Kaaos itämerellä - Suomen Merimies-Unioni

Merimiehen matkakuvaus monitoimimurtajalta:Adrianmereltä Egyptiin & NorjaanNimensä mukaisesti monitoimimurtajat soveltuvat perinteisen jäänmurronlisäksi monenlaisiin työtehtäviin. Jäänmurtokauden ulkopuolella kotimaisetmonitoimimurtajat ovat tehneet paljon esimerkiksi off-shore-töitä maailmalla.Teksti ja kuvat: Kari TossavainenMonitoimimurtaja Botnica lähti kohtiVälimerta vuoden 2009 kesäkuussajuhannusruusun kukkiessa. Tarkalleenottaen Botnica suuntasi kohti Adrianmerta,jossa sillä oli edessä puolentoista vuodentyörupeama Adrianmeren kaasuplatformeilla.Italian Ravennaan alus saapui 10. heinäkuuta,jossa aloitettiin niin kutsuttu mobilisointi.Miehistönvaihdot suoritettiin merellä aluksellanimeltä M/s Sarom Otto. Matka suuntaansasaattoi kestää jopa neljä tuntia kelistä riippuen.Näinkin erikoinen näky voi tulla merellä vastaan. Kuvassa monitoimimurtajatakaa kuvattuna. Aluksen keskellä olevaan hahloon kiinnitetään hinattava laiva kiinni.”Hädän hetkellä ystävä tunnetaan”Kohti faaraoiden maataHuhtikuussa vuonna 2010 Botnicalle tuli tietotyökeikasta Egyptin edustalla, jossa sitä odottiuusi platformi. Työn touhussa oltiin jo toukokuunalussa. Miehistönvaihdot suoritettiin tälläkertaa paikallisilla helikoptereilla. Muutamavaihto tehtiin myös toisen aluksen kautta.Työ Egyptin edustalla kesti noin kaksi kuukautta,jonka jälkeen Botnica suuntasi föörin takaisinkohti Italian Anconaa. Muutaman päivänseisokin jälkeen töitä jatkettiin jälleen Adrianmerelläsukellustukialuksen yhteydessä. Työpistesijaitsi muutama kymmenen mailia Anconastaitään.Miehistönvaihto Egyptin edustalla.Kolmen monitoimimurtajan apu olikuin pelastava enkeli jäiden puristuksissaodottaville kauppalaivoille.Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Kari TossavainenArctia Shipping Oy:n kaikki kolmemonitoimimurtajaa: Botnica,Fennica ja Nordica särkivät jäitäItämerellä tänä talvena. Ja hyvä niin: ilmanmonitoimimurtajien apua kotimaan satamiinliikennöivän kauppalaivaston odotusaikajäiden puristuksissa olisi ollut paljonnykyistä pidempi. Vaikea jäätalvi osoitti,että monitoimimurtajia tarvitaan kiperästinyt ja tulevaisuudessa perinteisten murtajienrinnalla.”Sinne ajetaan,missä apua tarvitaan”Botnica avustiSelkämeren alueellaMonitoimimurtaja Botnica aloitti jäänmurtotyöt8. helmikuuta. Sen ajoalueena oliSelkämeri, eli Uudenkaupungin, Porin,Rauman ja Kaskisten tienoo.”Sinne ajetaan, missä apua tarvitaan”,alukselta kiteytetään avustusperiaate.Helmikuun puoliväliin mennessä Botnicaoli avustanut jäistä jo kymmeniäaluksia. Työtunnelmat aluksella olivat kiireestähuolimatta hyväntuuliset. Vaikkajäät kolisivat ja kirskuivat, ammattitaitoinenhenkilökunta pysyi rauhallisena. Pienikylmäpäisyys ja pitkäpinnainen luonnelienevät ääneen sanomattomia luonteenpiirrevaatimuksiavaikeissa jääolosuhteissatyöskenteleville. Yhtä tärisevää ja kolisevaatyöpaikkaa kuin jäänmurtaja saa varmastihakea maapallolta suurennuslasin kanssa.Norjan kautta SuomeenLokakuussa työt Adrianmerellä loppuivat ja Botnicasuuntasi Pohjois-Italiaan Triesten satamaan.Hetken seisokin jälkeen alukselle tuli tieto, ettäsitä tarvitaan Suomessa jäänmurrossa. UudenvuodenBotnica vietti vielä Adrianmerellä. Miehistönvaihdonsuoritimme Lissabonissa venevaihtona,josta matka jatkui Norjan Eydehavniin.Siellä nostettiin 160t kraana maihin ja alukseentehtiin tarvittavat toimenpiteet jäänmurtoa varten.Eydehavnista Botnica lähti kohti Suomea28. tammikuuta 2011.Matkalla Suomeen alus sai pienen keikan Itämerenkaasuputkiprojektiin, josta vapauduttiinniin, että Botnica saapui Raumalle aamupäivällä8. helmikuuta 2011. Bunkkerin, muonan ja vedenotonjälkeen noin klo 18.00 aloitimme jäänmurtotehtävätSelkämeren alueella.Kaapelin lastausta Adrianmerellä.6 7

Päiväkirja jäänmurtaja OtsoltaKuva: Pentti Holappa8. maaliskuuta 2011AimoMyräkkäAamuhämärässä kahdeksan laivaa jäissäJäänmurtaja Otson jäänmurtokausi alkoi tänä talvena aikaiseen, eli jo joulukuun alkupuolella.Töitä on riittänyt ympäri vuorokauden ja töitä aluksella on paiskittu paitsi arkisin,myös kaikki mahdolliset juhlapäivät joulusta loppiaiseen.Työni alkoivat tänä aamuna neljältä. Heti työpäiväni alussa jätimme erään hinattavanlaivan ”taakse” ja otimme uuden aluksen avustettavaksi. Aamuhämärissä erotin kaikenkaikkiaan kahdeksan laivaa jäissä kiinni. Ajoa, kolinaa ja rytinää oli siis tällekin päivälle tiedossaja hyvä niin!Jäänmurtaja Otsolla jäitä on murrettu reippaalla mielellä. Laivan ”reviiriin” kuuluu perinteisestikoko Perämeren alue, jossa alus on operoinut tänäkin talvena. Laivoja tuntuuriittävän. Jäätilanne on sen verran vaikea, että lähes jokainen laiva on hinattava erikseen satamaanja satamasta pois. Olo ja työskentely laivalla ovat kuin kulkisi kynnöspellolla. Laivatärisee ja heiluu joka suuntaan. Tämän tekstin kirjoittaminenkin on vaikeaa, kun ei tahdolöytää oikeita kirjaimia.Jäät ja työt jäänmurrossa eivät näytä siis vähentyneen, päinvastoin. Kun lukee uutisiailmastonmuutoksesta, niin kesät voivat olla kuumia ja talvet puolestaan erittäin kylmiä.Ääri-ilmiöt vahvistuvat. Vaikka töitä on siis tiedossa, varustamo on vähentänyt viime vuosinapaljon henkilökuntaansa. Se kyllä näkyy aluksella ja tuntuu miehistön selkänahassa, sillätyömäärä on vastaavasti kasvanut. Hyvä esimerkki tilanteesta saapuu täältä bysssasta: yhdenlaivahuoltajan vähentämisen vuoksi oma kokkistujun työnkuvani on muuttunut jonkinverran ja nyt hoidan oman työni ohella myös puuttuvan laivahuoltajan työt.Laivakeittiötyö on haastavaa, jos esimerkiksi aallokko keinuttaa alusta, siinä uhkaavatpadat ja kauhat lennellä pitkin ”laitoja”. Jäänmurtajalla byssatyö pääsee kuitenkin ”maksimiinsa”,kun murtaja ottaa vauhtia ja puskee jäätä päin, niin se on yhtä rytinää ja kolinaa,voin sanoa. Byssassa ruokien on valmistuttava miehistölle kuitenkin kellon tarkkaan riippumattasiitä, koliseeko vai ei.Työ jäänmurtajalla vaatiikin kovia hermoja ja päätä. Työtä tehdään epävakaalla alustalla,joka heiluu ja tärisee joka suuntaan. Työpäivät ovat 12 tunnin mittaisia ja nukkumaanmennessäsi vuode tärisee ja heiluu edelleen lepojakson ajan. Aamulla, uuden työpäivänalkaessa tulisi olla virkeä ja hyvin levännyt olo. Voi siis sanoa, että jäänmurtajatyö on niinhenkisesti kuin ruumiillisesti haastavaa.Kotimaan kuljetusten toimivuus talviolosuhteissa on pitkälle jäänmurtajien avusta kiinni.Vaikeita jäätalvia on myös tulevaisuudessa, jolloin tulee olla lisää uusia, tehokkaita murtajia.Kotimaassa pitää varmistaa jäänmurron tulevaisuus pitkällä aikatähtäimellä: riittävänmurtajakaluston lisäksi tarvitaan myös miehistöä, joka alkaa olla Arctia Shipping-varustamossatätä menoa kortilla.Pentti HolappaVälimerellä kuohuuAlkaapa huolestuttaa tämä nykyinen tilanne, tuumii Aimo. Pohjois-Afrikassa, eli eteläisellä Välimerellä on melkoinen meno päällänsä.Ensin alkoi pommien räjäyttely jo pari vuotta sitten Algeriassa. Eiollut hyvä laivan sinne purjehtia. Ja mitäs tapahtui talven koittaessavuonna 2010? Niin alkoivat mellakat Tunisiassa. Sieltä lähti johtaja,joka oli kauan vallan kahvassa kiikkunut. Ei auttanut mikään.Hii-o-hoi!Iranissa yksi tyyppi kehittää omia kujeitaan, mutta sehän ononneksi kaukana. Mutta sitten tulee tammikuu ja hullummaksimuuttuu. Joutui Kristina Katarina tulemaan kipin kapin pois Punaiseltamereltä,ettei hullusti kävisi. Matkustajat saivat ylimääräisenannoksen adrenaliinia, kun joutuivatkin yöpymään Kairossa ulkonaliikkumiskiellonvuoksi, eikä päästykään museoon. Ei auttanutmuu, kuin lopettaa risteilyt niissä maisemissa. Kovasti Hosni koittipysytellä vallankahvassa, mutta väkijoukot saivat tahtonsa läpi, janiin erosi Mubarak. Oli siinä merimiehillä ihmettelemistä, kun noinjoutuivat keskelle vallankumouksen myllerrystä. Mutta oli harkintaa,taitoa sekä hieman tuuriakin. Ehjin nahoin tultiin läpi Suezin. Muttamaihin ei ollut merimiehellä menemistä. Oli pientä kärhämää Jordaniassakin,muttei mitään ihan kamalaa, sai Aimo myöhemminkuulla.Suezin kanavan verenpunainen historiaSuezin kanava rakennettiin 1859 ja 1869 välisenä aikana. Kanavaarakensi arviolta 1,5 miljoonaa egyptiläistä, joista kanavanrakennustöissämenehtyi arviolta 125 000 henkeä, suurin osa koleraan.Ensimmäinen laiva kulki Suezin kanavan läpi vuonna 1867. Reittion ollut siitä lähtien kauppamerenkulun kannalta yksi maailman tärkeimmistäkanavista. Suezin kanava alkaa Välimerellä Port Saidistaja päättyy Punaisellamerellä Suezin kaupunkiin. Kanava on kaikenSitten alkoivat uudet tuulet puhaltaa Libyassakin. Neljä vuosikymmentähallinnut Muammar Gaddafi sai tuta. Maa, jossa ei koskaanole hänen aikanaan ollut hulinoita, alkoi liikehtiä. Ei muutakuin laivat pois äkkiä sieltäkin.Etelään eivät alukset enää uskalla mennä, vaikka suomalainenmiinalaiva siellä päivystääkin. Niitä merirosvoja on hieman liikaanoilla kulmilla. Alkaako muu arabimaailma seurata esimerkkiä? Niinvoi käydä, tuumii Aimo.Miten sitten suu pannaan, tulevatko Välimeren rannat ylen vaarallisiksi?Näin saattaa tapahtua. Nyt ei auta suomalainen sisu eikäjääräpäisyys. On otettava lusikka kauniiseen käteen. Pois on pysyttävänoilta vesiltä! On se harmi, jos joutuu kiertämään Afrikan eteläkärjenkautta jonain päivänä. Eipä tarvitse kovinkaan pitkää muistia,kun mieleen palaa vuosi 1956 ja Suezin kriisi. Meni lopulta montavuotta, ennen kun kanavan läpi taas ajettiin. Ei soisi moista tapahtuvannykypäivänä, vaan mistäs tiedät, pohtii Aimo. Toivoa sopiiparasta.Jäädäänpä nyt katselemaan, kuinka tilanne kehittyy. On se Aimoollut ennenkin oikeassa, ehkei kuitenkaan tällä kertaa. Toivottavasti.Aimo MyräkkäMerelläkaikkiaan 163 kilometriä pitkä ja se on ruopattu tällä hetkellä yli 20metriä syväksi, eikä siinä ole lainkaan sulkuja matkan varrella.Häiriöt kanavaliikenteessä voivat katkaista tärkeän ja suoran kuljetusväylänEuroopasta Aasiaan ilman Afrikan ympäri kiertämistä.Suezin kanavasta käytiin sotaa niin sanotun Suezin kriisin yhteydessä1950-luvun lopulla.89

esittelyssäkuljetusalan ammatitAhtaaja on kuljetusk etjun portinvartijaVuosaaren satamassa konttien kimpussa pyörii niin kraanaa, kuin lukkia jakurottajaa, joita ammattimaisesti ohjailee ahtaaja. Ahtaajia voi hyvällä syylläkutsua kuljetusketjun portinvartijoiksi, sillä käytännössä kaikki satamaan saapuvaja lähtevä tavara kulkee ahtaajan käsien kautta.TekstI ja kuva: Saana Lamminsivu” Ahtaamme ja puramme laivojenlastin, ja esi- ja jälkikäsittelemmesen, sekä hoidammesatama-alueella muita ahtaukseenläheisesti liittyviä tehtäviä”, kiteyttääHelsingin satamassa 15 vuotta ahtaajanatyöskennellyt ja nyt kolmatta kautta pääluottamusmiehenätoimiva Jape Lovén.Järeitä työkoneitaHelsingin satama on Suomen ulkomaankaupanpääsatama. Helsingin satamankautta kulki viime vuonna 10,9 miljoonaatonnia tavaraa. Se oli myös Suomen suurinkonttisatama jo toista vuotta peräkkäin.Helsingin satama on myös Suomen suurinrekka- ja perävaunusatama, joista sen läpikulkee 57 prosenttia. Lasti siirtyy satamassapaikasta toiseen pienempien ja suurempientrukkien, vetomestareiden, lukkien jakonttikurottajien avulla. Välivarastointia eijuurikaan ole. Sillä mitä nopeammin lastikulkee sataman läpi, sen tehokkaampaa ahtaustyöon.”Vuosaaressa konttijengit ovat tehneetyli 40 noston tuntitehoja läpi laivan. Vetomestaritvetävät puolestaan jopa kahdeksaavetoa tunnissa.”Vetomestareita näkee satamassa paljon.Ne ovat työkoneita, joilla lossataan, eli puretaanja lastataan laivaan muun muassalauttavaunuja ja trailereita. Veto on puolestaanvetomestarin laivaan ja sieltä pois kulkemaedestakainen matka.”Vuosaaressa etäisyydet paikasta toiseenovat melko pitkät moneen muuhun satamaanverrattuna, Lovén selostaa mittasuhteita.Huutokonttorin ajat ohitseEntisaikoina satamasta saattoi saada töitä aamunsarastaessa halukkaaksi ilmoittautumallaaamuhuudossa. Nykyisin huutokonttoristalähetetään tekstiviestillä kutsu bemarille, elitilapäisahtaajalle, kun töitä on tarjolla.”Kaikki merkinantajat ja koneenkuljettajatovat kokeneita ammattimiehiä satamassa.Näihin töihin haluavat testataan ensinTyöterveyslaitoksella, minkä jälkeen firmahuolehtii tehtäviin valittujen työntekijöidenkoulutuksesta”, Lovén kertoo.Ahtausalan korkeakoulu on käytännönkoulu. Ihan joka veikko ei alalle kuitenkaansovi. Satamassa sijaitsevien konttien ja trailereidensiirtely vaatii nopean havainnointijahahmotuskyvyn sekä pitkät hermot. Jotkutahtaajien nostamista ja siirtämistä tavaroistaovat miljoonien arvoisia. Raskaat arvolastitpitävät sisällään muun muassa työkoneita jalaivojen Azipod-potkurilaitteita.”Heviliftejä, eli raskaita erikoisnostoja,meillä hoitavat pääasiassa niin sanotut”Kuosmasen kommandot”, Lovén kuvaileeerikoisosaajien työtä.Maankamaraltayläilmoihin saakkaToinen ahtaajien erikoisryhmä ovat nosturinkuljettajat,joita työskentelee pelkästäänFinnstevellä kolmisenkymmentä. Vuosaareensuurimmat, 1200 tonnin painoisetnosturit ovat niin järeitä, ettei Juutinraumastataida lastissa mahtua edes läpi niinsuurta laivaa, jonka lasti voitaisiin vielä helpostipurkaa ja lastata nosturin alla. Sinistenjättiläisten rungot kohoavat 68 metrinkorkeuteen ja ylös nostetut puomit peräti98 metriin.”Tuolla ylhäällä on paitsi kylmä näin talvella,myös tuuli heiluttelee aikamoisesti,jos ihan huippuun asti kapuaa”, Lovén viittooylös kohti nosturien puomeja.Ahtaajien työkenttä ulottuu siis laivanruumasta, vesirajan alta aina kymmenienmetrien korkeuksiin saakka. Pääsääntöisestityöskennellään kuitenkin laivoilla, joissa hankaliapaikkoja ovat esimerkiksi ruumat, joissaon usein pimeää, taikka rampit ahtaita ajaa.”Ahtaajien työrasitus on niin henkistäkuin fyysistäkin. Laivojen kääntöajat ovatlyhyitä, lastit myöhässä ja työergonomiaon heikolla tasolla. Niskan lisäksi selkä jaraajat ovat ahtaajan ammatissa jatkuvastikoetuksella, sillä suuri osa koneista on jousittamattomiaja ajo on tärinää ja iskua. ”Ahtaajien perustehtäviin kuuluu kuitenkinlastin sidonta, eli surraus ja lastinirrotus, eli lossaus, jolloin liikutaan laivassajalan. Työssä joutuu usein myös joko kiipeämääntai ryömimään hankaliin ja toisinaantiukkoihinkin paikkoihin.”Työturvallisuuteen tulee aina suhtautuavakavasti satama- ja merityössä. Jos esimerkiksilastinkäsittelyssä tapahtuu tapaturma,ei kyse ole mistään kynnenkatkeamisesta,vaan valitettavan usein se kynsi on katkennutkyynärpäätä myöten, noin kuvaannollisesti”,Lovén kertoo nähneensä pitkän uransaaikana liian monia vakavia työtapaturmia.Auto- ja Kuljetusalan TyöntekijäliittoAKT ry• Jäsenmäärä yli 50 000• Neuvottelee ja solmii työehtosopimukset20 alalle• Jäsenet kuuluvatKuljetusalan Työttömyyskassaan• Suurimmat ammattiryhmät: kuorma- jalinja-autonkuljettajat, ahtaajat, matkailualan,säiliöauto- ja öljytuotealan,terminaali- ja huolinta-alan työntekijätsekä liikenneopettajat.• Liiton juuret juontavat vuoteen 1905,jolloin perustettiin Suomen Satamatyöntekijäinliitto. Nykyisen AKT:n edeltäjä onperustettu vuonna 1948 ja nykymuotoinenAKT 1970.Jape Lovén, 37•ahtaaja & Finnsteve-yhtiöidenHelsingin pääluottamusmies,Vuosaaren satama•eduskuntavaaliehdokasHelsingin piiristä,SDP:n listallaKuljetustyöntekijät yhteen perheeseenAhtaajat ja merimiehet sekä muut kuljetusalantyöntekijät tapaavat toisiaan päivittäisessätyössä. Vuosaaren sataman Finnstevenpääluottamusmies Jape Lovén pitää tarpeellisenaja tärkeänä tiivistää kuljetustyöntekijöidenyhteistyötä myös ammattiyhdistysmielessä.”Kaikkialla muualla maailmassa esimerkiksimerimiehet ja satamatyöntekijät kuuluvatyhteen ja samaan liittoon”, Lovén muistuttaaja painottaa koko kuljetusalan ammattilaistentoimivan samassa ketjussa.”Ajat ovat muuttuneet. Ei ole järkevääammattiyhditysliikkeelle, eikä sen jäsenille,jos yksi ammattiala kerrallaan joutuu taistelemaankoko yhdistynyttä työnantajakenttäävastaan. Yhtenä ja yhtenäisenä kuljetusalanperheenä kaikkien jäsenten työehtoihin onkuitenkin helpompi vaikuttaa – tarvittaessavaikka kaikki yhdessä tuumin”, Lovén toteaa.”Työnantajapuoli tiivistää rivejään kaikenaikaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK pyrkiirajoittamaan ja leikkaamaan työntekijän oikeuksiakaikin mahdollisin keinoin.”Porvari äänestää aina– entä duunari?Kuljetusalan työntekijöitä vainoavat Lovéninmielestä monet samat uhkat.”Merenkulkijoilla vaarana on laivojen ulosliputus,ahtaajilla lastien uudelleen reititys jakaikilla työsuhteiden pirstaloituminen ja harmaatalous”, Lovén luettelee.”Kuljetusalaa ei voi viedä Suomesta, muttasen työpaikat voi tuhota.”Tämän keväisissä eduskuntavaaleissa taistellaanLovénin mielestä myös ammattiyhdistysliikkeentulevaisuudesta. EK:n ja kokoomuksenvaaliohjelmat pitävät sisällään mm.työehtosopimus- ja työrauhajärjestelmän heikennykset.”Tänä keväänä äänestämme siitä, ovatkovallassa sellaiset puolueet, jotka ovat kiinnostuneitatyöntekijöistä ja työväen asioista, vaiovatko he kiinnostuneita pääomista ja osingoista.”Työntekijän tulee saada työstään palkka,jolla hän pystyy elämään, duunarin ei kuulumennä töistä leipäjonoon”, Itä-Helsingin kasvattiLovén kertoo vakavana.”Suomessa on noin kolme miljoonaa palkansaajaa.Epävarmuus ja äänestämättä jättäminennäkyy ensimmäisenä meillä duunareilla.Muista! Porvari äänestää aina.”10 11

Ajankohta:koonnut: Juhani ArttoHarmaatalousTeksti ja kuva: Katja GräsbeckITF harkitsee merirosvoalueiden boikottiaMaailmanmeriltäkurittaa rehellisiä ja syö työpaikkojaHarmaan talouden määrä on kotimaassa vuositasolla arvioituna 10–14 miljardia euroa.Viimeisen viiden vuoden aikana harmaa talous on ollut selvässä kasvussa.TekstI: Saana LamminsivuViime vuonna valmistui eduskunnantilaama selvitys Suomessaharjoitettavasta harmaastataloudesta. Sen mukaanharmaa talous on lähtenyt reiluun kasvuunviimeisen viiden vuoden aikana. Ilmiönmyötä myös rikollisuus on lisääntynyt. Pimeinkortein peluu ei rajoitu vain kotimaanrajojen sisäpuolelle, vaan Suomi toimii osanakansainvälistä harmaata taloutta.Selvitys paljastaa, että jopa 90 prosenttiasuomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnantuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle.Lainsäädäntö antaa mahdollisuudensijoitusten nimettömyyteen hallintarekisterissä,jolloin veroja on helppo kiertää. Mikälirahaliikenne tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella,veronkiertoa on todella hankalapaljastaa. Paljastuneissa tapauksissa verojenperiminen ja tekijöiden saattaminen vastuuseenon myös monesti mahdotonta muunmuassa lainsäädännössä esiintyvien puutteidenjohdosta. Suomesta on muodostunutvuosien varrella veroparatiisi, jossa sijoittavatvoivat tahkota voittoja veroja maksamatta.Harmaa talousjopa 5,5–7,5 prosenttia BKT:sta1990-luvun alusta lukien harmaan taloudenon arvioitu olevan noin 4–5 prosenttia bruttokansantuotteesta.Tuoreimmissa laskelmissasen määrän on arvioitu nousseen jopa5,5–7,5 prosenttiin. Pelkästään veronmenetyksetharmaan talouden tähden ovat arvonlisäveronosalta 2 miljardia ja muiden verojenosalta 2,5–3,5 miljardia euroa vuodessa.Harmaan talouden kukoistus rokottaakaikkia rehellisesti toimivia. Pimeät markkinatrehottavat etenkin rakennus-, ravintola-ja kuljetusaloilla. Selvityksen mukaanulkomaisen työvoiman osuus ansiotulojenveronkierrossa on ollut kasvamaan päin jaarviolta noin puolet ulkomaalaisista työntekijöistäei maksa Suomeen veroja.Rötöstelyn synty ja kukoistusMiten harmaa talous sitten saapui kotimaahammeja miksi rötöstelyä ei ole saatukuriin? Kaikki lähti liikkeelle 1980-luvunlopulla markkinatalouden vapauttamisesta.Sen seuraukset ovat yllättäneet myösyrittäjät itse, jotka vaativat nyt yhteistyössämuiden toimijoiden, kuten työmarkkinajärjestöjen,kanssa toimia vilunkipeliin iskemiseksi.Suomen valtion keinot puuttua kansainvälistyneeseenharmaaseen talouteenovat olleet tähän saakka melko tehottomia,sillä maamme lainsäädäntö ja verosopimuksetovat asian osalta jopa 40 vuotta vanhoja.Myös valtioiden rajojen ylitykset ja vaihtelevatlainsäädännöt, tekevät harmaaseen talouteenpuuttumisesta vaikeaa.Yhteiskunnallista keskusteluakaivataanHarmaan talouden nujerrus vaatii kaikkientyöpanosta. Eduskunta haluaakin herätelläongelmasta nyt laajempaa julkista keskustelua.Se hyväksyi 3.2.2011 pidetyssä täysistunnossayksimielisesti tarkastusvaliokunnantutkimuksen johdosta laatimaan mietintöönsisältyneet 25 toimenpide-ehdotusta harmaantalouden torjumiseksi.Viron kaupparekisterinmukaan 8.600 suomalaisellahenkilöllä ja 1.300suomalaisyrityksellä onvastuuasemia yhteensä16.000 virolaisyrityksessä.Esimerkkejäharmaan taloudennujertamisen haasteista:• Verohallinnolta puuttuvat keinot valvoatäällä toimivia ulkomaisiayrityksiä: kenelläkään ei ole vastuutatyöntekijöiden veroista• Rikosprosessiin joutumisen todennäköisyystalousrikoksissa pieni javaihteleva• Rikosprosessin keskimääräinenkesto 6–7 vuotta• Törkeistäkin talousrikoksista tuomituilla60–75 %:n mahdollisuusselvitä joutumatta vankilaan• Sijoitustoiminnan lailla suojattunimettömyys on tehnyt Suomestaveroparatiisivaltion, joka ei pystyvalvomaan omia kansalaisiaan eikäantamaan tietoja muiden maidenviranomaisille näiden veronkiertäjistäja rikollisista• Lakia on helppo kiertääTutkimuksen Suomen kansainvälistyvästä harmaastataloudesta eduskunnalle laati Harmaa Hirvi Oy. Vastuuhenkilönätoimi verotusneuvos Markku Hirvonen.Ensikertalainen suoriutuimerenkulkijoiden pohjoismaisenvalokuvakilpailun finaaliinAHT Zeuksen kokkistuertti Anne-Marie Takaloräpsäisi itsensä merenkulkijoiden pohjoismaisenvalokuvakilpailun finaaliin.Reilut 15 vuotta kuvannut Anne-Marie Takalokertoo tallentavansa mielellään luontoa,maisemia sekä historiallisia kohteita ja arkkitehtuuria.”Pyrin myös kuvaamaan artisteja käydessäniheidän keikoillaan, sillä minusta on kiehtovaakuvata ihmisiä työn touhussa. Harmi vain,että työmaille pääsy on niin vaikeaa”.Jäävuorten metsästystä GrönlannissaSuurimman osan kilpailukuvista Takalo ottiZeuksen ollessa Grönlannissa BaffininlahdellaIce Management-tehtävissä. Zeus partioituolla alueella ja muun muassa kuvasija välitti tietoja jäävuorista koeporauksiasuorittaville Stena Don ja Stena Forth öljynporausyksiköille.Jos jäävuori uhkasi ajautualiian lähelle öljynporausyksikköä, piti Zeuksenhinata se pois. Pienet jäävuoret sulatettiinvesitykeillä tai propulsoimalla, eli pyörittämälläkeulapotkuria jään lähellä."Minun tehtäväni ei tietenkään ollut kuvatajäävuoria ammattimaisesti, sen hoitivataluksemme perämies ja konepäällikkö", Anne-Mariekertoo.Merilinnut seurana”Tunnelma oli hyvin rauhallinen Grönlanninvesillä, aurinko jopa lämmitti hiukan. Säätilatosin saattoi muuttua äkisti sumulauttojenmyötä, mutta pääsääntöisesti oli tyyntä kokokesäkauden”, Anne-Marie muistelee."Jäävuoret olivat kauniita ja erinäköisiä eripuolilta katsottuna".He olivat merellä yhtä soittoa aina 28vuorokautta, seuranaan vain jäävuoret ja merilinnut.Kerran kuussa alus kävi pikaisestiAasiaatissa miehistön vaihtoa sekä polttoaine-,muona- ja vesitäydennystä varten.Aiheesta lisää:www.smu.fi > viestintä > nettijututMerirosvojen toiminta on tullut yhä vaarallisemmaksimerimiehille ja koko kansainvälisellemerenkululle. Helmikuun lopulla yli800 merimiestä oli merirosvojen panttivankina.Tammikuussa merirosvot murhasivatkylmäverisesti kaksi panttivankiaan. ”Maailmaon menettänyt otteensa merirosvouksesta”,Kuljetustyöläisten kansainvälisenliitto ITF:n merenkulkusektorin vetäjä DaveHeindel päättelee.Riskien kasvun vuoksi ITF käsitteli helmikuunlopulla perusteellisesti omia johtopäätöksiään.Nyt se kehottaa merimiehiäja heidän ammattiliittojaan valmistelemaanpäätöstä kieltäytyä työskentelemästä riskialueella.Siihen kuuluu nykyään myös Intianvaltameri – Somalian rannikkovesien sekäAdeninlahden ja Arabianmeren lisäksi.ITF vetoaa varustamoihin, että ne pidättyisivätkäyttämästä riskialueiden läpi kulkeviareittejä. Merimiehillä on oltava oikeuskieltäytyä työskentelemästä riskialueellailman rangaistuksen pelkoa, järjestö vaatii.Se vahvisti entisen kantansa, jonka mukaanmerirosvojen uhkaan ei pidä koskaanMerirosvoista miljardien eurojen kulutMerirosvot ovat aiheuttaneet tuhansillemerimiehille ja heidän omaisilleen mittaamattomiahenkisiä kärsimyksiä. Myösvarustamoille ja valtioille aiheutuneet aineellisetkulut ovat kohonneet mittaviksi.Asiantuntijat arvioivat, että merirosvot ovataiheuttaneet vuosittain 7–12 miljardia dollaria(dollari on noin 0,7 euroa) ylimääräisiäkuluja varustamoille ja valtioille. Yhteenvetoasiantuntijoiden selvityksestä löytyy netistäosoitteesta www.saveourseafarers.com/assets/files/The_Economic_Cost_of_Piracy_Summary.pdfRiskien välttäminen käyttämällä pidempääkuljetusreittiä on vienyt 2,4–3 miljardiareagoida aseistamalla merimiehiä. Sen sijaanjärjestö hyväksyy sotilaiden ja aseistettujenturvamiesten palkkaamisen aluksille,mikäli siitä on sovittu merimiehiä edustavienay-järjestöjen kanssa.ITF:n mielestä erityisesti alusten lippuvaltiotovat velvollisia sijoittamaan sotalaivojaanvaarallisilla reiteillä operoivienalusten ja niiden miehistöjen turvaksi. Ensisijaisestilippuvaltioiden vastuulla on myösmerirosvouksesta epäiltyjen pidättäminenja saattaminen oikeuden eteen, ITF toteaa.Järjestön Heindel arvostelee ankarastinykyistä menettelyä, jossa tapana onpäästää kiinni otetut merirosvot vapaaksisen jälkeen, kun heidät on riisuttu aseista.Toistakymmentä maata on ryhtynyt oikeudenkäynteihinmerirosvouksesta epäiltyjävastaan.Varustamoita edustavien järjestöjen mukaan80 prosenttia epäillyistä on päästettyvapaaksi ilman oikeudenkäyntiä. Siitä ovatvastuussa lippuvaltioiden poliittiset päättäjät,eivätkä he ole tajunneet tilanteen vakavuutta,järjestöt syyttävät.dollaria vuodessa. Sotalaivojen operaatiotriskialueilla ovat maksaneet 2 miljardia dollariavuodessa. Huomattavia ylimääräisiäkuluja on syntynyt myös vakuutusmaksujenkohoamisesta sekä alusten turvavarustustenparantamisesta.Lunnaiden maksaminen, oikeudenkäyntienjärjestäminen sekä merirosvoja vastaantoimivien järjestöjen ylläpitäminen ovatosaltaan paisuttaneet merirosvoista johtuviakuluja. Egypti on hävinnyt vuosittain yli600 miljoonaa dollaria Suezin kanavan käytönvähenemisen seurauksena. Kenian tappiotkaupankäynnin supistumisesta arvioidaan400 miljoonaksi dollariksi vuodessa.18 19 19

Liikenteen turvallisuusvirastonmerimiesrekisteri uhkaa mennämullin mallinLiikenteen turvallisuusvirasto Trafin ylläpitämää yhtä ja yhtenäistämerimiesrekisteriä ollaan silppuamassa parhaillaan kolmeen osaan. Miehitys- japätevyysyksikkö jää Helsinkiin, mutta merimiesrekisteri asiointipalveluyksikköineenaiotaan sijoittaa Rovaniemelle.Kristina KatarinaSuezillaTekstI: Saana LamminsivuMerimiesrekisteristä löytyvät yksittäistenmerenkulkijoiden työuratiedot kootusti jopavuosikymmenten takaa. Merimiehet ehtivättyöskennellä monesti useissa varustamoissaja laivoissa pitkien meriuriensa aikana.Työtietojen asianomainen ja luotettava ylläpitosekä yhteenkoonti on tärkeää, sillä rekisterissäesiintyvistä puutteista tai virheistämaksaa kalleimmin merenkulkija itse.Merimiesrekisterin ylläpito on sujunuttähän mennessä hyvin, sillä rekisteri onsijainnut tähän asti Helsingissä yhdes-Merimiesrekisteriä ylläpitääLiikenteen turvallisuusvirastoTrafi, joka muodostettiinvuoden 2010 alussaliittämällä yhteen AjoneuvohallintokeskusAKE, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto jaMerenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnot.Uusi virasto ei ehtinyt nähdä edespäivänvaloa, kun poliittiset päättäjät alkoivatjo suunnitella sen eräiden toimintojenmaakuntiin hajauttamista.Merimiesrekisterissä tiedotmerimiehen koko työurastaYksittäisen merenkulkijan kannalta Trafinnykyisen miehitys- ja pätevyysyksikönja merimiesrekisterin silppuaminen voivatmerkitä suoranaista hallaa työelämänasioiden hoitamisessa. Trafi ylläpitää erilaisiarekistereitä, joista merimiesrekisteri onniistä yksittäiselle merenkulkijalle tärkein.Merimiesrekisteristä merimies voi tilataitselleen muun muassa merimiesrekisteriotteen,eli tutummin seilaustodistuksen, jostakäy ilmi kokonaisuudessaan merenkulkijanmeripalvelusura. Merimiehet tarvitsevattodistusta useita kertoja uransa aikanaesimerkiksi työnhaussa, opiskeluissa kuintyösuhteensa aikana.Merimiesrekisteriotetta tarvitaan myösennen kaikkea pätevyyskirjan saamiseen,minkä vuoksi otteessa tulee olla kaikkientietojen prikulleen oikein. Pätevyyskirjaon viranomaisen myöntämä asiakirja, jossatodistetaan merimiehen olevan pätevätehtäväänsä, eli hänellä on tehtävä hoitoonkoulutus ja työkokemus. Pätevyyksiä päivitetäänuran aikana, mikäli merimies esimerkiksikouluttautuu tai kerryttää uransaaikana työkokemusta.Henkilökohtaiseenasiointimahdollisuuteenollaan oltu tyytyväisiäErityisen hyväämerenkulkijan kannaltaon ollut se, ettämerimiesrekisterissäon voinut vieraillatähän saakka myöshenkilökohtaisesti.sä osoitteessa. Trafin merimiesrekisterinmuutossuunnitelmat luovat suuren huolenmerimiesten ylle. Onko rekisteri enää ajantasalla ja asianmukaisesti päivitetty tulevaisuudessa?Nykyisen merimiesrekisterintoiminnoista Helsinkiin aiotaan jättää ainoastaanmiehitys- ja pätevyysasioita hoitavayksikkö. Varsinaista merimiesrekisteriäasiointipalveluyksikköineen ollaan sen sijaansiirtämässä kovaa vauhtia Rovaniemeäkohti.Miten merimiehiä koskevat erinäiset dokumentitpäätyvät rekisteriin jatkossa, josasioita hoidetaan nykyisen yhden yksikönsijaan kolmessa eri yksikössä jopa kahdentoisistaan etäällä sijaitsevan kaupunginvälillä? Merimiesrekisteriin toimitetaanmonenlaisia dokumentteja usealta eri taholta.Vaarana on, että paperit jäävät seilaamaanmaailmalla, eivätkä kenties koskaanpäädy oikeaan osoitteeseen, mikäli rekisterinhallinto ja hoito eivät ole tulevaisuudessayhdessä osoitteessa.Entä millainen merenkulun asiantuntemusja osaamistaito sisämaassa, Rovaniemeltä,on saatavilla? Saattaa olla, että monetTrafin merimiesrekisterin nykyisistävirkailijoista eivät ole halukkaita siirtymääntyön perässä Pohjois-Suomeen, jolloin menetetäänsuuri määrä pitkäaikaista kokemustaja tietopääomaa. Merta tahi laivojaRovaniemellä ei myöskään näy, joten asiaanvihkiytyminen saattaa olla uusien virkailijoidenkohdalla myös haastavaa.Aikalisä hajauttamisintoonja järki käteenmerenkulkupalveluissaLiikenteen turvallisuusvirasto Trafin nykyisettilat ja toiminta siirretään toukokuussaHelsingin Kumpulaan, missä aletaan myöstoden teolla suunnitella yksiköiden pilkkomistaja maakuntiin hajauttamista. Syytäolisi, että hajauttamis- ja pilkkomisinnossaotettaisiin nyt aikalisä ja asioita pohdittaisiinvielä kerran järjen ja kokonaisuuksienkannalta. Tuhotöiden seurauksista maksavatkalleimmin merenkulkijat, joille tulisiolla asiantuntevaa ja sujuvaa palvelua myöstulevaisuudessa tarjolla.Tankkilaiva saapuu Suurelle Katkerojärvelle. Hinaaja saattaa.Kristina Cruisesin M/s Kristina Katarina oli Egyptissä, kun kansannousu tammikuun lopussa alkoi.Matkustajat olivat koko Kairon retken ajan turvassa ja kaukana konfliktialueilta.Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Aku KaikkonenKristina Katarina-laiva oli 28. tammikuutaAin Sokhnan satamassa,josta tehtiin retki Kairon lähellä sijaitseviinkohteisiin.”Vierailimme kaupungin ulkopuolellasijaitsevilla Saqqaran pyramideilla. Retkelläkäytiin myös Gizan pyramideilla, jotka ovatnoin 13 kilometrin päässä keskustasta”,Kristina Katarina-laivan kapteeni Aku Kaikkonenkertoo.Matkustajat olivat koko Kairon retkenajan turvassa, kaukana keskustan mellakkaalueilta.Tunnelmat matkustajien ja miehistönosalta olivat päivän aikana rauhalliset.Kello 17 laivalle takaisin lähdettäessä suunnitelmiintuli kuitenkin pieni muutos, kunkävi ilmi että kaupunkia ympäröivä kehätiesaattaa olla tukossa levottomuuksien vuoksi.”Meidän oli tarkoitus jatkaa kehätieltäAin Sokhnaan johtavalle valtatielle.Retkibussit kävivät kehätielle johtavallarampilla, mutta seuruettamme saattavatsotilaat totesivat, että kehätielle ei kannatamennä.”Laivan matkanjohtajilleristeilyvierailta kiitostaMatkanjärjestäjä majoitti retkeläiset hotelliinja laivalle lähdettiin hotellilta seuraavanaaamuna. Matka takaisin laivalle sujuiongelmitta. Kapteenin mukaan matkustajatolivat tyytyväisiä Kairon retken järjestelyihin.”Retkellä mukana olleet laivan matkanjohtajatsaivat matkustajilta kiitosta siitä,miten hyvin poikkeuksellinen tilanne hoidettiin”,kapteeni kehuu miehistöä.Ain Sokhnasta Kristina Katarina jatkoiSiinain eteläkärkeen Sharm-el-Sheikhiin,jossa vaihdettiin matkustajat. Seuraavaristeily muuttui siten, että Sharm-el-Sheikhistälähdettyä alus ei enää mennyt egyptiläisiinsatamiin, vaan jatkoi suoraan JordanianAqabaan, jossa laivan piti käydä myösalkuperäisen risteilyohjelman mukaisesti.Suezin kanavallaAqabasta ankkuri nostettiin maanantaina31. tammikuuta. Sen jälkeen Kristina Katarinasuuntasi Suezin kanavan odotusalueelleSuezinlahdelle, jonne laiva saapuitiistai-iltana. Suezin kanavaa lähdettiin ylit-tämään keskiviikkona 2. helmikuuta seitsemältäaamulla. Kanavan halki matkustusoli monille kyydissä olleille matkustajilleuusi ja eksoottinen kokemus, joka otettiinuteliaalla mielellä vastaan. Laiva seilasi kanavastaläpi 26 laivan saattueessa.”Kanavassa on yhdensuuntainen liikenne.Pohjoiseen ja etelään menevät saattueetkohtaavat Suurella Katkerojärvellä, joka onnoin kahden tunnin matkan päässä kanavaneteläpäästä. Katkerojärvellä on omatkaistat eri suuntiin meneville aluksille. Kanavaon helppo navigoida, koska se on 200metriä leveä eikä siinä ole sulkuja”, kertookanavan läpi muutamaan otteeseen ajanutKaikkonen.”Ajoimme kanavan läpi noin yhdeksänsolmun vauhdilla. Matkaan kului noin 11tuntia.”Kristina Katarina saapui Välimerelletorstaina 3. helmikuuta kello 17. Sieltä laivajatkoi edelleen Kyproksen Limassoliin.”Limassolin jälkeen kävimme vieläRodoksella ja risteily päätettiin KreetanIraklioniin”, kuvailee Kaikkonen KristinaKatarinan tammi–helmikuun vaihteen risteilyäPunaisen- ja Välimeren maisemissa.2021

aanSINMIELTÄKotimaisen tonniston osuusmerikuljetuksista laski 31 prosenttiinMerikuljetukset kasvoivat edellisvuodesta, mutta samaan aikaankotimaisen tonniston osuus kuljetuksista väheni.Suomalaisen tonniston osuusulkomaan meriliikenteen kuljetuksistaväheni viime vuonna 31prosenttiin, kun edellisvuonnakotimaisilla aluksilla kuljetettiinvielä 33 prosenttia merikuljetuksistamme.Tuontikuljetuksistasuomalaisten alusten osuus laskiviime vuonna 41 prosenttiin javientikuljetuksissa 18 prosenttiin.Kuljetusten kokonaismäärä kuitenkinkasvoi vuonna 2010. Ulkomaanmeriliikenteessä kuljetettiinviime vuonna yli 93 miljoonaa tonniatavaraa, mikä on yli 10 miljoo-naa tonnia edellisvuotta enemmän.Tuonti kasvoi 14 prosentillaja oli 51 miljoonaan tonnia. Vastaavastivienti lisääntyi 11 prosentilla42 miljoonaan tonniin.Myös transitoliikenteen kuljetuksetkasvoivat 18 prosenttiaedellisvuoteen verrattuna. Vuonna2010 ne olivat yhteensä 7,4miljoonaa tonnia, josta tuontitransitoaoli 2,1 miljoonaa tonniaja vientitransitoa 5,3 miljoonaatonnia. Tuontitransito kasvoi 22prosenttia ja vientitransito 16 prosenttiaedellisvuoteen verrattuna.Matkustajaliikennekasvoi yli 17 miljoonaanmatkustajaanUlkomaan meriliikenteessä kuljetettiinennätykselliset 17,4 miljoonaamatkustajaa vuonna 2010.Kasvua edellisvuodesta oli 3,4prosenttia. Kasvu selittyy lisääntyneelläViron liikenteellä, jossamatkustajamäärä lisääntyi peräti9,5 prosentilla lähes 7 miljoonaan.Ruotsin liikenne puolestaanväheni 1,9 prosentilla ja oliyhteensä 9,3 miljoonaa.LiityMerimies-UnioninFACEBOOK-ryhmään!Facebook> SuomenMerimies-UnioniSuomeenuusiöljyntorjunta-alusLouhiUusi öljy- ja kemikaalivahinkojentorjuntaan tuleva monitoimialusLouhi vahvistaa Suomenlahdenöljyntorjuntavalmiutta. Alus onnoin 71 metriä pitkä ja sen tankkeihinmahtuu noin 1200 kuutiometriäkerättyä öljyä ja noin 200kuutiometriä kemikaaleja. Senkeruuleveys on noin 42 metriä.Uusinta tekniikkaaLouhi pystyy keräämään öljyäniin avovedessä kuin jäissä muitanykyisiä aluksia paremmin.Laivalla voidaan torjua myös kemikaalivahinkojaja se soveltuuvaarassa olevien alusten hätähinaus-,palonsammutus- ja muihinpelastustehtäviin.Louhi tulee merivoimienkäyttöön ja sen kotisatama onUpinniemi Kirkkonummella.Alusta käytetään muun muassamerikaapelin laskuun, sukellustoimintaanja erilaisiin huoltotöihin.Louhella on myös valmiudetmiinojen laskuun.Louhen tilasi Suomen ympäristökeskusSYKE, joka vastaamyös laivan 48 miljoonaa euronrakennuskustannuksista. Aluksenrakensi UudenkaupunginTyövene Oy.verkossaNTF:n kotisivutuudistuivatwww.nordictransport.orgPohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaation,eli tutummin NTF:n (Nordiska Transportarbetarefederationen)kotisivut ovat uudistuneet.Kotisivuilta löydät tietoa muunmuassa järjestön toiminnasta ja ajankohtaisiauutisia.NTF:n kotisivujen tarkoituksena on ylläpitääja syventää pohjoismaisten kuljetusalanammattiliittojen yhteistyötä sekä tuoda alanajankohtaiset uutiset kattavasti esiin.SAK vastustaa eläkeiän nostamistaSAK:ssa ei hyväksytä Elinkeinoelämän keskusliitonesityksiä eläkeiän nostamisesta nykyisestä63 vuodesta 65 ja jopa 67 vuoteen.”Keskeisin keino työurien pidentämisessäon se, että työtä on tarjolla mahdollisimmanmonelle. Myös työelämän laatuun onkiinnitettävä huomiota. TyöterveyshuoltoaMeillä on mielestäni ajankohtaisempiakinasioita hoidettavanamme- eläkeiän nosto ei olemikään ratkaisu ongelmiin. Nyton luotava uusia työpaikkoja Suomeen!Töiden on oltava vakituisia,jotta työntekoa arvostetaan,jotkut työnantajat ovat sen onneksioivaltaneetkin. Tulevaisuuttaei ole, jos ahneus vie voiton.Hyvänen aika! Tässä nähdään,kuinka kaukana todellisuudestatällaisten ehdotusten tekijät ovat.Voisihan jotain professorin vakanssiahoitaa mahdollisesti vielä70-vuotiaanakin, mutta ainakinKotimaan matkustaja-alus-liikenteelle neuvottelutulosPalvelualojen työnantajat PALTA ry, SuomenMatkustajalaivayhdistys ry, SuomenLaivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliittory sekä Suomen Merimies-UnioniSMU ry allekirjoittivat kotimaan matkustajaalusliikenteentyöehtosopimuksen kaudelle1.3.2011–29.2.2012.Taulukkopalkkoja korotetaan 1.3.2011 lukien2,1 prosentilla, kuitenkin vähintään 35euroa ja 1.10.2011 lukien 15,50 eurolla. Euromääräisiälisiä korotetaan 2,1 prosentilla.Luontoisetukorvauksia tarkistetaan entisenkäytännön mukaisesti 1.1.2011 ja 1.1.2012.Lisäksi tarkennettiin työehtosopimuksensoveltamisalapykälää sekä sovittiin äitiys- jaisyysloma-ajan palkoista.on parannettava, työntekijöille on annettavaenemmän mahdollisuuksia työaikojen jatyötehtävien yhteensovittamiseen oman elämäntilanteenmukaan ja vanhempien joustavaatyöntekoa on tuettava”, toteaa SAK:n eläke-ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen.Valtion on tuettava vahvemminharmaan talouden keplottelijoidenkitkemistä, jotta verovaratjäävät kotimaahan. Minäkin voinvaikuttaa tulevaan kehitykseen:uppoammeko me vai saammekome luotua uusia työpaikkoja?Tehdään yhdessä kentällä, eikonttoreissatalousapulaisen hommassa näyttääsiltä, että jo 50-vuotiailtakinalkaa fysiikka ja psyyke loppua.Koko ajan tahtia kiristetään - työtlisääntyvät ja ne tehdään entistäpienemmällä porukalla.Ongelmat työyhteisössä ovatselvästi lisääntyneet ja väsyneessäporukassa ne vielä kärjistyvät.Tuntuu, että työstä on tullut extremeurheilua:se on selviytymistääärimmäisen vaikeissa olosuhteissapuutteellisin välinein.Mutta sehän onkin muotia nykyisin.Televisiossa voitaisiin aloittaasarja ”Työpaikan selviytyjät”.Merimies-Unioninkotisivuilla kysyttiinmielipidettä eläkeiännostamisesta:Kuljetusliittojenhallintojen kokous8.–9.2.2011Långvik, KirkkonummiKuljetusliittojen hallinnot pitivät yhteistapaamisenLångvikissa Kirkkonummella8.–9.2.2011. Kokouksen aiheena oli kuljetusalanammattiliiton perustamishanke. Kaksipäiväisentilaisuuden aikana hankkeesta käytiinmonipuolista keskustelua ja kuultiin muunmuassa eri hanketyöryhmien ajankohtaisetselvitykset työtilanteistaan.Kuljetusalan ammattiliiton perustamishankkeessaovat mukana Auto- ja KuljetusalanTyöntekijäliitto AKT, Ilmailualan UnioniIAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU,Suomen Merimies-Unioni SMU, SuomenLentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY jaVeturimiesten liitto VML.Työmarkkinajärjestöjen on määrä kuluvan keväänaikana arvioida, löytyykö muun muassatulevan hallituksen ohjelmaa varten yhteisiänäkemyksiä eläketurvan riittävästä tasosta,työeläketurvan rahoituksen varmistamisesta jatyöurien pidentämisestä.Lue lisää kommentteja: www.smu.fi >> Polttopisteessä >> Mitä mieltä olet eläkeiän nostamisesityksestä?Työnantaja suosii selkeästinuoria, kun avoimiksi tulleitakevyempiä työpaikkoja täytetään- eli kokemuksella ja pitkällätyöuralla ei käytännössäole lainkaan painoarvoa janiin sanottu senioriperiaatekinon ajat sitten unohdettu.Nuoret eivät tunnu tässärankassa hommassa viihtyvän– eikä rahakaan aina korvaakaikkea. Meillä ikääntyvilläon puolestaan vaihtoehdotvähissä, joten jatketaan eläkeikään,toivottavasti 63 vuoteensaakka, jos jaksetaan.Kyllä 63 vuotta on ehdotontakarajaKuva: Ilkka Lastumäki22 23

Ledare:Den finländska sjöfartspolitikenur den anställdas synvinkelDet inhemska tonnaget har minskat dramatisktde senaste 20 åren. Idag har den finska handelsflottanbara 105 fartyg.innehåll:Fartygsbeståndet började minska i början på1980-talet då ett stort antal lastfartyg utflaggadesfrån Finland. I början av 1990-talet stötte detinhemska tonnaget på nya problem. Nu hotadespassagerarfartygen av utflaggning. Det som fickredarna att ändra sig var lagen om en förteckningöver handelsfartyg som trädde i kraft år 1992 ochsom innebar att fartyg som var införda i registretbörjade få statligt stöd på bestämda villkor.För att bevara framtiden för det inhemskatonnaget under finsk flagg var de anställda ocksåtvungna att göra eftergifter på sitt håll. Arbetsmarknadsorganisationernaenades genom såkallade ramavtal som tecknats i samarbete medriksmedlaren om att sänka arbetsmarknadskostnadernatill en sådan nivå att de tillsammansmed det statliga stödet möjliggör en internationelltkonkurrenskraftig verksamhet i sjötrafiken.Nedskärningarna genomfördes genom rena lönesänkningaroch genom att till exempel minskabesättningen på fartygen, så att arbetsbördan förden kvarvarande besättningen ökade. Ytterligareinbesparingar gjordes genom att man övergicktill det så kallade garantilönesystemet, d.v.s.man kopplade en viss mängd övertidsarbete tillgarantilönen beroende på trafikeringsområdeoch -metod.När det gäller den inhemska sjöfartspolitikengäller det emellertid att komma ihåg sjömännensinsats för att hålla näringen vid liv. De finska sjömännen,om någon, har burit sitt strå till stackenför att höja den inhemska handelsfartygstrafikentill en internationellt konkurrenskraftig nivå.De senaste åren har arbetsmarknadsorganisationernaäven tecknat rimliga och långsiktigaarbetsmarknadsavtal, som hjälpte oss igenomlågkonjunkturen som präglat vårt land.Efter 1990-talet har det hänt mycket inomden inhemska sjöfarten. Det är ingen tvekan omatt antalet fartyg som seglar under finsk flaggtill stor del beror på tonnageskatten. Det sorgligasteexemplet kommer från vårt grannlandSverige, där man på ett och ett halvt år har flaggatut över 100 lastfartyg till bland annat Danmark ochFäröarna. Skälet till utflaggningarna är inte enbartarbetskraftskostnaderna utan även statens ochmyndigheternas inställning och likgiltighet införrederierna och rederiverksamheten.Sjöfartens arbetsmarknadsparter har de senasteåren letat febrilt efter möjligheter att bevara lastfartygstonnagetunder finsk flagg. Finland är det sistaav Östersjöländerna som ännu inte har använt besättningfrån länder utanför EU. Alla närliggandeländer, som Sverige, Danmark, Norge, Holland ochEngland, använder sådana arrangemang sedanlänge. I Östersjöländerna – och övriga världen –har andra än de rent traditionella nationella avtalsom används inom lastfartygssektorn varit i andvändningsedan länge.Den finska handelsflottan åldras i snabb takt.Nu är det viktigt att skapa förhållanden och förutsättningarför att ersätta och få in nytt tonnagetill Finland. De inhemska rederierna har för närvarandeflera nybyggnationer på gång, som vi intefår förlora. Sjöfartens arbetsmarknadsparter –Sjömans-Unionen, Finlands Skeppsbefälsförbund,Finlands Maskinbefälsförbund och Rederiernai Finland – har därför kommit överens om att enviss mängd arbetskraft från länder utanför EU fåranställas på finska lastfartyg till löne- och anställningsvillkorsom parterna kommer överens om.Hittills har arrangemanget mellan sjöfartensarbetstagarorganisationer och rederiföreningaranvänts med fem olika rederier. Arrangemangetomfattar för närvarande åtta olika fartyg. Förhandlingarnaom att ta in nya fartyg under finsk flaggfortsätter. På sjöfartens temadagar i mars uttryckteRederierna i Finland en förhoppning om att de tolvnya fartyg som är under byggnad tas in under finskflagg. Olof Widén, verkställande direktör för Rederiernai Finland, uttryckte också sin förhoppning omatt antalet handelsfartyg under finsk flagg kommeratt stiga till över 200 under de kommande tio åren.26 Den strängaste isvinternpå 34 år försvårar sjötrafikeni Bottenviken32 Transportbranschensyrken presenteras:stuvaren37 Grå ekonomi straffar ärliga41 Kristina Katarina i Suez42 ITF övervåger att bojkottapiratområdenaEtt fartyg som assisteratsur Bottenhavets is.Satu Valapuro24 25

Ttransportbranschens yrkenpresenterasStuvaren ärportvakt i transportkedjanI Nordsjö hamn sköts containers av såväl kran som spindelkran ochmobilkran, alla skickligt manövrerade av stuvare. Stuvare kan gottkallas transportkedjans portvakter, för i praktiken går allt inkommandeoch utgående gods i hamnen genom stuvarnas händer.Jape Lovén, 37•stuvare &huvudförtroendemanför Finnsteve-bolageni Helsingfors, Nordsjö hamn•riksdagsvalskandidati Helsingfors distriktpå SDP:s listBil- och TransportbranschensArbetarförbund AKT ry• Medlemsantal över 50 000Text och bilder: Saana LamminsivuVi stuvar och lossar fartygenslast, och för- och efterhanterarden samt sköter andrauppgifter som angränsar tillstuvningen på hamnområdet”, sammanfattarJape Lovén som arbetat som stuvarei Helsingfors hamn i 15 år och som nu förtredje perioden fungerar som huvudförtroendeman.Bastanta arbetsmaskinerHelsingfors hamn är Finlands huvudhamnför utrikeshandel. I fjol gick 10,9 miljonerton gods via Helsingfors hamn. Detvar även Finlands största containerhamnandra året i rad. Helsingfors hamn är ocksåFinlands största långtradar- och släpvagnshamn,57 procent går genom den. I hamnenflyttas lasten från en plats till en annanmed hjälp av större och mindre truckar,tugmasters, spindelkranar och mobilkranar.Det finns just ingen mellanlagring. Jufortare en last går genom hamnen, desto effektivareär stuvningsarbetet.”I Nordsjö har containergängen gjorttimtakter på över 40 lyft genom fartyget.Tugmasters drar å sin sida upp till åtta dragi timmen.”Man ser gott om tugmasters i hamnen.Det är arbetsmaskiner med vilka man lossar,alltså lastar av och lastar på bland annatflakvagnar och släpvagnar på fartyget. Ettdrag är en tugmasters gång fram och tillbakatill och från fartyget.”I Nordsjö är avstånden från en plats tillen annan ganska långa jämfört med mångaandra hamnar”, säger Lovén för att beskrivaproportionerna.Uppropskontorens tid förbiI forna tider kunde man få jobb om man igryningen anmälde sig frivillig under morgonuppropet.Nuförtiden skickar uppropskontoretut textmeddelanden för att kalla intillfälliga stuvare när det finns arbete.”I hamnen är alla signalgivare och maskinförareerfarna yrkesmän. De som villha de här jobben testas först på Arbetshälsoinstitutet,varefter firman tar hand om skolningenav de arbetare som valts ut för uppgifterna”,berättar Lovén.Stuveribranschens högskola är en praktiskskola. Det är trots det inte alla gossarsom passar i branschen. Att flytta på containersi hamnen kräver snabb iakttagelseochgestaltningsförmåga samt tåliga nerver.En del av det gods som stuvarna lyfter ochflyttar är värt miljoner. Tunga värdelasterinnehåller bland annat arbetsmaskiner ochAzipod-propellrar till fartyg.”Tunga speciallyft sköts hos oss i huvudsakav så kallade ”Kuosmanen-kommandon”,berättar Lovén och beskriver specialexperternasarbete.Från marken upp i luftenEn annan specialgrupp av stuvare är kranförarnasom det bara arbetar ett trettiotal avpå Finnsteve. De största kranarna i Nordsjösom väger 1200 ton är så bastanta att ingenbåt som ryms igenom Öresund kan varaså stor att dess last inte lätt kan lossas ochlastas under kranen. Det blå jätteramarnareser sig 68 meter höga och de upplyftabommarna rentav 98 meter.”Så här års är det inte bara kallt däruppe, vinden blåser också ganska friskt omman tar sig ända upp till toppen”, säger Lovénoch pekar upp mot kranarnas bommar.Stuvarnas arbetsfält sträcker sig alltsåfrån fartygets lastrum, under vattenytan,upp till tiotals meters höjd. Huvudsakligenarbetar man dock på fartygen, där de svåraställena är till exempel lastrummen, där detofta är mörkt eller ramperna är smala attköra på.”Stuvarnas arbetsbörda är såväl psykisksom fysisk. Fartygen har korta vändningstider,lasterna är sena och arbetsergonominpå en svag nivå. Förutom nacken sätts ständigtryggen och lemmarna på prov i stuvningsyrket,eftersom den största delen avmaskinerna är ofjädrade och ständigt skakaroch dunkar när man kör dem.”Till stuvarnas basuppdrag hör dock attbinda lasten, alltså surra den och lösgöralasten, alltså lossa den, och då rör mansig till fots på fartyget. I arbetet blir manofta även tvungen att antingen klättra ellerkrypa in i besvärliga och ibland trånga utrymmen.”Man måste alltid ta arbetssäkerhetenpå allvar i hamn- och sjöarbetet. Om dettill exempel sker en olycka i hanteringenav lasten handlar det inte om att en nagelgår av utan beklagansvärt ofta går nagelnav ända upp till armbågen, bildligt talat”.Lovén berättar att han har sett alldeles förmånga allvarliga arbetsolyckor under sinlånga karriär.• Förhandlar och knyter arbetskontraktför 20 branscher• Medlemmarna hör tillTransportbranschens Arbetslöshetskassa• Största arbetsgrupperna är: lastbils- ochbusschaufförer, stuvare, resebranschen,tankbils- och oljeproduktsbranschen,terminal- och speditionsbranschensanställda samt trafiklärare.• Förbundets rötter går tillbaka till 1905,då Finlands Stuvares förbund grundades.• Nuvarande AKT:s föregångare grundades1948 och nuvarande AKT 1970.Transportarbetarna till samma familjStuvarna och sjömännen samt andra transportbranscharbetareträffas i det dagliga arbetet.Finnsteves huvudförtroendeman JapeLovén i Nordsjö hamn anser att det är nödvändigtoch viktigt att stärka transportarbetarnassamarbete även fackföreningmässigt.”På alla andra ställen i världen hör tillexempel sjömän och hamnarbetare till en ochsamma union”, påminner Lovén och framhålleratt de som arbetar i hela transportbranschenverkar i samma kedja.”Tiderna har förändrats. Det är inte vettigtför fackföreningsrörelsen, eller för dessmedlemmar, att en yrkesgren i gången måstekämpa mot hela det förenade arbetsgivarfältet.Som en enhetlig transportbranschfamiljär det ändå lättare att påverka alla medlemmarsarbetsvillkor – vid behov alla gemensamt”,konstaterar Lovén.”Arbetsgivarsidan gör hela tiden sina ledtätare. Finlands Näringsliv EK strävar till attbegränsa och skära ner på arbetarnas rättigheterpå alla möjliga sätt.”Borgaren röstar alltid– hur är det med arbetaren?Enligt Lovén hotas många arbetstagare itransportbranschen av samma saker.”För de som är till sjöss är faran att fartygenska flaggas ut, för stuvarna att lasternaska ruttas om och för allihop att arbetsförhållandenasplittras samt den gråa ekonomin”,räknar Lovén upp.”Transportbranchen kan inte tas ifrån Finland,men arbetsplatserna kan förstöras.”I riksdagsvalet i vår kämpar vi enligt Lovénäven för fackföreningsrörelsens framtid. EK:soch samlingspartiets valprogram innehållerbland annat försvagningar i arbetsavtals- ocharbetsfredssystemet.”I vår röstar vi för om sådana partier är vidmakten som är intresserade av arbetare ochsådant som rör arbetarna, eller om de är intresseradeav kapital och dividender.””Arbetstagaren måste få lön för sitt arbeteså att han kan leva, han ska inte behöva gåfrån jobbet till brödkön”, säger Lovén somvuxit upp i Östra Helsingfors allvarligt.”I Finland finns omkring tre miljoner löntagare.Om man är osäker och låter bli attrösta syns det först bland oss arbetare. Komihåg! Borgare röstar alltid.”32 33

LönetabellerLönetabellerPassagerarfartygs garantilöner 1.3.2011I löne- och kollektivavtalen ingåendesärskilda tillägg och ersättningar 1.3.2011Lastfartygs tabelllöner 1.3.2011I löne- och kollektivavtalen ingående särskildatillägg och ersättningar 1.3.2011LÖNEGRUPP 1 1 770,50Köks- och kallskänksbiträdeButiks- och lagerbiträdeNisse och utgivareEkonomibiträde och städareBarnskötareServitörspraktikant och barelev2. PassagerarfartygÖvertidsersättning1/100 garantilönenBeredskapsersättning / timme 1/260 garantilönenBeredskapsersättning / dygn 3,75 €(då arbetstagare beordrats att bära20.3 LÖNER PÅ LASTFARTYG20.3.1 Däcks- och maskinmanskap AT-tilläggBåtsman, reparatör, svarvare 1 655,64 1 821,20Pumpman, timmerman,donkeyman, maskinskötare 1 628,73 1 791,601. LastfartygÖvertidsersättning- vardag 1/102 månadslönen / övertidstimme- helgdag 1/63 månadslönen / övertidstimmeVederlagsersättning- under arbetsförhållandet 1/164 månadslönen / vederlagstimmeOceantilläggLÖNEGRUPP 2 1 913,46Servitör och försäljare samt kassorpersonsökare eller tekniskt hjälpmedel)Matros, motor-/maskinmaneldare, smörjare 1 567,68 1 724,45- föreståndare för ekon.avd. 62,39 € / månad- matros eller arbetstagare iHyttstädare/-värdinnorLasthanteringsersättning / timme1/164 garantilönenhögre löneklass44,41 € / månadBastuvärdinna och överstädareLättmatros/maskinvaktman 1) 1 500,40 1 650,44- övriga 30,75 € / månadKonferenssekreterare och ADB-praktikantServeringsersättning0,51 € / matgäst / dagLättmatros/maskinvaktman 1 474,67 1 622,14Kockstuerts behörighetstillägg57,39 € / månad Förhöjer grundlönenLÖNEGRUPP 3 1 972,33Kockar och kallskänkorBetjäningsarvodets minimibelopp 1)199,94 € / månadTrimmare 1 470,30Beklädnadsersättning18,41 € / månad StuertLÖNEGRUPP 4 2 005,96Naturaförmånsersättning- under semester 20,59 € / dagJungman, elev 1 448,43BeredskapsersättningSnabbköps- och proviantlagerförvaltareChefsstädare/husfru, sjuksköterskaProgramvärdinna / -värdAnsvarig servitörVinkassa, croupier, musiker(- kostersättningsandel) 13,77 € / dag(- logiersättningsandel) 6,82 € / dag- under arbets- och delediga perioderna10,30 € / dag- under sjukdom 20,59 € / dagElektrikerAT-tilläggfartygets generatoreffekt under 999 1 683,73 1 852,101000-1499 1 712,32 1 883,551500-4199 1 732,33 1 905,56över 4200 1 753,36 1 928,70däcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning- vardagar 1/320 månadslönen / timme- heldagar 1/160 månadslönen / timmeLasthanteringsersättning1/164 månadslönen / timmePurserbiträde /ADB-kontorist(- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus)1)Lättmatros/maskinvaktman somhar matros/ maskinmans behörighetErsättning för smutsigt arbete13,47 € / gångLÖNEGRUPP 5 2 107,10Hov- och barmästareCafeteriaföreståndareErsättning åt arbetstagare,som inte reserverats kost och/eller logi ombord- kostersättning20.3.2 EkonomipersonalFöreståndareför ekonomiavdelningenKockstuert1)KockErsättning för handledning av praktikant 3,75 € / dygnChefskock och chefskallskänka, lagerföreståndareKonferensvärdinna/ -värdKryssningsvärdinna/ -värdLÖNEGRUPP 6 2 279,94Städs- och hotellchef- i Finland 28,10 € / dag- utomlands 52,88 € / dag- logiersättning enligt räkningErsättning för smutsigt arbete 13,47 € / gångDWT/IHK under 4499 1 699,71 1 652,28 1 597,454500-12999 1 730,65 1 671,45 1 608,5613000-29999 1 749,99 1 683,73 1 614,6030000-79999 1 784,47 1 709,29 1 628,9080000-159999 1 845,86 1 751,84 1 638,49över 160000 1 919,52 1 799,61 1 648,07ServeringsersättningTillfälliga passagerare- grundersättning 1,87 € / passagerare- tilläggsersättning 0,63 € / passagerare / dagTillfälliga matgäster0,49 € / person / dagButikschefRestaurangchef och purserErsättning för praktikanthandledning3,75 € / dagII Kock 1 525,97Nattarbetsersättningåt skiftarbetare på lastfartyg6,51 € / vaktDå maskinrummetär obeman-KökschefChefsbar- och chefshovmästareLÖNEGRUPP 7 2 448,70IntendentTaxikostnaderMusikers beklädnadsersättning40,28 € maximalt18,41 € / månadII Kock 2) 1 537,74Ekonomibiträde x) 1 525,97Om åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi- kostersättning- i Finland 28,10 € / dag- utomlands 52,88 € / dag- logiersättning enligt räkningnet erläggs åtskiftarbetare nattarbetsersättning00–04DÄCKS- OCH MASKINAVDELNINGLättmatros och maskinvaktman 1 846,18Matros och motorman 1 921,87Ordningsman 1 989,14Reparatör och båtsman 2 041,28Elektriker 2 148,151)1/30 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållandehela månaden1)Obs! Punkt 21.62)Lön erläggs endast på fartyg över 6000 dwt,vilka regelbundet befordrar passagerare ochsom har plats för minst 6 passagerare.x)Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet.Naturaförmånsersättning- under semester 20,59 € / dag(- kostersättningsandel) 13,77 € / dag(- logiersättningsandel) 6,82 € / dag- under vederlagstid 20,59 € / dag- under sjukdom 20,59 € / dag(- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus)34TaxikostnaderReseersättningSemesterresor40,28 € / person / resa (t.ex. högst)40,28 € / (resa maximalt)34 35

LönetabellerSmåtonnage löner och tilläggen 1.3.2011Garantilön 1:1Båtsman AT 1 953,27Eurobundna tilläggKockstuertens serveringstillägg2,79 € / passagerareGråMatros AT 1 859,42Vaktman 1 738,16Kockstuert 1 954,95Tillfälliga matgästerManskapets praktikanthandledartilläggTaxikostnader (högst)0,53 € / gäst3,75 € / dag40,28 € / gångekonomistraffar ärliga och slår hårtmot arbetsplatsernaGarantilön 2:1Vid 2:1 avlösning erlägges en garantilön som erhållesgenom att multiplicera ”Garantilön 1:1” motsvarandebeloppet med 1,23.Ersättning för naturaförmåner underårssemestern20,59 € / dagDen grå ekonomin omsätter uppskattningsvis omkring 10–14 miljarder euro omåret i Finland. De senaste fem åren har den grå ekonomin haft en klar tillväxt.Övertidsersättning-vardagsövertid-helgdagsövertid1/106 garantilönen utan ålderstillägg1/67 garantilönen utan ålderstilläggSjöfartens dagrekryteringsmässa 2011torsdag 5 maj 2011 klo 9–17i Alandica Kultur och Kongress | Strandgatan 33 | Mariehamn | ÅlandMässän arrangeras sedan år 2001 där sjöskolor, rederier och andrasjöfartsrelaterade organisationer presenterar sig för nuvarande och blivandestuderande samt andra intresserade.Syftet med dagen är att visa vilken mångfald av arbetsmöjligheter som branschenerbjuder och att väcka intresse för sjöfarten som bransch. Det är också ett gyllenetillfälle branschaktiva att träffas och utbyta åsikter.Sjömans-Unionen vid rekryteringsmässän!Text: Saana LamminsivuFörra året blev en av riksdagenbeställd utredning om den gråekonomin i Finland klar. Enligtutredningen har den grå ekonominhaft en klar tillväxt de senaste femåren. Brottsligheten har också ökat i taktmed fenomenet. Spelet med ojusta metoderbegränsas inte bara till Finland, utanlandet är en del av en internationell gråekonomi.Utredningen avslöjar att hela 90 procentav finländarnas avkastning från internationellainvesteringar inte rapporteras tillskattemyndigheten. Lagstiftningen möjliggöranonyma investeringar i förvaltningsregistret,vilket gör det lätt att kringgå skatt.Om transaktionerna sker utanför Finlandsgränser är det mycket svårt att avslöja skattesmitningen.De gånger den avslöjas ärdet många gånger dessutom svårt att drivain skatten och ställa de ansvariga till svars,bland annat på grund av brister i lagstiftningen.Finland har genom åren blivit ettskatteparadis, där investerare kan bättra påsina vinster utan att betala skatt.Enligt det estniska handelsregistrethar 8 600 finländareoch 1 300 finska företag ansvarsställningari sammanlagt 16 000estniska företag.Den grå ekonomin utgörhela 5,5–7,5 procent av BNPFrån och med början av 1990-talet har dengrå ekonomin uppskattats till omkring 4–5procent av bruttonationalprodukten. Nyaberäkningar visar att siffran har stigit tillhela 5,5–7,5 procent. Enbart skatteförlusternasom uppstår till följd av grå ekonomiuppgår till 2 miljarder euro om året när detgäller moms och 2,5–3,5 miljarder euro närdet gäller övriga skatter.Den blomstrande grå ekonomin förstörför alla ärliga personer. Den mörka marknadenfrodas inom framför allt byggnads-,restaurang- och transportbranschen. Utredningenvisar att andelen utländsk arbetskraftsom smiter från skatt börjar bliallt fler och uppskattningsvis omkring hälftenav de utländska arbetarna betalar intenågon skatt i Finland.Hur uppstår ochblomstrar myglet?Hur fick vi då grå ekonomi i vårt land ochvarför har vi inte fått ordning på myglet?Allt började i slutet på 1980-talet när marknadsekonominsläpptes fri. Följderna haräven förvånat företagarna själva, som nutillsammans med andra aktörer, som arbetsmarknadsorganisationerna,kräver åtgärderför att komma till rätta med skumraskaffärerna.Den finska statens metoderatt ingripa i den globaliserade grå ekonominhar hittills varit tämligen ineffektiva,eftersom vårt lands lagstiftning och skatteavtali det avseendet är upp till 40 år gamla.Överskridningen av landsgränser och varierandelagstiftningar gör det också svårt attkomma åt den grå ekonomin.Samhällsdiskussioner krävsFör att kunna kväsa den grå ekonominmåste alla göra en insats. Riksdagen vill nuväcka en bredare offentlig diskussion omproblemet. I plenum den 3 februari 2011godkände riksdagen enhälligt 25 förslag pååtgärder för att bekämpa grå ekonomi. Förslageningick i ett betänkande som tagitsfram till följd av revisionsutskottets undersökning.Exempel på svårigheterna medatt kväsa den grå ekonomin:• Skatteförvaltningen saknar metoderatt kontrollera utländska företag somverkar i landet: ingen ansvarar för deanställdas skatter.• Sannolikheten att hamna i en kriminalprocessvid ekonomiska brott är litenoch varierande.• En kriminalprocess tar i genomsnitt6–7 år.• Även personer som döms för grovaekonomiska brott har 60–75 procentchans att slippa fängelse.• Anonymiteten som skyddas i lagarnaom investeringsverksamhet har gjortFinland till ett skatteparadis som intekan övervaka sina egna medborgareeller lämna uppgifter till myndigheternai andra länder om deras skattesmitareoch brottslingar.• Lagen är lätt att kringgå.Riksdagens rapport om grå ekonomi upprättades avHarmaa Hirvi Oy. Ansvarig var beskattningsrådetMarkku Hirvonen.36 37

SommarenNÄRMAR SIG!Reserveraunionens stugorför sommarenNu kan du skicka ansökningsblankettenvia webbsidan:www.smu.fi > på svenska >medlemsskap > medlemsförmånen> unionens stugorFSU:s stugor, hyresansökan[ Sommarsäsongen 2011 ]Bytesdag måndag, stugor att hyra:GUSTAVS: stuga 1KERIMÄKI: stugor 1–2, liten stuga, stor stogaPYTTIS: Villa VarpunenMERILUOTO: (Vasa)VÄLLSKOG: (Esbo) – inga sällskapsdjurHyrestiden är en vecka.VI beaktarBARA FYRAALTERNATIV!Alternativ 1:stugans namn:STUGORNA I KERIMÄKIMERILUOTOVÄLLSKOGPeriod / – / 2011Belägna nära Nyslott, vid Suurijärvistrand.- Stora stugan: yta 120 m 2 , 3 sovrum, 8 bäddplatser.Allrum, kök, bastu, tvättrum, veranda.TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, elspis, öppenspis, båt. Jämn gård och långsluttande strandmed sandbotten, lämplig för barn.- Lilla stugan: yta cirka 20 m 2 , i allrummet utdragbarsäng för två. Bastu. Elspis, kylskåp,mikrovågsugn, TV och radio, båt. Obs! Brunnsvattenoch utedass. Jämn gård och långsluttandestrand med sandbotten.- Stuga 1, 2 och 3: yta cirka 80 m 2 , 6 bäddplatser.I nedre våningen sovrum, lantkök, bastu,tvättrum (stuga 2 separat bastu). I övre våningenöppet loft med 4 bäddplatser. TV, radio,kylskåp, mikrovågsugn, öppen spis, båt,grill under tak.Gård och strand:- stuga 1: gården är bergig, stranden tvärdjup,simning från bryggan.- stuga 2: gården är jämn, stranden långsluttandemed sandbotten, lämplig för barn,ställvis vassbevuxen- stuga 3: vid den grunda stranden vid stuga 3har sandbotten lagts på ett filtertyg.Sjömans-Unionen har egna semesterstugorpå fem olika orterruntom i Finland. Bokningar försommarsäsongen görs enligtveckoprincipen på basen avskriftliga ansökningar. Ansökningsblankettenfinns i det härnumret. Om det finns fler ansökningarför samma vecka blir detlottning. Endast Unionens medlemmarfår hyra stugorna.Belägen 25 km från Vasa, i Replotvid havet.Yta 114 m2, 4 bäddplatser, möjlighet till 8 extrabäddplatser. 2 sovrum, vardagsrum, kök.TV, DVD, video, kylskåp-frys, mikrovågsugn,elspis, öppen spis. 2 båtar. Strandbastu medkok- och övernattningsmöjligheter. Gårdenär delvis täckt av gräs/sand, svagt sluttande,stranden är tvärdjup med dybotten, simningfrån bryggan.GUSTAVSBelägen i Åbolands skärgård, påGustavs nordspets Kiparluoto vidhavet.Parstuga (stuga 1 och stuga 2), båda stugornacirka 60 m 2 , 4 bäddplatser/ 2 sovrum, vardagsrum(möjlighet till extra bädd), kök. Gemensamstrandbastu, 2 båtar. TV, kylskåp, elspis,mikrovågsugn, diskmaskin, kaffekokare. Gårdenär bergig, svagt sluttande och stranden ärtvärdjup, simning från bryggan.Stuga 2 är allergistuga, inga sällskapsdjurtillåtna.Belägen i Esbo vid Långträskstrand i Vällskog (Velskola), cirka30 km från Helsingfors centrum.Branta sluttningar i terrängen, cirka 40 m tillsjöstranden, snabbt djupnande.Stockhus, yta cirka 120 m 2 . Stort allrum, öppetkök, sovrum, bastu. Övernattningsmöjligheterför sex personer: tvåvåningssäng i sovrummet,bäddsoffa för tre i allrummet och en bädd ibastuns omklädningsrum. Inga sällskapsdjurtillåtna.Utrustning: båt, öppen spis, TV, diskmaskin,elspis, mikrovågsugn, kylskåp och en litenfrysbox.VILLA VARPUNENtimmerstuga ligger vid kusteni Broby i Pyttis, ca 125 km frånHelsingfors.Stugan är på 88 m 2 , 8 bäddplatser, har två sovrum,vardagsrum och öppen spis på nedervåningen.Köket har kylskåp och elspis. På övervåningenfinns ett sovrum (dubbelsäng) ochmyshörna med soffa och TV. Dessutom finnsen separat bastustuga på 25 m 2 med bäddsoffa,bord och kök, bastu och dusch/wc. Trädgårdenär jämn och stranden består av grus.(OBS! Det kan finnas byggnadsmaterial ochspikar på stranden.) På stranden finns dessutomen grill/lusthus samt en båt.PRISER UNDERSOMMARSÄSONGEN:Veckorna 23–35(6.6.–31.8.2011)Kerimäki lilla stugan:110 e /veckaalla andra stugor:280 e /veckaBESKRIVNINGAV STUGORNAAlla stugor har standardutrustning.Hyresgästen har medsig egna lakan, dynvar ochhanddukar samt övriga personligatillbehör.Har du frågor?Stugreservering kl 9-15tel. (09) 6152 0260Alternativ 2:stugans namn:Period / – / 2011Bytesdag onsdag, stugor att hyraGUSTAVS: stuga 2 (inga sällskapsdjur)KERIMÄKI: stuga nr 3Alternativ 1:stugans namn:Period / – / 2011Alternativ 2:stugans namn:Period / – / 2011Namn:Gatuadress:Postnummer:Telefon:Personbeteckning:UnderskriftObs!Blanketten gäller endast hyra av stuga under sommaren veckor23–35 (6.6–31.8.2011) Bara ansökningar som anlänt senast den sistaapril (30.4.2011) beaktas. Svaren och fakturorna skickas till de sökandesenast 16.5.2011. Genom att betala hyran senast 31.5.2011 säkerställerdu din reservering!Postadress:FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rfStugreserveringJohn Stenbergs strand 600530 Helsingfors3839

sammanställt: Juhani ArttoITF överväger att bojkotta piratområdenaPiratverksamheten har blivit allt farligare för sjömän och för heladen internationella sjöfarten. I slutet av februari hölls över 800 sjömängisslan hos pirater. I januari mördade piraterna kallblodigt tvågisslan. ”Världen har förlorat greppet om sjöröveriet”, säger DaveHeindel, ordförande för Internationella transportarbetarefederationenITF:s sjöfartssektion.På grund av de ökade riskerna gick ITF grundligen igenom sinaegna slutsatser i slutet av februari. Nu uppmanar de sjömännen ochsina fackförbund att förbereda ett beslut om att vägra arbeta i riskområden.Det inbegriper numera även Indiska oceanen – förutomde somaliska kustvattnen samt Adenbukten och Arabiska havet.ITF vädjar till rederierna att avstå från att använda rutter som gårgenom riskområdena. Sjömännen måste ha rätt att vägra arbeta iriskområden utan rädsla för straff, kräver organisationen.ITF bekräftade sin tidigare ståndpunkt, enligt vilken man aldrigska reagera på piraternas hot genom att beväpna sjömän. Däremotgodkänner organisationen att man anställer soldater och beväpnadesäkerhetsmän på fartygen om man har kommit överens om detmed fackförbunden som representerar sjömännen.ITF anser att framför allt fartygens flaggstater är skyldiga att placeraut krigsfartyg för att skydda fartyg som opererar på farliga rutteroch deras besättning. Det är också i första hand flaggstaternas ansvaratt anhålla personer som misstänks för sjöröveri och föra deminför rätta, konstaterar ITF.Heindel är starkt kritisk mot dagens metoder, där man brukarsläppa anhållna pirater efter att ha tagit vapnen ifrån dem. Ett tjugotalländer har börjat inleda rättegångar mot personer som misstänksför sjöröveri.Enligt organisationerna som representerar rederierna har 80 procentav de misstänkta släppts fria utan rättegång. De ansvariga ärflaggstaternas politiska beslutsfattare som inte har insett allvaret isituationen, beskyller organisationer.Miljarder euro i kostnader för sjöröveriPiraterna har orsakat gränslösa psykiska lidanden för tusentals sjömänoch deras anhöriga. De materiella kostnaderna för rederiernaoch staterna har också vuxit till enorma summor. Experter uppskattaratt piraterna årligen orsakar extrakostnader på 7–12 miljarderdollar (en dollar är cirka 0,7 euro) för rederierna och staterna.En sammanfattning av experternas utredning finns på nätet påwww.saveourseafarers.com/assets/files/The_Economic_Cost_of_Piracy_Summary.pdfOmläggandet av transportrutter för att undvika riskerna kostar2,4–3 miljarder dollar om året. Att ha krigsfartyg i riskområdenakostar 2 miljarder dollar om året. Ökade försäkringspremier ochförbättring av fartygens säkerhetsutrustning har också orsakat avsevärdaextrakostnader.Betalningen av lösensummor, anordnandet av rättegångar ochupprätthållandet av organisationer som bekämpar piraterna har isin tur ökat kostnaderna som uppstår på grund av sjöröveri. Egyptenhar förlorat över 600 miljoner dollar per år till följd av en minskadanvändning av Suezkanalen. Kenyas förlust till följd av minskadhandel uppskattas till 400 miljoner dollar per år.Frånvärldens havDet inhemska tonnagetsandel av sjötransporternasjönk till 31 procentSjötransporterna ökade jämförtmed föregående år, men samtidigtminskade det inhemska tonnagetsandel av transporterna.Det finländska tonnagets andel av den utländska sjötrafikenstransporter minskade i fjol till 31 procent, när inhemska fartygåret innan ännu transporterade 33 procent av våra sjötransporter.De finländska fartygens andel av importtransporterna sjönk i fjoltill 41 procent och exporttransporterna till 18 procent.Det totala antalet transporter steg trots allt år 2010. I den utländskasjötrafiken transporterade man i fjol över 93 miljonerton gods, vilket är mer än 10 miljoner ton mer än året innan.Importen växte med 14 procent och var 51 miljoner ton. På motsvarandesätt ökade exporten med 11 procent till 42 miljoner ton.Också transitotrafikens transporter ökade med 18 procentjämfört med året innan. År 2010 uppgick de totalt till 7,4 miljonerton, varav importens andel var 2,1 miljoner ton och exportens5,3 miljoner ton. Importens transitotransporter ökade med22 procent, medan exportens ökade med 16 procent jämfört medåret innan.Passagerartrafiken slog rekord– över 17 miljoner passagerareAntalet passagerare i utrikes sjötrafik uppgick sammanlagt tillrekordartade 17,4 miljoner år 2010, vilket uppvisar en ökning på3,4 procent jämfört med året innan. Detta berodde på att passagerarantaleti trafiken mellan Finland och Estland ökade medhela 9,5 procent - till närapå 7 miljoner. Trafiken mellan Finlandoch Sverige minskade däremot med 1,9 procent och passagerarantaletvar totalt 9,3 miljoner.Läs nyheten i sin helhet:www.smu.fi > på svenska> kommunikation > nyheterNykomling kom till finali sjömännens nordiska fototävlingKockstuert Anne-Marie Takalo på AHT Zeus knäppte sig tillfinal i sjömännens nordiska fototävling.Anne-Marie Takalo som har fotograferat i drygt 15 år, berättaratt hon gärna förevigar natur, landskap samt historiskaresemål och arkitektur.”Jag försöker också fotografera artister när jag går på derasspelningar, för jag tycker att det är fascinerande att ta bilder påmänniskor medan de jobbar. Det är bara synd att det är så svårtatt komma till arbetsplatserna.”Isbergsjakt på GrönlandDen största delen av tävlingsbilderna tog Takalo när Zeus varpå Ice Management-uppdrag i Baffinbukten på Grönland. Zeuspatrullerade i området och fotograferade och förmedlade informationom isbergen till oljeborrningsenheterna Stena Don ochStena Forth som utförde provborrningar. Om ett isberg hotadekomma för nära en oljeborrningsenhet, måste Zeus bogserabort det. Små isberg smältes ner med bevattning eller propulsion,alltså genom att snurra förpropellern nära isen.”Min uppgift var naturligtvis inte att ta bilder av isbergenprofessionellt, det skötte fartygets styrman och maskinchefom”, berättar Anne-Marie.Sjöfåglar som sällskap”Atmosfären var väldigt lugn i de grönländska vattnen, solenvärmde till och med litet. Vädret kunde visserligen snabbt förändraspå grund av dimma, men i allmänhet var det vindstillahela sommarsäsongen”, minns Anne-Marie.”Isbergen var vackra och såg annorlunda ut när man sågdem från olika håll”.De var till sjöss åtminstone 28 dygn i sträck, deras endasällskap var isberg och sjöfåglar. En gång i månaden tog fartygeten snabb tur till Aasiaat för att byta besättning och fylla påbränsle, proviant och vatten.Mera om det här:www.smu.fi > kommunikation> webtexterText: Katja GräsbeckAktuellt:SJÖFOLKETSÅRSUTSTÄLLNING11.3–3.4.2011öppet varje dag kl 12.00–20.00I HelsingforsSjömansklubbHotel Skatta, Slottsgatan 3HelsingforsFRITT INTRÄDE– VÄLKOMMEN!Arrangör:Sjömansservicebyrån (SSB)4243

FFC godkänner inteatt pensionsåldern höjsFFC godkänner inte FinlandsNäringslivs förslag att höja pensionsålderfrån nuvarande 63 årtill 65 år och eventuellt till 67 år.”Den viktigaste metoden föratt förlänga arbetskarriärerna äratt det finns arbete för så mångasom möjligt. Vi bör också fästavikt vid arbetslivets kvalitet. Företagshälsovårdenmåste bli bättre,arbetstagarna skall ges störremöjligheter att samordna sinaarbetstider och arbetsuppgiftermed sin egen livssituation och vibör också stöda möjligheten förföräldrar ”, säger FFC-chefen förpensions- och arbetskarriärfrågorKaija Kallinen.Arbetsmarknadsorganisationernaskall under vårens loppanalysera huruvida de inför blandannat det kommande regeringsprogrammetkan presenteranågra gemensamma synpunkterpå vilken nivå pensionsskyddetborde ligga på, hur man kan garanterafinansieringen av arbetspensionsskyddetoch hur arbetskarriärernakunde förlängas.Vardagens hjältar i Ateneum (Helsingfors)fram till 15.5.2011I samarbete med Van Gogh-museeti Amsterdam ordnar Ateneumstorutställningen Vardagens hjältar– naturalismen i bildkonsten,fotografiet och filmen 1875–1918.Genom många sidor och temanwww.ateneum.fi > Vardagens hjältarpresenterar utställningen naturalismensom även haft stort inflytandepå konsten i Finland. Vidsidan av målningar visas fotografieroch filmer som inte varit såkända tidigare.Möte mellan transportförbundens styrelserden 8–9 februari 2011 Långvik, KyrkslättTransportförbundens styrelserhöll ett gemensamt möte i Långviki Kyrkslätt den 8–9 februari2011. Temat för mötet var projektetför att bilda ett fackförbund förtransportbranschen. En mångsidigdiskussion fördes om projektetunder det två dagar långa mötetoch olika projektarbetsgruppergav aktuella rapporter om sin arbetssituation.Bil- och TransportbranschensArbetarförbund AKT, LuftfartsunionenIAU, Post- och logistikbranschensunion PAU, FinlandsSjömans-Union FSU, FinlandsFlygvärdinne- och StewardföreningSLSY och LokmannaförbundetVML deltar i projektet föratt bilda ett fackförbund för transportbranschen.www.smu.fi > på svenska > kommunikation >samarbetet mellan transportförbundenNTF’s hemsidor har förnyatsNTF’s (Nordiska Transportarbetarefederationen)hemsidor harförnyats. På hemsidan finner duinformation om federationensorganisation, verksamhet, mötesverksamhet,information ochnyheter, samt länkar till medlemsförbundoch andra viktiga organisationer.www.nordictransport.orgNTFs hemsida är tänkt attfrämja nätverksbyggandet mellande fackligt aktiva inom dennordiska transportbranschen. Avsiktenär vidare att ge utomståendemöjlighet till djupare insikti NTF:s verksamhet och de frågorsom engagerar de transportfackligaorganisationerna i Norden.Förhandlingsresultatför Ålands landskapsfärjorDen 18 februari nådde FinlandsSjömans-Union FSU rfoch Ålands landskapsregeringett förhandlingsresultat rörandelöneförhöjningarna på Ålandslandskapsfärjor från och medden 1.3.2011. Samtidigt avblåstesstrejkhotet mot landskapsfärjorna.Enligt förhandlingsresultatetkommer lönerna att höjas med1,7 procent dock minst 31 eurofrån och med den 1.3.2011.Eurobestämda belopp justerassamtidigt med 1,7 procent.Parterna kom överens om attnaturaförmånerna höjs med 2,9procent från och med den 1.1.2011.Thomas Anshutz (1851–1912) Metallityöläisten lepohetki, 1880 öljykankaalle, Fine Arts Museums of San Francisco. Kuva: Ateneumintaidemuseo. Arjen sankaritRiksdagsvalet2011Förhandsröstningpå fartyg30.3.–9.4.2011Riksdagsvalet genomförs i Finlandden 17.4.2011 ochförhandsröstning anordnas den 6.-12.4.2011.Utomlands anordnas förhandsröstningen på finska beskickningaroch deras verksamhetsställen den 6.–9.4.2011.Förhandlingsresultatför inrikes passagerarfartygstrafikServicebranschens arbetsgivarePALTA rf, Passagerarfartygsföreningeni Finland rf, FinlandsSkeppsbefälsförbund rf,Finlands Maskinbefälsförbund rfoch Finlands Sjömans-UnionFSU rf undertecknade Kollektivavtaletför inrikes passagerarfartygstrafikför perioden 1.3.2011–29.2.2012.Tabellönerna höjs från ochmed den 1.3.2011 med 2,1 procent,dock minst med 35 euro ochfrån och med den 1.10.2011 med15,50 euro. Tilläggen i euro höjsmed 2,1 procent. Naturaförmånsersättningarnajusteras enligt tidigarepraxis den 1.1.2011 och1.1.2012.Dessutom justerades kollektivavtaletsparagraf om tillämpningsområde,och lönerna undermoderskaps- och faderskapsledighetavtalades.Finlands nya oljebekämpningsfartyg LouhiDet nya kombinationsfartygetLouhi för bekämpning av olje- ochkemikalieolyckor stärker oljebekämpningsberedskapeni Finskaviken. Fartyget är cirka 71 meterlångt och dess tanker rymmer omkring1 200 kubikmeter uppsamladolja och omkring 200 kubikmeterkemikalier. Fartygets uppsamlingsbreddär cirka 42 meter.Den senaste teknikenLouhi har bättre kapacitet att samlaupp olja i öppet vatten och is ändagens fartyg. Fartyget kan ocksåbekämpa kemikalieolyckor och användasför nödbogsering och eldsläckningpå fartyg som är i farasamt andra räddningsuppgifter.Louhi kommer att användasav marinen, och fartygets hemmahamnär Obbnäs i Kyrkslätt.Fartyget används bland annat förutläggning av sjökablar, dykningoch olika servicearbeten. Louhikan också användas för utläggningav minor.Louhi beställdes av Finlandsmiljöcentral SYKE, som ävenansvarar för fartygets byggkostnaderpå 48 miljoner euro. Fartygetbyggdes av UudenkaupunginTyövene Oy.På finska fartyg som befinner sig utomlandsanordnas förhandsröstningen den 30.3–9.4.2011.Bild: Ilkka Lastumäki44 45

KilpailuTävlingMissä Merimies-Unionincountry-henkiset kevätpäivät järjestetään21.–22.5.2011?Var anordnas Sjömans-Unionenscountry-inspirerade vårdagarden 21–22.5.2011?Merimieslehdenkilpailuunsaatiin38 vastausta. Kaikkivastausvaihtoehdot olivat tällä kertaa oikein,Unionin uudessa sähköisessä jäsenpalvelussavoi kätevästi päivittää ja hoitaa moniajäsenasioita. Merimies-Unionin toimittaja jatiedottaja Saana Lamminsivu arpoi kilpailuunosallistuneiden joukosta voittajaksi KariJärvenkylän, M/s Silja Serenadelta.Tidningen Sjömannens tävling fick in 38svar. Samtliga svarsalternativ var rätt den härgången. I Unionens nya elektroniska medlemstjänstkan man enkelt uppdatera informationoch sköta många medlemsärenden.Sjömans-Unionens journalist och informatörSaana Lamminsivu drog en vinnare blandalla som deltagit. Vinnaren är Kari Järvenkyläfrån M/s Silja Serenade.Valitse yksi vaihtoehto:1) Merillä2) Messilässä3) MäntyharjullaKaikkien oikein vastanneiden keskenarvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessänro 3/2011.Osallistu kilpailuun15.4.2011 mennessä:1) Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehdenkilpailu2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaanvastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,puhelinnumero).Vastauksen voit lähettää osoitteella:Merimies-lehtiSuomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HelsinkiVälj ett alternativ:1) Till havs2) I Messilä3) I MäntyharjuBland alla som svarar rätt på frågan lottar viut en liten Aalto-skål från Iittala.Namnet på vinnaren publiceras i numret3/2011 av tidningen Sjömannen.Du kan delta i tävlingen senastden 15.4.2011 på följande sätt:1) På Sjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi > på svenska > kommunikation>Tävlingen för Sjömannen2) Eller per post. Bifoga svaret och dinakontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).Skicka svaret till adressen:SjömannenFinlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HelsingforsSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFPOSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros,00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0) 9 615 2020TELEFAX+358 (0) 9 615 20 227KuljetusalanTyöttömyyskassaPostiosoitePL 65, 00531 HelsinkiAsiakaspalveluSiltasaarenkatu 3–5, katutasoHelsinkiarkipäivisin klo 8.30–16.00Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)Kesäperjantaisin 8.00–14.30(1.5.–31.8.)Puhelinpäivystysklo 9.00–12.00puh. (09) 613 111Faksi: (09) 6131 1333Työttömyyskassansähköinen palveluwww.akt.fi/fi/tyottomyyskassa48KOTISIVUT / HEMSIDORwww.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.efternamn@smu.fiAUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDERArkisin klo 8.30–16.00Vardagar kl. 8.30–16.00Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)klo 8.00–15.30TransportbranschensArbetslöshetskassaPostadressPB 65, 00531 HelsingforsKundtjänstBroholmsgatan 3–5, gatuplanHelsingforsvardagar kl. 8.30–16.00sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)sommarfredagar kl. 8.00–14.30(1.5.–31.8.)Telefonjourtel. (09) 613 111kl 9.00–12.00Fax: (09) 6131 1333Arbetslöshetskassanselektroniska tjänsterwww.akt.fi/fi/tyottomyyskassaHENKILÖKUNTA / PERSONALPuheenjohtaja / OrdförandeSimo Zitting(09) 615 20 250 / 0400 813 079Liittosihteeri / FörbundssekreterareKenneth Bondas(09) 615 20 254 / 040 456 0245Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareTetta Härkönen(09) 615 20 252 / 040 455 9834Hallinnon sihteeri /administrationens sekreterareSari Helenius(09) 6152 0225 / 040 450 6768Sopimussihteeri / AvtalssekreterareKlaus Lust(09) 615 20 211 / 040 505 1957Toimitsija / OmbudsmanCarita Ojala(09) 615 20 231 / 0400 829 039Toimitsija / OmbudsmanSatu Silta(09) 615 20 213 / 040 526 3435Toimitsija / OmbudsmanITF-tarkastaja / ITF-InspektörIlpo Minkkinen(09) 615 20 253 / 040 728 6932Toimitsija/OmbudsmanNiclas Nyberg(09) 615 20 224 / 045 7731 2441ITF-koordinaattori / ITF-KoordinatorSimo Nurmi(09) 615 20 255 / 040 580 3246ITF-tarkastaja / ITF-inspektörKenneth Bengts(09) 615 20 258 / 040 455 1229Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareAnja Uusitalo(09) 615 20 251 / 040 519 0351Toimitsija, AhvenanmaaOmbudsman, ÅlandHenrik Lagerberg(018) 199 20 /0400 478 884Ålandsvägen 55, 22100 MariehamnTaloudenhoitaja / EkonomMikko Tuominen(09) 615 20 218 / 0400 422 379Kassanhoitaja / KassaföreståndareStiina Raitio(09) 615 20 219Kirjanpitäjä / BokförareTuula Ylhävuori(09) 615 20 220Toimittaja / JournalistSaana Lamminsivu(09) 615 20 221 / 045 7730 1020Jäsenrekisterin hoitaja / MedlemsregisterTiina Kytölä(09) 615 20 257Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeArja Merikallio(09) 615 20 259Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeKatja Gräsbeck(09) 615 20210 / 045 7730 1021Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeEssi Voutilainen(09) 615 20 210 / 045 7731 0076(hoitovapaalla / vårdledig)Toimistotyöntekijä, Turku /Kontorsbiträde, ÅboSalme Kumpula(02) 233 7416Maariankatu 6 B, 5. krs.20100 TurkuMariegatan 6 b, 5:e våningen, ÅboVaasa / VasaPitkäkatu 43, 65100 VaasaStoralånggatan 43, 65100 VasaMÖKKIVARAUKSET /BOKNINGSNUMMER FÖR STUGORpuh. / tel. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökinvaraukset Turun toimistolta /Sydvästra Finlands avdelningsstugans bokningar från kontoreti Åbo