tilaisuuksien toivotaan jatkuvan. Seminaareihin on yleensä saatu valtakunnan tason asiantuntijoitapuhumaan. Ne ovatkin olleet informatiivisia valtakunnallisen tiedon välittämisenja laajempien näkökulmien avaamisen mielessä.Projektin loppuvaihetta ajatellen tämän tavoitteen sisältöä ja toimenpiteitä voitaisiin myöshalutessa fokusoida sekä kohderyhmien että menetelmien suhteen. Esimerkiksi yhteistyökumppaneidennäkemyksissä tuotiin esiin, että jatkossa monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskoulutuksiavoitaisiin järjestää myös kohdennetummin tietyille ryhmille, kuten kaupungintyöntekijöille. Monimuotoisuuden edistäminen sekä julkisen sektorin että yrityssektorintyöyhteisöissä on haaste, joka on yhä enemmän noussut esille myös valtakunnan tasolla.35

Hyvien etnisten suhteiden edistämistä ja monikulttuurisuuden lisäämistä olisikin hyvä miettiämyös eri kohderyhmien tarpeiden kautta.4.6 Projektin hyvien käytäntöjen juurruttamisnäkymätHyvät käytännöt ovat eritasoisia: ne voivat liittyä asiakastyöhön, palvelujen toteutukseen jaorganisointiin, palvelujen johtamiseen ja verkostoihin. Hyvät käytännöt ovat myös kontekstija aikasidonnaisia eli ne ovat ankkuroituneet tiettyyn toimijoiden yhteisöön, kulttuuriin, aikaisempaanoppimiseen ja luottamukseen. Niitä ei voi siis sellaisenaan monistaa, vaan neon omaksuttava toimintayhteisöjen oppimisen kautta (Arnkil et al. 2003, 19-20) Myös LA-TU -projektista on paikannettavissa eri tasoisia hyviä käytäntöjä; aikaisemmissa luvuissaon hahmoteltu joitakin projektin työllistämisen ja aktiivisuuden edistämiseen liittyviä käytäntöjä,jotka tähän mennessä kootun tiedon valossa näyttävät lupaavilta ja joiden jatkuminenolisi hyvä turvata projektin päättymisen jälkeen. Yhtäältä niitä on paikannettavissa työkäytäntö-ja menetelmätasolta (verkostotyöryhmät) toimintamalli- tai konseptitasolla (esim.yksilöllinen poluttaminen) että myös yleisempinä periaatteina (esim. aktiivisen ja katkoksettomantoiminnan mahdollisuus heti maahan tulon jälkeen). Nämä eri tasot kietoutuvat toisiinsa,jolloin oikeastaan voidaan puhua monien hyvien käytäntöjen asetelmasta, jossa eriosien on pelattava yhteen.Ajankohtainen kysymys kuuluu, miten projektin hyvin toimivien käytäntöjen jatkuminen turvataanprojektin päättymisen jälkeen. Yhteistyötahoille järjestetyssä dialogifoorumissa yhtenämahdollisuutena esiin nousi ajatus LATU –projektin ”polutuspalveluiden” juurruttamisestatyövoiman yhteispalvelupisteen yhteyteen. Yhteispalvelupisteet ovat työvoimahallinnonja kunnan yhteisesti hallinnoimia ja rahoittamia palvelupisteitä, jotka on tarkoitettu heikommassatyömarkkina-asemassa oleville ja moniammatillista palvelua tarvitseville työttömilleasiakkaille. Yhteispalvelupisteen peruskonsepti on samantyyppinen kuin Ladussa:toimintaidea perustuu polutukseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kokonaisvaltaiseen,ratkaisuun asti pyrkivään tukeen (ks esim. Arnkil et al.2004 b). Yhteispalvelussa on valmisrakenne, jossa kunnan sosiaalityön ja työvoimahallinnon näkökulmat ovat yhdistettynä jatyöntekijät ovat sekä sosiaalityön että työvoimaneuvonnan taustoista. On selvää, että osamaahanmuuttajista tarvitsee jatkossakin intensiivistä ja kokonaisvaltaista palvelua, jos pyrkimyksenäon aidosti helpottaa ja sujuvoittaa kotoutumista ja työllistymistä. Monilla maahanmuuttajillatyöllistymiseen johtava ratkaisu saattaa löytyä kohtuullisen pienenkin avunturvin, jos se on oikein ajoitettua ja kohdennettua sekä riittävän konkreettista. Nämä näkö-36

kohdat huomioon ottaen yhteispalvelupiste vaikuttaisi yhdeltä perustellulta mahdollisuudeltaLATU –projektin poluttamistoiminnan juurruttamisympäristöksi.Toinen juurruttamisnäkymiin liittyvä tärkeä kysymys on eri yhteistyötahojen toteuttamienkoulutus- ja kuntoutusmallien sekä kerhotoiminnan jatkuminen. LATU- kurssit sekä LATUabc -koulutus ovat tarjonneet kaivattuja vaihtoehtoja opiskeluun. Opiskelun ja työharjoittelunyhdistäminen koulutusmallina sekä luku- ja kirjoitustaidottomille kehitetty kurssi ovatsinänsä toimivia koulutusmalleja. Toivottavaa on, että näitä tullaan hyödyntämään myösjatkossa etsittäessä vaihtoehtoja maahanmuuttajien koulutukseen ja kotoutumista edistävääntoimintaan.Kolmas asia, jolle toivotaan jatkuvuutta on verkostoyhteistyö. Toimiviksi koettujen pienryhmientoiminnan jatkuminen ja koordinointitehtävien vastuun siirtäminen on LATU -projektin päättyessä varmistettavia asioita. Teemakohtaiset työryhmät eivät ole itsetarkoitus,joten kunkin ryhmän tavoitteita ja merkitystä on syytä myös arvioida säännöllisin väliajoin.Seminaarit ja tilaisuudet ovat myös LATU -projektilta jäävää perintöä, joiden toivotaanjatkuvan.LATU -projektin päättymiseen on vielä sen verran aikaa, että juurruttamis- ja levittämisnäkymätovat vielä osittain hämärän peitossa. On oletettavaa, että projektin tunnustettu javakaa asema sekä kytkennät strategia- ja seurantatyöryhmiin todennäköisesti edesauttavatjuurruttamis- ja vakiinnuttamistyötä. Projektin olisi kuitenkin hyvä tehdä hyvissä ajoinkirjallinen suunnitelma siitä, miten toimintoja tullaan juurruttamaan ja levittämään ja mitätoimenpiteitä tämä työ eri tasot huomioiden vaatii. Aikaisemmissa luvuissa on kannettuhuolta siitä, miten projektin työntekijöille kertynyt hiljainen tieto saataisiin näkyvämmäksi,jolloin se voisi hyödyttää laajemminkin maahanmuuttajien parissa työskenteleviä ja mahdollisiatyönjatkajia. Projekteissa on yleisesti levittämisen kannalta tietynlainen riskitekijäkokemustiedon jääminen yhden tai muutaman henkilön pääomaksi. Myös LATU –projektissa tämä toimintamallien jatkumiseen liittyvä uhkatekijä on syytä huomioida. Ulkopuolisentutkimuksen näkökulmasta projektin mielenkiintoiset ja lupaavilta vaikuttavat käytännöt,jotka vaatisivat avaamista, liittyvät mm. projektin asiakastyössä poluttamisen prosessiinsekä yritysyhteistyöhön.37

5. Johtopäätökset ja kehittämissuosituksiaTutkimuksen tavoitteeksi asetettiin ensimmäisessä vaiheessa projektin kokonaistilanteenselvittäminen, jonka pohjalta on mahdollista paikantaa projektin kehittämispisteitä ja tarvittaessafokusoida jatkovaiheen tutkimusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty projektin työllistymistäedistävään toimintaan.LATU -projektin voidaan todeta olevan hyvällä ja vakaalla toteutusuralla eikä merkittäviinkorjausliikkeisiin ole tarvetta. Projektin tavoitteet ovat moniulotteiset, mikä osaltaan on tuonuthaastetta projektin toteutukseen ja hallinnointiin. Vahva ammatillinen- ja projektiosaaminenon turvannut projektin hyvän etenemisen haasteellisista lähtökohdista huolimatta.Vuoden 2005 kesään tultaessa LATU -projekti on etenemässä toteutusurallaan juurruttamisvaiheeseen.Hyvien toimintamallien ja hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen, toiminnanjuurruttaminen sekä sisään kirjattujen asiakkaiden ”loppuun asti” saattaminen ovatkin projektinlähitulevaisuuden haasteita.Vaikka lopulliset tulokset sekä asiakasvaikuttavuuden että toimintajärjestelmien kehittymisensuhteen ovat nähtävissä vasta projektin päättyessä, LATU –projekti on ollut jo tähänastisiltatuloksiltaan ”hyvä projekti” sekä sen omien tavoitteiden saavuttamisen ettäLahden maahanmuuttajatyön kehittämisen näkökulmasta. Moniin muihin vastaavantyyppisiinhankkeisiin verrattuna LATU -projektin vahvuuksiin kuuluvat hyvät verkostosuhteet,mikä on ollut yksi projektin tuloksekkuuden edellytys. Projektilla on selvästi ollut normaalipalvelujatäydentävä ja paikkaava merkitys, mikä asettaa erityisiä haasteita toimintojenjatkumiselle. On huomioitava, että kotouttamistoiminta on vielä nuorta ja se on kehittynytviime vuosikymmenenä voimakkaasti maahanmuuttajien määrän kasvaessa ja uuden lainsäädännönmyötä. LATU -projekti on yhtenä toimijana vastannut kotouttamistoiminnankehittämisen haasteeseen Lahdessa. Projektin puitteissa on järjestetty mm. rinnastettavaakoulutusta, vajaatyökykyisten työllistymisesteiden vähentämiseen tähtäävää toimintaa,intensiivistä ohjausta ja neuvontaa sekä kerhotoimintaa maahanmuuttajanaisille. Nämäpalvelut ovat aikaisemmin puuttuneet Lahdesta, mutta LATU –projektissa samoin kuinmuualta saadut kokemukset puhuvat niiden tarpeellisuuden puolesta jatkossakin. Asiakasseuranta-ja haastattelut osoittavat, että LATU -projektin henkilökohtaisen ohjauksen ja eritoimenpiteiden avulla monen maahanmuuttajan kotoutuminen ja eteneminen jopa avoimilletyömarkkinoille työllistymiseen asti on vähintäänkin nopeutunut. Yhteenlaskettuna tästäseuraa merkittäviä säästöjä mm. toimeentulotukimenoissa puhumattakaan positiivisista38

inhimillisistä vaikutuksista. Jos toimintamalleja ei onnistuta siirtämään ja juurruttamaanemo-organisaation ja yhteistyökumppaneiden toimintaan, projektin päättyessä maahanmuuttajienpalveluihin Lahdessa jää ”Ladun mentävä aukko”.Kehittämissuosituksia: LATU -projektin edetessä kohti viimeistä vuottaan yleisenä kehittämissuosituksenaon fokusointi, tiivistäminen ja kiteyttäminen. Projektiin on kertynyt paljon kokemusta ja hiljaista tietoa maahanmuuttajien kotoutumisenja työllistymisen tukemisesta ja niihin liittyvistä prosesseista. Tämän näkyväksitekeminen ja mallintaminen on tärkeää sekä projektin oman oppimisen ettätoimintojen juurruttamisen ja levittämisen kannalta. Myös tutkimus voi olla tässäapuna. Projektin olisi hyvä pyrkiä vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan projektin aikanahavaittuihin mm. koulutuksen järjestämiseen liittyviin reunaehtoihin, jotka hankaloittavatmaahanmuuttajien kotoutumisen kannalta mielekkään toiminnan toteuttamista. Projektin loputtua jäävän palveluaukon osoittaminen päättäville tahoille on tärkeääjo varhaisessa vaiheessa. Projektin olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian suunnitelmasiitä, miten se aikoo juurruttaa toimintaansa ja mitä toimenpiteitä se vaatii. Yritysyhteistyöhön ja työpaikkojen etsimiseen olisi hyvä miettiä vielä mahdollisiauusia keinoja, jos se on olemassa olevien resurssien puitteissa mahdollista. Ainakinon tärkeää tunnistaa ja kiteyttää ne ongelmat, joita tässä suhteessa on ollut ja miettiäkuinka niihin voitaisiin jatkossa vastata. Hyvien etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuuden edistäminen -tavoitteen toteutustaolisi mahdollista jämäköittää esimerkiksi fokusoimalla vaikuttamista joihinkin ryhmiin.(esim. työnantajat ja työyhteisöt julkisella tai yksityisellä sektorilla)39

LÄHTEETArnkil, Robert, Spangar, Timo, Nieminen, Jarmo, Pitkänen, Sari, Karjalainen, Jari & Aho, Simo(2003): Missä lymyävät hyvät käytännöt? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa.Tutkimuksia ja selvityksiä 10/03. Työministeriö, Helsinki.Arnkil, Robert, Mattila, Kati, Nieminen, Jarmo, Partanen, Leila & Rissanen, Pekka (2004a): Tasaarvoaja yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään. Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmantoisen toimintalinjan arvioinnin loppuraportti.Arnkil, Robert, Karjalainen, Vappu, Aho, Simo, Lahti, Tuukka, Lyytinen, Sanna-Mari & Spangar,Timo (2004b): Yhteispalvelusta palvelukeskuskonseptin kehittämiseen. Yhteispalvelukokeilun arvioinninloppuraportti. Työhallinnon julkaisu 339. Työministeriö, Helsinki.Forsander, Annika & Ekholm, Elina (2001): Maahanmuuttajat ja työ. Teoksessa: Forsander, Annika& Ekholm, Elina & Hautaniemi, Pertti et al. : Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Yliopistopaino,Helsinki.Forsander, Annika (2002): Luottamuksen ehdot. Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla.Väestöntutkimuslaitoksen tutkimussarja D 39/2002.Jaakkola, Timo (2000): Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt työhönotossa ja työelämässä.Työpoliittinen tutkimus. Työministeriö, Helsinki.Juuti, Pauli (2005) : Monikulttuurisuus voimavaraksi. Valtaväestö ja maahanmuuttajat työyhteisössä.Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä ETMO-hankkeen tutkimusraportti. Kiljavan opistoja JTO-tutkimuksia sarja.Kivi, Taru (2004): LATU maahanmuuttajille-projekti. Raportti 1.10.2000-31.12.2003.Lehtiharju, Marja & Pesonen, Reijo (2005): Hyvästä ideasta hyväksi käytännöksi. Projektityöntekijöidenvalmennusta yritysyhteistyöhön. Teoksessa: Toiminta, tuotteet ja hyvät käytännöt. Kuriirineljänasuinalueen verkosto. Keski- Suomen yhteisöjen tuki. Kirjapaino Oma oy, Jyväskylä.Lyytinen Sanna-Mari, Partanen Leila, Rissanen Pekka, Syrjä Hannele (Sosiaalikehitys Oy), ArnkilRobert (Arnkil Dialogues), Spangar Timo (Spangar Negotiations ) (2005): Rinnakkaisista kehityspoluistaprojektitoiminnan koostamiseen. ESR –projektien merkitystä työvoiman palvelukeskustenja yhteispalvelupisteiden toiminnan tukemisessa koskeneen selvityksen loppuraportti. ESR Tutkimuksetja selvitykset 5/05. Työministeriö, Helsinki.Mäkinen, Riitta (2005): Kuriiri-projektin asiakkaiden portaikkoseurannasta. Teoksessa:Toiminta,tuotteet ja hyvät käytännöt. Kuriiri-neljän asuinalueen verkosto. Keski- Suomen yhteisöjen tuki.Kirjapaino Oma oy, Jyväskylä.Nupponen, Terttu (2005): EU-hankkeen sisäkehällä ja ulkokehällä. Teoksessa: Nupponen, Terttu(toim.): Kuusi tutkimusnäkökulmaa Kuriirin työhön. Keski-suomen Yhteisöjen Tuki. Kirjapaino OmaOy, Jyväskylä.Rissanen, Pekka, Partanen, Leila, Pitkänen, Sari, Teppo, Teresa & Salmela, Tuula (2004): Sillanrakentajat.Nuorisotyöttömyyteen ja maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdistuneiden projektienarviointi suurilla kaupunkiseuduilla. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.Syrjä, Hannele, Lyytinen, Sanna-Mari, Partanen, Leila, Pitkänen, Sari, Karjalainen, Jari, Kilpinen,Taina & Valtakari, Mikko (2004): Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi.Kokeilevuudesta valtavirtaistamiseen II väliraportti. Arvioinnit 15/04. Työministeriö, Helsinki.Uusikylä,Petri, Tuominen, Anniina, Mäkinen Anna-Kaisa, Reuter, Niklas (2005): Maahanmuuttajienkotoutumiskoulutuksen arviointi. Työpoliittinen tutkimus 267. Työministeriö, Helsinki.Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta VNS 5/2002 vp.Yhteistyössä kotouttamiskoulutusta toteuttamaan (2005). Työ- ja opetushallinnon työryhmän raportti.Työhallinnon julkaisu. Työministeriö, Helsinki.40