Tulevaisuutta silmästä silmään Öga mot öga med framtiden

merimies2 2008Suomen Merimies-Unioni SM-U ryFinlands Sjömans-Union FS-U rfTulevaisuuttasilmästä silmäänÖga mot ögamed framtiden

sjömannen 2/2008EdustajakokousvaalitSuomen Merimies-Unionin 22. edustajakokous jaSuomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan edustajistonkokouspidetään 8.–9. toukokuuta 2008 HelsinkiCongress Paasitornissa. Meneillään olevien edustajakokousvaalienäänestysaika päättyy 17. maaliskuuta.Palautuskuori tulee jättää postin kannettavaksi viimeistääntorstaina 13.3.2008, jotta se ehtii ajoissa perille.Edustajakokous 2008 – Aikataulu• Äänestysaika 21.1.–17.3.2008 (17.3.2008 klo 12.00 mennessä Postille/Itella Oyj:lle palautuneet äänet otetaan huomioon)13.3.2008 postitetutäänestyskuoret ehtivät varmasti perille• Ääntenlaskenta ma 17.3.2008 (vaalitoimikunta kokoontuu klo 14.00 Pasilassa)Tämän vuoden vaaleissa ehdokkaita onkaikkiaan 79 yhdestätoista eri vaalipiiristä(=ammattiosasto). Naisehdokkaitaon yhteensä 22 (28 %). Niissä vaalipiireissä,joissa ei ole asetettu enempääehdokkaita kuin mitä vaalipiiristävalitaan, ei toimiteta vaaleja. Vaalimateriaalion postitettu kaikille äänioikeutetuillejäsenille kotiosoitteeseen21. tammikuuta. Äänestys suoritetaanpostiäänestyksenä. Ääntenlaskenta tapahtuuvaalitoimikunnan valvonnassasiten, että vaalisalaisuuden säilyminenloukkaantumattomana varmistetaan.Ääntenlaskennasta vastaa Itella. Vaalientulos julkaistaan Merimiehessä nro 3/08 sekä kotisivuillamme www.smury.fi> edustajakokousEdustajakokous onliiton korkein päättävä elinMerimies-Unionin jäsenistö valitseekeskuudestaan edustajat joka neljäsvuosi kokoontuvaan edustajakokoukseen,joka on liiton korkein päättäväelin. Edustajakokous valitsee puheenjohtajan,liittosihteerin, valtuustonsekä hallituksen. Vuoden 2008 edustajakokoukseenvalitaan yhteensä 45edustajaa 11 vaalipiiristä.Edustajakokous päättää liiton toiminnansuuntaviivoista seuraavaksinelivuotiskaudeksi. Lisäksi kokouksessapäätetään liiton säännöistäsekä ammattiosastojen tai yksittäistenjäsenten tekemistä aloitteista.ValtuustoUnionin Valtuustoon kuuluu puheenjohtajaja 20 muuta varsinaista jäsentä.Jokaisella varsinaisella jäsenellä onvarajäsen. Valtuusto kokoontuu sääntömääräisestisyksyllä ja keväällä sekätarvittaessa. Kokouksissa hyväksytäänliiton talous- ja toimintasuunnitelmatsekä toimintakertomukset.Hallitus• Hallitus toteaa äänestystuloksen 18.3.2008 ja se julkaistaan Merimiehessä 3/08sekä Unionin kotisivuilla www.smury.fi• Kutsu edustajille edustajakokoukseen 19.3.–25.3.2008• Hallitus päättää lausunnoistaan edustajakokoukselle 9.4.2008• Kokousmateriaalin toimitus edustajille 18.4.2008• EDUSTAJAKOKOUS 8.–9.5.2008Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja,liittosihteeri ja vähintään kahdeksan(8) sekä enintään kolmetoista (13)muuta varsinaista jäsentä, kaikillavarsinaisilla jäsenillä on henkilökohtainenvarajäsen. Hallituksen tehtäväon hoitaa Merimies-Unionin asioitaedustajakokouksen ja valtuustonpäätösten mukaisesti. Jokainen ammattiosastoja sen jäsen voi tehdähallitukselle esityksiä.Birka Cargo ja Holmen Paper Abtekivät kuusivuotisen sopimuksenAhvenanmaalainen Birka Cargo Ab Ltd teki sopimuksen kolmen aluksensa:M/s Birka Transporterin, M/s Birka Exporterin ja M/s Birka Shipperin aikarahtauksestaHolmen Paper Ab:lle. Birka Cargon työntekijät jatkavat työskentelyäaikarahdatuilla laivoilla.Ensimmäinen sopimuskausi alkaa vuonna 2010 ja se on kestoltaan neljä vuotta.Tämän lisäksi sovittiin myös kahden vuoden jatkosta, eli kaiken kaikkiaansopimuskausi on kestoltaan kuusi vuotta.Neste OilM/t Stena Arctica Suomen lipun alleBirka CargoNeste Shipping Oy:n ja Stenan omistamaöljytankkeri M/t Stena Arctica saiRuotsin lipun värien sijaan peräänsäSuomen lipun 5. helmikuuta 2008.Öljytankkeri on nyt suurin Suomenlipun alla purjehtiva laiva ja senhallinnointia hoitaa Neste Shipping.Tankkerin operointialue on Itämerelläja Pohjois-Euroopassa. Aluksen pituuson 249,79 metriä ja leveys 44 metriä.Laiva on rakennettu vuonna 2005 jasyväys täydessä lastissa 15,4 metriä.Aluksella on suomalainen miehistö.Pääluottamusmies Timo Keskitalo ontodella iloinen, että suomalaisten ammattitaitoonluotetaan.- On hienoa, että yhtiö haluaasäilyttää suomalaisen kokemuksen jaymmärtää väkemme tankkilaivakokemuksenvaikeissa jääolosuhteissaoperoitaessa.Aluksen miehistö on nyt sataprosenttisestisuomalainen, sillä NesteShipping pitää tärkeänä, että kotimainenammattitaito säilyy tulevaisuudessakin.3

merimies 2/2008AuraAinutlaatuinenPieni vesisade on kiillottanut laivanulkokannen. Franco Bahamondesja Dainius Šaylus surraavat, eli irrottavatM/s Auran ulkokannellavaijereita, joilla suuret laivan lohkoton kiinnitetty aluksen kanteen.Aura on Meriaura Oy:n uusi monitoimikansilastilaiva,joka aloittiliikenteen tammikuun alussa 2008.Tällä kertaa laivan lastina on suuriaRaumalta Aker Yardsin telakaltaHelsinkiin tuotuja laivanlohkoja.Alus on saapunut aamutuimaanHernesaaren laituriin Helsinkiinja raskaat lohkot puretaanmyöhemmin raskaskuljetuksiintarkoitetuilla erikoisajoneuvoilla.Lohkojen purku vaatii ennenkaikkea osaamista ja tekniikkaa.- Laivaa on haalattava, eli siirreltäväköysien avulla laiturissamäärättyyn kohtaan purun aikana,sillä lohkot pystytään purkamaanmaissa vain tietystä kohtaa, selostaayliperämies Heikki Törneblom.Suomen lippuon arvonsa väärtiAura rakennettiin Remontowantelakalla Puolan Gdanskissa.Laivan omistaa Oy Gaiamare Ab,mutta se on aikarahdattu MeriauraOy:lle. Auran perässä liehuu Suomenlippu. Kippari Juha Ylitalonmielestä se on hienoa. Oma lippuon aina arvonsa väärti.- Onhan se oman maan lipunalla aina mukavampi seilata.Toivon, että lipun suhteen ollaanpitkäjänteisiä, hän kertoo.Myös kannella häärivä aluksenpuosu Franco on tyytyväinen lippuvalintaan,sillä hän on ehtinytHarri ManninenAuralla on oma ”vihreä kulkija”, eli monitoimitrukki, joka mahtuukulkemaan lastattujen lohkojen alla.seilata useilla mukavuuslippulaivoillaelämänsä aikana.- Suomen lippu tuntuu hyvältä,hän kertoo.Ei toista vastaavaamaailmassaAuran on suunniteltu kuljettavanpääsääntöisesti laivalohkoja AkerYardsin telakoille, mutta se soveltuumyös monenlaiseen muuhunkäyttöön, kuten bulkki-, puu- jakonttilastien kuljettamiseen,Juha taustoittaa. Erikoisaluksensuunnitteluun ja rakentamiseenkului vuosia, mutta työ kannatti:Aura on ainoa laatuaan, eli toistasamanlaista ei löydy oikeastaankoko maailmasta.- Laivan rakentamisessa onotettu huomioon jopa sen käyttööljyntorjuntaan - jos tarve vaatii -sillä kannen alla on valmiina tilaayli tuhannen kuution keräyssäiliölle.Alus pystytään muuntamaanöljyntorjuntatöihin tarvittaessamuutamassa kuukaudessa, kipparikuvailee aluksen muuntumismahdollisuuksia.Ylitalo oli valvomassa Auranvalmistumista puoli vuotta telakallaPuolassa. Hänen mukaansaliikennöinti on sujunut alusta alkaenparemmin kuin hyvin. Myöskonehuoneessa ollaan tyytyväisiä,sen jälkeen kun viiveet saatiin paikoilleenja hälytysherkkyyttä laskettua,konepäällikkö Harri Manninentuumii. Auran konehuoneon hänen mielestään käytännöllinen,sillä työtilojen toimivuuttahuomioitiin paljon jo aluksensuunnitteluvaiheessa. Kannen allaoleva tila onkin sananmukaisestiloistava, sillä harvoin näkee yhtähyvin valaistua konehuonetta lukuisineloisteputkineen. Aluksestalöytyy myös erikoisuus, jota Harriei ole kuullut muualla tavattavan.- Aurassa on kaksi konehuonetta- keulakonehuone ja ahterikonehuone- joita en ole tavannutmissään muualla aikaisemmin,hän kertoo.Kahden konehuoneen hyöty tuleeesiin ajossa työn aikana: ahterikonehuoneon satamassa hiljainenja merellä puolestaan keulassa onvähemmän melua. Työt voi näinollen pyrkiä suunnittelemaansiten, että saa työskennellä meluttomasti.Kaikilleammattiliitto ei kovin tuttuHarrilla on työkaverinaan koneessamoottorimies Maks Ponomarjov,joka puhdistaa parhaillaan pääkoneenkeskipakofiltteriä. Maks ontyytyväinen Auralta saamaansavakituiseen työpaikkaan. Tämäon toinen Meriauran alus, jollahän työskentelee ja työt Suomenlipun alla olevassa aluksessa ovatlähteneet hyvin käyntiin. Makson eestiläinen, kuten myös laivassatyöskentelevä kokki HeikkiKolk. Kulttuurierot suomalaistenja balttialaisten välillä eivät olekovin suuria, joten työnteko onhelppoa.- Pidän suomalaisten hiljaisuudestaja rauhallisuudesta,Maks kertoo.Ennen Auralle tuloaan moottorimieson ehtinyt seilata mukavuuslippujenalla olevilla laivoilla,joten muutakin maailmaa on tullutnähtyä. Maks uskoo suomalaisenyhtiön olevan hyvä, vaikka työehdoistaanhänellä ei ole vielä oikeastaantietoa. Sen sijaan keittiössäpäivällistä laittavalle Heikille ammattiliitonasiat ovat tuttuja. Aikoinaanhän on seilannut eestiläisillämatkustajalaivoilla.- Minulla on 18 vuoden työkokemuskokin työstä, mutta lisäksimuita merialan tutkintoja suoritettuna,Kolk kertoo.Meren rannalla Pärnussa syntyneenäja vieläkin asuvana Kolkinnostui jo varhain purjehduksestaja suoritti matruusin ja moottorimiehenpätevyydet. Kiinnostuskokin töihin kuitenkin voitti.- Auran keittiö on toimiva, silläruokavarasto on aivan keittiönvieressä, niin ei tarvitse kantaatavaroita esimerkiksi toiselta kanneltaalas, kuten joissakin laivoissa,kokki on tyytyväinen.Provianttia hän varaa ainakahden viikon tarpeiksi ja maistahaetaan tuoretuotteita matkan var-4

sjömannen 2/2008Harri ManninenDainiusŠaylus avaasurrinkeja Aurankannella.Harri Manninenon matkallakeulakonehuoneeseen.Pitkä,vesitiivein sillaltasuljettavin ovinvarustettukäytävä yhdistääkeula- ja ahterikonehuoneentoisiinsa.Jura Luhtanen Auran komentosillalla.Maks Ponomarjov puhdistaaahterikonehuoneessa pääkoneenkeskipakofiltteriä.Franco Bahamondes kertoo, ettäAuralla kuljetaan myös esimerkiksikalkkikivi- ja puulasteja.Pärnulainen Heikki Kolk on syntynytja elää meren rannalla, jotenei ole ihme, että merimiehenammatti oli se ainoa oikea.rella. Kolk kokkaa erilaisia menuja,joissa hän vuorottelee eri maiden”keittiöiden” välillä. Miehistö ontyytyväinen antimien vaihteluun,sillä näin makuanturat eivät pääsekyllästymään muutamiin lajeihin,varsinkin kun törnin, eli työjaksonkesto on kuusi viikkoa.Ylimääräiselle yt-matruusilleon tilaustaAuralla työskentelee seitsemänhengen miehistö: kokki, puosu,yliperämies, 2. perämies, kipparija koneessa konepäällikkö sekämoottorimies. Nyt laivalla on vikaeeraamassamatruusi, sillä töitäon aluksi paljon. Miesten mielestäAuraan olisi saatava vakinaistettuaylimääräinen yt-matruusi, koskalaiva on ”yötä päivää liikenteessä”,eli työtilausten mukaan kuljetaan.Tällä hetkellä koko miehistö onkannella tarvittaessa auttamassa.Monimuotoisten lastien kuljettaminenvaatii hyvää yhteispeliä.- Kuljetimme muun muassaSaksasta yhden suuren laivalohkon,joka painoi 600 tonnia. Auraon ainoa alus, joka pystyy tällähetkellä kuljettamaan kantensapäällä tämän kokoisia kappaleita,yliperämies Törneblom kertoo.Erikoisaluksena Auralle olisienemmänkin kysyntää ympäriEuroopan, mutta toistaiseksi onseilattu pääasiassa Itämerellä.Vaikka Aura on Meriauran aikarahtaamahoitaa henkilöstöasiatVG-Shipping Oy. Uuden Auralaivantyökieli on englanti.- Toisinaan joudumme hiemanpiirtelemään konehuoneessa töitäsuunnitellessa, Harri kuvailee haastavimpiatehtäviä.Maks tosin osaa lukea suomeamelko hyvin, mutta puhuminenvaatii vielä harjoittelua. Suurinosa aluksen miehistöstä hallitseesuomenkielen, sillä esimerkiksi eestiläinenHeikki rupattelee sitä täysinsujuvasti, samoin kuin Franco, jokaon asunut jo 20 vuotta Suomessa.Suomen lipun alla olevalle aluksellehän tuli töihin vuonna -74.VG-Shippingin palveluksessa hänon ollut nyt kahdeksan vuotta.Työtoverina kannella hänellä onsurraamassa Liettuan KlaipedastaDainius, joka on työskennellyt VG-Shippingillä kolme vuotta ja Aurallehän saapui pari viikkoa sitten.- Kaikki täällä on minulle uutta,mutta Franco on hyvä opettaja,Dainius kertoo ja harmittelee miehenlomalle lähtöä, sillä pidemmästätutustuttamisjaksosta Franconopastuksessa ei hänen mielestäänolisi ollut haittaa.Uudet laitteet vastassaan onmyös 2. perämiehellä Jura Luhtasella,joka on ollut Auralla vähänreilut kaksi viikkoa.- Jokaisella komentosillalla onvähän omanlaisensa laitteet, Juratuumii.Torniosta kyytiinkonttinosturiAuran on tarkoitus seilata Helsingistäseuraavaksi Tornioon, jostakyytiin nostetaan sataman konttinosturija kuljetetaan Haminaan.Aurassa on hyvä sääohjelma, joillavoidaan arvioida tulevien kelienvaihtelu sekä laitteisto, joka mittaaaluksen liikehdintää. Laivalohkojenkuljetukset suunnitellaantelakalla tarkoin ennalta. Lohkojenlastaamisesta saadaan mm. tarkatpiirustukset.- Telakoilta annetaan tiukatturvallisuusohjeet, joiden mukaantoimitaan. Ohjeet ovat tiukemmatkuin satamissa, kippari Juha toteaa.Tällä hetkellä aluksella työskenteleevain laivan miehistö, muttatulevaisuudessa on tarkoitus rakentaalisää yksi kahden hengen hytti,johon voidaan ottaa esimerkiksiharjoittelijoita oppiin, Juha kertoo.Monitoimikansilastialus tuleekintarjoamaan joku päivä mielenkiintoisentyöpaikan harjoitella, silläaivan vastaavia laivoja ei toistaiseksiole muita tarjolla.SL5

sjömannen 2/2008Uudet ulkomaanliikenteentyö ehtosopimukset voimaan 1.3.2008Ulkomaanliikennettä koskevat ns. pääsopimuksetsaatiin solmittua 30.1.2008.Sopimukset koskevat ulkomaanliikenteenrahtialuksia, matkustaja-aluksia sekä ulkomaanliikenteenpientonniston sopimuksenpiiriin kuuluvia rahtialuksia.Tällä kierroksella on sovittu, että varustamoidenpääluottamusmiehet hoitavattyöehtosopimuksesta tiedottamisen omienvarustamoidensa osalta. Muiden varustamoidenosalta tiedotuksen hoitaa aluksenlaivaluottamusmies.Kaikkiin nyt sovittuihin työehtosopimuksiinsovittiin palkankorotusten lisäksi myöseräitä tekstiin liittyviä muutoksia. Muutostentarkempi sisältö löytyy työehtosopimuksistaja niistä kerrotaan myös pääluottamusmiestenjärjestämissä tiedostustilaisuuksissa.Alla on esitelty yksityiskohtaisemminuseimmissa työehtosopimuksissa sovittujaasioita.ULKOMAANLIIKENTEENMATKUSTAJA-ALUSSOPIMUSSopimuskausi japalkankorotuksetUusi sopimuskausi alkaa 1.3.2008 ja päättyy28.2.2010.Palkantarkistukset1.3.2008Takuupalkkoja korotetaan 5,0 %, kuitenkinvähintään 103 euroa. Euromääräisiä lisiäkorotetaan 5,0 %.1.3.2009Takuupalkkoja korotetaan 4,6 %, kuitenkinvähintään 100 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan4,6 %.ULKOMAANLIIKENTEEN KANSI-JA KONE MIEHISTÖN SEKÄTALOUSHENKILÖKUNNANTYÖEHTOSOPIMUSSopimuskausija palkankorotuksetUusi sopimuskausi alkaa 1.3.2008 ja päättyy28.2.2010.PalkantarkistuksetVarustamoissa sovellettavien takuupalkkojenkorotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetunkäytännön mukaisesti.1.3.2008Taulukkopalkkoja korotetaan 5,0 %, kuitenkinvähintään 84 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan5,0 %.1.3.2009Taulukkopalkkoja korotetaan 4,6 %, kuitenkinvähintään 81 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan4,6 %.PIENTONNISTOSopimuskausija palkankorotuksetUusi sopimuskausi alkaa 1.3.2008 ja päättyy28.2.2010.PalkantarkistuksetVarustamoissa sovellettavien takuupalkkojenkorotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetunkäytännön mukaisesti.1.3.2008Takuupalkkoja korotetaan 5,0 %, kuitenkinvähintään 94 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan5,0 %.1.3.2009Takuupalkkoja korotetaan 4,6 %, kuitenkinvähintään 91 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan4,6 %.TEKSTIMUUTOKSIAJäljempänä esimerkkejä eräistä työehtosopimusteksteihintehdyistä muutoksista. Tarkemmatyksityiskohtaiset teksteihin liittyvätmuutokset on toimitettu varustamoiden pääluottamusmiehilleja ne löytyvät myös uusistatyöehtosopimuksista, jotka on julkaistu Unioninnettisivuilla. Pientonniston työehtosopimustaei ole saatu lehden painoon mennessäjulkaistua netissä, mutta sopimuspöytäkirjaavoi tiedustella Unionin toimistolta.AsuntopiirustuksetUudisrakennusten suunnittelussa on otettavahuomioon se, että kaikille työntekijöillevarataan mahdollisuus yksinasumiseen.Palkkaa koskeva laskelmaTyönantajan on annettava maksaessaan palkantai tehdessään palkkaan korjauksia työntekijällelaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja senmääräytymisen perusteet.IkälisätIkälisään oikeutettava aika on hankittavasisäliikennettä kaukaisemmassa liikenteessä(=rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä).Varustamosta riippumattomiinikälisiin luetaan hyväksi myös ulkomaisellaaluksella hankittu palvelusaika.VarallaolokorvausJos työntekijä on velvollinen kantamaan mukanaanhakulaitetta tai muuta teknistä apuvälinettä,jolla hänet voidaan tavoittaa ja kutsuatyöhönsä takuupalkkaan sisältyvän työajanulkopuolella, hänelle maksetaan apuvälineenkantamiseen käytetyltä ajalta palkkaliitteenmukaista korvausta jokaiselta vuorokaudelta,jonka aikana hakulaitetta tai apuvälinettä onkannettu. Korvauksen suuruus on 3,50 euroavuorokaudelta.Äitiysloma ja isyysvapaaÄitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä onoikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiyspäivärahakaudenalkamisesta lukien (äitiysloma).Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaanpalkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahanerotus 12 päivän ajalta.HarjoittelijatMikäli aluksella työskentelee harjoittelija, onhänen välittömästä ohjaamisestaan vastaavaksinimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaantavanomaisen palkan ohella jokaiselta ohjaamiseenkäytettävältä vuorokaudelta palkkaliitteenmukaista korvausta. Korvauksen suuruus on3,50 euroa vuorokaudelta.Matkakorvaukset lomamatkojen johdostaTyönantaja korvaa työsuhteen alkaessa työntekijänmatkakustannukset Suomessa kotoa alukselle.Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteenalkamisesta ja päättymisestä aiheutuvat matkatSuomessa ja ulkomailla työnantaja korvaa kotialus-koti-periaatteen mukaisesti. Kotimatka ontehtävä ilman aiheetonta viivytystä.Poissaolo hääpäivän, äkillisensairastapauksen tai hautauspäivän johdostaTyöntekijällä on oikeus saada hänen perheensäpiirissä sattuneen äkillisen sairaustapauksenjohdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautustyöstä, kuitenkin enintään kolmeksi päiväksi,edellyttäen, että hän jää aluksesta ja palaa alukseenSuomen satamassa.Työntekijällä on niin ikään oikeus vastaavaanvapautukseen työstä hänen läheisen omaisensahautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään,kuitenkin enintään kahdeksi päiväksi.Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on,että se on asianomaisen työntekijän työtehtävänluonne huomioon ottaen kussakin tapauksessamahdollista.Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijänavio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteenpuolisoa, lapsia, avio- ja avopuolisonlapsia, rekisteröidyn parisuhteen puolisonlapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviojaavopuolison ja rekisteröidyn parisuhteenpuolison vanhempia sekä työntekijän veljiäja sisaria. Avopuolisolla tarkoitetaan avioliitonomaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa eläviähenkilöitä.RuokaTyönantaja on velvollinen järjestämään työntekijällepäivittäin kolme ateriaa välipaloineen.Ruuan on oltava ravinto-opillisesti oikein valmistettua,vaihtelevaa, maukasta ja määrältäänriittävää sekä laadukasta.Työehtosopimukset luettavissa kotisivuillaTyöehtosopimuksiin voit tutustua tarkemminMerimies-Unionin kotisivuillaosoitteessa: www.smu.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimus/tyoehtosopimuksettai käytä polkua: www.smu.fi > edunvalvonta> työehtosopimus > työehtosopimuksetTyöehtosopimukset löytyvät kyseisestäkohdasta PDF-muodossa, josta ne ovat tulostettavissa.Uusia työehtosopimuksia onmahdollisuus tilata myös Merimies-Unionintoimistosta, mutta toivomme teidänsuosivan tulostusta kotisivuilta, jossa työehtosopimuson välittömästi saatavilla.TakuupalkkataulukotTakuupalkkalaivojen takuupalkkataulukoton tilattavissa edunvalvontaosaston sihteeriAnja Uusitalolta, s-posti:anja.uusitalo@smury.fitai puh. (09) 615 20 251.7

sjömannen 2/2008M/s Eckerön työntekijät:Suomen lippu on ainoa ja oikeaM/s Eckerö -laivalla järjestettiin tiistaina 26. helmikuutahenkilökuntakokous, jossa käytiin lävitse ajankohtaisiaasioita ja työehtosopimuksia. Tilaisuuden järjestäjinätoimivat muun muassa pääluottamusmies MarkoLappalainen ja laivaluottamusmies Pamela LindholmMerimies-Unionista ja Ruotsin SEKO Sjöfolkia edustipuolestaan toimitsija Dennis Sirviö.Paikan päällä uutisia oli kuuntelemassa noinkolmisenkymmentä henkilökuntaan kuuluvaa.Merimies-lehti kysyi tilaisuuden jälkeen heidäntuntojaan ja mietteitään aluksen tulevaisuudesta.Maie Vaikman,siivoja”Haluaisin ehdottomasti,että Eckeröjatkaa suomen lipunalla, sillä näin olisiturvallisempaa.Jari Vuori, matruusi”On todella tylsää luopua Suomenlipusta, mutta toivottavasti niin ei todellakaantapahdu. Eihän se ole firmaneikä Merimies-Unionin syytä jos niintapahtuu, vaan hallituksen! Poliitikotovat hoitaneet asian huonosti. He eivätole saaneet mitään aikaiseksi – ja nytollaan jo liian myöhässä. EU on ainoatapa vaikuttaa asiaan. On todellaväärin, että ruotsalaiset saavat myydänuuskaa koko ajan ja kaikkialla! Mevoimme myydä täällä Eckerö-laivallasitä vain viimeisen tunnin ajan Ruotsiinpäin ajaessamme.”Gunilla Kronman, purserinapulainen”Olen työskennellyt esimerkiksi Viking Linen, Silja Linen ja Vaasan laivoilla,jossa työt loppuivat tax-free -myynnin päättymisen myötä. M/s Eckeröllä olentyöskennellyt vuodesta 2004 ja minut vakinaistettiin tämän vuoden alussa jamuutin työn perässä myös Ahvenanmaalle. Eckerö on ollut hyvä työpaikka javarustamo. Täällä on mukava työskennellä ja pidän työstäni todella paljon.Olemme täällä kuitenkin sitä mieltä työkaverien kanssa että on kamalaa, josalus ulosliputetaan.”Regina Johansson, kafeterian kassanhoitaja”Itse työskentelen osa-aikaisena, joten tilanne on omallakohdallani hieman eri kuin muilla. On kuitenkin mielenkiintoistanähdä mitä tulee tapahtumaan...”Lasse Eriksson, konepäällikkö (Kuvan nuoret miehet: JensEriksson (keskellä) ja Ronny Enqvist (oikealla).Lasse: ”Pidän Suomen lippua parempana, enkä halua mennätöihin Ruotsin lipun alle. Meille konepuolen porukalle onkuitenkin töitä missä tahansa tarjolla.”Madelene Martinsson,kafeterian esimies”Ulosliputusuutiset eivät tunnu hyviltä,mutta toisaalta on mentävä työnperässä, jos jotain tapahtuu. Työpaikkaon kaikista tärkein asia. Itse olen olluttäällä Eckeröllä vasta lokakuun lopustaja minulla on vakituinen työpaikka.Jan-Ove Boman, korjaaja ja Roger Lehtinen, pursimiesRoger: ”Työskentelin aikaisemmin M/s Cinderellalla, mutta se ulosliputettiin.Tuntuu surulliselta, että ensin meni Viking Linen Cinderella ja nyt on riski,että tämä M/s Eckerö menee. En tiedä tarkalleen, millainen ruotsalainen työehtosopimusoikein on. Henkilökunnalle tämä on raskasta aikaa. Olen ollutMerimies-Unionin jäsen vuodesta -63 ja Ruotsin lipun alla eläkeikä sen kuinnousisi. ”Kiitos siis nuuskalle”, että olemme nyt vaikeassa tilanteessa.”Jan-Ove: ”Olen ollut Eckerö-varustamossa töissä vuodesta -94 ja tällä aluksellanyt pari vuotta. Toivottavasti nuuskanmyynti jatkuisi, niin kaikki olisi hyvin.Toivon myös, että Eckerö-laiva voisi jäädä Suomen lipun alle.”Johan Larsson, moottorimies”Olen työskennellyt Eckerö-laivalla nyt 1,5 vuotta. Toivon,että alus jatkaisi Suomen lipun alla. Henkilöstön tiedotustilaisuudestasain sen tiedon mitä odotinkin, mutta olisi hyväjos myös varustamosta tulisi pian jotain lisätietoa.”9

merimies 2/2008Kesä lähestyy!Unionin mökkien kesävaraukset nyt!Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea. Kesäsesonkinavaraukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemusten perusteella. Hakulomake on tässä lehdessä.Viikot, joille hakemuksia on useita, arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille.Hinta kesäkaudella(vkot 23-35 eli 2.6 – 1.9.2008)Kerimäen pikku mökkimuut mökit110 e /vko280 e /vkoMökkien kuvauksetKaikki mökit ovat perustarvikkein varustettuja. Vuokraajan tulee viedä mukanaan lakanat, tyynyliinatja pyyhkeet sekä muut henkilökohtaiset tarvikkeet.Kerimäen mökitSijaitsevat lähellä Savonlinnaa, Suurijärven rannalla.- Iso mökki: pinta-ala 120 m2, 3 makuuhuonetta, 8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone,kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro, sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen,lapsille sopiva.- Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m2, tuvassa levitettävä sänky kahdelle. Sauna. Sähköhella. jääkaappi,mikro, TV ja radio, vene. Huom! Kantovesi kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainen ja ranta loiva,hiekkapohjainen.- Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m2, 6 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö, sauna,pesuhuone (mökki 2:ssa erillinen sauna). Yläkerta avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa. TV, radio,jääkaappi, mikro, takka, vene, grillikatos.Piha ja ranta:- mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä, uimaan laiturilta.- mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen, loiva, lapsille sopiva, osittain kaislikkoinen.- mökki 3:n ranta on matala ja mutapohjainen, uimaan laiturilta.HonkalahtiSijaitsee lähellä Haminaa, Pyötsaaressa meren rannalla.Pinta-ala n. 50 m2 + 35 m2, vuodepaikkoja 8. Alakerrassa makuuhuone ja lastenhuone, olohuone jakeittiö. Yläkerrassa 2 makuuhuonetta ja aula. TV, jääkaappi, mikro, sähköhella, leivänpaahdin, takka,2 venettä, perämoottori. Lisäksi saunamökki, n. 15 m2, vuodepaikat kahdelle, takka, hella ja jääkaappi.Piha on loivasti laskeva, nurmikkoinen ja ranta loiva, sorapohjainen.MeriluotoSijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa meren rannalla.Pinta-ala 114 m2, 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus 8:lle. 2 makuuhuonetta, olohuone, keittiö.TV, video, DVD, jääkaappipakastin, mikro, sähköhella, takka. 2 venettä. . Rantasauna, jossa keitto- jayöpymismahdollisuus. Piha on osittain hiekkainen / nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta onmutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan.KustaviSijaitsee Turun saaristossa, Kustavin pohjoiskärjessä Kiparluodossa, meren rannalla.Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m2, 4 vuodepaikkaa/ 2 makuuhuonetta, olohuone(lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinen rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella, mikro,astianpesukone, kahvinkeitin. Piha on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta äkkijyrkkä, laituriltauimaan.Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedä lemmikkieläimiä.VelskolaSijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven rannalla, n. 30 km Helsingin keskustasta.Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaa n. 40 m, ranta nopeasti syvenevä.Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120m2. Iso tupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna.Yöpymispaikat kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan sohvasta vuoteetkolmelle ja saunan pukuhuoneessa yhdelle. Ei lemmikkieläimiä.Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella, mikro, jääkaappija pieni pakastin.10

sjömannen 2/2008Jäsentutkimuksen tulos:Merimies-Unionin tärkein tehtävä ontyöpaikkojen säilyttäminen Suomen lipun allaMerimies-Unionin vuoden 2007 jäsentutkimuson valmistunut. Tutkimuksen toteuttiMimes-niminen yritys. Edellinen jäsentutkimustoteutettiin kymmenen vuotta sitten,eli uuden tutkimuksen tekeminen oli jälleenajankohtaista.Jäsentutkimus selvitti jäsenten tyytyväisyyttäja suhtautumista Merimies-Unionintoimintaan ja palveluihin sekä kartoitti heidäntoiveitaan ja odotuksiaan niitä kohtaan. Syksyllä2007 Mimes toteutti henkilökohtaisetteemahaastattelut Unionin 29 jäsenelle. Tämänjälkeen jäsentutkimuslomake lähetettiin 1500satunnaisesti valitulle Unionin jäsenelle kotiintäytettäväksi.Taloudellista varmuuttatoivotaanJäsentutkimuksen vastausprosentti oli 43,mikä on hyvä vastausprosentti tutkimukselle.Vastaajista naisia oli 39 prosenttia ja miehiä 56prosenttia (loput jättäneet ilmoittamatta), mikävastaa todella lähelle miesten ja naisten välistäprosentuaalista osuutta Unionissa. Tutkimusvastauksissaoli kattavasti edustettuina kaikkityöpaikat, niin matkustaja- kuin rahtilaivatsekä muut alukset. Vastaajien joukko edustikattavasti Unionin jäsenkuntaa, eli joukossa oliluottamusmiehiä, hallituksen jäseniä ja muitaaktiiveja, mutta suhteellisesti eniten vastaajistaoli niin sanottuja rivijäseniä, joiden osuus oli60 - 80 % alustyypistä riippuen.46 prosenttia vastaajista kuvailivat itseääntaloudellista varmuutta hakeviksi rivijäseniksi.Eniten taloudellista turvaa hakevia jäseniä löytyinaisten, 25 - 44 -vuotiaiden sekä hotelli- jamyymäläosastoon kuuluvien keskuudesta.Toiseksi suurimman ryhmän tutkimukseenosallistuneista muodostivat perinteiset ammattiyhdistysihmiset,joita oli neljännes vastaajista.Tavan vuoksi Unionini toiminnassa mukanaolevia ilmoitti olevansa viidennes jäsenistä,jotka koostuivat pitkälti nuorista, alle 25-vuotiaistajäsenistä.Toimintaan aktiivisestimukaan haluavia on paljonMerimies-Unioniin kuulumisen tärkeimmiksisyiksi nousi tasavahvasti kolme tekijää: 1)Merimies-Unioni ajaa juuri minun etuani, 2)Taloudellinen turva työttömyyden varalle, ja 3)nykypäivänä on syytä kuulua liittoon.Eri ryhmiä tarkemmin tarkasteltaessa 45- 54-vuotiaat kokivat Merimies-Unionin ”ajavanetuani” samoin kuin kansi- ja myymäläosastollatyöskentelevät sekä lisäksi aktiivisettoimijat. Merimies-Unionin toimintaan yhäaktiivisemmin mukaan haluavia oli lähes puoletvastaajista. Nämä henkilöt haluavat Unionintoiminnalta muutakin kuin taloudellista turvaaja ovat valmiita itsekin aktiivisempaan osallistumiseenliiton toiminnoissa.Jäsenet, jotka vastasivat, että ”nykypäivänäon syytä kuulua liittoon” koostuivat esimerkiksikoneosastolla työskentelevistä, esimiehen tehtävässäolevista ja perinteisistä ay-ihmisistä. Tässäjoukossa oli myös runsaasti alle kaksi vuottajäseninä olleita henkilöitä.Miten hyvin Merimies-Unioni ononnistunut jäsentensä etujen ajamisessa?62 % vastaajista arveli Unionin onnistuneenhyvin jäsentensä etujen ajamisessa, muttatoisaalta noin joka viides oli sitä mieltä, ettäliitto on onnistunut siinä huonosti. Tyytymättömyyskorostui 35 - 44 -vuotiaiden,matkustajalaivoilla työskentelevien sekäravintola- ja myymäläosastojen jäsentenkeskuudessa. Sen sijaan keskimääräistä tyytyväisempiäolivat muilla kuin matkustaja- tairahtilaivoilla työskentelevät, yli 55-vuotiaat,kansiosastojen työntekijät sekä aktiivit.Merimies-Unionin toiminta kokonaisuutenatunnetaan jäsenten parissa hyvin, sillä 92% jäsenistä ilmoitti tuntevansa sitä ainakinjonkin verran. Lisätietoa ja parantamisenvaraa koettiin olevan omissa vaikutusmahdollisuuksissaUnionin toiminnassa. Jäsenetkaipaavat enemmän tietoa esimerkiksi ammattiosastoistaja valtuuston työskentelystä.Nuorilla vastaajilla oli suurempi lisätiedontarve kuin vanhemmilla.Jäsenmaksuja saatu palveluReilusti yli puolet jäsenistä kokee saaneensajäsenmaksuaan vastaan vähintään sen, mitäon odottanutkin. Noin neljännes vastaajistaoli sitä mieltä, että jäsenmaksu tuntuu liiansuurelta etuihin ja palveluihin nähden. Erityisesti25 - 34 -vuotiaat, rahtilaivoilla työskentelevät,ravintola- ja myymäläosastojenhenkilökunta sekä tavan vuoksi mukanaolevat olisivat odottaneet jotakin enemmän.Jäsenmaksulleen eniten vastinetta kokivatsaaneensa muilla kuin matkustaja- tairahtilaivoilla työskentelevät, kansiosastollatyöskentelevät ja yli 45-vuotiaat jäsenet.Merimies-Unionin toiminnoista ja palveluistatärkeimpänä pidetään työpaikkojensäilymistä Suomen lipun alla (melkein 90% piti erittäin tärkeänä) sekä työehtosopimusneuvotteluissaonnistumista. Myöstyöttömyyskassan palvelut koettiin tärkeiksi,samoin kuin palkkaehtojen parantaminensekä työturvallisuusasiat. Määräaikaiseentyövoimaan liittyviä kysymyksiä piti tärkeinähieman alle puolet vastaajista. Yhteistyötämuiden kuljetusalojen liittojen kanssa pititärkeänä melkein puolet jäsenistä.Missä asioissa onnistuttuja miltä toivotaan enemmänMerimies-Unionin koettiin onnistuneen hyvinMerimies-lehden osalta (vähintään 80 %antaa vähintään melko hyvän arvosanan) jalomamökeissä sekä muissa liiton lomapalveluissasekä työttömyyskassassa, johon kaksikolmannesta jäsenistä on tyytyväisiä. Näidenlisäksi jäsenistä yli puolet oli tyytyväisiätyöpaikkojen säilymiseen Suomen lipun alla,sitten tulivat kotisivut ja työturvallisuuteenliittyvät kysymykset, joihin oltiin vähintäänmelko tyytyväisiä.Palkkaehtojen parantamisessa, työehtosopimusneuvotteluissaonnistumisessa sekämerenkulkualan kiinnostavuuden lisäämisessävastaajat odottivat liitolta enemmän.Kaksi kolmannesta vastaajista oli sitä mieltä,että työ- ja palkkaehtojen parantaminen onehdottoman tärkeää ja erityisesti matkustaja-alustenjäsenet odottivat niihin parannusta.Lisäksi Unionin odotetaan toimivanaktiivisesti työaikaan sekä määräaikaisentyövoiman käyttöön liittyvissä kysymyksissä.Jäsenet kaipaavat liitolta myös huomionkiinnittämistä työhyvinvointiin. Lisäksiodotetaan vaikuttamista alaan liittyväänlainsäädäntöön ja myös merenkulkualankiinnostavuuden lisäämiseksi tulisi tehdäenemmän.Perhearvotajan sanaMerimius-Unioni kiittää kaikkiajäsentutkimukseen vastanneitaHeidän kesken arvottiin 32” taulutelevisio sekä viisi vapaavalintaistaviikonloppua Unionin mökeillä. Arpaonni suosi:• Mariana Lundeqvist, Urjala, taulutelevisio• Minna Eveliina Laitinen, Kuopio,mökkiviikonloppu Unionin mökeillä• Ingela Fredriksson, Maarianhamina, mökkiviikonloppu• Tero Yli-Mäenpää, Vaasa, mökkiviikonloppu• Hanna Björkstedt, Siuro, mökkiviikonloppu• Markku Moilanen, Helsinki, mökkiviikonloppuOnnea voittajille!Lähes 60 % vastaajista ilmoitti, että he olisivathalukkaita ja saattaisivat harkita osallistumistaUnionin toimintaan siten, ettätilaisuuteen voisi osallistua perheen kanssa.Lisäksi puolella vastaajista oli kiinnostustaosallistua oman osaston toimintaan ja paikallistoimintaan.Tutkimuksen mukaan Merimies-Unioniaparhaiten kuvaavia ominaisuuksia ovattarpeellinen, hyödyllinen, perinteinen jaasiantunteva. Enemmän liitolta odotetaandynaamisuutta, nykyaikaisuutta ja ihmisläheisyyttä.Jäsenistöstä 58 % ilmoitti voivansa suositellamerenkulkualaa työpaikkana, joten suhtautuminenalan tulevaisuuteen on yleisestiottaen myönteinen.SL11

merimies 2/2008Uutiset XPRS-aluksen liputtamisesta Ruotsiinhämmentävät ja suututtavat RosellallaViking Line Abp ilmoitti liputtavansauuden M/s Viking XPRS -aluksenRuotsin lipun alle 14. tammikuuta2008.- Olen todella yllättynyt uutisesta,että Viking Linen uusi XPRS-alus meneemahdollisesti Ruotsin lipun alle,kertoo M/s Rosellan messissä talous- jakeittiöosastolla työskentelevä nainen.Uutinen tuli kaikille yllätyksenä,sillä vain kolme päivää aiemmin11.1.2008 Suomen Merimies-Unionija Suomen Varustamoyhdistys olivatallekirjoittaneet aiesopimuksen, jossaoli sovittu M/s Rosellalla käytössäolevaan liikennealuesopimukseentehtävistä muutoksista. Syksyllä 2007Merimies-Unionin ja Viking Linen välilläoli lisäksi allekirjoitettu pöytäkirja,jossa oli sovittu muun muassa Rosellanmiehistön siirtymisestä Vikingin uudelleXPRS:lle ja joulukuussa 2007 näidenkahden välillä oli allekirjoitettu uuttaalusta koskeva miehityssopimus, jotenkaiken piti olla kunnossa. Viking Linenäkillinen keulan käännös on herättänytlaajaa ihmetystä, kertovat Rosella-laivanmessissä istuvat miehet.- Tämä on ollut yllätys koko henkilökunnalle,koneosaston miehet puiste-levat päätään aivan ihmeissään.Myös Rosellalla pitkään työskennellytRaimo Vuorinen on todella pahoillaanVikingin antamista uutisista.- Mä olen henkilökohtaisesti todellapettynyt - ja tiedän myös olevan monienmuiden, jotka ovat olleet täällävuosikausia töissä, sisustuskorjaajantehtäviä hoitava Raimo kertoo.Viime hetken takinkääntö?Eniten miestä harmittaa se, että XPRSaluksentuloa Suomen lipun alle onpidetty melkoisena varmuutena, jotenviime hetken takinkääntö on saanuthänelle ja monelle muulle pahanmielen aikaan. Myös vahtimies HannuMännistö on ihmeissään.- Kyllä tämä yllätyksenä tuli. Yhtiöon luvannut järjestää kaikille töitä,ja että kukaan ei saa potkuja, Hannukertoo vakavana.Lähempänä eläkeikää oleva henkilökuntaon ottanut uutiset raskaimmin.- Niille, lähempänä eläkeikää olevilletämä on vaikeampaa, tietää talouspuolellatyöskentelevä nainen.Heille Ruotsin lippu saattaisi tietäähuomattavasti pidempää työuraa kuintämän hetkisessä suomalaisessa työehtosopimuksessa.Eklundin teesitViking Linen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund kertoo 22. helmikuutailmestyneessä Ålandstidning-lehdenhaastattelussa varustamon syistä liputtaaRuotsiin. Yhden syyn hän ilmoittaaolevan Ruotsin joustavamman työehtosopimusjärjestelmän,jossa työnantajavoi päättää matkustajaliikenteessä tarvittavanhenkilökunnan määrän.Samaisessa haastattelussa Eklundtuo esiin myös toisen hämmentävännäkökulman, jossa hän myöntää syynlippumaan valintaan olevan ”sisäinen,tunteellinen kysymys, jolla ei ole mitääntekemistä palkkatason kanssa, sillä neovat suurin piirtein samat Ruotsissaja Suomessa”, Eklund kertoo haastattelussa.Monet ovat miettineet painavatkonuuskanmyynnistä tulevat voitotmyös XPRS:n lippuvaltion valinnassa.Ainakin siihen asiaan saadaan selvyys,kun Eklund toteaa Ålandstidningenilleantamassaan haastattelussa heti alkumetreillä,että ”Ei, nuuskan myynnilläei ole mitään tekemistä sen kanssa”.Suomen valtio teki Suomen lipunalla oleville matkustaja-aluksille kädenojennuksen,kun se vakinaisti jayhdenmukaisti matkustaja-aluksiakoskevan miehistötuen samalle tasollekuin lastialuksilla tämän vuodenalusta. Tällä toimenpiteellä on pyrittytukemaan ja lisäämään suomalaistamatkustaja-alusliikennettä, joten mikäliViking Line ulosliputtaa uudenXPRS-aluksensa ”sisäisiin ja tunteellisiin”seikkoihin vedoten ei voi kuinihmetellä, varsinkin kun Eklund itsemyöntää Suomen ja Ruotsin palkkatasonolevan lähellä toisiaan.SLRaimo Vuorinen.12

sjömannen 2/2008Suomalaisvarustamot korostavat:Tonnistoveron uudistaminen on ydinkysymys!Varustamoiden mukaan tonnistoveron uudistaminenon hallituksen merenkulun kilpailukykypaketinydinkysymys. Sen arvellaan tuovan välitöntä kilpailuetua.Varustamoilla on valmiutta joustavan verouudistuksenmyötä liputtaa kotimaahan myösuudempaa aluskantaansa.Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtajanMika Nykäsen mukaankilpailukykypaketilla on jo kiire. Hänodottaa etenkin uuden tonnistoveroesityksenvalmistuvan vielä tämänkevään aikana. Siinä on tärkeätä määritelläyleisen eurooppalaisen mallinmukaisesti tonnistoveron alainentulo. Näin merenkulkualan yhtiötolisivat normaalin yhtiöverotuksenpiirissä lukuun ottamatta tonnistoverotettavaaliiketoimintaansa.Kotimaahan kaavaillun tonnistoveromallinpitäisi hakea kosketuspintaavastaavista eurooppalaista veromalleista.Nykänen nostaa esille muun muassaTanskan mallin, jolla maata ollaanosaltaan nostamassa jopa Euroopanjohtavaksi merenkulkumaaksi.- Oleellisinta on kuitenkin veromallinräätälöiminen suomalaisenmerenkulkualan tarpeisiin: veromallistaon tehtävä joustava, sen ontoimittava työkaluna alan yllättävissäkinmuutoksissa sekä kannustettavakotimaista pääomavaltaista merenkulkualaainvestointeihin ja kasvuun, häntiivistää.Suomalaisvarustamot hoputtavattonnistoverouudistusta myös siksi,koska useilla varustamoilla on käynnissämerkittäviä investointiohjelmia.Esimerkiksi rahdin kuljettamiseenerikoistuneen linjaliikennevarustamon,Finnlines Oyj:n toimitusjohtajaChrister Antson kertoo yhtiönsä tilanneenkuusi uutta roro-alusta Kiinasta,Jinlingin telakalta.- Emme ole vielä päättäneet, minkälipun alla alukset purjehtivat. Ja arvelenvarustamojen sijoittavan mieluimminuudempia aluksiaan Suomen lipunalle kuin vanhempaa aluskantaansa.Mutta tonnistoverouudistuksen mahdollisestimennessä kiville, uudet javanhat alukset hakeutuvat Suomestakilpailukykyisimmän maan lipun alle,Antson painottaa.TonnistoverouudistuksellakilpailukykyäMika Nykäsen mukaan eurooppalaismallisentonnistoverouudistuksentuomalla kilpailukyvyllä suomalaisvarustamotvoivat paremmin kilpaillaItämeren kasvavista rahti- ja vientikuljetuksista,joissa suomalaisalustenosuus on viime vuosina laskenutrajusti. Nykäsen kasvupuheet eivätole “hatusta vedetty”, koska Itämerenlaivaliikenteen arvellaan kasvavanvuoteen 2020 mennessä jopa 80 prosenttia.Jotkut suomalaisvarustamot ovatjohtuen myönteisestä ilmapiiristätonnistoveron uusimiselle tuoneet jolaivojaan Suomen lipun alle. Nykänenarvelee verouudistuksen kasvattavankotimaista tonnistoa usealla kymmenelläprosentilla. Näin on käynyt mm.Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassajopa 80 prosentin verran.Vaikka valtionvarainministeriönlaskelmiin perustuen on julkisuudessaväläytelty tonnistoverouudistuksenvähentävän valtion verotuloja 30 miljoonaaeuroa, varustamoyhdistyksessäkorostetaan verouudistuksen olevankäytännössä kustannusneutraalin, silläuudistuksen myötä merenkulkualavilkastuu ja valtion verotulot päinvastoinkasvavat.- Jotta vältetään nykyisen tonnistoveronvirheet sekä luodaan uudestatonnistoverosta kerralla kilpailukykyineneikä mitään osittaisratkaisua, ontärkeätä että valtionvarainministeriökäy kanssamme tiivistä vuoropuhelua,Nykänen täsmentää.PositiivinenviestiMika Nykäsen mukaan on tärkeätä,että kaikki merenkulkualan työmarkkinajärjestötovat suhtautumassamerenkulun kilpailukykypakettiinperiaatteessa samalla tavalla. Yksituumaisuudellaon positiivinen viestialan koko toimintaan. Pakettiin kuuluvattonnistoverouudistuksen ohellayleisvarauksen mahdollisuuden selvittäminenja valmistelu sekä lakiin merenkulunkilpailukyvystä sisällytettävättukitoimenpiteet.Kilpailukykypaketin ykköshanke– tonnistovero - tarkoittaa lyhyesti,että varustamot eivät maksa veroatuloksensa perusteella, vaan alustenlastikapasiteetin mukaan. Tähän Suomennykyinenkin tonnistoveromalliperustuu. Varustamot pitävät nykyistäveromallia, jonka on tiettävästi ottanutkäyttöönsä vain yksi pienvarustamo,täysin epäonnistuneena.Christer Antsonin mielestä nykyisessäveromallissa ei huomioidariittävästi alan rakennemuutoksia jasanktiot ovat liian suuria. Veromalliinsitoutuvan yrityksen saadessa sanktioitaliiketoimintansa normaaleistakinmuutoksista. Ja joutuessaan katkaisemaankymmenen vuoden verojärjestelmänkesken, yritys joutuu sanktioinamaksamaan jäljelle jäävienkin vuosienlaskennallisen verokertymänsä.Uusi tonnistoveroesitysulos tänä keväänäValtionvarainministeriön neuvottelevaMiehiä työssä tankkilaiva Suulalla.virkamies Jari Salokoski vastaa varustamoille,että uutta tonnistoveroesitystävalmistellaan tämän kevään aikana.Esityksen antamisella alkaa hänenkinmielestään olla kiire, koska lausuntakierrosottaa oman aikansa ja ensivuoden budjettiesitykset on jätettäväeduskunnalle alkusyksyn aikana.Salokosken mukaan uuden tonnistoveronvalmisteluissa pyritään siihen,että merenkulkualan liiketoiminta olisijoustavaa ja alusten operointi mahdollisimmansujuvaa. Myös nykyisiäsanktioita pyritään lieventämään.Hankaluuksittakaan valmisteluissaei olla edetty. Esimerkkinä hänmainitsee poistojärjestelmän, jossaaluspoistoja ei tehdä aluskohtaisesti.Nykyisessä tonnistoverossa irtaimenkäyttöomaisuuden ollessa aluskantaamyöten samalla momentilla.- Matkustaja-alusten asema vaatiierillisen selvityksen, koska aluksiltatapahtuva ulosmyynti ei kuulu tonnistoveronpiiriin, Salokoski lisää.Verovalmistelijat ovat pähkäilleetmyös ns. piiloveron kimpussa. Verokertyy esimerkiksi irtaimen käyttöomaisuuden25 prosentin vuosittaisenpoiston sekä aluskohtaisen 10 prosentintodellisen kulumisen erotuksesta15 prosentin erotuksen jäädessä varustamollepiiloverona. Kysymys ei olepienestä ongelmasta, koska kiista piiloverostalykkäsi mm. Ruotsin vuonna2006 annetun tonnistoveromietinnönjatkovalmistelua. Kiistaa käytiin siitä,voiko varustamo poistaa piiloveronsakymmenen vuoden jänteellä, vai ei.Suomen huoltovarmuuden turvaaminenmahdollisissa kriisitilanteissaon myös vauhdittanut tonnistoverouudistusta.Eikä syyttä, koska Suomenenergiahuolto on pitkälti tuonninvarassa. Esimerkiksi raakaöljystä 70ja kivihiilestä 60 prosenttia tuodaanmeritse.Jouko Kahila13

merimies 2/2008Lomaliitto ry:nTEEMALOMAT 2008Haettavana Ray:n tuella Suomen Merimies-Unioninjäsenille. Kaikki lomajaksot sisältävät puolihoidon,aamiaisen ja päivällisen sekä lomaohjelman. Sosiaalisenlomatoiminnan tavoitteena on antaa voimia arjessajaksamiseen.LomatukiRaha-automaattiyhdistys on myöntänytLomaliitto ry:lle avustuksen,jolla lomatuki rahoitetaan. Lomatuetmyönnetään sosiaalisin, taloudellisin jaterveydellisin perustein. Lomatukea eimyönnetä hakijalle, joka on ollut tuetullalomalla vuoden 2007 aikana.LomakohteetHotelli Rantakalla, Kalajokiwww.lomaliitto.fi/rantakallaMerihenkinen hotelli Kalajoen Hiekkasärkkienkorkeimmalla huipulla.Hotelli tarjoaa tekemistä ympärivuoden ja huikeat näköalat merelle.Hotellissa on uima-allas.Lapsiperheet 20.-25.7.2008Majoitus 2 hengen rivitalohuoneissa,lapset lisävuoteella.Omavastuuhinta 160 e/aikuinen, 20e/lapsi 6-14 v.Perhelomalla pelataan ja leikitäänyhdessä Hiekkasärkillä. Hotellinlähellä on myös vesi- ja leikkipuistoJukuJukuMaa.Kylpylä Hotelli Casino, Savonlinnawww.spahotelcasino.fiPerinteikäs hyvän huolenpidon kylpylähotelliomalla saarella Haapavedenrannalla 200 m keskustasta. Hotellissaon kuntosali, liikuntasali ja virkistysallasosasto.Sinkkuloma 10.-15.8.2008Majoitus 2 hengen hotellihuoneissa.Omavastuuhinta 175 e/aikuinen.Sinkkuloma on tarkoitettu yksinlomaileville. Lomalla liikutaan japelataan yhdessä, lisäksi mm. tarinatelämänjäsentäjänä-tuokio. Kulttuuripäivänävieraillaan Retretissä taiMetsämuseo Lustossa.14Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärviwww.yllassaaga.comMonipuolinen matkailukeskus Länsi-Lapissa.Yllästunturin rinteessäYlläsjärvellä sijaitsevassa hotellissaon terveyspalvelu- ja allasosasto sekäkuntohuone. Ladulle ja rinteisiin pääseesuoraan hotellin pihasta.Liikunta/terveet elämäntavat25.-30.11.2008Omavastuuhinta 110 e/aikuinen,30 e/lapsi 6-14 v.Majoitus: 2 hengen hotellihuone,lapset lisävuoteella.Ohjelmassa on tietoa terveydestä,reipasta liikuntaa sisällä ja ulkonatunturissa sään mukaan.HakemuksetPekka KarppanenHakemusten tulee olla Lomaliitossaviimeistään 2 kk ennen lomaa.Kesä-elokuun lomat 30.4.2008 mennessä.Liitto esikäsittelee hakemukset,jonka jälkeen hakemukset lähetetäänLomaliittoon.Lomaliitto tekee varsinaiset valinnat.Yhteyshenkilö SM-U:ssaArja Merikallio puh. (09)-61520 259arja.merikallio@smury.fiHakukaavakkeet palautetaan ArjaMerikalliolle SM-U:n Helgingin toimistoonos. John Stenberginranta 6,00530 HELSINKIYhteyshenkilö LomaliitossaTarja Kursutarja.kursu(at)lomaliitto.fipuh. (09) 6138 3205SAL-LOMATUKISAK:n perustama Suomen AmmattiliittojenLomajärjestö SAL ry:nraha-automaattiavustuksesta voiliiton jäsen hakea SAL – lomatukea.Tuki myönnetään valtioneuvostonmääräämin taloudellisin, sosiaalisinja / tai terveydellisin perustein. SAL:njäsenliitot saattavat käyttää näidenlisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan.Lopullinen ratkaisuvalta lomatuenmyöntämisessä on asetustenmukaan kuitenkin raha-automaattiavustuksensaajalla eli SAL ry:llä.KuntoremonttiKuntoremontti on suunniteltu ”terveille”työikäisille aikuiselle, jotkahaluavat mukavan lomanvietonohessa liikkua, harrastaa ja kohentaakuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa.Kuntoremontin tuen määrä on 330 e jakuntoremontin jälkeen järjestettävänterveystreffin tuki on 130 e.Kuntoremontin sisältö:1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyntutkiminen ja testaaminen2. Luennot liikunnasta ja terveydestä,ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta,jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaanturvallisesti myös kotioloissaTerveystreffitKolmen kuukauden kuluttua kuntoremontistaSAL ry lähettää postiakuntoremonttilaisille. Terveystreffitukion voimassa tästä ajankohdasta6 kuukautta eteenpäin. Terveystreffion viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma,jonka aikana tehdään samattestit kuin kuntoremontissakin jatarkistetaan henkilökohtainen kuntoreseptiosallistujan uuden kuntotasonmukaiseksi.Suomen Merimies-Unioni on varannutjäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomiaseuraavista kohteista:SAL:N KUNTO-REMONTIT 2008YYTERIN KYLPYLÄPoriTeema: Hyvinvoinnin avaimet7.7. – 12.7.2008, puolihoitooma osuus hinnasta 115 e(kokonaishinta 445e)Hakuaika päättyy 30.4.2008VUOKATTISPORTVuokatin UrheiluopistoTeema: luonto14.9. – 19.9.2008, puolihoitooma osuus hinnasta 76 e (kokonaishinta406e)Hakuaika päättyy 31.5.2008LAPIN URHEILUOPISTORovaniemiTeema: Hyvänolon remontti(sis.hoitoja)5.10. – 10.10.2008, täysihoitooma osuus hinnasta 160e (kokonaishinta490e)Hakuaika päättyy 15.8.2008YYTERIN KYLPYLÄHolidayclub Finland OyPoriTeema: Kävellen kohti kuntoa17.11. – 22.11.2008, puolihoitooma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta445e)Hakuaika päättyy 15.9.2008SAL:N PERHE-KUNTOLOMAT 2008LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI(Rantapajuhotelli), Nastola6.7. – 11.7.2008, täysihoitooma osuus hinnasta aikuinen 130 e(460e) ja lapset 6-16v. 50 e (215e)Hakuaika päättyy 30.4.2008HOLIDAY CLUB OULUN EDENOulu14.7. – 19.7.2008, täysihoitooma osuus hinnasta aikuinen 80 e(410e) ja lapset 6-16v. 30 e (195e)Hakuaika päättyy 30.4.2008SOSIAALILOMAT(OHJATTU LOMA)Ohjatut lomat, joihin koko perhevoi hakea lomatukea, on tarkoitettutukemaan perheiden yhdessäoloa javirkistäytymistä. Lomapaikkoja eiole tarkemmin etukäteen varattu,vaan tarkoituksena on, että perhe itsevalitsee omiin tarkoituksiinsa sopivanlomapaikan ja ajankohdan SAL-lomapaikoista.Ohjatun loman tuen suuruus on 170 e /aikuinen ja 85e / lapsi 6-16-vuotiasLisätietoja ja hakukaavakkeita saaUnionin Helsingin toimistolta, ArjaMerikalliolta puh. (09) 615 20 259 tais-posti arja.merikallio@smury.fi(Hakukaavakkeet palautetaan ArjaMerikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoonos. John Stenbergin ranta 6,00530 HELSINKI)

sjömannen 2/2008GOFREP parantaa sekä meriliikenteensujuvuutta että lisää turvallisuuttaSuomen Logistiikkafoorum on myöntänytVuoden 2008 Logistiikkahanke-tunnustuksen Merenkulkulaitokselleja GOFREP -järjestelmälle Suomenlahdenmeriliikenteen turvallisuudenkehittämisestä.GOFREP aloitti toimintansa1.7.2004 ja järjestelmä kattaa kokokansainvälisen merialueen Suomenlahdella.Toiminta tapahtuu kolmenvaltion, Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä.Suomen osuuden GOFREP-järjestelmässä hoitaa Suomenlahdenmeriliikennekeskus Helsingissä, jokaon osa Merenkulkulaitoksen meriliikenteenohjaustoimintoa. GOFREP -järjestelmän kehittäminen sai alkunsa1990-luvulla, jolloin voitiin todeta meriliikenteenkasvavan nopeasti alueella,erityisesti öljykuljetukset lisääntyivätSuomenlahdella ja päätös Primorskinsatamasta tehtiin.Itä-länsisuuntainen liikenne Suomenlahdellakasvaa jatkuvasti Venäjänperustaessa lisää terminaaleja itäiselleSuomenlahdelle ja Viron kuljetustenkasvettua erityisesti Euroopan Unioniinliittymisen jälkeen. Myös Suomenomien merikuljetusten määrä on kasvanut.Arvioiden mukaan Suomenlahdenöljykuljetukset lisääntyvät yli200 miljoonaan tonniin lähi vuosina.Samanaikaisesti pohjois-eteläsuuntaisessaTallinnan ja Helsingin välisessämatkustaja-alusliikenteessä matkustaavuosittain noin kuusi miljoonaamatkustajaa.Liikennemäärien lisääntyessä kasvaamyös onnettomuusriski. Karilleajotai yhteentörmäys voi aiheuttaaihmishenkien menetyksiä tai vakaviaympäristövahinkoja Suomenlahdenherkälle meriluonnolle. GOFREPinensisijaisena tavoitteena on pienentääalusten yhteentörmäysriskiä. Meriliikenteestätehdyn riskianalyysinperusteella tankkialusten yhteentörmäysriskejävoidaan merkittävästipienentää reittijako- ja pakollistenilmoittautumisjärjestelmien avulla.Teksti: MerenkulkulaitosLue enemmän GOFREP- järjestelmästäMerimies-Unionin kotisivuilta:www.smury.fi > työsuojelu > merenkulunturvallisuusLounais-Suomen osastonNarvijärven Meripesä-mökin kesäkauden 2008 viikkoja 23-35 (4.6-27.8) haetaan kirjallisestihuhtikuun loppuun mennessä. Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuun puolessa välissä.Vaihtopäivä mökillä on keskiviikkoisin klo 14.00.Vuokrahinta on 250,- /vkoHakemuksissa huomioidaan ensisijaisesti uudet vuokraajat.Hakemuskaavake löytyy tämän Merimies-lehden sivulta ja kaavakkeen voi myös tulostaa nettisivultammeosoitteesta www.smury.fi osasto 006, jossa myös kuvia mökistä.Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turun toimistolta Maariankatu 6 B, 20100 TURKUpuh. (02) 233 7416 arkisin klo 9-15. Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraus tapahtuu entiseentapaan eli vuokrata voi kuluvaa ja seuraavaa kuukautta!LukijaltaMiksi jätitte meidät yksin?Olimme koko Rosellan miehistö innolla odottamassa, että pian pääsemmeuuteen laivaan.Unionista oli kerrottu varmuudella, että uusi laivamme Viking Xrsp (taijotakin sinnepäin) tulisi Suomen lipun alle. Kun sitten tuli tuo maanantaijolloin Nils Erik ilmoitti, että laivaan tuleekin Ruotsin lippu, niin maailmammeromahti.Miksi Unioni jätti meidät yksin? Odotimme jonkinlaista yhteydenottoasieltäpäin, että olisi kerrottu miksi näin kävi. Kieltämättä matka Unionintoimistolta Katajanokalle on pitkä.Kun oltiin Rosellaa ajamassa lakkoon, niin teikäläisiä oli päivittäin laivalla.Mutta nyt ei vaivauduttu mitenkään tukemaan Rosellan miehistöä. Olemmekovain pelinappuloita?Raimo ”Rami” Vuorinen RosellaltaVastaus Raimo VuoriselleRosellan koko henkilöstö lähetti Suomen Merimies-Unioniin nimilistan jakirjeen, jossa esitettiin vaatimus uuden Viking XPRS -aluksen osalta. Vaatimuksensisältö oli, että silloin voimassa ollutta liikennealuesopimusta ei tulejatkaa XPRS:n osalta. Unioni johto tapasi myös Rosellalta henkilöstön edustajat,jotka uudistivat tämän vaatimuksen. Unionin hallitus evästi kuitenkinneuvottelijoita jatkamaan neuvotteluja XPRS:n pitämiseksi Suomen lipun alla.Suomen Merimies-Unioni teki varustamolle esityksen liikennealuesopimuksenjatkamiseksi pienin muutoksin. Tähän varustamo ei kuitenkaan suostunut,vaan ilmoitti liputtavansa aluksen Ruotsiin.Allekirjoittanut kävi yhdessä Viking Linen pääluottamusmiehen kanssatiedottamassa tilanteesta Rosellalla 31.1.2008. En myöskään allekirjoita sitäväitettä, että olisimme olleet jossain vaiheessa ajamassa Rosellaa lakkoon. Kylläsiinäkin tilanteessa painotimme neuvotteluin saatavan ratkaisun olevan jäsenistölleensisijainen tavoite.Klaus Lustsopimussihteeri15

merimies merimies 8/2007 2/2008A & O?Mikä on kaikenAmmatillinen Osaaminen!- Laivoille etsitään merimiehiä runsaasti töihin ja varsinkin konepuolen osaajista on pulaaMerimieheksi valmistuneet viedään suoraan käsistä työmarkkinoille.Merenkulkija ei jää kortistoon makaamaan,vaan uusista työntekijöistä on jopa pulaa, tiedetään Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulun toimipisteessä(ent. Kotkan merimiesammattikoulu).Erityisesti korjaajat ja vahtikonemestarit ”menevätkuumille kiville”, sillä heille on enemmän töitä tarjolla kuinon tekijöitä, kertoo konepuolen lehtori Markku Alastalo.16

sjömannen 2/2008 8/2007Kotkan merenkulunperuslinjalta voi valmistua:- korjaajaksi- vahtikonemestariksi- vahtiperämieheksi- kokiksi ja- tarjoilijaksi.Koulu kestää kolme vuotta, joista yksi vuosi on kannellaja koneessa ohjattua harjoittelua. Korjaajalinjalta valmistuvatvoivat toimia laivoilla kansi- konemiehistöntyötehtävissä työkokemuksen mukaan vahtimiehinä,matruuseina, konemiehinä, pursimiehinä ja korjausmiehinä(kannella ja koneessa).Kotkasta valmistuu myös tarjoilijoita ja kokkeja.Koulun keittiö on parhaillaan remontissa ja uudet tilatvalmistuvat reilun vuoden sisällä. Kotkassa on tarkoitusalkaa kouluttaa erityisesti laivakokkeja, eli uusi keittiöja koulutus räätälöidään erityisesti meripuolen keittiötyötäsilmällä pitäen.Opiskelijoille vastaremontoitu asuntolaKotkan merimieskoulussa on asuntola, joka on remontoituvast’ikään aivan uuteen uskoon. Asuntolassa onvalvoja sekä nuoriso-ohjaaja, joka järjestää nuorilleaktiviteetteja illoiksi.Sini Kuure, 16tuleva ammatti: pursimies, 1. vuosikurssi,opiskelee tällä hetkellä korjaajaksiMerimiehen ammatti ei ole enää vain mikään miesten juttu,vaikka usein niin luullaan. Myös naisia työskentelee nykypäivänäkonepuolella. Meitä on täällä tällä hetkellä kolme tyttöä,jotka opiskelevat korjaajiksi.Itse haluan päästä myöhemmin pursimiehen (käytetäänmyös nimeä puosu, poosu) tehtäviin. Pursimies on kansiosastonesimies (matruusien ja vahtimiesten esimies) ja vastaakäytännön työtehtävien tekemisestä kansiosastolla.Merimiehen ammatti on luonteelleni sopiva, sillä haluanvalmistua työhön, jossa saan tehdä käsilläni käytännön töitä, jauskon että merimiehen ammatissa ennen kaikkea ”työ tekijäänsäopettaa”. Myös turvallisuuteen kiinnitetään merillä nykypäivänätodella paljon huomiota, joten olen lähdössä töihin luottavaisinmielin. Myös täällä koulussa painotetaan koko ajan turvallisuudenmerkitystä ja huomioimme sen töissämme.Tänä keväänä minulla on vuorossa vahtimiehen näyttökoe,mikä jännittää ehkä hieman. Haluan kuitenkin käydä koulunloppuun, ennen kuin lähden lopullisesti töihin. Koulun aikanaon kuitenkin hyvä saada mahdollisimman paljon praktiikkaa,eli ohjattua käytännön harjoittelua eri tyyppisillä laivoilla, silläse on kaikki plussaa.Jesse Atrila, 17tuleva ammatti: korjaaja, 2. vuosikurssiMielestäni ensimmäisen vuoden opinnot antavat hyvän pohjan ja yleistiedon ammattiaajatellen. Koulussa opiskellaan myös yhteisiä perusaineita, kuten kieliä ja matematiikkaa jamuuta yleissivistävää. Ammattiopinnoissa käydään lävitse muun muassa metallialan perusteitaja opiskellaan esimerkiksi dieselmoottoreita ja laivakoneita sekä tehdään merimiestöitä.Opiskelen nyt toista vuotta korjaajaksi ja kohta meillä alkaa harjoittelujakso koululaivaKatarinalla. Ensimmäisenä vuonna sain vahtimiehen pätevyyskirjan. Siihen vaaditaan kaksikuukautta meripalvelua, jonka jälkeen tehdään vahtimiehen näyttökoe. Tarkoituksena onmennä taas kesällä laivalle kesätöihin.Ryhtyisinkö merimieheksi?Monet haaveilevat merimiehenammatista, mutta tiedon puuteja rohkeus jättävät alallehakeutumisen haaveilun varaan.Tässä jutussa nuoret Kotkanmerikoulun opiskelijat kertovat,minkä tähden merimiehenammatti on juuri se ”must” juttu!17

merimies merimies 8/20072/2008Sergei Popkov, 18tuleva ammatti: korjaaja,3. vuosikurssiOpiskelen korjaajaksi nyt kolmattavuotta ja koulusta olisi tarkoitusvalmistua pikapuoliin. Opintojeniaikana olen ehtinyt olla työharjoitteluissaesimerkiksi rahtilaivoilla ja työpäiviä on kertynytyhteensä nyt jo 190. Luonteelleni sopivat pidemmät työjaksot, eli 4-5viikkoa merillä olisi hyvä työaika jatkossakin. Pitkät törnit ovat mieleeni, sillä niistä saavastaavasti pidemmät vapaat. Olen kuitenkin avoin eri tehtäville ja eripituisille työjaksoille,sillä jokaisesta tehtävästä oppii jotain.Täällä koulussa yhdistyy teoria ja työ. Teemme työsalissa paljon erilaisia harjoituksiaja töitä, mutta työsaliharjoittelua saisi olla omasta mielestäni vielä enemmän. Korjaajanon osattava lukea piirustuksia ja eri työvälineiden on pysyttävä käytännössä hyppysissä.Meillä on lisäksi täällä koulussa esimerkiksi laivatyön turvallisuuteen liittyviä harjoituksia.Upinniemessä järjestetty Merenkulkujärjestö IMO:n (STCW) palo- ja pelastautumiskurssioli mielestäni erityisen hyvä.* STCW = standardization, training, certification, watch keepingKatariina”Kuutti” Pelkonentuleva ammatti: pursimies,1. vuosikurssi, opiskeleetällä hetkellä korjaajaksiPäädyin opiskelemaan merialaa suoraanperuskoulun jälkeen. Mielessänioli ensin jotain matkailupuoleen liittyvää,mutta keskustelu opinto-ohjaajankanssa muutti mieleni. Hän sanoi mulle,että ” Sä kuulostat sellaiselta ronskiltatytöltä, menepä tuonne merenkulkuopistoonvaikka kokkilinjalle”, Kuuttikertoo. Ajatus ei ollut kuitenkaan ihanmieleeni ja riitelin asiasta myös isänkanssa. Olen vähän itsepäinen ja pidinpääni. Nyt opiskelen korjaajaksi, mikäon omalle luonteelleni sopivampi vaihtoehtokuin talouspuoli.Kaverini ovat olleet tosi täpinöissäänsen jälkeen, kun kuulivat että mustatulee merimies. Heidän ensimmäinenkommenttinsa oli: Vähänkö siistii!Myös itse olen ollut valintaani tyytyväinen,sillä mikään päivä laivalla ei olesamanlainen.Veikko Seppänen,koulualus Katarinan sähkömestariTeen tällä hetkellä kahden vuoden opintovapaan tuuraustakoulualus Katarinalla. Neuvon opiskelijoita esimerkiksi sähköpuolenasioissa ja toimin laivan 2. konemestarina.Katarina on syksy- ja kevätlukukausina opetuskäytössä.Laivalla lähdetään opettelemaan merimiestöitä aivan perus-teista lähtien ja seilaamme yleensä neljänä, joskus viitenä päivänä viikossamerellä yleensä tässä lähialueilla, mutta on myös tullut piipahdettu muun muassaTallinnassa. Opiskelijat tekevät Katarinalla harjoittelua kolmella taholla: kannella, koneessa jakeittiössä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyvät perehtymässä laivaan, eli kaikki aloitetaanaivan perusteista ja myöhemmässä vaiheessa ensimmäisenä vuonna he tekevät täällä vahtimiehennäytön. Toisena ja kolmantena vuonna täällä tehdään yhä enemmän töitä ja vahtikonemestaritja -perämiehet antavat Katarinalla näyttökokeen.Koulualus Katarina on rakennettu vuonna -53 Helsingissä Valmetin telakalla. Saman aikaisestion rakennettu siellä myös Suomen suuria jäänmurtajia, eli niissä on käytetty koneessa samaadieselsähköistä tekniikkaa kuin Katarinassa. Se seilasi alkuaan Korppoon tienoolla yhteysaluksenaja keulassa on muun muassa portit lampaita, sikoja lehmien kulkua varten. Tämän jälkeen alussiirtyi tutkimuskäyttöön ja sen nimeksi tuli Aranda. Katarina on nykyisen tutkimusalus Arandanedeltäjä, eli se ”vanhempi Aranda”. Vuonna -83 alukseen tehtiin täyskorjaus Savonlinnassa javuosien 1988-1990 vaihteessa se siirtyi tutkimuskäytöstä opetuskäyttöön koululaivaksi.18

sjömannen 2/20088/2007MAAILMAN MERILTÄRobert Poutala, 24korjaaja, opiskelee nyt vahtikonemestariksiInnostuin hakemaan merimiehen ammattiin kun suoritin armeijanMerivoimissa Upinniemessä, jossa ajoimme pienellä armeijan jäänmurtajalla.Hain merimieskouluun ja opiskelin ensin korjaajaksi,jossa opinnot kestivät kolme vuotta. Minulla on myös metallialaltaaiempi tutkinto taustalla, josta on ollut hyötyä korjaajan opinnoissani.Korjaajaksi valmistuttuani olen työskennellyt merillä jo neljällärahtilaivalla, mutta olen kiinnostunut katsomaan myös matkustajalaivapuolen.Tähän mennessä mielenkiintoisinta on ollut työskennellätankkilaivoilla. Nyt koulutan itseni edelleen vahtikonemestariksi,mikä kestää noin vuoden verran. Täällä opiskelee korjaajiksi myöstyttöjä ja itse olenkin sitä mieltä, että likat tekevät työt siinä missämiehetkin - ja kaiken lisäksi kurssimme paras hitsaaja on tyttö.Norjassa kannatustaliittojen yhdistymiselleNorjassa merenkulun kolmen ammattiliiton jäsenet kannattavat järjestöjenyhdistymistä. Sähköpostikyselyyn vastanneista 73 prosenttia piti hyvänäajatuksena liittojen liittämistä yhteen lähivuosina. Päällystön ammattiliitonjäsenet suhtautuivat yhdistämiseen myönteisimmin. Epävarmimpia olivatmerimiesten liiton jäsenet.Liittojen lehdet on jo yhdistetty. Uuden lehden nimi on Maritim Logg japainos 30 000. Kyselyyn osallistui yli 2 100 merimiesten, konemestareiden japäällystön liittojen jäsentä. Vastanneiden osuus nousi 35 prosenttiin kolmenjärjestön yhteisestä jäsenkunnasta.Irlannissa ministerillämyönteinen asenneIrlannissa meriasioiden ministeri Noel Dempsey osoitti ymmärtämystä tarpeelleauttaa hädänalaisia merimiehiä. Näin kiteyttää ITF-tarkastaja KenFleming ministerin ja irlantilaisen ammattiliiton Siptun ja ITF:n edustajienäskettäisen tapaamisen tärkeimmän annin.ITF:n ja Siptun edustajat muistuttivat ministeri Dempseylle, että vuosittainmaailmanlaajuisesti katoaa jäljettömiin noin 1 500 merimiestä. Kunay-järjestöt pidättävät epäilyttäviä aluksia satamassa, niiltä usein löytyyhädänalaiseen asemaan joutuneita merimiehiä, ITF:n ja Siptun edustajatkertoivat ministerille.Fleming toivoo, että keskustelut ministerit kanssa parantavat ay-järjestöjenja hallituksen välistä yhteistyötä, jolla rajoitetaan normeja rikkovienalusten ja varustamoiden toimintamahdollisuuksia.Intiassa kilpailutetaanhenkilöstövalinnatMaria Mauno, 19tuleva ammatti: perämies, 1. vuosikurssiKävin ensin lukion ja ajattelin psykologian opintoja. Hain kuitenkinmyös merenkulkukouluun, sillä merimiehen ammatissaon hienoa se, että pääsee ulkomaille ja näkee maailmaa. Merimiehenammatti oli oikeastaan sellainen salainen lapsuuteniunelma ja ystävilleni tulikin yllätyksenä, että opiskelen nytvahtiperämieheksi. Lisäksi myös isäpuoleni on merenkulkija,jolta olen oppinut ammatista ja vaari puolestaan on purjehtinutpaljon.Koulussa jotkut käytännön työt - kuten rälläköinti, jännittivätensin hieman, mutta hyvin se lopulta nyt sujuu, sillä käytäntöon paras opettaja. Merimiestyöt - kuten solmujen teko - onollut tähän mennessä ehkä mielekkäintä puuhaa täällä. Odotantodella kovasti myös perämieslinjalla myöhemmin tuleviatähtitieteen opintoja.Olen Merimies-Unionin jäsen ja seuraan alan uutisia.Merimiesammatti sopii ehdottomasti nuorille, jotka haluavatnähdä maailmaa. Omaa sydäntäni lähellä ovat aina olleet laivat,satamat ja meri.Intian valtion omistama varustamo SCI suunnittelee noin 30 aluksen henkilöstövalintojenja teknisen johdon kilpailuttamista. SCI omistaa yhteensä80 alusta.Ammattiliitot NUSI ja FSUI vastustavat SCI:n suunnitelmaa. Ne vaativatSCI:n toimitusjohtajaa Sabyasachi Hajaraa neuvottelemaan liittojen kanssakilpailuttamissuunnitelmasta. NUSIn pääsihteeri Abdulgani Serang korostaa,että suunnitelman toteuttaminen vaikuttaisi merkittävästi tuhansienmerimiesten ja meriliikenteen maissa toimivien työntekijöiden asemaan.FSUIn pääsihteeri Sadhan Kanji Lal uhkaa SCI:tä työtaistelulla, elleivarustamo suostu neuvottelemaan ay-liikkeen edustajien kanssa kilpailuttamissuunnitelmasta.Oikeutta onnettomuuksiinjoutuneille merimiehille”Viime vuosina liian monen maan viranomaiset ovat pidättäneet merionnettomuuksiinjoutuneita merimiehiä ennen kuin tapahtumien kulustaon otettu selvää. Siitä on syytä olla todella huolissaan”, Kuljetustyöläistenkansainvälisen federaation ITF:n pääsihteeri David Cockroft toteaa.Hänen mukaansa uutta toivoa tilanteen paranemisesta antaa vuonna2006 hyväksytty kansainvälinen suositus merionnettomuuteen joutuneidenmerimiesten kohtelusta. Suosituksen ovat antaneet Kansainvälinen työjärjestöILO ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO.Äskettäin ITF sopi yhdessä varustamoita edustavien ISF:n ja ICS:n kanssayhteisestä tuesta ILO:n ja IMO:n suositukselle. ITF ja sen yhteistyökumppanitaikovat jakaa tietoa suosituksesta merenkulun työntekijöille sekävaikuttaa jäsenorganisaatioidensa kautta kansallisiin päätöksentekijöihin.”Merionnettomuuksiin joutuneita merimiehiä on kohdeltava kunnioittavasti.Heille on taattava riippumaton oikeusapu tilanteissa, joissa heitä kuulustellaantai pidetään pidätettyinä onnettomuuksien vuoksi”, varustamoitaedustavien yhteisöjen pääsihteeri Tony Mason sanoo ITF:n uutisessa.19

merimies 2/2008Vieraalla maalla, kaukana- yhteisön tuki on maahanmuuttajalle kullan arvoistaOOletko koskaan miettinyt, millaista olisimuuttaa yht’äkkiä täysin vieraaseenkulttuuriin. Uudessa maassa arkistenasioiden hoitaminen, kuten esimerkiksikaupassakäynti voi tuottaa jo suuriaponnisteluja. Yhä haastavammaksi tehtävämuuttuu kun opittavana on aivanuusi kieli kirjaimineen ja ääntöasuineen.Yleiskieli englannilla pärjää joissakinmaissa hetken aikaa, mutta pidemmänpäälle uuden äidinkielen oppiminen onvälttämätöntä. Tätä mieltä ainakin onSuomen lipun alla jo 27 vuotta seilannutM/s Amorellalla tarjoilijana työskenteleväRabih El-Kadi.Omin neuvoinSuomeenLibanonissa, josta Rabih on kotoisin,puhkesi 70-luvun alussa sisällissota, jotakesti yhteensä 16 vuotta. Sodan syttyessäRabih asui vanhempiensa ja sisarustensakanssa Beirutissa. Vanhemmat halusivatpelastaa mahdollisimman monet lapsistaansodan jaloista, niin myös parikymppisenRabihin. Kun sotaa oli kestänyt 1,5vuotta sai Rabih järjestettyä itselleen ominvaroin matkan Suomeen. Hänen siskonsamatkusti puolestaan Australiaan javeljensä Yhdysvaltoihin. Yksi veljistä jäihuolehtimaan vanhemmista, jotka menehtyivätkuitenkin myöhemmin sodassa.Beirutiin jäänyt veli on edelleen elossa jahe tapaavat Rabihin kanssa aina, kun vainon mahdollista.BeirutistaLahden ”Chicagoon”El-Kadi saapui Suomeen omin neuvoin javaroin, sillä 70-luvulla maahanmuuttajilleei ollut vielä kovin paljon tukea tarjolla.Pari kuukautta maahan saapumisensajälkeen Rabih päätyi Lahteen, Suomen”Chicagoon”.- Sain dj:n paikan Lahdesta, siellä olikaikki menomestat Laivan viihdeammattilaistenammattiosastoon kuuluvaRabih kertoo.Päivisin hän pyöritti äänilevykauppaaja iltaisin sekä öisin oli vuorossa tiskijukantöitä discoissa ja yökerhoissa.- Vapaa-aikaa ei jäänyt paljon, muttaliikuin alusta lähtien sekä suomalaistenettä ulkomaalaisten kanssa, joita oli 70-luvulla Lahdessa ehkä hieman yli 20, hänmuistelee.Kalenteri ystävääarvokkaampi?Soittokeikat ympäri maan tutustuttivatlibanonilaisen suomalaiseen kulttuuriin.Varsinkin maaseudulla ihmiset olivattodella ystävällisiä. 70-luku oli länsimaisittainnostalgista aikaa, Rabih muisteleejälkeenpäin. Parikymppinen nuorimiessopeutui nopeasti uuteen maahan. Häntallusteli kadulla pitkässä tukassaan japarrassaan siinä kuin muutkin: ihmisetkatselivat tummaa miestä kadulla kiinnostuneina,mutta olivat häntä kohtaanystävällisiä. Erilaisuus ei ollut 70-luvulla”metelin arvoista”. Rauhasta ja rakkaudestasiirryttiin Abban rytmeihin ja kel-lareissa jytisi puolestaan punk. Kaduillavilahtelivat irokeesit ja lävistykset. Ehkäoli niin, että ”olla normaali” oli erilaistaja toisinpäin. Ihmiset olivat joka tapauksessaavoimempia.- Ihmiset saattoivat rupatella kahviloissaaivan ventovieraiden kanssa toisin kuinnykyisin, Rabih pohtii.Nykymeno ja omiin kuppikuntiinkäpertyminen harmittaa häntä ehkähieman.- Ehkä se on suomalaista ujoutta, ettäihmiset eivät uskalla tulla juttelemaan,mies arvelee.Nykypäivänä kalenteri on ihmisilletutumpi kuin toinen ihminen. ”Silloinennen” saattoi vain soittaa ystävälleentulevansa käymään, toisin on nyt.- Nykypäivänä yhteinen tapaaminenon sovittava kolmea kuukautta etukäteen.Kaikki vain tutkivat ja räpeltävätkalentereitaan vimmatun lailla, Rabihianaurattaa.Kielitaito ja kotoutuminenkulkevat käsikkäinRabih kertoo ”suomalaistuneensa” melkonopeasti.- Se on vain päätettävä sopeutua maankulttuuriin, eli kotoutuminen uuteenmaahan on melko paljon myös itsestäkiinni. Jos vain istuu kahvilassa tai kotona,ei pääse sisälle kulttuuriin. On mentäväheti opiskelemaan tai haettava töitä.Kielen oppiminen on Rabihin mielestäaivan ehdotonta. Kun hallitsee kielen, ovattyöllistymismahdollisuudetkin paremmat.Rabih itse oppi kieltä töissä ja lisäksihän opiskeli suomea jonkin aikaa yliopistossa.Lisäksi hänellä on Helsingistä kokintutkinto suoritettuna. Asuttuaan maassajonkin aikaa musikaalinen mies päätyimerille töihin. Merityön ja opiskelunyhdistäminen ei ollut enää yhtä helppoa,mutta toimiessaan asiakaspalvelutehtävissähänen kielitaitonsa kasvoi käytännössä.Matkustajalaivoilla on hallittava suomenlisäksi ruotsi, mikä tekee merille töihinhakeutumisesta maahanmuuttajillehaasteellista.- Itse osaan hyvin ravintolatyössä tarvittavanruotsin sanastoineen sekä jutustellaasiakkaiden kanssa, Rabih kertoo.Työtoverien tukion ollut tärkeääTyötoverit ovat tukeneet ja kannustaneetRabihia suomenkielen käyttöön.Miehen toive kuitenkin on, ettäsuomalaiset uskaltaisivat korjata rohkeamminmaahanmuuttajien puheessatekemät virheet, niin kieltä oppisi tehokkaammin.Rabihia naurattaa omakohtainenkokemus asiasta.- Puhuin monta vuotta tukkakupista,kunnes eräänä päivänä yksi kaveri sanoimulle, ”se on tuhkakuppi”, häntä naurattaanyt tapaus jälkeenpäin.Joskus käy kuitenkin siten, että asiakkaat- erityisesti ruotsalaiset - huomaavathänen olevan tummaihoisempi jaalkavat puhua Rabihille englantia. Niinasiakaspalvelutilanne käydään asiakkaanaloittamalla kielellä lävitse. Itse Rabihkuitenkin puhuisi mieluummin suomeatai ruotsia. Hänen mielestään ei olisilainkaan myöskään hullumpi ajatus, ettätyönantaja tarjoaisi pientä kielikoulutustasekä suomeksi että ruotsiksi kaikille vapaaehtoisille,sillä myös esimerkiksi jotkutäidinkielenään suomea puhuvat tarvitsisivatvahvistusta ruotsin taitoonsa.- Jos koulutusta olisi tarjolla, niin miksiei. Voisin hyvin osallistua, hän tuumii.Rabihin mielestä kielitaidon ei tarvitsisiolla työssä aina aivan täydellinen jajoissakin tehtävissä voisi pärjätä vähemmälläkin.Esimerkiksi kansisiivoojalleriittäisi, että osaa perusasiat ja neuvonnansekä turvallisuuteen liittyvät asiat, muttakielimestaria työ ei edellytä, hän pohtii.Tämä auttaisi maahanmuuttajia, eli Suomeenpysyvästi muuttaneita ulkomaalaisia,hakemaan laivoille helpommin.Tällä hetkellä maahanmuuttajia eityöskentele laivoilla kovin paljon. Rabihuskoo olevansa M/s Amorellalla ainoaulkomaalaistaustainen, jos eestiläisetSAK:n monikulttuurisuusryhmäMiljoonajäsenistä SAK:ta voidaan pitää maahanmuuttajiensuurimpana järjestönä Suomessa. Yli 11 000 työelämässäolevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin.SAK:ssa toimii monikulttuurisuustyöryhmä, joka edistääedunvalvontaa ja kehittää järjestöllisiä valmiuksia monikulttuurisuusasioissasekä yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestön välillä.Maahanmuuttajatoiminnasta löydät lisätietoa SAK:n kotisivuilta:www.sak.fi > SAK ja työmarkkinat > maahanmuuttajat >monikulttuurisuusryhmäPetmo = Perehdyttämällä monimuotoiseentyöyhteisöön -hankePetmo-projekti on julkaissut verkko-opiskeluaineiston Työelämätietoamaahanmuuttajille. Aineiston teemoja ovat työsuhteetja työehdot Suomessa, työsuojelu ja työturvallisuus,työmarkkinajärjestöt, suomalainen työkulttuuri ja tavat sekäsuomalainen viestintä.Vuoden 2006 lopussa Suomessaasui 121 739 ulkomaidenkansalaista, eli 2,3 prosenttiaväestöstä. Samana vuonnaSuomeen muutti lisää 7 887 ulkomaalaista.Suomessa asuvienmaahanmuuttajien määrä onverrattain pieni, kun vertaa esimerkiksinaapurimaa Ruotsiin,jossa vuoden 2005 lopussa asui479 900 ulkomaan kansalaista.jätetään pois laskuista. Hän kuitenkinuskoo, että työnantaja suhtautuu maahanmuuttajiinmyönteisesti, jos heitävain hakisi merille enemmän töihin.SLAineisto on tarkoitettu itseopiskeluun ja se löytyy osoitteesta:www.tyoelamanverkko-opisto.fi/petmoErilaisuus sallittu -kirjaPetmon on tuottanut työhön perehdyttäjien ja työyhteisöjenkäyttöön tarkoitetun kirjan Erilaisuus sallittu. Se on tarkoitettutyöyhteisöjen käyttöön käsikirjaksi ja oppikirjaksi, kunmaahanmuuttajia perehdytetään suomalaiseen työelämään jatoisaalta myös työyhteisön perehdyttämiseen uusien työntekijöidenkulttuureihin.Erilaisuus sallittu -kirja on tällä hetkellä luettavissa SAK:nkotisivuilla PDF-tiedostona ja siitä on tarkoitus tehdä myöslisäpainos ja cd-rom.Linkki Erilaisuus sallittu PDF-tiedostoon:www.sak.fi > SAK ja työmarkkinat >maahanmuuttajat > PetmoRabih El-Kadi onasunut Suomessajo 70-luvultalähtien, muttaSuomen kansalaisuudensaaminenkesti häneltä10 vuotta. Nythäntä voi kutsuajo supisuomalaiseksi.Suomija Libanon ovatloppu viimeinRabihin mielestämelko lailla samanlaisiamaita,hän tuumii.20

sjömannen 2/2008Matti JalkanenMikä? Missä? Mitä?Kertokaa mulle - miten ammattiosasto oikein toimii?On aika heittää hämärän peitossa olevatmielikuvat romukoppaan ja tuoda tilallekristallinkirkasta tietoa. Tutustummetässä ja tulevissa Merimies-lehden numeroissaUnionin toiminnan ytimeen, eliMerimies-Unionin ammattiosastoihin.Mikä?Ammattiosasto on Merimies-Unionin ydinyksikkö.Merimies-Unionissa on kaikkiaan11 eri ammattiosastoa.Missä?Unionin jokainen jäsen, Sinäkin, kuulutomaan ammattiosastoosi. Oma ammattiosastosimääräytyy sen mukaan missä asuttai millä aluksella työskentelet.Mihin osastoon kuulun?Oman ammattiosastosi löydät jäsenkortissasiolevasta numerosta.Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa,jonka mukaan numerot määräytyvät:001 Saimaan osasto002 Pohjoisen osasto003 Satama-ala005 Ahvenanmaan osasto006 Lounais-Suomen osasto007 Itäkustin osasto008 Länsi-Suomen osasto009 Etelä-Suomen osasto010 Matkailu- ja Huolinta-ala011 Laivan Viihdeammattilaiset012 VäylänhoitoammattiosastoAmmattiosastoista valtakunnallisia ovatsatama-ala, matkailu- ja huolinta-ala, laivanviihdeammattilaiset sekä väylänhoitoammattiosasto. Valtakunnallinen osastotarkoittaa sitä, että saman ammattiryhmänjäsenet on koottu yhden ammattiosastonalle koko Suomen alueelta.Jos jäsenkortti hukassa?Mikäli oma jäsenkorttisi on hukkunut, voittiedustella uutta jäsenkorttia Merimies-Unionin jäsenrekisteristä. Samalla voittarkistaa oman ammattiosastosi nimen.Tiina jäsenrekisteristä auttaa sinua kaikissajäsenyyteesi liittyvissä kysymyksissä, ota siisyhteyttä Tiinaan: jäsenrekiserinhoitaja TiinaKytölä, puh. (09) 615 20 257 tai s-posti:tiina.kytola@smury.fi.Mitä?Ammattiosastossa on tarjolla monenlaistatoimintaa ja ennen kaikkea pääset vaikuttamaan.Ammattiosastossasi voit mm.- osallistua osastoasi koskevaan päätöksentekoon- vaikuttaa Unionin toimintaan sekä tavoitteidenmuotoutumiseen- saada neuvoja työsuhdettasi tai työpaikkaasikoskevissa kysymyksissä- osallistua osastosi järjestämään koulutukseen- osallistua Merimies-Unionin järjestämäänkoulutukseen- saada tukea osastoltasi muuhun koulutukseen- lähteä mukaan retkille- viettää virkistävää vapaa-aikaa ja- saada uusia ystäviä.Nyt tuumailusta toimeksi ja lähde mukaanoman osastosi toimintaan! Tarjolla ontietoa, taitoja ja mahdollisuuksia vaikuttaamerimiehen ammattia koskeviin kysymyksiin.Rohkaise mielesi ja laita toimeksi! Itsetoimintaan aktiivisesti osallistumalla pääsetvaikuttamaan asioihin eniten.Estradilla001 Saimaan osastoSaimaan osaston on Merimies-Unioninvanhin ammattiosasto. Saimaan osastonkotipaikkana voi pitää Savonlinnaa, muttaosastoon kuuluu jäseniä esimerkiksi Tampereen,Jyväskylän, Nurmeksen, Joensuun,Kuopion ja Lappeenrannan seuduilta – jakaikkialta siltä väliltä. Saimaan osastoonyhdistyi viime vuonna entinen Keski-Suomenosasto, jonka johdosta osaston toiminta-aluelaajeni. Saimaan osaston nimi tuleemuuttumaan Sisä-Suomen osastoksi, mikäkuvaa tarkemmin aluetta josta sen jäsenetovat kotoisin.Saimaan osastolaiset työskentelevät mitäerilaisimmissa tehtävissä sisävesiltä merelle.Osastossa on jäseniä aina hinaajista rahtijamatkustajalaivoihin sekä sisävesilaivoihin.Ei ole liioiteltua sanoa, että osaston jäseniätyöskentelee kaikilla alustyypeillä ja he koostuvatuseista erilaisista ammattiryhmistä.Ammattiosastot järjestävät jäsenilleenerilaista toimintaa, ja Saimaan osastonvoi sanoa olevan erittäin aktiivinen osasto.Ammattiosaston kokouksia järjestetäänvähintään kaksi kertaa vuodessa, muttauseimmiten enemmänkin eri tilanteidenniin vaatiessa. Osaston jokainen jäsen ontervetullut mukaan vaikuttamaan! Kokouksissakäsitellään esimerkiksi työehtosopimusasioitaja pohditaan erilaisia esiinnousevia ajankohtaisia asioita osastontoiminta-alueelta. Ei haittaa, vaikka TESasiatolisivat jäsenelle vielä aivan uusia,sillä osaston kokouksessa niistä oppii parhaitenja kokeneemmat konkarit opastavat.Osaston kokouksissa käy puhumassa myösMerimies-Unionin toimitsijoita ja muitaerilaisia asiantuntijoita.Kokousten lisäksi Saimaan osasto järjestääjäsenilleen monipuolista virkistystoimintaa.Erilaiset retket, kuten kylpylämatkat jajokavuotinen pilkkikilpailu (tänä vuonnalauantaina 29.3.2008 klo 9.00 alkaen Haukilahdenmökillä) ovat jäsenten suosikkeja.Vuoden lopussa järjestetään pikkujoulut jaosasto tarjoaa jäsenilleen myös avustustaerilaisiin konsertteihin. Tämän lisäksituetaan erilaisille kursseille osallistumistaja osasto muistaa myös pyöreitä vuosiatäyttäneitä jäseniään.Saimaan osastoon kuuluu paljon perheellisiä,joten osaston kokouksiin sekä virkistyspäivillevoi tulla yhdessä lasten kanssa.Saimaan osaston toimintaan voi tutustuatarkemmin osaston omilla kotisivuilla:www.smury.fi > ammattiosastot >Saimaan osastoOsaston kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaanMerimies-lehdessä ja osastonkotisivuilla.Yhteyshenkilöt:Saimaan osaston puheenjohtaja Paavo Auvinen,puh. +358 50 599 3641Saimaan osaston sihteeri Matti Jalkanen,puh. +358 500 705 35721

merimies 2/2008KongressvalFinlands Sjömans-Unions tjugoandra kongress och FinlandsSjömans-Unions Arbetslöshetskassas representantskapsmötehålls den 8.-9. maj 2008 i Helsinki Congress Paasitorni.Röstperioden för det pågående kongressvalet avslutasden 17. mars. Svarskuvertet ska postas senast torsdagenden 13.3.2008 för att hinna fram i tid.KONGRESS 2008 – TIDTABELL• Röstperiod 21.1.–17.3.2008 (röster som inkommit till Posten/Itella Oyjsenast den 17.3.2008 kl. 12.00 godkänns) Röstkuvert postade den 13.3.2008hinner med säkerhet framI år ställer sammanlagt 79 kandidater frånelva olika valkretsar (=fackavdelning) uppi valet.22 (28 %) av dem är kvinnor. I valkretsardär det inte har nominerats fler kandidaterän vad som väljs i valkretsen hålls inga val.Valmaterialet skickades hem till samtligaröstberättigade medlemmar den 21. januari.Röstningen sker genom poströstning. Rösträkningenäger rum under insyn av valkommitténså att valsekretessen kan garanteras.Itella ansvarar för rösträkningen. Resultatetfrån valet publiceras i Sjömannen nr 3/08samt på vår hemsida http://www.smu.fi/pa_svenska > kongressKongressen är förbundets högsta beslutandeorganMedlemmarna i Sjömans-Unionen utserrepresentanter bland dem själva till kongres-sen som anordnas vart fjärde år och som ärförbundets högsta beslutande organ. Kongressenutser en ordförande, förbundssekreterare,fullmäktige och styrelse. Till 2008 årskongress utses totalt 45 representanter från11 valkretsar.Kongressen beslutar om riktlinjerna förförbundets verksamhet den kommandefyraårsperioden.Dessutom beslutar kongressen om förbundetsstadgor samt initiativ från fackförbundeneller enskilda medlemmar.FullmäktigeTill Unionens fullmäktige hör en ordförandeoch 20 andra ordinarie ledamöter.Varje ordinarie ledamot har en suppleant.Fullmäktige samlas stadgeenligt på höstenoch våren samt vid behov. På kongressengodkänns förbundets ekonomiska planer• Rösträkning måndagen den 17.3.2008 (valkommittén samlas kl. 14 i Pasila)• Styrelsen fastställer röstresultatet den 18.3.2008 och resultatet publicerasi Sjömannen 3/08 samt på unionens hemsida http://www.smu.fi/pa_svenska> kongress• Kallelse till kongressen skickas ut till representanterna den 19.3.–25.3.2008• Styrelsen beslutar om sina utlåtanden för kongressen den 9.4.2008• Kongressmaterial skickas till representanterna den 18.4.2008• KONGRESS 8.–9.5.2008och verksamhetsplaner samt verksamhetsberättelsen.StyrelsenTill styrelsen hör en ordförande, en förbundssekreterareoch minst åtta (8) ochhögst tretton (13) övriga ordinarie ledamöter.Samtliga ordinarie ledamöter haren personlig suppleant. Styrelsens uppgift äratt sköta Sjömans-Unionens ärenden enligtbeslut från kongressen och fullmäktige. Varjefackavdelning och medlem i avdelningenkan lämna in motioner till styrelsen.Birka Cargo och Holmen Paper Abtecknade ett sexårigt avtalÅländska Birka Cargo Ab Ltd tecknade ett avtal för tidsbefraktning avsina tre fartyg M/s Birka Transporter, M/s Birka Exporter och M/s BirkaShipper åt Holmen Paper Ab. Personalen på Birka Cargo fortsätter attarbeta på de tidsbefraktade fartygen.Den första avtalsperioden inleds 2010 och varar i fyra år. Dessutomkom man överens om en tvåårig förlängning, vilket innebär att den totalaavtalsperioden är sex år.Bild: Birca GarcoM/t Stena Arctica under finsk flaggNeste Shipping Oy:s och Stenas oljetankerM/t Stena Arctica fick i stället för de svenskafärgerna finsk flagga den 5 februari 2008.Oljetankern är för närvarande det störstafartyget under finsk flagg och administrerasav Neste Shipping. Fartyget opererar på Östersjönoch Nordeuropa. Det har en längdpå 249,79 meter och en bredd på 44 meter.Det byggdes år 2005, djupgående med fulllast 15,4 meter.Fartyget har finländsk besättning. HuvudförtroendemannenTimo Keskitalo ärverkligt glad över förtroendet för finländskyrkesskicklighet.- Det är fint att bolaget vill behålla finländskkompetens och värdesätter manskapetserfarenhet när det gäller att arbeta medtankern i svåra isförhållanden.Fartygets besättning är nu till hundraprocent finskländsk, för Neste Shippinganser det viktigt att inhemsk yrkesskicklighetfortbestår även i framtiden.Bild: Neste Oil22

sjömannen 2/2008FFC:s ordförande Lauri Ihalainen:Gränsöverskridande överenskommelser ökarKollektivavtalsförhandlingar har förts underhösten och på våren på förbundsnivå. Dettaär inget nytt fenomen i FFC:s historia: kollektivavtalhar ingåtts på förbundsnivå ocksåtidigare. Men hur ser situationen ut efterdenna förhandlingsrunda om knappt tre år?Är den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsenär minne blott eller gör den en comeback?Nya utmaningari kollektivavtalsförhandlingarBåde arbetsgivar- och arbetstagarorganisationernasledande företrädare samladesi mitten av januari till ett seminarium iHanaholmen i Esbo för att diskutera nyautmaningar i den finska och svenska arbetsmarknadspolitiken.HANAforum ordnadessärskilt med tanke på de mål som tagits upp iEG-domstolen. För Sveriges del var det frågaom det s.k. Laval-målet som fackförbundetByggnads förhandlingschef Gunnar Ericsonberättade om och för Finlands del dets.k. Rosella-målet som Sjömans-Unionensordförande Simo Zitting informeradeåhörarna om.Efter de inledande inläggen var det dagsför en paneldiskussion där centralorganisationernasordföranden dryftade bland annatden framtida förhandlingskulturen. I diskussionendeltog FFC:s ordförande LauriIhalainen och LO-ordföranden (Landsorganisationi Sverige) Wanja Lundby-Wedin.Arbetsgivarsidans synpunkter framfördesav Finlands Näringsliv EK:s representantEeva-Liisa Inkeroinen. Som debattledarefungerade professor Niklas Bruun.Sverige har inteallmänbindande avtalI Sverige finns inte något motsvarande systemför allmänbindande kollektivavtal somvi har i Finland. I Sverige förhandlar arbetsgivar-och arbetstagarförbund sina kollektivavtalsjälva. När parterna har förbunditsig till ett avtal, förhandlar fackförbundetmed företaget lokalt om löneprinciperna.Eftersom man i Sverige inte har allmänbindandeavtal, står många arbetsplatser medLeena LouhivaaraEeva-Liisa Inkeroinen från Finlands Näringsliv EK och Wanja Lundby-Wedin från LO iSverige lyssnar på Lauri Ihalainens funderingar på HANAforum i januari.sina anställda utanför kollektivavtal.I Finland har man däremot strävatefter heltäckande lösningar i snart 40 årstid. Allmänbindande kollektivavtal utgörgrunden för hela det förhandlingssystemsom tillämpats i vårt land. Den nivå somfastställs i kollektivavtalet får inte underskridas.Finland har också redan i god tid förberettsig för inflödet av utländsk arbetskraft.Det som hände i Sverige med Laval är intemöjligt i Finland, konstaterade Ihalainen ipaneldiskussionen.- Vi har bedrivit förebyggande intressebevakning.Vi tog redan i god tid in i lagstiftningenen bestämmelse om att finländskaarbetsvillkor och spelregler bör tillämpas påutländska företag och utländsk arbetskraft,berättade Ihalainen.Också i Sverige stiftades i tiderna en motsvarandelag om utstationerade arbetstagare,men i lagen fanns ingenting inskrivet om enutstationerad arbetstagares minimilön. Avsaknadenav allmänbindande kollektivavtalhar skapat i Sverige en förhandlingskulturdär minimivillkoren och -lönerna alltidförhandlas mellan arbetsgivaren och facket.LO:s ordförande Wanja Lundby-Wedinkonstaterade att det svenska kollektivavtalssystemetmåste uppdateras så snart sommöjligt så att man kommer till rätta medden otillfredsställande situationen.Mot bredareavtalI Finland bestämmer allmänbindande kollektivavtalminiminivån för arbetsförhållandetsvillkor. Också en sådan arbetsgivaresom inte hör till något arbetsgivarförbundmåste följa det allmänbindande kollektivavtalet.Den senaste avtalsrundan på förbundsnivåkan dock betyda att det inte blirnågon inkomstpolitisk helhetsuppgörelse iframtiden. Allmänbindande avtal är enligtLauri Ihalainen ändå viktiga – trots att förhandlingsformernakanske förändras.- Jag tror inte att grundtanken om ettfungerande avtalssamhälle försvinner, trotsatt strukturerna och processerna förändraspå många olika sätt, funderade Ihalainen.FFC:s ordförande räknade att FinlandsNäringsliv EK som bäst förhandlar om ca220 kollektivavtal med olika fackförbund.- Om några år kan vi inte ha så här mångaavtal. Våra avtalsstrukturer är föremål förförändringar och det leder oundvikligen tillstörre avtalshelheter som i framtiden kommeratt omfatta hela personalen, beskrevIhalainen utvecklingen i Finland.Enligt Ihalainen sker det förändringarockså i förbundsstrukturer.För ett tag sedan fanns det sammanlagt41 olika förbund inom EK. Målet i framtidenär 13–15 arbetsgivarförbund. InomFFC finns redan ett stort förbund för denoffentliga sektorn och ett nytt, stort industriförbundplaneras som bäst.Större branschvisa avtal är ett alternativför framtiden – förr eller senare. Detsammagäller överenskommelser som överskridernationella gränser. Världen förändras ochfackföreningsrörelsen med den.- Som vi vet finns det redan nu mångaeuropeiska ramavtal. Och det är sannoliktatt spelreglerna för personalpolitiken måsteförenhetligas i större koncerner oberoendeav i vilket land enheten befinner sig.Samordning på EU-nivå är redan ettfaktum vid förhandlingsborden. Men trotsatt internationella överenskommelser blirallt vanligare i framtiden, ska de direktavillkoren för ett arbetsförhållande ändåfastställas så gott som helt nationellt, framhävdeIhalainen. Detta betyder att den egnanationella lagstiftningen utgör grunden föravtalsförhandlingarna.Hurdan förhandlingsrundablir det om 2,5 år?Denna gång valde man en förhandlingsrundapå förbundsnivå. FFC:s ordförandekonstaterar att utifrån erfarenheterna fråndenna gång kan det mycket väl hända atten motsvarande förhandlingsrunda somkoncentrerar sig på nominallöner är ocksåatt vänta om två och ett halvt år.- Det är mycket sannolikt att vi fortsätterförbundsvisa förhandlingar som tar fasta pånominallöner och inte köpkraft… Det är detmest realistiska alternativet m man lyssnarpå arbetsgivarna. Också vi får förbereda ossmentalt för det, sade Ihalainen i panelen.Enligt honom kan man leva med dennamodell, men dess svaghet kan vara bristenpå samordning mellan arbetsgivare ocharbetstagare. Finland måste klara sig i denglobala konkurrensen och sträva efter balansi avtalssystemet.Som ett annat alternativ lyfte Ihalainenupp utvecklandet av den nuvarande modellenför inkomstpolitisk helhetslösning. Denkunde göras klarare och mer flexibel. En nyoch förnuftig balans bör hittas mellan nationellaoch lokala överenskommelser.- Löneramen som är grunden för förbundsvisaförhandlingar kunde definierasmindre noggrant på centralorganisationsnivå.Också i denna modell skulle allmänbindandekollektivavtal utgöra grunden förhela avtalspolitiken. Samtidigt innebär deten återgång från lönepolitik till köpkraftspolitik.Modellen ger också möjlighet att itrepartsförhandlingarna hitta en lösningpå vissa frågor som gäller arbetslivet ochdet lönebaserade socialskyddet, föreslogIhalainen.SL23

merimies 2/2008AuraUnikaEEn liten regnskur har gjort fartygets yttredäck glansigt. Franco Bahamondes ochDainius Šaylus surrar, d.v.s. lossar vajrarnasom håller fast de stora fartygssektionernapå M/s Auras däck. Aura är Meriaura Oy:snya multifunktionella däckslastfartyg somtogs i trafik i början av januari 2008. Den härgången transporterar fartyget stora fartygssektionerfrån Aker Yards varv i Raumo tillHelsingfors. Fartyget har anlänt Ärtholmensbrygga i Helsingfors i den tidiga morgontimmanoch de tunga sektionerna lossassenare med specialfordon avsedda för tungatransporter. Lossningen av sektioner kräverframför allt kunskap och teknik.- Fartyget måste halas, alltså flyttas medrep från bryggan till en bestämd plats underlossningen eftersom man bara kan lossa sektionernafrån en viss plats på land, förklararöverstyrman Heikki Törneblom.Finlands flagga värd sin vikt i guldAura byggdes på Remontowa varv i polskaGdansk. Fartyget ägs av Oy Gaiamare Ab,men är tidsbefraktad åt Meriaura Oy. Finlandsflagga vajar i aktern. Skeppare JuhaYlitalo tycker det är bra. Den egna flagganär alltid värd sin vikt i guld.- Visst är det alltid roligare att segla underegen flagg. Jag hoppas att man ser långsiktigtpå det här med flaggan, berättar han.Fartygets båtsman Franco, som pysslarpå däck, är också nöjd med valet av flagga.Han har hunnit segla på flera fartyg underbekvämlighetsflagg i sina dar.- Finska flaggan känns bra, berättarhan.Inget liknande i hela världenAura är avsedd att regelbundet transporterafartygssektioner till Aker Yards varv, menkan också användas till mycket annat, somtransport av bulk-, trä- och containerlaster,förklarar Juha. Det tog flera år att planeraoch bygga specialfartyget, men det lönadesig: Aura är den enda i sitt slag, det finnsegentligen inget liknande i hela världen.- När man byggde fartyget tog manhänsyn till att det vid behov också skullekunna användas till oljebekämpning – detfinns plats för en mer än ettusen kubikMaks Ponomarjov rengör huvudmaskinenscentrifugalfilter i aktermaskinrummet.stor uppsamlingsbehållare under däcket.Fartyget kan vid behov byggas om för oljebekämpningsarbetepå några månader,säger skepparen om fartygets ombyggnadsmöjligheter.Ylitalo tillbringade ett halvår på varvet iPolen med att övervaka byggnaden av Aura.Han tycker att trafikeringen har fungeratoerhört bra ända från början. I maskinrummetär man också nöjd sedan fördröjningarnarättades till och larmkänslighetensänktes, säger maskinchef Harri Manninen.Han tycker att maskinrummet på Aura ärpraktiskt eftersom man ägnade stor uppmärksamhetåt funktionella arbetsutrymmenredan i planeringsskedet. Utrymmetunder däck är bokstavligt talat lysande– sällan har man sett ett så välupplyst maskinrummed alla dess lysrör. Fartyget harockså en specialitet som Harri inte kännertill från någon annanstans.- Aura har två maskinrum – ett i förenoch ett i aktern – vilket jag inte har stött pånågon annanstans, berättar han.Fördelarna med två maskinrum framkommerunder arbetets gång: maskinrummeti aktern är tyst i hamnen och det i förenför i sin tur mindre väsen till havs. På så sättkan man försöka planera arbetet så att mankan arbeta utan oväsen.Alla är inte så bekanta med fackförbundetI maskinrummet samarbetar Harri medmotorman Maks Ponomarjov, som hållerpå att rengöra huvudmaskinens centrifugalfilter.Maks är glad över att ha blivitfast anställd på Aura. Det är det andraMeriaura-fartyg han arbetar på och arbetetpå fartyget som seglar under finsk flagg harbörjat bra.Maks är estländare, liksom fartygets kockHeikki Kolk. Kulturskillnaderna mellan finländareoch estländare är inte särskilt stora,vilket underlättar arbetet.- Jag tycker om finländarnas tysta ochlugna läggning, berättar Maks.Innan han kom till Aura hade han seglatpå fartyg under bekvämlighetsflagg, vilketinnebär att han även har hunnit se andradelar av världen. Maks tror att det finska bolagetär bra, även om han egentligen inte vetså mycket om arbetsvillkoren ännu. Heikki,som lagar middag i köket, känner däremottill fackförbundets arbete. Han har tidigareseglat på estländska passagerarfartyg.- Jag har 18 års erfarenhet av arbetet somkock, men också andra sjöfartsutbildningar,berättar Kolk.Kolk, född och fortfarande bosatt ikuststaden Pärnu, blev tidigt intresseradav segling och utbildade sig till matros ochmotorman. Intresset för kockarbetet togemellertid överhanden.- Aura har ett välfungerande kök eftersomförrådet ligger alldeles intill köket. Dåslipper man bära ner varor från till exempelandra däck, som man gör på en del fartyg,säger han nöjt.24

sjömannen 2/2008Harri ManninenHarri Mannineni Auras aktermaskinrummed sinapålitliga och stabilaWärtsilä-maskiner.Han provianterar alltid för två veckoroch hämtar färskvaror i land under resansgång. Kolk lagar olika menyer där hanvarierar mellan olika länders ”kök”. Besättningenär nöjd med det varierande utbudeteftersom de då inte hinner tröttna på någramaträtter, speciellt då skiftet sträcker sigöver sex veckor.Fler at-matroser behövsAura har en sju man stark besättning: kock,båtsman, överstyrman, andre styrman,skeppare och i maskinrummet maskinchefoch motorman. För närvarande vikarieraren matros på fartyget eftersom finns mycketatt göra så här i början. Enligt besättningenborde Aura anställa ytterligare en at-matroseftersom fartyget är igång ”dag och natt”,d.v.s. arbetar efter beställning. För närvarandehjälper hela besättningen till på däckvid behov. Transporten av så mångsidigalaster kräver ett bra samspel.- Vi transporterade bland annat en 600ton tung fartygssektion från Tyskland. Auraär det enda fartyget som för närvarande kantransportera så stora stycken på däcket, berättaröverstyrman Törneblom.Som specialfartyg skulle Aura ha störreefterfrågan runt om i Europa, men hittillshar man mest seglat på Östersjön. Även omAura är tidsbefraktad åt Meriaura är det VG-Shipping Oy som sköter personalfrågorna.Arbetsspråket på det nya fartyget Aura ärengelska.- Ibland måste vi rita lite i maskinrummetnär vi planerar arbetet, säger Harri omde svåraste uppgifterna.Maks kan visserligen läsa finska ganskabra, men måste öva mer på att prata. Deflesta av fartygets besättning behärskar finska– estländska Heikki talar till exempelhelt flytande, liksom Franco, som har botti Finland i 20 år. 1974 kom han för förstagången till ett fartyg under finsk flagg. Nuhar han arbetat för VG-Shipping i åtta år.Hjälp med surrningen på däck får han avDainius från lettländska Klaipeda som hararbetat för VG-Shipping i tre år och somkom till Aura för ett par veckor sedan.- Allt det här är nytt för mig, men Francoär en bra lärare, berättar Dainius, som ärförargad över att Franco ska på semestereftersom han hade behövt en längre introduktionunder Francos ledning.Andre styrman Jura Luhtanen som hararbetat på Aura i drygt två veckor ställs ocksåinför nya maskiner.- Alla kommandobryggor har olika maskiner,funderar Jura.Containerlyftare ombord i TorneåHärnäst ska Aura segla från Helsingforstill Torneå, där man ska lyfta ombord enhamncontainerlyftare och transporteraden till Fredrikshamn. Aura har ett bra väderprogramsom gör att man kan bedömakommande väderomslag, samt en apparatsom mäter fartygets rörelser. Transporternaav fartygssektioner planeras noggrant i förvägpå varvet. Man får bl.a. exakta ritningaröver t.ex. lastningen av sektioner.- Varven ger oss stränga säkerhetsanvisningarsom vi arbetar efter. Anvisningarnaär strängare än i hamn, konstaterar skeppareJuha.För närvarande arbetar bara besättningenpå fartyget, men i framtiden avser manatt bygga till ytterligare en tvåmannahyttför till exempel lärlingar, berättar Juha. Detmultifunktionella däckslastfartyget kommerinom kort att erbjuda en intressantarbetsplats att träna på eftersom det tillsvidare inte finns några liknande fartyg attvälja mellan.SL25

26merimies 2/2008

sjömannen 2/2008Nya kollektivavtal för utrikestrafikträder i kraft den 1.3.2008De s.k. huvudavtalen för utrikestrafik blevfärdiga den 30.1.2008.Avtalen rör fraktfartyg och passagerarfartygi utrikestrafik och fraktfartygsom omfattas av avtalet för småtonnage iutrikestrafik.Den här gången har man beslutat attrederiernas huvudförtroendemän ska informeraom kollektivavtalet som rör derasrederi. För övriga rederier håller fartygetsfartygsförtroendeman i informationen.I samtliga nu tecknade kollektivavtal beslutadesom löneförhöjningar samt om vissaändringar i texten. Närmare informationom ändringarna finns i kollektivavtalen ochmeddelas också på informationsmöten somanordnas av huvudförtroendemännen.Nedan lämnas en mer utförlig presentationav saker som beslutats i de flesta kollektivavtalen.AVTAL FÖR PASSAGERARFARTYG I UTRIKES-TRAFIKAvtalsperiod och löneförhöjningarDen nya avtalsperioden börjar den 1.3.2008och upphör den 28.2.2010.Lönerevisioner1.3.2008Garantilönerna höjs med 5,0 %, dockminst med 103 euro. Tillägg i euro höjsmed 5,0 %.1.3.2009Garantilönerna höjs med 4,6 %, dock minstmed 100 euro. Tillägg i euro höjs med 4,6%.KOLLEKTIVAVTAL FÖR DÄCK- OCH MASKIN-BESÄTTNING OCH EKONOMIPERSONAL IUTRIKESTRAFIKAvtalsperiod och löneförhöjningarDen nya avtalsperioden börjar den 1.3.2008och upphör den 28.2.2010.LönerevisionerGarantilönerna som tillämpas på rederiernahöjs enligt tidigare tillämpad praxis.1.3.2008Tabellönerna höjs med 5,0 %, dock minstmed 84 euro. Tillägg i euro höjs med 5,0%.1.3.2009Tabellönerna höjs med 4,6 %, dock minstmed 81 euro. Tillägg i euro höjs med 4,6%.SMÅTONNAGEAvtalsperiod och löneförhöjningarDen nya avtalsperioden börjar den 1.3.2008och upphör den 28.2.2010.LönerevisionerGarantilönerna som tillämpas på rederiernahöjs enligt tidigare tillämpad praxis.1.3.2008Garantilönerna höjs med 5,0 %, dock minstmed 94 euro. Tillägg i euro höjs med 5,0%.1.3.2009Garantilönerna höjs med 4,6 %, dock minstmed 91 euro. Tillägg i euro höjs med 4,6%.ÄNDRINGAR I TEXTENNedan presenteras exempel på vissa ändringari kollektivavtalstexterna. Utförligareändringar i texterna har skickats till rederiernashuvudförtroendemän och finns ocksåi de nya kollektivavtalen som publiceras påUnionens hemsida. Kollektivavtalen försmåtonnage hade inte publicerats på nätetdå tidningen gick i tryck, men avtalsprotokolletfinns på Unionens kontor.BostadsritningarVid planeringen av nybyggnationer skahänsyn tas till att samtliga anställda beredsmöjlighet att bo själva.Redovisning av lönArbetsgivaren ska vid utbetalning av löneller justering av lön ge den anställda enredovisning där det framgår storleken pålönen och beräkningsgrunden.ÅlderstilläggTid som berättigar till ålderstillägg skainhämtas i fart utanför området för inrefart (= kust- eller avlägsnare fart). Utöverålderstillägget oberoende av rederi kanockså tjänstgöringstid på ett utländsktfartyg tillgodoräknas.JourersättningOm en anställd är skyldig att bära med sigen personsökare eller annat tekniskt hjälpmedelmed vilket han kan nås och kallas tilljobbet utanför den arbetstid som omfattasav garantilönen, ska han för tiden som hanbär på hjälpmedlet erhålla ersättning enligtlönebilagan för varje dygn som han har buritpå personsökaren eller hjälpmedlet.Ersättningen är 3,50 euro per dygn.Moderskapsledighet och faderskapsledighetEn anställd med rätt till moderskapspenninghar rätt att erhålla lön för 78 vardagarefter att moderskapspenningsperioden harpåbörjats (moderskapsledighet). En anställdsom har faderskapsledighet erhåller lönsamt faderskapspenning enligt sjukförsäkringslagenför 12 dagar.PraktikanterOm en praktikant arbetar på fartyget ska enbesättningsmedlem utses som ansvarig fördirekt handledning av praktikanten. Besättningsmedlemmenska utöver sin sedvanligalön erhålla ersättning enligt lönebilagan förvarje dygn som används till handledning.Ersättningen är 3,50 euro per dygn.Reseersättning i samband med ledighetDå arbetsförhållandet inleds ersätter arbetsgivarenden anställdes resekostnader frånhemorten i Finland till fartyget. Arbetstagaresom anställts som vikarie erhåller reseersättningav arbetsgivaren för de resor i Finland ochutlandet, som föranleds av arbetsförhållandetsbörjan och slut, enligt principen hem - fartyget- hem. Hemresan bör ske utan obefogatdröjsmål.Frånvaro på grund av bröllop, plötslig sjukdomeller begravningArbetstagaren har rätt till tillfällig betald befrielsefrån arbetet vid plötslig sjukdom inomfamiljen, dock högst tre dagar under förutsättningatt han lämnar fartyget och återvändertill fartyget i en finska hamn.Arbetstagaren har dessutom rätt till motsvarandebefrielse från arbetet i samband med begravningav en nära anhörig samt för sitt egetbröllop, dock högst två dagar. Förutsättningenför beviljande av befrielse är att det i respektivefall är möjligt med tanke på hos vederbörandearbetstagares arbetsuppgifters karaktär.Med nära anhörig avses arbetstagarensmake/maka eller sambo, partner i registreratpartnerskap, barn, make/makas eller sambosbarn, barn till partner i registrerat partnerskap,arbetstagarens föräldrar och föräldrarna tillmake/maka eller sambo eller partner i registreratpartnerskap samt arbetstagarens bröderoch systrar.Med sambo avses personer som bor i sammahushåll i ett äktenskapsliknande förhållande.MatArbetsgivaren är skyldig att varje dag anordnatre måltider samt mellanmål åt arbetstagaren.Maten ska vara tillagad på ett näringsriktigtsätt, varierande, smakrik, av tillräcklig kvantitetoch av god kvalitet.Kollektivavtalen finnsatt läsa på hemsidanLäs mer om kollektivavtalen på Sjömans-Unionens hemsida på adressen:http://www.smu.fi/pa_svenska/intressebevakning/kollektivavtal/kollektivavtaleller använd sökvägen:http://www.smu.fi/pa_svenska > intressebevakning > kollektivavtal > kollektivavtalKollektivavtalen är i PDF-format och kan skrivas ut från hemsidan. De nya kollektivavtalenkan också beställas från Sjömans-Unionens kontor, men vi hoppas att ni föredrar att skrivaut dem från hemsidan där ni har direkt tillgång till kollektivavtalen.GarantilönetabellerTabeller över lönerna på garantilönefartyg kan beställas av intressebevakningsavdelningenssekreterare Anja Uusitalo, e-post: anja.uusitalo@smury.fi eller tel. (09) 615 20 251.27

merimies 2/2008Resultat från medlemsundersökningen:Sjömans-Unionens viktigaste uppgift äratt bevara arbetsplatserna under finländsk flaggSSjömans-Unionens medlemsundersökningför 2007 är klar. Den utfördes av konsultföretagetMimes. Den förra undersökningengjordes för tio år sedan, så en ny undersökningvar verkligen välkommen.I medlemsundersökningen granskadesmedlemmarnas tillfredsställelse med ochsynpunkter på Sjömans-Unionens verksamhetsamt deras önskemål och förväntningarav Unionen. Mimes genomfördepersonliga temaintervjuer på hösten 2007med sammanlagt 29 medlemmar. Därefterskickades undersökningsblanketten hem till1 500 sporadiskt utvalda medlemmar.Ekonomisk säkerhetstår högt i kursSvarsprocenten var 43, vilket är ett gott resultatför en undersökning. Av de som deltogi undersökningen var 39 % kvinnor och 56% män (övriga har inte lämnat någon information).Könsfördelningen är så gott somdensamma som inom hela Sjömans-Unionen.Alla arbetsplatser var representeradei undersökningen: såväl passagerar- ochfraktfartyg som andra båtar. De svaranderepresenterade hela medlemskåren: medfanns förtroendemän, styrelsemedlemmaroch andra aktiva. Proportionellt sett utgjordesden största gruppen av s.k. vanligamedlemmar. Deras andel uppgick till ca60–80 % beroende på fartygstypen.Sammanlagt 46 % av de svarande uppgavsig vara vanliga medlemmar som vill ha ekonomisktrygghet. Mest ute efter ekonomisktrygghet var kvinnor, 25–44 -åringar samthotell- och butikspersonal. Den näst störstagruppen utgjordes av traditionella fackföreningsaktiva:deras andel var ungefär 25 %.En femtedel av de svarande meddelade attde deltar i unionens verksamhet av vana.Majoriteten av dem var unga medlemmarunder 25 år.Många vill deltai facklig verksamhetDe tre viktigaste orsakerna till medlemskap iSjömans-Unionen var följande: 1) Unionenbevakar just mina intressen, 2) Den ger ekonomisksäkerhet i händelse av arbetslöshet3) Nuförtiden är del skäl att ansluta sig tillfacket.Om vi ser närmare på de olika grupperna,kan vi dra följande slutsatser: 45–54-åringarna upplevde att unionen “bevakarderas intressen”. Detsamma upplevde desom jobbar på däck- och butiksavdelningensamt är fackligt aktiva. Nästan hälftenav de svarande meddelade att de gärna villbli mer fackligt aktiva. De vill också andrasaker än “bara” ekonomisk trygghet och ärockså själva beredda på att vara med ochpåverka.De som tyckte att “det är skäl att anslutasig facket” bestod t.ex. av maskinpersonal,anställda i chefsposition eller av fackligtaktiva. I denna grupp fanns också mångasådana som varit medlemmar i mindre äntvå år.28Sjömans-Unionen vill tacka alla somdeltog i medlemsundersökningenBland de svarande lottades det ut en platt-TV 32” samt fem fritt valda veckosluti Unionens stugor. De lyckliga vinnarna är:• Mariana Lundeqvist, Urdiala, platt-TV• Minna Eveliina Laitinen, Kuopio, veckoslut i Unionens stuga• Ingela Fredriksson, Mariehamn, veckoslut i Unionens stuga• Tero Yli-Mäenpää, Vasa, veckoslut i Unionens stuga• Hanna Björkstedt, Siuro, veckoslut i Unionens stuga• Markku Moilanen, Helsingfors, veckoslut i Unionens stugaGrattis till vinnarna!Hur väl har Sjömans-Unionen lyckats medatt bevaka sina medlemmars intressen?62 % av de svarande ansåg att unionen harlyckats väl med att bevaka sina medlemmarsintressen. Å andra sidan tyckte var femte attunionen inte lyckats särskilt väl med det.Otillfredsställelsen var större bland 35–44-åringar, de som jobbar på passagerarfartygsamt restaurang- och butikspersonalen. Deöver 55-åringar som jobbar på andra båtarän passagerar- eller fraktfartyg, däckpersonalensamt fackligt aktiva var nöjdare ängenomsnittet.Som helhet känner medlemmarna tillSjömans-Unionens verksamhet: hela 92meddelade att de känner verksamheten någorlundaväl. Det finns dock ett större behovav information och påverkningsmöjligheter.Medlemmar önskar mer information t.ex.om fackavdelningar och fullmäktiges arbetsmetoder.Unga tycks ha ett större behov avinformation än äldre.Vad får man förmedlemsavgiften?Klart över hälften upplevde att de fåttvaluta för de pengar som de betalat i medlemsavgift.Ungefär en fjärdedel ansåg attmedlemsavgiften är för stor i förhållandetill de förmåner och tjänster man får förden. I synnerhet 25–34-åringar, anställdapå fraktfartyg, restaurang- och butikspersonalensamt de som deltar i verksamhetenav vana hade haft högre förväntningar. Mestvaluta för pengarna upplevde sig ha fått desom jobbar på andra fartyg än passagerarellerfraktfartyg, däckspersonal samt över45-åringar.Att bevara arbetsplatserna under finländskflagg angavs vara Sjömans-Unionensviktigaste funktion och uppgift (nästan 90% ansåg att detta är mycket viktigt). Enannan väsentlig uppgift är att nå framgångi kollektivavtalsförhandlingar. Ocksåarbetslöshetskassans tjänster ansågs varaen viktig medlemsförmån, likaså bättre lönevillkoroch arbetarskyddsfrågor. Knappthälften av de svarande tyckte att frågan omvisstidsanställningar är viktig. Ungefär likamånga ansåg att samarbetet med andratransportförbund är viktigt.Framgångaroch utmaningarEnligt medlemmarna har Sjömans-Unionenlyckats väl med medlemstidningenSjömannen (80 % tycker att tidningen är”bra” eller ”ganska bra”). Också uthyrningenav Unionens stugor, andra semestertjänstersamt arbetslöshetskassans verksamhet harfungerat väl: två tredjedelar av medlemmarnaär nöjda med dem. Utöver dessa är drygt50 % av medlemmarna nöjda med att fartygenstannat under finländsk flagg. ”Ganskanöjd” var man med förbundets webbsidoroch hanteringen av arbetarskyddet.Däremot ansåg de svarande att förbundetbör göra mera för att förbättra anställningsvillkoren,uppnå bättre resultat i kollektivavtalsförhandlingarsamt öka intresset försjöfarten. Två tredjedelar av de svarandeangav att ”det är av största vikt” att förbättraarbets- och lönevillkoren inom branschen.Detta är speciellt viktigt för arbetstagarepå passagerarfartyg. Dessutom förväntasUnionen agera aktivt i arbetstidsfrågor ochanställning av visstidsanställd arbetskraft.Man önskar också att förbundet lade störrevikt vid de anställdas välmående i arbetet.Också branschens lagstiftning bör ses överoch åtgärder vidtas för att stärka intressetför sjöfartsnäringen.FamiljevärdenviktigaNästan 60 % av de svarande angav att de ärvilliga eller kan tänka sig att delta i Unionensverksamhet om man får ta familjen med.Hälften av de svarande var intresserade avatt delta i den egna avdelningens verksamhetoch den lokala verksamheten.Enligt undersökningen beskriver följandeadjektiv Sjömans-Unionen bäst: behövlig,nyttig, traditionell och sakkunnig. Däremotönskar medlemmarna att Unionen var merdynamisk, modern och människonära.58 % meddelade att de kan rekommenderasjöfartsbranschen som arbetsplats.Många inom branschen förhåller sig alltsårätt positivt till framtiden.SL

sjömannen 2/2008Anställda på M/s Eckerö: Vi vill flagga finsktTisdagen den 26 februari kallades de anställda på M/s Eckerötill ett personalmöte där man gick igenom aktuella frågoroch diskuterade kollektivavtalet. Mötet sammankalladesav bl.a. huvudförtroendeman Marko Lappalainen ochfartygsförtroendeman Pamela Lindholm från Sjömans-Unionen. Funktionär Dennis Sirviö representerade SverigesSEKO Sjöfolk.Ungefär trettio anställda samlades till mötet. Sjömannentidningenintervjuade en del av dem efteråt för att finnaut vad de egentligen tänker om fartygets framtid.Henrik Henriksson, kock”Jag hoppas att vi förblir under finsk flagg.Om fartyget flaggas ut, kommer också Åland att förlora.”Ann-Charlotte Blomqvist, kallskänka”Det allra bästa vore om situationen förblev oförändrad, dvs.att fartyget skulle segla under finsk flagg. Jag vet inte hemsktmycket om olika avtal och det är svårt att säga desto mera omdem innan man faktiskt ser dem framför sina egna ögon. Menpolitikerna borde absolut göra mera åt det här problemet.Frågan borde också behandlas i EU.”Joakim Blomqvist, kock”Allt beror på lönen. Eftersom jag bor i Vasa, är reseersättningarna är viktigfråga för mig. De måste man få. Annars blir det omöjligt att jobba här.Joakim Nordberg, köksmästare”Jag motsätter mig utflaggningen. Jag vet ju inte hur mycketjag skulle tjäna om fartyget var svenskregistrerat. De olikalöneklasserna är inte helt klara för mig… Alla här hoppaspå att snusförsäljningen kunde fortsätta. Politikerna harinte tagit frågan på tillräckligt allvar. Och olika expertersåsikter tycks inte hjälpa heller för det är ju EU som sist ochslutligen fattar beslut i frågan. Det är hög tid att politikernatar sig i kragen och börjar agera så att försäljningen av snuskan fortsätta. Jag är själv från Åland och anser att vi kommeratt gå miste om en massa skatteintäkter om skräckscenariotblir verklighet. Det är fråga om snedvriden konkurrens närde svenska färjorna får sälja snus men inte vi!”Iris Eriksson,kallskänka”Jag har jobbat ett parår på Eckerö. Jag bori Sverige och anser attdet är helt okej ifallfärjan flaggas ut tillSverige. Kollektivavtaletvet jag inte såmycket om.”Ville Ahonen,kallskänka”Vissa anser att utflaggningenär en dålig sak.Jag tänker flytta utomlandsom ett drygt år, såjag kan inte riktigt uttalamig om situationen.”Fartygsförtroendeman Pamela Lindholm och huvudförtroendemanMarko LappalainenPamela: ”Personalen har kontaktat oss och ställt olika frågor omutflaggningen, vilket är helt naturligt i en situation av det här slaget.Jag försöker hjälpa så gott jag kan. Jag utsågs till fartygsförtroendemani januari och vår gemensamma önskan är att M/s Eckeröockså i framtiden seglar under finsk flagg. Samarbetet med rederiethar löpt bra, och jag hoppas att den goda andan fortsätter.”Marko: ”Jag vill önska kraft åt hela personalen så att de orkari denna svåra situation. Det här är jättestressigt för oss alla. Jaghoppas att alla orkar hålla sig lugna i väntan på beskedet och attvi snart ges mera information från rederiets sida. Den snedvridnakonkurrenssituationen har lett till detta. Det förvånar mig att politikernainte gjort desto mera åt saken – i synnerhet när så mångaarbetsplatser är hotade. Min allra högsta önskan är att M/s Eckeröockså framöver får segla under finsk flagg. Detta är också de anställdasönskan. Och det är de man borde lyssna på.”29

merimies 2/2008LEDARENytt kollektivavtal har undertecknatsJag skrev i decembernumret av Sjömannenatt en kollektivavtalslösningfås nog till stånd när det är dags och detfinns tillräckligt med vilja för det. Avtalsförhandlingarnaför utrikestrafikenroddes i land redan i slutet av januarinär avtalsparterna hittade en gemensamlösning. För löneförhöjningarnasdel ligger Sjömans-Unionens kollektivavtali nivå med de avtal som ingicks iår. I motsats till vissa andra branscherbedriver Sjömans-Unionen en mycketsolidarisk lönepolitik, vilket betyderlöneförhöjningar i euro och inte enbarti procent. Dessutom innehåller avtaletvissa kvalitativa förbättringar och nyaöppningar. En sådan öppning är lönsom utbetalas för 78 vardagar undermoderskapsledigheten och för 12 dagarunder faderskapsledigheten. Dettakanske låter som en bagatell, men förfaderskapsledighetens del är det ettstort steg framåt i Finland. Avtalsperiodenär tvåårig och den löper ut vidutgången av februari 2010.Vikig Lines beslut att flagga svensktpå det nya fartyget XPRS kom som enstor överraskning och togs emot medbesvikelse. Orsaken till beslutet harsagts vara det s.k. regionavtalet förEstlandstrafiken i vilket Unionen föreslogendast en mindre förbättring.Viking Lines ledning såg inte medblida ögon på detta utan meddeladeatt Sjömans-Unionen har svikit derasförtroende och att de kommer attvälja svensk flagg för sitt nya passagerarfartyg.Boven i dramat var alltsåSjömans-Unionen med sitt förslag omen liten förbättring i avtalet – trots attfartygets kommande besättning uttryckligenhade önskat detta. Och alltdetta trots att samförstånd om en litenavtalsrevidering redan nåtts i förhandlingarna.Så vem svek vem? För arbetskraftskostnadernasoch statsstödetsdel får Viking Line ingen nytta medatt registrera fartyget under svenskflagg. Orsaken måste vara någon annan.Med anledning av Vikings beskedhar vi inom Sjömans-Unionen försöktanalysera läget och granska våra egnaverksamhetsmetoder. Personligen anserjag att Viking Lines ledning bordegöra detsamma.Resultat frånmedlemsundersökningenSjömans-Unionen har låtit göra enmedlemsundersökning som blev klari januari. Undersökningen ger en brabild av våra medlemmars tankar ochåsikter. Unionens medlemmar följernoga med konkurrensen inom sjöfartenoch förstår på vilka grunder beslutfattas. Att bevara arbetsplatsernaunder finländsk flagg ansågs enligtmedlemmarna vara Unionens viktigasteuppgift. Av undersökningenframgick också att nya eftergifter intefår göras utan man måste kämpa förbättre arbets- och lönevillkor. Hoppasatt senaste avtalsrunda var tillfredsställandeför våra medlemmar. Att kunnabevara arbetsplatserna och samtidigterbjuda högre löner är en evig balansgång.Ofta resulterar det i att arbetsgivarenlite lättvindigt använderutflaggningen som ett vapen. En klarmajoritet av medlemmarna var nöjdamed Unionens verksamhet samtidigtsom ungefär en femtedel meddelade attde inte var det. Orsaken till missnöjeoch fördelningen av orsakerna framgårav undersökningen, och i framtiden ärdet någonting vi kommer att försökaråda bot på. Medlemsundersökningenska utnyttjas i olika arbetsgruppersrapporter nu inför Sjömans-Unionenskongressval. Undersökningensresultat beaktas också i avtalsverksamhetenoch utvecklandet av medlemstjänsterna.Många av Unionenstjänster, t.ex. tidningen, stugorna ochsemestertjänsterna, fick ett gott vitsordi undersökningen.Ett flertal utredningar och olikasamarbets- eller sammanslagningsprojektpågår som bäst inom fackföreningsrörelsen.Också inom den FFCanslutnatransportbranschen har manbeslutat att göra en utredning om utvecklandetav samarbetet mellan olikatransportförbund. Sjömans-Unionensstyrelse beslöt att delta i detta arbete.Medlemsundersökningen visar att tvåtredjedelar av medlemmarna vill attUnionen ska fungera som ett självständigtfackförbund. Detta är en brautgångspunkt för utredningsarbetet.Ett verkligt samarbete är förstås eftersträvansvärt,men våra medlemmarsbästa kommer alltid först.Pekka Teräväinenförbundssekreterarepekka.teravainen@smury.fiMERENKULKIJOIDENVUOSINÄYTTELY14.3.-30.3.2008avoinna joka päivä klo 12.00-20.00Helsingin merimiesklubillaHotelli Skatta, Linnankatu 3, HelsinkiMerenkulkijoiden vuoden 2007 Pohjoismaisenvalokuvauskilpailun parhaat kuvat *kuvataidetta*laivapienoismalleja * köysitöitä * nukkeja.VAPAA PÄÄSY – TERVETULOA!Järjestäjä: Merimiespalvelutoimisto (MEPA)SJÖFOLKETSÅRSUTSTÄLLNING14.3.-30.3.2008öppet varje dag klo 12.00-20.00I Helsingfors SjömansklubbHotel Skatta, Slottsgatan 3, HelsingforsDe bästa bilderna från Sjöfolkets nordiska fototävling2007 * bildkonst * fartygsmodeller * reparbeten *dockorFRITT INTRÄDE – VÄLKOMMEN!Arrangör: Sjömansservicebyrån (SSB)TULE OPISKELEMAANMERIKOULUUNLAIVAN TALOUSESIMIES- opiskeluaika 1.9.2008-31.3.2009- pääsyvaatimuksena laivakokin koulutus jatyökokemusta laivoilta- haku 12.5.2008 mennessäRAVINTOLA-/LAIVAKOKKIHotelli- ja ravintola-alan perustutkinto- opiskelu alkaa maalis-huhtikuussa- opiskelun kesto 1 – 3 v aiempi koulutus jatyökokemus huomioidenVapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen: Raumanammattiopisto, Suojantie 2, 26100 Rauma.Hakuohjeita: www.rao.rauma.fi/marata.Lisätietoja antaa: Jukka Mäkinen 050-575 3141,jukka.makinen@rao.rauma.fi, toimisto (02)8378 9502, tarja.honkaheimo@rao.rauma.fi30

sjömannen 2/2008Finska rederier betonar:Tonnageskattereformen är en kärnfråga!Enligt rederierna är tonnageskattereformenen kärnfråga i regeringens konkurrenskraftpaketför sjöfarten. Den beräknas ge en omedelbarkonkurrensfördel. Rederierna är beredda att tain sitt nyare fartygsbestånd under finsk flaggmed en mer flexibel skattereform.EEnligt Mika Nykänen, verkställande direktörför Finlands Rederiförening, är det bråttommed konkurrenskraftpaketet. Han väntarframför allt på den nya tonnageskattepropositionensom ska bli klar i vår. Propositionenmåste definiera en tonnageskattepliktiginkomst enligt allmän europeisk modell. Detinnebär att sjöfartsbolagen då skulle omfattasav normal företagsbeskattning med undantagför sin tonnageskattepliktiga verksamhet.En finsk tonnageskattemodell måste haberöringspunkter med liknande europeiskaskattemodeller. Nykänen lyfter bland annatfram den danska modellen som håller på attgöra Danmark till det ledande sjöfartslandeti Europa.- Det viktigaste är ändå att skräddarsyskattemodellen efter den finska sjöfartensbehov: skattemodellen måste vara flexibel,den ska fungera som ett verktyg även vidoväntade förändringar i branschen samtuppmuntra den finska kapitalkrävande sjöfartsbranschentill investeringar och tillväxt,sammanfattar han.De finska rederierna vill även skynda påtonnageskattereformeneftersom flerarederier har storainvesteringsprogrampå gång.C h r i s t e rA n t s o n ,verkställande direktör för LinjetrafikrederietFinnlines Oyj som specialiserar sig på frakttransport,berättar att bolaget har beställt sexnya roro-fartyg från Jinling-varvet i Kina.- Vi har ännu inte bestämt vilken flaggfartyget ska segla under. Och jag gissar attrederierna hellre registrerar sina nya fartygunder finsk flagg än sitt äldre fartygsbestånd.Men om tonnageskattereformen skulle havereraskulle de nya och äldre fartygen sökasig till ett mer konkurrenskraftigt lands flaggän Finland, betonar Antson.Konkurrenskraft med entonnageskattereformEnligt Mika Nykänen skulle konkurrenskraftensom en tonnageskattereform enligteuropeisk modell erbjuder ge finska rederierbättre möjlighet att konkurrera om den växandefrakt- och exporttrafiken på Östersjön,där andelen finska fartyg har minskat kraftigtde senaste åren. Nykänens tal om tillväxt ärinte taget ur tomma luften – fartygstrafikenpå Östersjön beräknas växa med 80 procenttill och med 2020.En del finska rederier har pågrund av de positiva talen om enreform av tonnageskatten redanregistrerat sina fartyg underfinsk flagg. Nykänen bedömer attskattereformen skulle öka det inhemskatonnaget med tiotalsprocent. Ibl.a. Danmark, Storbritannien och Tysklandhar det stigit med upp till 80 procent.Även om det utifrån finansministerietsberäkningar har antytts att en tonnageskattereformskulle reducera statens skatteinkomstermed 30 miljoner euro betonarrederiföreningen att skattereformen i praktikenär kostnadsneutral, eftersom reformenger sjöfartsbranschen nytt liv och statensskatteinkomster tvärtom skulle öka.- För att undvika felen med den nuvarandetonnageskatten och göra den nyatonnageskatten konkurrenskraftig med engång och inte bara en del av en lösning ärdet viktigt att finansministeriet för en näradialog med oss, säger Nykänen.Ett positivtbudskapEnligt Mika Nykänen är det viktigt att alla arbetsmarknadsorganisationeri sjöfartsbranschenantar i princip samma förhållningssätttill konkurrentkraftpaketet för sjöfartsbranschen.Sammanhållningen har ett positivtbudskap för hela branschens verksamhet.Förutom tonnageskattereformen innehållerpaketet en utredning och beredningav möjligheten till allmänna reserver samtstödåtgärder som ska inkluderas i lagen omsjöfartsbranschens konkurrenskraft.Det främsta projektet i konkurrenskraftpaketet- tonnageskatten - innebär kortfattatatt rederierna inte betalar skatt utifrån sininkomst, utan enligt fartygets lastkapacitet.Dagens finska tonnageskattemodell baserasockså på detta. Rederierna betraktar dagensskattemodell, som oss veterligen bara hartagits i bruk av ett litet rederi, som ett totaltmisslyckande.Christer Antson tycker att dagens skattemodellinte tar tillräckligt stor hänsyn tillstrukturförändringarna i branschen ochatt sanktionerna är alltför stora. Ettföretag som är bundet tillskattemodellen fårsanktioner även vid normala förändringari sin verksamhet. Om då de måste bryta etttioårigt skattesystem måste företaget betalakalkylmässiga skatteintäkter även för resterandeår i sanktioner.Den nya tonnageskattepropositionenute i vårFinansministeriets rådgivande tjänstemanJari Salokoski svarar rederierna att den nyatonnageskattepropositionen bereds undervåren. Han tycker också att det börjar brådska,eftersom yttranden tar tid och nästa årsbudgetpropositioner ska lämnas in till riksdagenunder sensommaren.Enligt Salokoski är målet i beredningen avden nya tonnageskatten att göra sjöfartsbranschensverksamhet flexibel och fartygsdriftenså smidig som möjligt. Dagens sanktioner skaockså lättas. Beredningarna har haft sin beskärdadel av problem. Som exempel nämnerhan avskrivningssystemet där avskrivningenav fartyg inte sker för varje fartyg. I dagenstonnageskatt räknas lös immateriell egendomin i samma moment som fartygsbeståndet.- Passagerarfartygen kräver en separatutredning, eftersom försäljningen på fartyginte omfattas av tonnageskatten, tilläggerSalokoski.Skatteberedarna har också brottats medden s.k. dolda skatten. Skatten beräknas tillexempel på skillnaden mellan den årligaavskrivningen av lös immateriell egendomsom är 25 procent och den verkliga värdeminskningenpå respektive fartyg som är 10procent, varmed skillnaden på 15 procentutgör rederiets dolda skatt. Det är ingetlitet problem – tvisten om den dolda skattenavbröt bl.a. vidareberedningen av 2006års svenska betänkande av tonnageskatten.Tvisten handlade om huruvida ett rederi kanskriva av sin dolda skatt över en period påtio år eller inte.Tryggandet av den finska försörjningsberedskapeni en eventuell krissituation harockså gjort att man har påskyndat tonnageskattereformen.Helt rätt, eftersom Finlandsenergiförsörjning till stor del förlitar sig påimport. 70 procent av råoljan och 60 procentav stenkolet importeras över havet.Jouko Kahila31

merimies 2/2008Vad är viktigast av allt?Yrkeskunskaper!- Fartygen söker mängder av sjömän och det ärframför allt brist på experter på maskinsidan -Färdigutbildade sjömän hamnar direkt på arbetsmarknaden.En sjöfarare har inte tid att ligga på sofflocket, utan det är tilloch med brist på ny personal, berättar man på sjöfartsenhetenpå Södra Kymmenedalens yrkesinstitut (tidigare sjömansyrkesskolani Kotka).Det behövs framför allt reparatörer och vaktmaskinmästare,eftersom det finns mer arbete än arbetare, berättar lektorMarkku Alastalo på maskinsidan.32

sjömannen 2/2008På grundlinjen på sjöfartsskolani Kotka kan man läsa till:- reparatör- vaktmaskinmästare- vakthavande styrman- kock och- servitör.Utbildningen är treårig, varav ett år tillbringas under ledningpå däck och i maskinrummet. Efter reparatörslinjenkan man arbeta på fartyg på däck eller i maskinrummetsom vaktman, matros, maskinman, båtsman och reparatör(på däck och i maskinrummet) beroende på erfarenhet.Kotka utbildar också servitörer och kockar. Skolköketrenoveras för närvarande och de nya lokalerna ska varafärdiga om drygt ett år. I Kotka ska man utbilda fartygskockarframför allt, vilket innebär att det nya köket ochutbildningen skräddarsys med avseende på köksarbetetill havs.Nyrenoverade bostäder åt elevernaSjömansskolan i Kotka har nyligen renoverade elevbostäder.En övervakare och en elevledare bor i bostäderna ochanordnar kvällsaktiviteter åt ungdomarna.Sini Kuure, 16framtida yrke: båtsman,första året, läser för närvarandetill reparatörSjömansyrket är inte längre något för bara män,även om många tror det. Kvinnor arbetar också påmaskinsidan idag. Vi är för närvarande tre tjejersom läser till reparatör.Längre fram vill jag bli båtsman. En båtsmanär förman på däckavdelningen (förman åt matroseroch vaktmän) och ansvarar för de praktiskaarbetsuppgifterna på däckavdelningen.Sjömansyrket passar mig, eftersom jag villutbilda mig till ett arbete där jag får arbeta medhänderna. Jag tror att sjömansyrket är ett arbetedär man lär sig genom erfarenhet. Idag lägger manockså oerhört stor vikt vid säkerheten till havs, såjag känner mig helt trygg när jag ska börja arbeta.Här på skolan betonar man hela tiden vikten avsäkerhet och vi tänker på det i vårt arbete.I vår ska jag göra mitt yrkesprov som vaktman,vilket jag är lite spänd inför. Jag vill gå färdigt skolaninnan jag börjar arbeta. Under skoltiden är detbra att skaffa sig så mycket praktik som möjligt,d.v.s. vägledda praktiska övningar på olika slagsfartyg, eftersom allt sådant är bra.Jesse Atrila, 17framtida yrke: reparatör, andra åretJag tycker att första årets studier ger en bra grund och allmänbildning för yrket. Vi läserockså gemensamma grundämnen som språk och matematik och andra allmänbildandeämnen. I yrkesstudierna går vi bland annat igenom grunderna i metallbranschen och läross till exempel om dieselmotorer och fartygsmaskiner och utför sjömansarbeten. Jag läsertill reparatör på andra året och det är snart dags för vår praktik på skolskeppet Katarina.Det första året fick jag mitt behörighetsbrev för vaktman. Det kräver två månaders tjänst tillsjöss, varefter man måste göra ett yrkesprov som vaktman. Till sommaren ska jag återigensommarjobba på ett fartyg.Ska jag bli sjöman?Många drömmer om sjömansyrket, menbristen på information och mod gör attdet stannar vid en dröm för många. Iden här artikeln berättar unga elever påsjöfartsskolan i Kotka varför sjömansyrketär ett måste för dem.33

merimies 2/2008Sergei Popkov, 18framtida yrke: reparatör,tredje åretJag läser till reparatör på tredje åretoch är snart klar. Under studietidenhar jag hunnit praktisera på till exempelfraktfartyg och gjort cirka 190 arbetsdagar. Jag trivsbäst med långa arbetsskift och 4-5 veckor till havs skulle passa bra äveni fortsättningen. Jag tycker om långa skift, för då får jag längre ledighetsperioder. Jagär ändå öppen för olika uppgifter och olika skiftlängder, eftersom man lär sig något nytthela tiden.Här på skolan kombinerar vi teori med arbete. Vi gör en hel del olika övningar och arbeteni skolsalen, men jag tycker allt att de kunde vara fler. En reparatör måste kunna läsa ritningaroch känna till alla olika verktyg. På skolan gör vi också olika övningar rörande till exempelsäkerhet till havs. Brand- och räddningskursen som anordnas i Obbnäs av SjöfartsorganisationenIMO (STCW) är oerhört bra.* STCW = standardization, training, certification, watch keepingKatariina ”Kuutti”Pelkonenframtida yrke: båtsman,första året, läser för närvarandetill reparatörJag bestämde mig för att läsa inomsjöfartsbranschen direkt efter grundskolan.Jag tänkte mig först någotinom turism, men efter diskussionermed min studievägledare ändrade jagmig. Han sade till mig att ”Du låtersom en rejäl tjej, du borde söka tillkocklinjen på sjöfartsinstitutet”, berättarKuutti. Det var däremot interiktigt det jag ville och jag gräladeäven med min pappa. Jag är lite envisoch gav mig inte. Nu läser jag tillreparatör, vilket passar mig bättre änhushållssidan.Mina kompisar blev eld och lågornär de fick höra att jag skulle bli sjöman.Deras första kommentar var:Grymt! Jag är själv nöjd med mittval, eftersom ingen dag på fartyget ärden andra lik.Veikko Seppänen,elmästare på skolskeppet KatarinaJust nu gör jag en tvåårig undervisningsrunda på skolskeppetKatarina. Jag undervisar eleverna bland annat ielfrågor och arbetar som andre maskinmästare på fartyget.Katarina används för studier under höst- och vårterminerna. På skeppet lär manut sjömansarbetet ända från grunden och vi seglar oftast fyra, ibland fem dagar i veckan, oftasti närområdet, men ibland har vi tagit vägen om Tallinn.Eleverna arbetar på tre plan på fartyget: på däck, i maskinrummet och i köket. Förstaårselevernalär känna fartyget, d.v.s. börjar från grunden och längre fram under första året får degöra sitt yrkesprov som vaktman. Andra och tredje året arbetar man ännu mer och vaktmaskinmästarnaoch de vakthavande styrmännen gör sina yrkesprov på Katarina.Skolskeppet Katarina byggdes 1953 på Valmets varv i Helsingfors. Samtidigt byggdes därFinlands stora isbrytare, vilket innebär att samma dieselelektriska teknik har använts i derasmaskiner som i Katarinas. Skeppet seglade först kring Korpo som förbindelsefartyg och i förenfinns det bland annat portar för lamm, grisar och kossor. Därefter användes fartyget förforskning och bytte namn till Aranda. Katarina är föregångare till dagens Aranda, alltså ”äldreAranda”. 1983 totalrenoverades fartyget i Nyslott och 1988-1990 började man istället användadet som skolskepp.34

sjömannen 2/2008FRÅN VÄRLDENS HAVRobert Poutala, 24reparatör, läser nu till vaktmaskinmästareJag blev sugen på att söka till sjömansyrket när jag gjordelumpen i marinen i Obbnäs, där vi körde med arméns småisbrytare. Jag sökte till sjömansskolan och läste först till reparatör,vilket tog tre år. Jag har en utbildning i metallbranschensedan tidigare, vilket jag har haft nytta av i mina reparatörsstudier.Efter att ha blivit färdig reparatör arbetade jag till havspå fyra fraktfartyg, men jag är också intresserad av att prova påpassagerarfartyg. Det mest intressanta hittills var att arbeta påtankfartyg. Nu läser jag vidare till vaktmaskinmästare, vilkettar ungefär ett år. Här läser även tjejer till reparatörer och jagtycker själv att tjejerna arbetar precis lika bra som killarna– bästa svetsaren på kursen är till råga på allt tjej.Norge stöder förbundsfusionMedlemmarna i de tre norska sjöfararförbunden förhåller sig positivt tillen förbundsfusion. Av dem som besvarade rundfrågan per e-post ansåg 73procent att en fusion mellan förbunden inom de närmaste åren vore en godidé. Befälsförbundets medlemmar hade den positivaste inställningen medansjömansförbundets medlemmar var de mest tveksamma.Förbundens tidningar har redan fusionerats. Den nya tidningen heterMaritim Logg med en upplaga på 30 000. Förfrågan besvarades av drygt2 100 medlemmar i sjömans-, maskinmästar- och befälsförbunden. Antaletrespondenter uppgick till 35 % av de tre organisationernas sammanlagdamedlemsantal.Irlands minister har positiv attitydIrlands minister för sjöfartsärenden Noel Dempsey visade förståelse förbehovet att hjälpa nödställda sjöfarare. Det är ITF-inspektören Ken Flemingsammanfattning av det nyligen timade mötet mellan det irländskafackförbundet Siptus och ITF:s representanter.ITF:s och Siptus representanter framhöll för minister Dempsey att ca1 500 sjömän årligen spårlöst försvinner över hela världen. När fackorganisationernakvarhåller misstänkta fartyg i hamnarna så finner man ofta nödställdasjömän, berättade ITF:s och Siptus representanter för ministern.Fleming hoppas att diskussionerna med ministern förbättrar samarbetetmellan facket och regeringen så att verksamhetsmöjligheterna kanbegränsas för sådana fartyg och redare som nonchalerar gällande normeroch bestämmelser.Indien konkurrensutsätter personalMaria Mauno, 19framtida yrke: båtsman, första åretFörst gick jag ut gymnasiet och tänkte läsa till psykolog.Jag sökte till sjöfartsskolan också, eftersom det fina medsjömansyrket är att man får komma utomlands och sevärlden. Sjömansyrket är faktisk en gammal hemlig barndomsdrömoch det kom som en chock för mina vänneratt jag nu läser till vakthavande styrman. Min styvfar ärockså sjöfarare och har lärt mig om yrket och min farfarhar i sin tur seglat en hel del.I skolan var jag först nervös över en del av de praktiskaarbetena, som kapslipning, men nu går det bra – övningger färdighet! Sjömansarbeten, som att slå knopar, harnog varit det roligaste hittills. Jag längtar efter astronomistudiernasom kommer senare på båtsmanslinjen.Jag är medlem i Sjömans-Unionen och följer nyheternai branschen. Sjömansyrket är perfekt för ungdomar somvill se världen. Fartyg, hamnar och havet har alltid legatnära mitt hjärta.Det statsägda indiska rederiet SCI planerar att tillämpa anbudsförfarandevid anställning av personal och teknisk ledning för ca 30 fartyg. SCI ägertotalt 80 fartyg.Fackförbunden NUSI och FSUI motsätter sig SCI:s planer. De kräver attSCI:s VD Sabyasachi Hajara förhandlar med förbunden om sina konkurrensutsättningsplaner.NUSI:s generalsekreterare Abdulgani Serang betonaratt om planerna förverkligas skulle verkningarna bli betydande för tusentalssjömän och anställda inom sjöfartsbranschen på land.FSUI:s generalsekreterare Sadhan Kanji Lal hotar SCI med strejkåtgärderom inte rederiet går med på att förhandla om dessa sina planer med facketsrepresentanter.Rättvisa för sjömänsom råkat ut för sjöolyckor”Under de senaste åren har alltför många länders myndigheter anhållitsjömän som råkat ut för olyckor till sjöss innan klarhet har fåtts om händelseförloppet.Det är en utveckling man verkligen måste vara oroad över”,konstaterar Internationella Transportarbetarfederationen ITF:s generalsekreterareDavid Cockroft.Nytt hopp om att situationen förbättras ger enligt honom den år 2006antagna internationella rekommendationen om behandlingen av sjömänsom råkat ut för olyckor till sjöss. Rekommendationen har avgetts av deninternationella arbetsorganisationen ILO och Internationella sjöfartsorganisationenIMO.Nyligen kom ITF överens med ISF och ICS som representerar rederiernaom att gemensamt stöda ILO:s och IMO:s rekommendation. ITF och desssamarbetspartner skall informera anställda inom sjöfarten om rekommendationenoch genom sina medlemsorganisationer påverka beslutsfattarnapå nationell nivå.”Sjömän som råkat ut för sjöolyckor måste behandlas med respekt. Demåste garanteras opartisk rättshjälp i situationer där de förhörs eller hållshäktade på grund av olyckor”, säger Tony Mason, rederiorganisationernasgeneralsekreterare, i ett uttalande till ITF.35

merimies 2/2008Nyheterna om utflaggningen av XPRS-fartygettill Sverige skapar förvåning och ilska på RosellaDDen 14 januari 2008 meddelade VikingLine Abp att de skulle flagga ut sitt nyafartyg M/s Viking XPRS till Sverige.- Jag var verkligen förvånad över nyhetenatt Viking Lines nya XPRS-fartygeventuellt skulle flaggas ut till Sverige,berättar en kvinna som arbetar på ekonomi-och köksavdelningen i mässen påM/s Rosella.Nyheten kom som en chock för alla,eftersom Finlands Sjömans-Union ochFinlands Rederiförening bara tre dagartidigare, den 11.1.2008, hade undertecknatett samförståndsavtal där mankommit överens om förändringar itrafikområdesavtalet som används påM/s Rosella. Hösten 2007 undertecknadesdessutom Sjömans-Unionen ochViking Line ett protokoll där de blandannat kom överens om överflyttningenav Rosellas besättning till Vikings nyaXPRS, och i december 2007 undertecknadede båda ett nytt besättningsavtalrörande det nya fartyget, så allt skullenu vara i ordning.Viking Lines plötsliga omvändninghar väckt stor förvåning, berättar männensom sitter i mässen på Rosella.- Det har varit en chock för helapersonalen, säger männen från maskinavdelningenoch skakar på huvudet.Raimo Vuorinen har arbetat länge påRosella och är bedrövad över nyheternafrån Viking.- Jag är personligen mycket besvikenoch vet att många andra som har arbetathär i flera år också är det, berättar Raimo,som arbetar som inredningsreparatör.Kappvändning i sista sekunden?Han grämer sig mest över att man har varitnästan helt säker på att XPRS-fartygetskulle hamna under finsk flagg, så dennakappvändning i sista sekunden har gjorthonom och många med honom ledsna.Vaktman Hannu Männistö är ocksåförvånad.- Nog kom det som en chock alltid.Bolaget har lovat att fixa jobb åt allaoch att ingen ska få sparken, berättarHannu.Personal som närmar sig pensionsåldernhar tagit nyheterna hårdare.- Det är svårare för dem som är närmarepensionsåldern, berättar en kvinnasom arbetar på hushållsavdelningen.För dem skulle svensk flagg kunnainnebära en avsevärt längre arbetskarriärän vad som för tillfället står i detfinska kollektivavtalet.Eklunds teserViking Lines VD Nils-Erik Eklund berättari en intervju i Ålandstidningenden 22 februari om rederiets orsakeratt flagga ut till Sverige.Ett skäl säger han vara Sveriges merflexibla kollektivavtalssystem därarbetsgivaren kan bestämma överstorleken på personalen i passagerartrafiken.I samma intervju lägger Eklundfram en annan förbluffande synvinkeldär han medger att orsaken till valet avflaggland är en ”intern, känslomässigfråga som inte har något att göra medlönenivåerna, eftersom de är i stort settdesamma i Sverige och i Finland”, sägerEklund i intervjun.Många har undrat om vinsternafrån snusförsäljningen också har någotatt göra med valet av flaggstat tillXPRS. Det får vi i alla fall svar på närEklund redan i början av i sin intervjumed Ålandstidningen konstaterar att”Nej, snusförsäljningen har inget meddet att göra”.Finska staten sträckte ut en handåt passagerarfartyg under finsk flaggnär den gjorde besättningsstödettill passagerarfartyg permanent ochharmoniserade stödsystemen för passagerar-och lastfartyg i början av året.Genom denna åtgärd har man försöktstödja och utöka den finska passagerartrafiken,så om Viking Line flaggar utsitt nya XPRS-fartyg med hänvisningtill ”interna och känslomässiga skäl”kan man inte annat än förundras,framför allt när Eklund själv medgeratt den svenska och finska lönenivånligger nära varandra.SLRaimo Vuorinen.36

sjömannen 2/2008I främmande land, långt borta- andra människors stöd oumbärligt för en invandrareHHar du någonsin tänkt hur det skulle kännasatt plötsligt flytta till en helt främmandekultur? Att utföra helt vardagliga sysslor, t.ex.handla i butiken, kan vara förvånansvärt svårti ett nytt land. Och ännu svårare blir det närman måste lära sig ett nytt språk med nya ordoch uttalssätt. I vissa länder klarar man sig medengelska ett tag, men i det långa loppet är detnödvändigt att lära sig landets språk. Så sägeråtminstone Rabih El-Kadi som har jobbatredan 27 år som servitör på det finländskafartyget M/s Amorella.Iväg till FinlandRabih är hemma från Libanon som blev ettslagfält när inbördeskriget bröt ut i landet ibörjan av 70-talet. Kriget varade i sammanlagt16 år. När kriget bröt ut, bodde Rabih i Beirutmed sina föräldrar och syskon. Föräldrarnaville rädda så många av sina barn som möjligtfrån krigets fasor – också den 20-åriga Rabin.Efter att kriget hade pågått i 1,5 år, fick Rabihmöjlighet att resa till Finland. Hans systeråkte till Australien och brodern till USA. Enav bröderna blev kvar i Beirut och tog handom föräldrarna som tyvärr dog senare i kriget.Brodern lever fortfarande i Beirut och Rabihträffar honom så ofta som möjligt.Från Beirut till Lahtis, “Finlands Chicago”Rabih El-Kadi anlände till Finland på egenhand och med egna pengar. På 70-talet fannsdet inte särskilt mycket stöd för invandrare.Ett par månader efter ankomsten flyttadehan till Lahtis, i folkmun känd som “FinlandsChicago”.- Jag fick jobb som dj i Lahtis. Där fannsmånga krogar och barer, berättar Rabih somär medlem i fackföreningen för fartygensunderhållningsarbetare.På dagtid hade han en egen skivaffär i Lahtisoch på kvällarna och nätterna jobbade hansom dj på discon och nattklubbar.- Det blev inte mycket fritid över, men redanfrån första början umgicks jag med bådefinländare och utlänningar. På 70-talet fannsdet kanske ett tjugotal av dem i Lahtis.Kalender viktigare än vänskap?Jobbet som dj förde med sig en del resor tillolika ställen i landet, vilket gjorde libanesenbekant med den finländska kulturen. Särskiltpå landsbygden var människor mycket vänliga.Sjuttiotalet var fylld med nostalgi, minnsRabih nu efteråt. Den tjugoårige unge mannenfann sig snabbt till rätta i det nya landet.Han gick längs gatorna i sitt långa hår ochskägg precis som alla andra. Människornasåg nyfikna på den mörka mannen på gatan,men alla var vänliga mot honom. Olikheternamellan människor var inte någonting manville “lyfta upp” på 70-talet. Så småningombyttes fred och kärlek ut mot Abbas svängigamelodier och hårdkokta punklåtar. Punkaremed spikrakt uppåtstående hår och piercingarfyllde gatorna. “Att vara normal” var inte normaltoch vice versa. Folk var mer öppna motvarandra.- I kaféer kunde människor börja pratamed helt främmande människor. Så är detinte numera, funderar Rabih.Dagens värld och människor som tycksvända sig alltmer inåt gör honom lite ledsenoch frustrerad.- Det sägs ju att finnar är blyga. Kanske ärdet därför de inte vågar komma och prata,tror han.Nuförtiden verkar det som om kalendernär mer bekant för vissa människor än en annanmänniska. “Förr i tiden” kunde man baraslå en signal till sin vän och meddela att mankommer på besök. Nu går det inte längre.- Idag måste man stämma träff tre månaderi förväg. Alla bara tittar och bläddrar i sinakalendrar som galningar, flinar han.Språk och integrering går hand i handArbetsgruppen för mångkulturellafrågor inom FFCFFC med sina drygt en miljon medlemmarär den största fackliga organisationenför människor med invandrarbakgrundi Finland: drygt 11 000 anställdamed invandrarbakgrund är medlemmari olika FFC-anslutna fackförbund.En arbetsgrupp för mångkulturellafrågor har nu inrättats inom FFC.Dess uppgift är att främja intressebevakning,utveckla organisatoriskafärdigheter i mångkulturella frågoroch öka samarbete mellan olika förbundoch centralorganisationen.Mera information om detta finns påFFC:s webbplats (på finska):www.sak.fi > SAK ja työmarkkinat> maahanmuuttajat > monikulttuurisuusryhmäRabih berättar att han “förfinskades” ganskasnabbt.- Man måste bara bestämma sig att anpassasig till landets kultur. Integrering beror ganskamycket också på individen själv. Om man barasitter hemma eller i ett kafé, kommer man intein i kulturen. Det är bäst att försöka hitta jobbeller börja studera så snart som möjligt.Att lära sig det nya språket är enligt Rahibhelt enkelt ett måste. När man behärskar språket,har man också bättre chanser att hitta jobboch bli anställd. Själv lärde sig Rabih finska påjobb. Dessutom studerade han finska ett tagpå universitet. Han har också utbildat sig tillrestaurangkock i Helsingfors. Efter att ha botti Finland en tid, fick den musikaliskt begåvademannen jobb till sjöss. Att kombinera studiermed arbete på fartyg var inte helt lätt, men ioch med att Rabih jobbade inom kundbetjäningenökade hans språkkunskaper nästan avsig själv. På passagerarfartyg måste man kunnabåde finska och svenska, vilket gör det ganskautmanande för en invandrare.- Min svenska är inte perfekt men jagbehärskar restaurangvokabulären och kan haen vanlig konversation med våra resenärer,berättar Rabih.Arbetskamraternas stöd är viktigtArbetskamraterna har gett stöd och uppmuntratRabih till att använda finska.Han önskar dock att finländarna rättade tilleventuella felaktigheter i språket mer än vadde gör, så att man skulle lära sig mer effektivt.Rabih brister ut i skratt när han berättar omsina erfarenheter.- Jag kallade tuhkakuppi (askkopp) imånga år för “tukkakuppi” (hårkopp) tills enkompis rättade mig, skrattar han åt händelsennu efteråt.Ibland händer det att kunderna – i synnerhetsvenskarna – märker att han är lite mörkareoch börjar tala engelska med honom. I ensådan situation använder han det språk somkunden har valt i början. Själv skulle Rabihnaturligtvis tala hellre finska eller svenska.Enligt honom kunde arbetsgivaren funderapå att erbjuda språkutbildning på svenskaoch finska till alla intresserade. T.ex. en del avdem som har finska som modersmål kunde hanytta av extra språkträning i svenska.- Om det fanns utbildning, så varför inte.Jag kan gott tänka mig att delta, konstaterarhan.Rabih tycker att språkkunskaperna intealltid behöver vara perfekta och i vissa arbetsuppgifterklarar man sig med mindre.Petmo- att lära sig fungera i en arbetsgemenskapmed inslag från flera kulturerInom ramen för Petmo-projekethar det publicerats ett nätbaseratundervisningsmaterial med namnetArbetslivsinformation för invandrare.Materialet ger information om arbetsförhållandenoch -villkor i Finland,arbetarskydd och arbetssäkerhet,arbetsmarknadsorganisationer, arbetskulturoch vanor samt kommunikation.Materialet är avsett för självstudieroch finns på adressen:www.tyoelamanverkko-opisto.fi/petmoTillåtet att vara annorlundaPetmo har också gett ut en guide, Erilaisuussallittu (Tillåtet att vara annorlunda).Den är avsedd för arbetsplatser:för dem som ansvarar för introduktionenav nyanställda och hela arbetsgemenskapen.Den innehåller också ettavsnitt där man förklarar spelreglerna iarbetslivet för invandrararbetarna.Guiden finns för tillfället i pdf-formatpå FFC:s webbplats. En ny upplaga ochCD-rom är också på gång.Den webbadressen är: www.sak.fi >SAK ja työmarkkinat > maahanmuuttajat> PetmoFör städare räcker det att man kan förklaravissa grundsaker, ge allmän informationoch berätta om säkerhet ombord. Någon“språkmagister” behöver man inte vara. Dethär är en positiv sak för invandrare – alltså demänniskor med utländsk bakgrund som blivitbofasta i Finland – och uppmuntrar dem attsöka jobb till sjöss.För närvarande finns det inte särskiltmånga anställda med utländsk bakgrundombord på fartygen. Rabih tror att han faktisktär den enda på M/s Amorella om maninte räknar med estländare. Han tror ändå attarbetsgivaren förhåller sig positivt till anställningav personal med invandrarbakgrund. Detgäller bara att vara aktiv och söka jobb.SLEn bild av Rabih i enfinsk dagstidning 1976.Bilden är tagen en veckaefter att Rabih anlänt tillFinland.I slutet av år 2006 bodde 121 739 utländskamedborgare i Finland, dvs.2,3 procent av landets befolkning.Samma år flyttade sammanlagt 7887 utlänningar till Finland. Antaletutlänningar i Finland är relativt litett.ex. i jämförelse med grannlandetSverige där det i slutet av 2005 fanns479 900 utländska medborgare.37

merimies 2/2008Sommaren närmar sig!Reservera Unionens stugor för sommaren!Sjömans-Unionen har egna semesterstugorpå fem olika orter runtom i Finland.Bokningar för sommarsäsongen görs enligtveckoprincipen på basen av skriftliga ansökningar.Ansökningsblanketten finns i det härnumret. Om det finns fler ansökningar församma vecka blir det lottning. Endast Unionensmedlemmar får hyra stugorna.kåp, mikrovågsugn, TV och radio, båt. Obs!Brunnsvatten och utedass. Jämn gård ochlångsluttande strand med sandbotten.- Stuga 1, 2 och 3: yta cirka 80 m 2 , 6 bäddplatser.I nedre våningen sovrum, lantkök,bastu, tvättrum (stuga 2 separat bastu). Iövre våningen öppet loft med 4 bäddplatser.TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, öppenspis, båt, grill under tak.Priser under sommarsäsongenveckorna 23-35, dvs. 2.6 – 1.9.2008)Kerimäkililla stuganalla andra sturgor110 e280 eBeskrivning av stugornaAlla stugor har standardutrustning. Hyresgästenhar med sig egna lakan, dynvaroch handdukar samt övriga personligatillbehör.Gård och strand:- stuga 1: gården är bergig, stranden tvärdjup,simning från bryggan.- stuga 2: gården är jämn, stranden långsluttandemed sandbotten, lämplig för barn,ställvis vassbevuxen- stuga 3: långgrund strand med dybotten,simning från bryggan.HonkalahtiBelägen nära Fredrikshamn, på Pöytsaarivid havet.Yta cirka 50 m 2 + 35 m 2 , 8 bäddplatser.I nedre våningen sovrum och barnrum,vardagsrum och kök. I övre våningen 2sovrum och hall. TV, kylskåp, mikrovågsugn,elspis, brödrost, öppen spis, 2 båtar,utombordsmotor. Dessutom bastubyggnad,ca 15 m 2 , med 2 bäddplatser, öppen spis,spis och kylskåp. Gården är gräsbevuxen ochsvagt sluttande, stranden är långsluttandemed grusbotten.MeriluotoBelägen 25 km från Vasa, i Replot vidhavet.Yta 114 m 2 , 4 bäddplatser, möjlighet till8 extra bäddplatser. 2 sovrum, vardagsrum,kök. TV, DVD, video, kylskåp-frys,mikrovågsugn, elspis, öppen spis. 2 båtar.Strandbastu med kok- och övernattningsmöjligheter.Gården är delvis täckt av gräs/sand, svagt sluttande, stranden är tvärdjupmed dybotten, simning från bryggan.VällskogBelägen i Esbo vid Långträsk strand i Vällskog(Velskola), cirka 30 km från Helsingforscentrum.Branta sluttningar i terrängen, cirka 40 mtill sjöstranden, snabbt djupnande.Stockhus, yta cirka 120 m 2 . Stort allrum,öppet kök, sovrum, bastu. Övernattningsmöjligheterför sex personer: tvåvåningssängi sovrummet, bäddsoffa för tre i allrummetoch en bädd i bastuns omklädningsrum.Inga sällskapsdjur tillåtna.Utrustning: båt, öppen spis, TV, diskmaskin,elspis, mikrovågsugn, kylskåp och en litenfrysbox.Stugorna i KerimäkiBelägna nära Nyslott, vid Suurijärvistrand.- Stora stugan: yta 120 m 2 , 3 sovrum, 8bäddplatser. Allrum, kök, bastu, tvättrum,veranda. TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn,elspis, öppen spis, båt. Jämn gård och långsluttandestrand med sandbotten, lämplig förbarn.- Lilla stugan: yta cirka 20 m 2 , i allrummetutdragbar säng för två. Bastu. Elspis, kyls-GustavsBelägen i Åbolands skärgård, på Gustavsnordspets Kiparluoto vid havet.Parstuga (stuga 1 och stuga 2), båda stugornacirka 60 m 2 , 4 bäddplatser/ 2 sovrum,vardagsrum (möjlighet till extra bädd),kök. Gemensam strandbastu, 2 båtar. TV,kylskåp, elspis, mikrovågsugn, diskmaskin,kaffekokare. Gården är bergig, svagt sluttandeoch stranden är tvärdjup, simning frånbryggan.Stuga 2 är allergistuga, inga sällskapsdjurtillåtna.38

sjömannen 2/2008Från läsarnaVarför övergavni oss?Alla vi på Rosella väntade ivrigt på attsnart få börja på det nya fartyget.Unionen hade talat om att vårt nyafartyg Viking Xrsp (eller något sådant)skulle hamna under finsk flagg. När dåmåndagen kom då Nils Erik meddeladeatt fartyget istället hamnar undersvensk flagg rasade hela vår världsamman.Varför har Unionen övergett oss? Viväntade på någon slags kontakt fråndem så att de kunde berätta varför dethade blivit så här. Unionens kontor liggeronekligen långt ifrån Skatudden.När Rosella personal skulle sättas istrejk var ni på fartyget varje dag. Mennu ids ni inte alls stödja besättningenpå Rosella. Är vi bara brickor i spelet?Raimo ”Rami” Vuorinen från RosellaSvar tillRaimo VuorinenHela personalen på Rosella skickadeen namnlista och ett brev till FinlandsSjömans-Union med ett krav rörandedet nya Viking XPRS-fartyget. Innehålleti kravet var att det då gällande trafikområdesavtaletinte skulle förlängasför XPRS:s del. Unionens ledning träffadeockså representanter för Rosellaspersonal, som upprepade detta krav.Unionens styrelse instrueradeemellertid förhandlarna att fortsättaförhandlingarna om att behålla XPRSunder finsk flagg. Finlands Sjömans-Union presenterade ett förslag tillrederiet om att förlänga trafikområdesavtaletmed små förändringar.Rederiet samtyckte dock inte till det,utan meddelade att de skulle flagga utfartyget till Sverige.Undertecknad besökte Rosellatillsammans med Viking Lines huvudförtroendemanden 31.1.2008för att informera om situationen. Jaginstämmer inte heller i påståendet attvi vid något tillfälle skulle ha försöktsätta Rosellas personal i strejk. Även dåframhöll vi att det primära målet förmedlemmarna var att förhandla framen lösning.Klaus Lustavtalssekreterare39

merimies 2/2008AIMO MYRÄKKÄPAHOJA PÄÄSTÖJÄAimo on ollut viime aikoina kovin ihmeissään, mitämerenkulkijat tekevät. Tekevät nimittäin päästöjä,eikä ihan mitä vain sellaisia. Aimo ei oikein ymmärränäitä päästöjä, mitä voi ostaa ja myydä,joita ilmaan lasketaan. Miten sitä voidaan ostaajoltain pahanhajuista savua, jos sitä itse ei tuota.Tai kuinka on mahdollista ostaa joltain kaukanaolevalta maalta kiintiö ilman pilaamiseen? Hii-ohoi!Sanoo Aimo.Eihän maailma puhtaammaksi muutu, jos toisillemmeilmaa ja savua myydään. Kyllä se rikki jamuut saasteet maapallon kiertävät ja joskus kohdallesattuvat. Onko helpompi hengittää jo kerranmaksettua töhnää? Ei mahdu päähän, ei.Tästä se Aimo sitten lipsahtaakin merenkävijöihin.Onhan Aimo matkoillaan nähnyt vaikka mitä.Jonkin maan rannalla on maannut ruostuvia aluksiajo alun kolmatta vuosikymmentä, eikä niille mitääntehdä. Meri vain poreilee punaisena hylkyjenympärillä. Ja entäs jossain muussa maassa, jossajätehuolto toimii mereen kipaten. Siellä lilluu eriväristämuovipussia ja pänikkää turkoosinsinisessävedessä. Naapurirannalla turistit ottavat aurinkoa jaihastelevat veden väriä. Mutta poissa silmistä, poissamielestä. Ei haittaa, vaikka pissiä pirauttaisi tähänmereen, saasteet ovat ihan jostain muualta.On Aimo nähnyt monta moderniakin kaupunkia,joiden likavedet surutta lasketaan viemäriin,joka vie vedet – minnekäs muuallekaan kuin mereen.Mutta nämä ovat maakrapujen työtä. Vaanettä merenkulkijat tekevät tavallaan samaa! Likaavatoman merensä! Hii-o-hoi! Manaa Aimo Myräkkä.On se nimittäin merkillistä, että laivoista lasketaanjätevesiä siihen mereen, joka on kaikilleyhteinen. Sen tietää Aimo, että tätä yleisesti tehdään.Ei vie kaukomaiden laiva jätteitään ja vesiäänkäsiteltäväksi maihin – sehän maksaa! Luukkuauki, pumppu käyntiin ja pilssivedet mereen. Sinnemenevät muutkin roskat. Se mitä eivät lokit jahait syö, varisee pohjalle rapujen ruuaksi ja loputsaastuttavat meret. Ei ole tämä oikeata peliä. Omalukunsa ovat vanhat lähes romunarvoiset tankkerit,jotka myrskyssä katkeavat kamalin seurauksin.Siinä onkin kerralla monen vuoden annos merennieltäväksi.Mistäkö Aimo sai kipinän tähän asiaan?No – lehdistä on saattanut lukea, että Itämerelläja Suomenlahdella on öljyläikkiä vähän joka puolella.Olipa löydetty jopa alun toistasataa päästöäviime vuonna. Joku oli jopa jäänyt itse teossa kiinni.Sakkohan siitä tulee, mutta saadaanko kiinni jaonko menetettävä rahamäärä riittävä? Pitäisikö kairankaista oikein olan takaa?Ja vielä: Mikä panee merimiehen, oli se sittenkapteeni tai konepäällikkö, laskemaan meidänmereemme – tai mihin tahansa - moisia jätevesiä.Ei se Itämeri ja Suomenlahti muutenkaan missäänhyvässä kunnossa ole. Ei niitä enää parane lisääkuormittaa. Kohta saa kalastaa silmätöntä silakkaaja uimaan ei voi mennä ilman muovipukua. Tämäon siis merenkulkijain tekosia. Eipä voi asiasta kovastiylpeillä, tuumii Aimo.Vaan jospa saisimme asiaan muutoksen. Jokainenmerenkävijä on vastuussa, ei vain itsestään,vaan myös ympäristöstään Lisää järkeä ja vastuutakuuluttaa Aimo.Ja päästeetöntä ja saasteetonta vuotta 2008.Aimo MyräkkäMerelläVad? Var? Vad händer?Hur fungerar en fackavdelning?DDet är dags att vi frigör oss från gamla föreställningaroch låter nya fräscha vindar blåsa in. I detta ochkommande nummer av Sjömannen ska vi bekantaoss med kärnan i unionens verksamhet: Sjömans-Unionens fackavdelningar.Vad?Fackavdelningen är Sjömans-Unionens kärnenhet. ISjömans-Unionen finns sammanlagt 11 olika fackavdelningar.Var?Varenda en av unionens medlemmar – också Du – hörtill en fackavdelning. Din egen fackavdelning bestämsenligt din hemort eller på vilket fartyg du jobbar.Vilken avdelning hör jag till?Numret på din egen fackavdelning står tryckt på dittmedlemskort.Det finns sammanlagt 11 olika fackavdelningar inomSjömans-Unionen:001 Saimenavdelning002 Norra avdelning003 Hamnbranschen005 Ålandsavdelning006 Sydvästra Finlands avdelning007 Östkustavdelning008 Västra Finlands avdelning009 Södra Finlands avdelning010 Rese- och speditionsbranschen011 Fartygens underhållningsarbetare012 FarledsskötsavdelningHamnbranschen, rese- och speditionsbranschen,fartygens underhållningsarbetare samt farledsskötsavdelningenär riksomfattande avdelningar. En riksomfattandeavdelning betyder att medlemmarna i enviss yrkesgrupp kommer från olika delar av landet.Har du tappat ditt medlemskort?Om du har tappat ditt medlemskort, kan du kontaktaSjömans-Unionens medlemsregister och beom ett nytt kort. Samtidigt kan du kontrollera tillvilken avdelning du hör. Tiina som har hand omvårt medlemsregister hjälper dig gärna med allafrågor gällande ditt medlemskap. Här finns Tiinaskontaktuppgifter:medlemstjänster Tiina Kytölä, tfn (09) 615 20 257 ellere-post: tiina.kytola@smury.fi.Vad händer?Fackavdelningen erbjuder mångsidig verksamhetsamtidigt som den är en viktig påverkningskanal. Idin fackavdelning kan du bl.a.- vara med och fatta beslut som gäller din egen avdelning- påverka Unionens verksamhet och utformningenav dess mål- få information om frågor som gäller ditt arbetsförhållandeeller din arbetsplats- delta i utbildningen som avdelningen ordnar- delta i utbildningen som Sjömans-Unionen ordnar- få stöd till annan utbildning- delta i olika utflykter- njuta av avkopplande samvaro med kollegor och- få nya vänner.40

sjömannen 2/2008AIMO MYRÄKKÄUsla utsläppGör slag i saken och delta i din egen avdelningsverksamhet! Till buds står information, idéer ochmöjlighet att påverka olika frågor som berör ditt egetarbete. Ta första steget och kontakta oss! Genom attsjälv vara aktiv och delta i verksamheten har du störrechanser att påverka.På scenen001 SaimenavdelningSaimenavdelningen är Sjömans-Unionens äldstafackavdelning. Nyslott är avdelningens centralort,men i avdelningen finns många medlemmar ocksåt.ex. från Tammerfors, Jyväskylä, Nurmes, Joensuu,Kuopio och Villmanstrand – och från ett flertalmindre orter. I fjol sammangick Mellersta Finlandsavdelning med Saimenavdelningen. Därmed blev avdelningensverksamhetsområde större. Avdelningensnamn kommer att ändras till Inre-Finlands avdelning,vilket beskriver det nya utvidgade området bättre.Medlemmarna i Saimenavdelningen har diverseolika arbetsuppgifter – både i insjötrafik och ute påhavet. I avdelningen finns medlemmar som jobbarpå bogserare, fraktbåtar eller kryssningsfartyg. En deljobbar också på insjöfartyg. Det är inte överdrivetatt påstå att medlemmarna i avdelningen jobbar påalla typer av fartyg och utgörs av många olika yrkesmänniskor.Fackavdelningar ordnar varierande verksamhet försina medlemmar. Saimenavdelningen är mycket aktivi detta hänseende. Avdelningen sammanträder minsttvå gånger om året, ibland även oftare om situationenså kräver. Varje medlem i avdelningen är välkommenatt påverka! På mötena behandlas t.ex. kollektivavtalsfrågoroch olika aktuella händelser inom avdelningensverksamhetsområde. Det gör ingenting omkollektivavtalsfrågorna ännu är nya och obekanta. Påavdelningens möten lär man sig mera och mer erfarna“gamla rävar” kan ge goda råd och mer information.Sjömans-Unionens funktionärer eller andra experterkommer ibland och informerar om aktuella frågorinom branschen.Förutom möten ordnar Saimenavdelningen ocksåmångsidig rekreationsverksamhet. Olika utflykter,t.ex. badresor och den årliga pimpeltävlingen (i årlördagen 29.3.2008 med start kl. 9.00 i Haukilahti)är bland favoriterna. I slutet av året ordnas julfest.Avdelningen ger medlemmarna bidrag för konserteroch stödjer deltagande i kursverksamhet. Alla somfyller jämna år gratuleras.Många av medlemmarna i Saimenavdelningenhar familj. Alla är välkomna att ta barnen med pågemensanna möten eller rekreationsdagar.Mera information om Saimenavdelningen finns påUnionens webbplats:www.smury.fi > fackavdelningar > SaimenavdelningenI Sjömannen-tidningen och på avdelningens webbsidorfinns information om kommande möten ochevenemang.Kontaktpersoner:Ordförande Paavo Auvinen, tfn +358 50 599 3641Sekreterare Matti Jalkanen, tfn +358 500 705 357Den senaste tiden har Aimo frågat sig vad sjöfararnaegentligen sysslar med. De skapar nämligen utsläpp,och inte vilka som helst. Aimo förstår inte riktigt dethär med utsläpp, vad man kan köpa och sälja, somsläpps ut i luften. Hur kan man köpa illaluktande rökfrån någon om man inte producerar det själv? Och hurär det möjligt att köpa en kvot av ett fjärran land föratt förstöra luften?Hi-ohoj! säger Aimo.Världen blir ju inte renare för att vi säljer luft ochrök till varandra. Svavel och andra föroreningar färdaskring jorden ändå och ibland slår det till. Är detlättare att andas in redan betalt skräp? Det rimmarbara inte.Och så glider Aimo in på sjöfarare. Aimo har jusett lite av varje på sina resor. På en del stränder hardet legat rostande fartyg som är inne på sitt tredjeårtionde och ingen gör något åt dem. Havet bubblarrött kring vraken. Och så finns det en del länder däravfallshanteringen läggs över på havet. Där flyter detplastpåsar och dunkar i olika färger i det turkosa vattnet.På grannstranden ligger turisterna och solar ochbeundrar färgen på vattnet. Men ur syn, ur sinne. Detspelar ingen roll om man kissar i havet, föroreningarnakommer från någon helt annanstans.Visst har Aimo även sett en hel del moderna städerdär avloppsvattnet leds ut till avloppsrör som isin tur för vidare vattnet – egentligen var som helstutom i havet.Men det är ett arbete för landkrabbor. Förutom attsjöfarare på sätt och vis gör detsamma! Smutsar nersitt eget hav! Hi-ohoj! förbannar Aimo Myräkkä.Det är nämligen egendomligt att fartygen släpperut sitt avloppsvatten i det hav som vi alla delar.Aimo vet att det sker i stor skala. Fartyg från fjärranländer tar ju inte sitt avfall och sitt vatten till land förbehandling – det kostar ju!Upp med luckan, igång med pumpen och i medslagvattnet i havet. Och i med det övriga skräpet också.Det som inte äts upp av måsar och hajar faller nertill botten och blir mat åt kräftorna. Resten förorenarhaven. Det är inte rent spel. Gamla, nästintill skrotfärdigatankfartyg som bryts sönder i stormar medhemska följder utgör ett eget kapitel. Där har havetmat nog för flera år.Vad fick Aimo att gå igång på detta?Nå, det har nog stått att läsa i tidningen att detfinns oljefläckar lite här och var i Östersjön ochFinska viken.Man hade visst hittat uppemot ett par hundrautsläpp i fjol. Någon hade till och med tagits på bargärning. Visst blir det böter, men får man fast democh är penningförlusten tillräckligt stor? Borde deinte straffas riktigt rejält?Och dessutom: Vad får en sjöman – oavsett om detär en kapten eller en maskinchef – att släppa ut sådanaavlopp i våra hav – eller var som helst? Östersjön ochFinska viken är ju inte i särskilt gott skick som det är.De mår inte bättre av att belastas ännu mer. Snart fårvi fiska strömming utan ögon och kan inte simma utanen gummidräkt. Och det är alltså sjöfararnas verk. Detär inget att vara stolt över, funderar Aimo.Om vi bara kunde få till stånd en förändring. Varjesjöman är ansvarig, inte bara för sig själv, utan ävenför sin omgivning. Mer vett och ansvar efterfrågarAimo.Och ett utsläppsfritt och föroreningsfritt år 2008.Aimo MyräkkäTill havs41

merimies 2/2008In MemoriamRakkaammeTarmo Einar ToivonenSyntynyt 26.2.1943 KristiinankaupungissaKuoli 22.1.2008 KristiinankaupungissaSinut kohtasin päivänä nuoruuden,elin kanssasi kauneimman rakkauden.Irtosi käsi kädestäin,yksin, niin yksin mä tänne jäin.Olit kaikkeni, onneni, haaveeni mulle,siitä kiitokset kauneimmat suon minä sulle.Taakseni polkua katselen,sidon seppeleen kukista muistojen.Ilon kukat, kukat murheenkin,kostutan helmillä kyynelin.KarinTarmo lähti merille 1969 ja lopetti seilaamisen vuonna1986. Hän seilasi etupäässä Erickssonilla, Lundqvistillaja Algotsilla.Henny Helena PerrakoskiSyntynyt 11.6.1921, VoikkaaKuoli 21.1.2008 Karinakoti, TurkuHenny Perrakosken työpäivä 29.4.1986 oli hänen pitkänuransa viimeinen Silja Linen palveluksessa. Hän aloittilaivauransa heinäkuussa v. -61 Silja-varustamon rantasiivoojanaTurussa. M/s Skandia, Nordia, Botnia, Floria,Fennia ja Bore 1 olivat tuttuja Hennylle. Hän ehti työskennellälähes 20 vuotta noiden ”jo eläkkeelle siirtyneiden”laivojen parissa, ennen siirtymistään hyttisiivoojaksiM/s Fenniaan vuonna -80. Sitten Fennia myytiin,seurasi M/s Skandia, entinen Bore 1. Skandian myynninjälkeen Henny tuli M/s Silvia Reginaan, ehtien itseeläkkeelle hieman ennen Silvia Reginan lipunvaihtoa.Onnellisten ja tapahtumarikkaiden eläkevuosien jälkeenHenny menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana.Mammaa muistaen ja suunnattomasti kaivatenNina Koc ja Jane PerrakoskiPirkko Högerman-JanssonSyntynyt 8.10.1940 TortinmäelläKuoli 3.1.2008 tapaturmaisesti TurussaYli 30 vuotta laivalla palvelleena hän jäi eläkkeelle M/sAmorellalta.EläkkeelleKaipaamaan jäivätpoika Robertmuut sukulaisetja valtaisa joukko ystäviäSydämellinen kiitos Neste Oil Shippingin henkilökunnalleja laivakavereille muistamisesta jäädessäni viettämääneläkepäiviä.Jussi MurtonenTack mina vänner på Silja Serenade.Kiitos ystävät Silja Serenadilla.SainiTack till rederi Lillgaard för presenten på min 60-årsdag.Dagen firades i arbetets tecken ombord M/s Christa.Wilhelm StegarOsastot tiedottavatSaimaan osasto (001)Sääntömääräinen vuosikokousAika: lauantai 29.3.2008 klo 12.30Paikka: Haukilahden mökkiAsiat: sääntöjen määräämät asiatPilkkikilpailutAika: lauantai 29.3.2008 alkaen klo 09.00Paikka: Haukilahden MökkiTervetuloa!Pohjoisen osasto (002)Sääntömääräinen kevätkokousPohjoisen osasto pitää sääntömääräisen kevätkokouksenOulun Cumuluksessa 27.4.2008 klo 16.00.Kaikki jäsenet tervetulleita!Toimikunta kokoontuu samassa paikassa klo 15.00.toimikuntaSatama-ala (003)KevätkokousAika: tiistai 1.4.2008 klo 18.00Paikka: Hotelli Korpilampi, EspooKäsitellään sääntömääräiset asiatTervetuloa!Ålands avdelning -Ahvenanmaan osasto (005)Vårmöte / kevätkokousTid/aika: 26.3.2008 kl. 13.00Plats/paikka: Ålandsvägen 55Styrelsemöte hålls på samma tid och plats kl. 12.00.Hallituksen kokous tuntia aiemmin klo 12.00.I mötet behandlar stadgeenliga ärenden.Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Lounais-Suomen osasto (006)KevätkokousAika: ti 8.4.2008 klo 18.00 alkaenPaikka: Maariankatu 6 B, 5 kerros, AKT:n kokoustila, TurkuKokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Paikallaon myös liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaanpalkinto.Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!HallitusLounais-Suomen osasto:TES-tiedostusta maanantaina 31.3.2008Aika: maanantai 31.3 ja 7.4. klo 14.00 alkaenPaikka: Turun toimisto, Maariankatu 6 B, 5. krs.Toimitsija Carita Ojala kertoo uuden Tes-sopimuksensisällöstä.Kaikki jäsenet tervetuloa!Turun toimisto suljettu pe 4.4.2008Turun toimisto, os. Maariankatu 6 B, 5. krs on kiinni pe4.4.2008.Lämpimät kiitokset M/s Europan päällystölle, miehistölleja ”lossivahdeille” muistamisista jäädessäni eläkkeelle.Terveisin oloneuvos Pauli ForsbackaLämmin kiitos työtovereilleni ja ystävilleni muistaessanneminua lähtiessäni viettämään iki-ihanaa onnellista elämääViiksen kanssa.Lämpimin terveisin Kauppalaivaston entinen kauneinkalla.Maritta HalmeLänsi-Suomen osasto (008)KevätkokousAika: tiistai 25.3.2008 klo 18.00 alkaenPaikka: Pitkäkatu 43, 65100 VAASAKokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat.Kokouksessa on paikalla Unionin toimitsija Satu Silta.Tilaisuuden jälkeen saa mahdollisesti jotain huikopalaa.Tulkaa mukaan rohkeasti ja ota kaverisi joukkoon myös!Tervetuloa!Ulkoilupäivä 30.3.2008Paikkana perinteisesti SM-U:n mökki Vaasasssa Raippaluodonmaisemissa.Aika: sunnuntai 30.3.2008 klo 10.00 alkaen (noin klo16.00 saakka)- Lapsille järjestämme kivaa ajanvietettä, tilanteen mukaan.- Aikuisille vaikka lumitöitä ja puiden pilkkomista.- Noin klo 12.30 syödään herkullista lohikeittoa, paistetaanlättyjä sekä nuotiolla makkaraa.-Sauna on kuumana koko päivän.Muista ilmoittaa osallistumisestasi viim. 28.3 klo 17.00mennessä, jotta voimme varata riittävästi ruokaa. Varaukset:Karille 0400-418 511 tai kari.nurmirinta@smury.fiHuomio, huomio työläiset!Länsi-Suomen osasto 008 järjestää kaikille SM-U:njäsenille koulutustilaisuuden koskien, uutta solmittuaTYÖEHTOSOPIMUSTA!Aika: Maanantai 14.4.2008 klo 15.00 lähtien, tilaisuudenkesto noin 2 tuntiaPaikka: Pitkäkatu 43, 65100 VAASA (Unionin toimistoAy-keskus)Koulutuksen pitää SM-U:n toimitsija Satu Silta.Ennakkoilmoitus on välttämätön viimeistään 7.4.08klo16.00 Karille 0400-418 511 tai kari.nurmirinta@smury.fi.PS: Kannatta osallistua, palkkahan on tärkeä.Tervetuloa!Etelä-Suomen osasto (009)KevätkokousAika: maanantai 31.3.2008 kello 12.00Paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13, HelsinkiKäsitellään osaston sääntöjen määräämät asiat.HallitusLaivan viihdeammattilaiset(011)Lähde Bon Jovin konserttiin Helsinkiin 16.6.2008Laivan viihdeammattilaiset RY:n jäsenille lippu maksaa20 e ja avecille 30 e. Alustavasti 1 avec per jäsen. KuljetusTurusta sisältyy hintaan. Liput ja kyselyt kuljetuksesta:u.vapola@hotmail.com. Lippuja rajoitetusti, toiminopeasti.Lämpimät kiitokset Silja Serenaden henkilökunnallemuistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Oli mukava tehdätöitä kanssanne.Terveisin Markku Ahonen42

sjömannen 2/2008Laivan viihdeammattilaiset(011)Hyödynnä jäsenyyttäsi Åbo SvenskaTeaterin kevään näytöksissä!Yhdistys maksaa max 20 e lipustaLaivan Viihdeammattilaiset RY:n jäsenille.Vain 1x hyvitys per jäsen, vaikkaostaisi useamman lipun tai kävisiuseammassa näytöksessä. Jokainenhuolehtii itse lipun ostamisesta. Etuon voimassa toukokuun loppuun asti.Hyvitys suoritetaan pankkitilillelähettämällä kuitin ostetusta lipustaosoitteeseen Ulrika Vapola, VanhaHämeent. 76 as. 8, 20540 Turku.Kuitin liitteenä tulee olla nimi,pankkitilin numero, sähköpostiosoiteja puhelinnumero. Kuitti liitteineentulee postittaa viimeistään 1.6.2008.KultamerkitHietala JoukoJansson BerntKaislaniemi KirstiKallio RainerKilpi MerjaLaurell Ann-MariMyllylä HenryNärvä PaulaOssi UsaPursiainen HarriSalo Riitta-MaijaViinamäki Marja-LeenaÖsterlund KristerSUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U RYFINLANDS SJÖMANS-UNION FS-U RFPosti- ja käyntiosoite/Postadress och adress:John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 HelsinkiJohn Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 HelsingforsSuomen Merimies-Unionin TyöttömyyskassaPosti- ja käyntiosoite/Postadress och adress:Siltasaarenkatu 3-5, 00530 HelsinkiBroholmsgatan 3-5, 00530 HelsingforsFaksi/Telefax: (09) 876 33 66Vaihde/Växel: (09) 615 2020Telefax: (09) 615 20 227Työttömyyskassa/Arbetslöshetskassan: (09) 615 20 230- puhelinpäivystysaika/telefonjourtid: 9.00 – 11.00HENKILÖKUNTAKesäaika/Sommartid: 8.00 – 15.30Toimistoaika/Kanslitid: 8.30 – 16.00www.smury.fiSähköposti/e-adress: etunimi.sukunimi@smury.fi /förnamn.efternamn@smury.fiKiitos / TackKiitän Neste Shipping Oy:tä ja MtPurhan henkilökuntaa muistamisestatäytettyäni 50 vuotta.Harri SaloSydämelliset kiitokset Silja Europallekaikille minua muistaneille. Hyvääjatkoa niin teille, kuin kaikille muillekintyötovereille.Leena LaineTurun toimistosuljettu pe 4.4.2008Turun toimisto, os. Maariankatu 6 B, 5. krs on kiinni pe4.4.2008.Vaasan toimiston päivystysPäivystys 7.4.2008 siirretään pidettäväksi 14.4.2008.Jour på kontoret i VasaJouren den 7.4.2008 flyttas till den 14.4.2008.Merimies – SjömannenPuheenjohtaja – OrdförandeSimo Zittingp. (09) 615 20 250 ja (0400) 813 079Liittosihteeri – FörbundssekreterarePekka Teräväinenp. (09) 615 20 254 ja (0400) 432 668Tekninen sihteeri -Teknisk sekreterareTetta Härkönenp. (09) 615 20 210(äitiysl./modersl.)Tekninen sihteeri -Teknisk sekreterareKatja Gräsbeckp. (09) 615 20 252Sopimussihteeri – AvtalssekreterareKlaus Lustp. (09) 615 20 211 ja (040) 505 1957Tekninen sihteeri – Teknisk sekreterareAnja UusitaloTyöttömyyskassavirkailijat –ArbetslöshetskassafunktionärerPirjo Aro-NenonenVarpu KlemolaTuulianna Raimoranta(äitiysl./modersl.)Annika SkogbergSari RäsänenJäsenrekisteri – MedlemsregisterTiina Kytöläp.(09) 615 20 257puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:8.30 – 15.00Toimistotyöntekijät –KontorsbiträdenMervi HalonenArja MerikallioMökit / Stugorp. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökinvaraukset Turun toimistoltaKiitos Silja Europan väelle menneistävuosista.Kirsu KooPaljon kiitoksia Bore-varustamolle jaNorkingin henkilökunnalle muistamisestatäyttäessäni 50 vuotta.ArizonaSydämellinen kiitos Finnlinesille jaFinnhansan henkilökunnalle muistamisesta!Hannu Tolonen 60 v.Kiitokset M/T Jurmon henkilökunnalleja Neste Shippingille muistamisesta,kun siirryin uudelle vuosikymmenelle.Hilkka Österholmno aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterialet till redaktionen utgesAIKATAULU – TIDSCHEMA 20083 31.3. 17.4.4 12.5. 22.5.5 12.6. 26.6.6 22.8. 11.9.7 29.9. 16.10.8 27.10. 13.11.9 1.12. 18.12.Kaikki ilmoitukset sähköpostillaKaikki Merimies-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset, kiitos, syntymäpäivä, kuolleet) ovatjäsenille ja osastoille maksuttomia.Kaikki ilmoitukset voi lähettää suoraan sähköpostilla osoitteeseen: merimies.lehti@smury.fi. Ilmoituksetvoi myös soittaa suoraan toimitukseen numeroon (09) 615 20 221 tai postittaa osoitteeseen:Merimies-lehti, Suomen Merimies-Unioni, John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKIToimitsija/ITF-tarkastaja –Ombudsman/ITF-inspektörIlpo Minkkinenp. 09-615 20 253 ja 040-7286932Toimitsijat – OmbudsmänCarita Ojalap. (09) 615 20 231 ja (0400) 829 039Satu Siltap. (09) 615 20 213 ja (040) 526 3435ITF-koordinaattori – ITF-koordinatorSimo Nurmip. (09) 615 20 255 ja (040) 580 3246Toimittaja, tiedottaja /Redaktör, informatörSaana Lamminsivup. (09) 615 20 221 ja (045) 7730 1020Taloudenhoitaja – EkonomMikko Tuominenp. (09) 615 20 218 ja (0400) 422 379Kirjanpitäjä – BokförareTuula YlhävuoriKassanhoitaja – KassaföreståndareStiina RaitioTyöttömyyskassa –Arbetslöshetskassanp. (09) 615 20 230puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:9.00 – 11.00tkassa@smury.fiTyöttömyyskassan hoitaja –Arbetslöshetskassans föreståndareAnnika SkogbergToimistot – ExpeditionerKotkaPuutarhakatu 1248100 KotkaITF-tarkastaja/ITF-inspektörMarkku Uimonenp. (05) 213 855 ja (0400) 969 619telefax: (05) 213 881MariehamnÅlandsvägen 5522100 MariehamnOmbudsman –ToimitsijaHenrik Lagerbergtel (018) 199 20 och (0400) 478 884hem (018) 35 320telefax: (018) 199 12fsu-aland@aland.netTurku – ÅboMaariankatu 6 B, 5. krs.20100 Turku(avoinna 9.00 – 11.15 ja 12.00-15.00.Toimitsijapävystys on maanantaisinklo 10.00-15.00.)Toimistotyöntekijä – KontorsbiträdeSalme Kumpulap. (02) 233 7416telefax: (02) 231 0501Vaasa – VasaPitkäkatu 4365100 Vaasap.(06) 312 1605Toimitsija päivystää toimistolla joka kuukaudenensimmäinen maanantai.Ombudsman i Vasa varje månads förstamåndag.43

merimies 8/2007 merimies 2/2008Kuva/foton: Pekka Tapani PaasioSuomen sota 1808–1809merellä -näyttely21.02.–31.8.2008 Turku, Forum MarinumNäyttelyssä kerrotaan Suomen sodan aikaisista merellisistätapahtumista. Tuolloin käytiin useita taisteluja Lounais-Suomen saaristossa.Utställningen Finskakriget 1808–1809 till sjöss21.2-31.8.2008 Åbo, Forum MarinumUtställningen berättar om händelser till sjöss under Finskakriget. Då utkämpades också ett flertal slag i sydvästraFinlands skärgård.Näyttelyssä kerrotaan taisteluista, niihinosallistuneista joukoista, aluksista sekäaseista. Lisäksi pohditaan, että millaisia vaikutuksiasodalla oli kauppamerenkulkuunsekä saaristoon. Näyttelyssä tuodaan esillemyös tavallisten sotilaiden arkea: mitenihmiset majoittuivat, mitä he söivät.Aiempien tutkimusten ja kotimaistenlähteiden ohella näyttelyä tehtäessä on perehdyttymyös ruotsalaisissa kokoelmissaolevaan materiaaliin. Tutkija Anna Merosenmielestä yksi näyttelyn mielenkiintoisimmistaesineistä on Fredrik Henrik Chapmaninsuunnitteleman maihinnoususluupinpienoismalli 1700-luvun lopulta.– Saimme tämän pienoismallin RuotsinSjöhistoriska museetista lainaksi. Chapmaninmallista tehtiin ensin testialus, jotaRuotsin kuningas Kustaa IV Adolf kokeili.Kuningas ihastui II-mastoiseen laivaan janiitä rakennettiin, kertoo Anna Meronen.Maihinnoususluupissa oli kaksi isoa tykkiäja neljä pientä. Siinä oli airot ja purjeet.Toinen suurista tykeistä oli pyörälavetilla,jolla se voitiin vetää maihin.Toinen kiinnostava esine on kopio 12metrisestä airosta, jota käytettiin Hämeenmaa-tyypin saaristofregatissa. Airollasoutamiseen tarvittiin Merosen mukaanneljä miestä.Suomi liitettiin VenäjäänSota Suomesta alkoi 21.2.1808 venäläistenjoukkojen marssittua Suomen itärajanyli, joka silloin sijaitsi Kymijoen kohdalla.44Saaristomerellä käytiin useita taisteluitakesän aikana.Suomen sodassa Ruotsi ja Venäjä taistelivatsilloisesta Suomen alueesta ja senhallinnasta. Venäjä pyrki alun perin pakottamaanRuotsin mukaan ns. mannermaasulkemukseen,Britannian vastaiseen kauppasaartoon.Kun keisareiden Aleksanteri I:n ja Napoleonin välit kiristyivät ja annetutlupaukset peruuntuivat, sodan merkitysVenäjälle muuttui.Sodan päämäärän muututtua Suomentulevan aseman järjestely nousi tärkeäksi kysymykseksi.Jotkut kannattivat autonomistasuuriruhtinaskuntaa ja toisten mielestä Suomisaattoi olla vain keisarikunnan osa.Monien tapahtumien kautta Suomenautonominen asema Venäjän keisarikunnassavahvistettiin Porvoon valtiopäivillämaaliskuussa 1809. Saman vuoden syksylläsolmittiin rauha Venäjän ja Ruotsin välillä.Rauhansopimuksen mukaisesti Ruotsiluovutti Venäjälle Suomen Tornionjokeamyöten. Näin Venäjä sai Suomenlahdenmerenkulun sekä pääkaupunkinsa Pietarinaseman turvatuksi.Katja GräsbeckUtställningen berättar om slagen och om destyrkor, fartyg och vapen som var inblandade.Dessutom dryftas vilka verkningar krigethar haft på handelssjöfarten och skärgården.Utställningen lyfter också fram den vanligasoldatens vardag; hur människorna boddeoch vad människorna åt.Vid planeringen av utställningen har manförutom tidigare forskning och inhemsktkällmaterial även bekantat sig med materiali svenska samlingar. Enligt forskaren AnnaMeronen är Fredrik Henrik Chapmansminiatyrmodell av en landstigningsslupfrån slutet av 1700-talet det intressantasteföremålet på utställningen.– Vi fick denna miniatyrmodell till lånsav Sjöhistoriska museet i Sverige. Av Chapmansmodell gjordes först ett testfartyg somprövades av den svenska kungen Gustav IVAdolf. Kungen blev förtjust i det tvåmastadefartyget och sådana fartyg började byggas,berättar Anna Meronen.I en landstigningsslup fanns två stora ochfyra små kanoner. Slupen var försedd medåror och segel. Den ena av de stora kanonernastod på en hjullavett med vilken denkunde dras i land.Ett annat intressant föremål på utställningenär en kopia av en 12 meter långåra som användes i skärgårdsfregatter avtavastländsk typ. Enligt Meronen krävdesdet fyra män för att ro med åran.Finland anslöts till RysslandKriget om Finland utbröt 21.2.1808 sedanryska styrkor marscherat över Finlandsöstgräns som då var belägen vid Kymmeneälv. Under sommaren utkämpades flera slagi Skärgårdshavet.Finska kriget var ett krig mellan Sverigeoch Ryssland om det dåvarande Finlandsterritorium och herraväldet över det.Den ursprungliga avsikten med krigetvar Rysslands strävan att tvinga Sverigemed i den s.k. kontinentalblockaden, enhandelsblockad mot England. Försämraderelationer mellan kejsarna AlexanderI och Napoleon och diverse brutna löftenledde till att krigets syften för Rysslandsdel ändrades.En central fråga då krigets inriktningändrades var hur Finlands blivande ställningskulle definieras. Några talade ivrigt för attFinlands skulle bli ett autonomt storfurstendöme,medan andra ansåg att Finlandsställning var möjlig att ordna endast som endel av kejsardömet.Via många händelser bekräftades Finlandsautonoma ställning inom det ryskakejsardömet vid Borgå lantdag i mars1809. På hösten samma år slöts fredenmellan Ryssland och Sverige. I enlighet medfredsavtalet avträdde Sverige hela Finlandupp till Torne älv till Ryssland. På så sätttryggade Ryssland sin sjöfart på Finska vikenoch sin huvudstad S:t Petersburg.Katja GräsbeckAiro/Åra: Krigsarkivet, Stockholm