pdf, 3 Mt - Pohjois-Savon liitto

Leppävirran pohjoisosanvaltatien 5 maakuntakaavaEhdotus4.5.2007POHJOIS - SAVON LIITTO20071

ESIPUHEMaankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelmanalueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissatodetaan mm., että maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnalliset, maakunnalliset jaseudulliset liikenteen väylät ja niiden kehittämistarpeet keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.Kyseeseen voivat tulla sekä yksittäiset kehittämishankkeet kuten uusi tielinja tai tarvittaessamyös näitä yleispiirteisemmät yhteyksien kehittämisperiaatteet.Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on tyypillinen em. kaltainen yksittäisenkehittämishankkeen johdosta laadittava kaava. Maankäyttö- ja rakennuslain sekämaantielain mukaan VT 5 Palokangas- Humalajoki- tiehankkeen jatkosuunnittelu ja toteuttaminenedellyttävät tielinjauksen sisällyttämistä kaavaan ja tässä tapauksessa maakuntakaavanlaadintaa. Maakuntakaava antaa samalla myös edellytykset Paukarlahti- Kotalahti-Oravikoski- osayleiskaavassa mm. Oravikosken taajama-alueen laajentumisalueidenosoittamiselle.Kaavan aluevaraukset ja merkinnät perustuvat vuonna 19095 vahvistettuun Varkaudenseudun pohjoisosan seutukaavaan sekä VT5 Palokangas- Humalajoki- tiehankkeeseen jaPaukarlahti- Kotalahti- Oravikoski–osayleiskaavatyöhön liittyviin selvityksiin. Ohjevuotenakaavassa on käytetty vuotta 2030.Maakuntakaava sisältää kaavakartan, kaavamääräykset ja kaavaselostuksen.Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus hyväksyi 28.5..2007 kaavaehdotuksen lähetettäväksilausunnoille ja asetettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville.Maakuntakaavaehdotuksesta saatavien lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtävienmuutosten jälkeen kaavaehdotus tullaan käsittelemään maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossasekä tämän jälkeen alistamaan edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.Kuopiossa 28.5.2007POHJOIS-SAVON LIITTOMarkku Rossimaakuntahallituksen pj.PAULA QVICKsuunnittelujohtaja2

SISÄLLYSLUETTELO1. JOHDANTOMaankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmäPohjois-Savon seutu- ja maakuntakaavoitustilanne2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEETKaavoituksen lähtökohdatKaavoitettava alueYmpäristöKaavoitustilanneAluerakenneTavoitteet3. ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA MAANKÄYTÖLUOKITTAINYleisperiaatteetAluevarausten osoittamis- ja tulkintatapaKehittämisperiaatemerkinnätAsutus ja työpaikatLiikenneLuonto ja kulttuuriympäristöVirkistysLuonnonvaratYhdyskuntahuolto ja muut tarpeet4. LÄHTÖKOHTIEN JA TAVOITEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVARATKAISUISSA JASEN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMIIN5. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMINEN6. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN VAIKUTUKSET7. SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN8. KÄYTETYT TUTKIMUKSET JA MUUT LÄHTEET9. LIITTEETLiite 1. Merkintöjen selitykset ja maakuntakaavamääräyksetLiite 2. Maakuntakaavan aluevaraukset ja merkinnätLiite 3. Muutokset Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavaan nähden3

1. JOHDANTO1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmäPohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnan liitosta, joiden lakisääteisenä tehtävänä onalueensa kehittäminen aluepoliittisin ja maankäytöllisin keinoin. Maakunnan suunnitteluperustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Lain mukaan maakunnan suunnittelukoostuu kolmesta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta - maakuntasuunnitelmasta,maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta, joiden voidaan nähdä olevan liiton tuottamiapalvelutuotteita isännilleen, alueen kunnille. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnantavoiteltu kehitys n. 20-30 vuoden aikatähtäimellä ja se tarkistetaan valtuustokausittaineli joka neljäs vuosi. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat puolestaanmaakuntasuunnitelman strategioiden toteutusvälineitä. Valtuustokausittain uusittavassamaakuntaohjelmassa määritellään erityisesti maakuntasuunnitelman toteuttamisen edellyttämäthankkeet toteuttamisjärjestyksineen.Vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa seutukaava korvattiinyleispiirteisemmällä maakuntakaavalla, jonka valmistelussa tähdennetään osallistumistaja vuorovaikutusta. Kaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteetsekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Lisäksi maakuntakaavavälittää kunnille ja viranomaisille valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Se on ohjeenalaadittaessa ja muutettaessa kunnan yleis- ja asemakaavoja. Viranomaisten on otettavamaakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään sen toteuttamista. Maakuntakaavaatarkistetaan silloin, kun se ei enää mahdollista maankäytön ajankohtaisia kehittämistarpeita.Maakuntakaava voidaan laatia kokonaismaakuntakaavana, eli kaikki maankäyttöluokathuomioiden koko maakunnan alueelle, tai seutu- tai jopa hankekohtaisesti keskittyen vaintiettyyn maankäyttöluokkaan. Hankekohtaisista maakuntakaavoista yleisimmät ovat teitäkoskevat kaavat.4

1.2 Pohjois-Savon seutu- ja maakuntakaavoitustilannePohjois-Savon seutukaavoitus käynnistyi 1970-luvulla koko maakunnan kattavien ns. vaihekaavojenlaadinnalla, joita ehdittiin 1980-luvun loppuun mennessä laatia kolme kappaletta.Neljäs seutukaavakierros päätettiin Pohjois-Savossa toteuttaa seutukunnittain. Seutukunnittaistenkaavojen laadinnan päättävä uuden maankäyttö–ja rakennuslain mukaanlaadittava Kuopion seudun maakuntakaava on hyväksytty Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuustossaja lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Tämän jälkeen tullaanlaatimaan koko Pohjois-Savon kattava maakuntakaava. Kaavan laadinta on käynnistynytvuoden 2007 alussa. Em. kaavojen rinnalla on laadittu erityistarpeista johtuen suppeaaaluetta koskevia muutoskaavoja, joista nyt laadittava Leppävirran pohjoisosan valtatien 5maakuntakaava on yksi esimerkki.2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET2.1 Kaavoitustyön lähtökohdatPohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto päätti15.11.2004 pitämässään kokouksessa käynnistääSavo-Karjalan tiepiirin esityksestä maakuntakaavanlaadinnan valtatien 5 Palokangas–Humalajoki–välille. Kaavan tarkoituksena on tarkistaa vuonna1995 vahvistunut Varkauden seudun pohjois-osanseutukaava valtatien 5 linjauksen osalta em. välillä.Muutoksen kohteena olevassa Varkauden seudunpohjoisosan seutukaavassa on ko. alueella VT 5:nnykyisen tielinjauksen lisäksi seuraavat merkinnät:ma 532 Paukarlahti, arvokas maisema-alue, ohjeellinenrajausAT 053 Paukarlahti, kyläalueMerkintään sisältyy seuraava suositus: Alueelle tulisilaatia osayleiskaava. Osayleiskaavaa laadittaessa tuleeottaa huomioon arvokas kylämaisemaMT 232 Paukarlahti, maa- ja metsätalousalue, hyväpeltoalueMT 233 Sotkanniemi, maa- ja metsätalousalue, hyväpeltoalueLU 920 Kaivantolahti, uiton pudotuspaikkaA 003 Oravikoski, taajamatoimintojen alueT 801 Kotalahti, teollisuusalueER1 780 Kotalahti, Erityistoimintojen alue , liikkuminenrajoitettuaLV 902 Oravilahti, lastin käsittelypaikka, Oravikoskenjäteveden puhdistamo,110 kV:n sähkölinja, moottorikelkkareitti,kaukopuhelinyhteyskaapeli, Lempyy –Palokangas seud. tie mt 531, Hyvärilänniemen yhdystie( pt 16267)5

Maakuntakaavan laadinta on nähty tarpeelliseksi seuraavista syistä: Vahvistetussa seutukaavassa valtatie 5 välillä Palokangas- Humalajoki on osoitettunykyiselle paikalleen. Kasvavat liikennemäärä sekä tien sisältyminen LVM:n runkotieverkkoehdotukseenedellyttävät nykyisen tien parantamista. Tiehallinto varautuu toteuttamaan hankkeenmoottoritienä. Tämä ei ole mahdollista nykyiselle paikalle ilman merkittäviä Paukarlahdenkulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön kohdistuvia haittoja. Uuden tielinjauksenrakentaminen ei olisi voimassa olevien lakien mukaan mahdollista ilmankaavan muuttamista. Kotalahden- Oravikosken -Paukarlahden alueelle ollaan käynnistämässä yleiskaavanlaadintaa. Ko. kaavaan ei voida sisällyttää uutta tielinjausta voimassa olevan seutukaavanvastaisesti. Tien akuutti parantamistarve ja myös yleiskaavoitustarve edellyttävät em. osin vanhentuneenseutukaavan muuttamista laatimalla kiireisesti ko. tieosaa koskeva maakuntakaava.2.2 Kaavoitettava alueKaava-alueeseen kuuluu valtatien 5 nykyinen ja suunniteltu tiealue Palokangas- Humalajokivälillä ja siihen välittömästi liittyvä muu maankäyttö. Jakson eteläpää on noin 10 kmLeppävirran taajaman pohjoispuolella Palokankaalla maantien 531 (Lempyy–Palokangas)liittymässä ja pohjoispää Humalajoella moottoritien päässä. Tiejakson pituus on noin16,5 kilometriä. Alue kokonaisuudessaan kuuluu Leppävirran kuntaanKaava-alueella sijaitsee Oravikosken taajama ja Paukarlahden kylä. Nykyinen tie ohittaaOravikosken taajaman pääosin länsipuolelta ja halkaisee Paukarlahden kylän.Tiehankkeella ei ole välittömiä maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia muiden kuntienalueelle, sen sijaan välillisiä vaikutuksia syntynee lähinnä Kuopion ja Varkauden suuntiin.2.3 Kaavoitustyön kytkeytyminen muuhun maankäytön suunnitteluunMaakuntakaavalla mahdollistetaan valtatien 5 parantaminen välillä Palokangas–Humalajoki.Samalla mahdollistetaan valtatien 5 uuden linjauksen osoittaminen ja siihen liittyvänmuun maankäytön tarkastelu Leppävirran kunnan toimesta laadittavassa Oravikoski -Paukarlahti–Kotalahti- yleiskaavassa.Maakuntakaavan laadinta on kytketty aikataulullisesti yhteen tien yleissuunnitelman , ympäristövaikutustenarvioinnin ja myös Oravikoski - Paukarlahti- Kotalahti–yleiskaavanlaadinnan kanssa.Maankäytön tilanne alueella on seuraava:• Paukarlahden kylällä on voimassa vuonna 1997 vahvistettu yleiskaava, Paukarlahdenkiertävä tielinjaus ei ole kaava-alueella• Paukarlahden kylä on seutukaavassa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.Paukarlahti on myös ympäristöministeriön mietinnön 66/1992 tarkoittamavaltakunnallisesti merkittävä maisema-alue sekä Museoviraston ja Ympäristö-6

ministeriön kulttuuriympäristö julkaisun tarkoittama valtakunnallisesti merkittävä rakennettukulttuuriympäristö. Luokitusten tarkistamisen yhteydessä Paukarlahden kyläjäänee pelkästään valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.• Oravikoskella on voimassa oleva asemakaava, valtatien 5 länsipuolelta mukanakaava-alue kattaa vain Oravikosken koulun alueen.• Oravikosken taajamassa Pitkäniemen alueelle on valmistunut asemakaava• nykyisen valtatien 5 linjauksella välillä Palokangas-Oravikoski ei ole kaavaa• Huuhtijärven sekä Koirusjärven alueella on ranta-asemakaava• yleiskaavoitustyö on käynnistynyt välillä Kotalahti- Oravikoski- Paukarlahti-alueella.• Yleiskaavoitustyöhön liittyen Leppävirran kunnan toimeksiannosta on laadittu luontojamaisemaselvitys Kotalahden - Paukarlahden alueelle.• Savo-Karjalan tiepiirin toimesta on uuden tielinjauksen alueelle tehty vuoden 2004 aikanaliito-oravareviirien sekä luonto- ja maisemakohteiden kartoitus.Maakuntakaavaa palvelevat taustaselvitykset on kokonaisuudessaan tehty tien parantamishankkeenesisuunnittelun yhteydessä ja myös yleiskaavoitukseen liittyen.Maakuntakaavan laadinnassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.2.4 YmpäristöSuunnittelualueella yhtyvät länsipuolen yhtenäinen laaja metsien peittämä selännealue jaKoiruksen rantojen laaksovyöhyke, joiden väliin jää luode-kaakkois -suuntautunut pienipiirteinenvaihettumisvyöhyke. Eteläosassa jyrkät kalliorantaiset murroslaaksoihin muodostuneetYlä-Koiruksen Kivilahden ja Oravilahden järvialtaat halkovat maisemaa niin ikään luoteestakaakkoon. Maisemallinen ja toiminnallinen solmukohta on Oravikosken kylä, joka onsijoittunut Kivilahden ja Oravilahden murroslaakson sekä pohjois-eteläsuuntaisen selännejakson,jota nykyinen viitostie seurailee, risteyskohtaan. Muita toiminnallisia solmukohtiaovat Humalajoen ja valtatie 5 risteyskohta, Paukarlahden kyläkeskittymä sekä PaukarlahdellaLempyyn risteys.Mäkinen, paikoin hyvin jyrkkärinteinen maasto on pääosin moreenia. Moreenin jälkeenyleisin maaperätyyppi kallio, jonka päällä on alle metrin kerros irtainta maa-ainesta,yleensä moreenia. Murroslaaksojen painanteisiin on kerääntynyt hienorakeisia maalajeja,kuten hiesua, savea ja turvetta. Järvien ranta-alueilla on laajempia savikoita.Korkein maasto on alueen pohjoisosassa, jossa Humalamäki kohoaa 180 metrinkorkeuteen mpy. Muita 160 metrin ylittäviä selänteiden lakialueita ovat mm. Huuhtijärvenlänsirannalla sijaitseva Seppälänmäki sekä Vuorisenmäki Paukarlahdessa. Korkeuserotovat suurimmillaan noin 100 metriä.Alueella sijaitsee noin 11 000 vuotta sitten olleen Itämeren muinaisvaiheen, Yoldiamerenrantaviiva nykyisellä 140 metrin tasolla mpy. Alueella on nähtävissä myös 6000-6500 vuottasitten sijainneen Suur-Saimaan muinaisia rantatörmiä 97-98 metrin korkeudella mpy.Leppävirran kunnan pinta-ala on 1519 km2, josta vesistöjä 308,2 km2 ja rantaviivaa 2250km. Maakuntakaavan alue kuuluu Vuoksen vesistöön. Se sijaitsee tärkeän päävedenjakaja-alueentuntumassa.7

Selännealueen länsiosasta vedet yhdistyvät ja laskevat Kymijokeen. Koirusvesi, johonHumalaselkä ja Paukarlahti kuuluvat, ovat Kallaveden, Pohjois-Savon suurimman järveneteläisintä osaaItäinen Järvi-Suomi kuuluu kokonaisuudessaan eteläboreaaliseen kasvimaantieteelliseenvyöhykkeeseen. Metsiä alueella on paljon, noin 80 % maapinta-alasta. Valtapuuna onkuusi. Alueella tyypillistä lajistoa ovat tuore kangas ja kangaskorpi notkelmakohdissa. Paikoitellennähtävissä on vielä myös kaskitalouden merkkejä. Viljelymaisema on yleensäpienipiirteistä. Laajempia viljelyaukeita on järvien ranta-alueilla, joissa on yhtenäisiä savitaihiesumaita.Alueella olevien tilakeskusten pihapiireissä on vanhaa kulttuurikasvillisuutta. Luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeimpiä alueita ovat pellon ja selänteiden välinen reunavyöhykesekä lehdot.2.5 AluerakenneLeppävirralla on noin 11 000 asukasta. Suunnittelualue sijaitsee kolmen eri kylän alueella;Kotalahti, Oravikoski ja Paukarlahti, joista Paukarlahti (510 as) ja Oravikoski (325 as) kuuluvatLeppävirran suurimpiin taajamiin. Taajama-asutus on sijoittunut järvien rantavyöhykkeelle.Muu rakentaminen sijoittuu viljely-alueiden yhteyteen, teiden varsille. Metsäisellätiejaksolla asutusta on harvakseltaan.8

Leppävirran kunta suuntautuu asioinnissa ja työssäkäynnissä sekä Varkauteen että Kuopioon.Kuopion vaikutus tuntuu vahvimmin Paukarlahdella,. josta on osin moottoritietä pitkinvain 15 minuutin matka Kolmisopen ostoskeskukseen. Paukarlahdelta käydään hyvinyleisesti myös töissä Kuopiossa.Oravikoskella Kuopion vaikutus on heikompi, mutta näkyy kuitenkin mm. asuntojen ja tonttienkasvavana kysyntänä.2.6 TavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetMaankäyttö- ja rakennuslain 3. luvussa säädetään valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.Lain 24 §:n mukaan maakuntakaavoituksessa on huolehdittava valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteetovat alueidenkäyttöä ja kaavoitusta koskevia periaatteellisia linjauksia, joita ei ole tarkoituskäyttää yksityiskohtaisten kaavojen arviointiin. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöäja alueidenkäytön suunnittelua kaikilla kaavatasoilla koskevia velvoitteita.Erityistavoitteet edellyttävät myös varautumista eräisiin valtakunnallisesti merkittäviin liikenne-ja energiahankkeisiin.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka kohdistuvat kaikki myös Pohjois-Savon liitonalueeseen lukuun ottamatta kohdan 4.6 tavoitteita (Helsingin seudun erityiskysymykset),on ryhmitelty kokonaisuuksiin. Ympäristöministeriö on esittänyt niiden keskeiset kohdatseuraavasti:Toimiva aluerakenne aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteitaja alueiden omia vahvuuksia ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muuntoimintapohjan monipuolistaminen maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminenEheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että se ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen tukemaan yhdyskuntarakennetta joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina ja keskusta-alueidenkehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina viheralueiden yhtenäisyys rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys9

ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminenKulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tuleville sukupolville kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualueiden välillä luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen matkailukeskusten ja–alueiden verkostoituminen ja vapaa-ajan vyöhykkeiden kehittäminentoimivina palvelukokonaisuuksina loma-asutuksen mitoittaminen siten, että turvataan luonnoltaan arvokkaiden rantaalueidensäilyminen ja loma-asumisen viihtyisyysToimivat yhteysverkostot ja energiahuolto liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja–verkostojen kehittäminen valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojenkehittämismahdollisuuksien turvaaminen energiahuollon tuotantolaitosten ja energiaverkostojen valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, hyödyntämismahdollisuuksien edistäminenLuonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Erityisiksi aluekokonaisuuksiksi on nimetty Saaristomeri, maankohoamisrannikko, Lapin tunturialueet ja Vuoksen vesistöaluePaukarlahtea ja Kotalahtea koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteidenosalta kulttuuriympäristötavoitteet ja Paukarlahden osalta vielä maisemaan liittyvättavoitteet. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä javesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maisemanja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.Maakuntakaavalle asetetut yleistavoitteetValtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä.Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Liikenne- javiestintäministeriön suunnitelmaluonnoksessa valtatie 5 on ehdotettu runkotieverkkoonHelsingistä Kajaaniin saakka.Tie suunnitellaan moottoritienä vastaavasti kuin Humalajoelta pohjoiseen sijaitseva, jorakennettu moottoritieosuus. Tiehankkeen toteutuessa nykyinen tie jää rinnakkaistieksipalvelemaan mm. hidasta liikennettä ja paikallisia tarpeita. Tien luokitellaan tällöin seututieksi.Vahvistetussa Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavassa tie on merkitty nykyisellepaikalleen valtatie-merkinnällä.10

Maakuntakaavan lähtökohtana on kumota voimassa oleva Varkauden seudun pohjoisosanseutukaava valtatien 5 tiealueen osalta välillä Palokangas- Humalajoki ja osoittaase kaavassa seututienä sekä tehdä aluevaraus tien uudelle linjaukselle maankäyttö- jarakennuslain periaatteiden mukaisesti. Samassa yhteydessä käsitellään tielinjaukseenvälittömästi liittyvää muuta maankäyttöä mm. osayleiskaavatyön tuottamaan tietoaineistoontukeutuen. Kaavan tavoitteena on myös tukea tarvittavin aluevarauksin uudentien antamia mahdollisuuksia uuden elinkeinotoiminnan synnyttämiseksi alueelle.Nykyistä tielinjausta koskeva luokituksen muutos tulee voimaan vain siinä tapauksessa,että suunniteltu parantamishanke toteutuu. Kaavan mittakaava on 1:100 000 ja tavoitevuosi2030.Maakuntakaavalla mahdollistetaan tiejakson kehittämiseen tähtäävän yleissuunnitteluneteneminen. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuuttaluomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja korkealaatutienvaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että kasvavan liikenteen ympäristölleaiheuttamat vaikutukset saadaan tien uudella sijoittelulla minimoitua. Tien kehittämisessäpyritään myös taloudellisesti (yhteiskuntataloudellinen kannattavuus) mahdollisimmanedulliseen lopputulokseen.3. ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN3.1 YleisperiaatteetLähtökohtana kaavan laadinnassa pidetään muiden kuin tielinjausta koskevien varaustenja merkintöjen osalta vahvistettuun Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavaansisältyvien aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen tarkistamista muuttuneita olosuhteita,tarpeita ja tavoitteita vastaaviksi. Maakuntakaavan laadintaa varten ei tehdäerillisselvityksiä, vaan maakuntakaavassa tukeudutaan selvitysten osalta jo olemassaoleviin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä tiehankkeen ympäristövaikutusten arviointityössäja Paukarlahti–Kotalahti- Oravikoski- osayleiskaavatyötä varten laadittuihin selvityksiin.Työssä huomioidaan myös kaava-alueen ulkopuolelle, mutta sen vaikutusalueellaolevat kaavaratkaisut ja selvitystyöt.3.2 Aluevarausten osoittamis- ja tulkintatapaMuutoksen kohteen olevaan Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavaan nähdenLeppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavassa on maankäyttö- ja rakennuslainvoimaantulosta ( v. 2000 ) johtuen erilainen tarkastelutapa. Kaavassa joudutaanhuomioimaan uuden lain mukanaan tuomat velvoitteet, joista merkittävimmät ovat valtakunnallistenalueiden käyttötavoitteet. Ottaen huomioon vuonna 2006 käynnistynytPohjois-Savon maakuntakaavan laadinta, kaavassa joudutaan seudullisten tarpeidenlisäksi tarkastelemaan valittuja suunnitteluratkaisuja myös maakunnallisesta näkökulmasta.Aluevarausten osoittamis- ja tulkintatapaa on peilattu koko maakunnan olosuhteisiinja alueidenkäytön suunnittelun tarpeisiin. Leppävirran pohjoisosan valtatien 5maakuntakaava esitetään 1:100.000 mittakaavassa. Koska Pohjois-Savon maakuntakaavaesitetään 1:200.000 mittakaavassa, mittakaavaero edellyttää merkintöjen yleispiirteistämistä.11

Kaavamerkinnät on esitetty pääosin ympäristöministeriön kaavamerkintäohjeen mukaisesti.Merkinnät koostuvat aluevarausmerkinnöistä, kohde- ja viivamerkinnöistä sekäkehittämisperiaatemerkinnöistä. Viranomaisten päätöksiin ja suunnitelmiin perustuvatmerkinnät sekä yksityiskohtaisimpiin kaavoihin perustuvat merkinnät on yleispiirteistettydigitointivaiheessa kaavan mittakaavan mukaisiksi. Maakuntakaavaa tulkitaan sen esittämismittakaavanperusteella eli yleispiirteisesti ottaen kuitenkin kaavamerkintöjen tavoitteethuomioon. Tilanteissa, joissa merkintä perustuu viranomaisten päätöksiin jasuunnitelmiin, kuten luonnonsuojeluohjelmiin ja tiesuunnitelmiin, maakuntakaavan tulkintaaohjaa kyseinen yksityiskohtaisemmassa mittakaavassa esitetty päätös tai suunnitelma.3.3 KehittämisperiaatemerkinnätLähtökohdat ja tavoitteetKehittämisperiaatteita koskevilla merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaanalueita, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta ja joihin tästäsyystä kohdistuu muussa suunnittelussa ja aluekehittämisessä huomioon otettavia alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Seutukaavoissa ei ole kehittämisperiaatemerkintöjä.SuunnitteluperiaatteetKuopion seudun maakuntakaavaan on tulkittu Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman2030 aluerakenteen sisältöä niin kehittämisvyöhykkeiden kuin matkailukeskusten osalta.Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntanuolia on osoitettu mahdollisiin taajamatoimintojenlaajenemissuuntiin, joita voidaan MRL:n periaatteiden mukaan suunnitellavarsinaisten uusien laajennusalueiden käyttöönoton jälkeen.AluevarauksetMaakuntakaavamerkinnät ja -määräyksetKK-15-tien kehittämisvyöhykeMerkinnällä osoitetaan Maakuntasuunnitelma 2030:ssa määritelty 5-tien kehittämisvyöhyke,joka jatkuu läpi Pohjois-Savon etelä-pohjoissuunnassa.Suunnittelumääräys: 5-tien -kehittämisvyöhykettä kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä,jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristönlaatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantie-,rautatie- ja lentoliikenteen sekä energia- ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoituksetympäröivälle maankäytölle.Vyöhykkeellä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset. Liikenneväylienkehittämisessä on otettava huomioon, että valtatie 5 kuuluu yleiseurooppalaiseen TENtieverkkoonja on osa suunniteltua valtakunnallista runkotieverkkoa.12

Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaMerkinnällä osoitetaan sellaiset taajamien yhdyskuntarakenteen kehittämisenkannalta tavoiteltavat päälaajenemissuunnat, joilla voidaan katsoa olevan maakunnallistatai seudullista merkitystä.Kaavassa on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Oravikosken taajamaalueestakoilliseen ja kaakkoon. Alueiden toteutuminen riippuu kaivostoiminnan kehittymisestäOravikoskella ja sen lähiympäristössä.ToteuttaminenKehittämisperiaatteita toteutetaan yksityiskohtaisemman kuntakaavoituksen kautta jaaluekehittämisessä useiden eri viranomaisten toiminnan kautta eri tasoilla.ASUTUS JA TYÖPAIKAT3.4 Taajamatoimintojen alueet (A)Lähtökohdat ja tavoitteetVarkauden seudun pohjoisosan seutukaavassa on nyt kaavoitettavalla alueella taajamatoimintojenaluevaraus ainoastaan Oravikosken alueella, A 003 Oravikoski. Oravikoskenväkiluku oli vuoden 2006 lopussa n. 350 asukasta.Kaava-alueen väestö ja työpaikat1000750500VäestöTyöpaikat25001980 1985 1990 1995 2000 2003 2005Kaava-alueen väestömäärä on kasvussa Kuopion läheisyydestä johtuen. Mikäli kaavaalueelleosin sijoittuva Valkeisenrannan kaivoshanke ja kaava-alueen läheisyyteen sijoittuvaSärkiniemen kaivos toteutuvat, Oravikoskelle tarvitaan 100–200 uutta asuntoa. Kaivostoiminnantyöllistävyysvaikutukseksi on arvioitu noin 100 henkilöä. Kaavassa varaudutaanaluevarauksin kaivostoiminnan toteutumiseen.13

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa taajamatoimintojen suunnittelua ohjataanpääasiassa toimivan aluerakenteen ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen yläkäsitteidenkautta. Kaava- alueen kehittämiseen ja laadittavaan kaavaan liittyvät valtakunnalliset,maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet on esitetty kohdassa 2.4.SuunnitteluperiaatteetMaakuntakaavan laadinta perustuu taajamatoimintojen aluevarausten ja aluerakennetarkastelujenosalta Leppävirran kunnan toimesta laadittavan Oravikoski- Paukarlahti–Kotalahti–osayleiskaavatyönyhteydessä tehtyihin selvityksiin ja tarkasteluihin. Osaltaan aluevarauksienkohdentumista ja rajauksia on ohjannut valtatien 5 tieosan Palokangas–Humalajokiparantamishankkeen ympäristövaikutusten arviointityön tulokset ja lopullisen linjausvaihtoehdonvalinta. Seutukaavojen taajamatoimintojen aluevarauksiin verrattuna nyton ollut tavoitteena pelkistää taajamatoimintojen aluevarauksia mm. sisällyttämällä paikallisestimerkittävät virkistysalueet taajamatoimintoihin.Taajamatoimintojen aluevarausten valinta, suunnittelu ja tarkempi rajaaminen perustuvatvoimassaolevan seutukaavan aluevarauksiin sekä Leppävirran kunnan laatimaan kasvusuuntavertailuun(2006) sekä kunnan kanssa käytyyn neuvotteluun alueiden merkitsemisestäja tehtävistä rajauksistaAluevarauksetMaakuntakaavassa on osoitettu Oravikosken taajamatoimintojen alue, jonka pinta-ala on133 ha.Maakuntakaavamerkintä ja -määräyksetA Taajamatoimintojen alueMerkinnällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihintaajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäisiä teollisuus- ja yhdyskuntateknisenhuollon alueita, paikallisia suojelu-, virkistys- ja puistoalueita. Taajamatoimintojen alue–merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössäolevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään.Suunnittelumääräykset:Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden jatoimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, jokaeheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot.Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilujalähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille.Oravikosken taajama-alueen laajentuminen valtatien 5 länsipuolelle edellyttää liikenneturvallisuustoimenpiteitä nykyisellätielinjauksellä Oravikosken kohdalla.Taajamatoimintojen mitoituksessa on huomioitu kaivostoiminnan käynnistämiseen liittyvätsuunnitelmat Oravikosken- Särkiniemen alueella ja sen edellyttämät taajamatoimintojenaluevarauksen laajentamistarpeet. Lisäksi mitoituksessa on huomioitu Kuopion seudunkasvun heijastuminen Oravikosken alueelle ja uuden, nopean tieyhteyden myönteiset vai-14

kutukset alueen saavutettavuuteen Kuopion suunnasta. Vuoden 2030 tilanteessa em. tekijäthuomioiden taajaman väkiluvun arvioidaan nousevan .... asukkaaseen.ToteutusMaakuntakaavan ohjausvaikutus toteutuu kuntakohtaisen alemmanasteisen kaavasuunnittelunkautta.3.5 Kyläalueet (at)Lähtökohdat ja tavoitteetVoimassaolevassa seutukaavassa on esitetty Paukarlahden kylä at1–kylämerkinnällä.Sen sijaan Kotalahden varsinainen kyläalue, toisin kuin seutukaavassa oli merkitty, ei sijaitsemaakuntakaavan alueella eikä sitä sen vuoksi ole merkitty kaavaan. Oravikoski onesitetty kaavassa taajama-alueena. Kylien merkitseminen on perustunut 1970-luvulla luotuunkeskusluokitusjärjestelmään, josta myöhemmin on luovuttu.SuunnitteluperiaatteetEm. keskusluokitusjärjestelmä on uudelleen palaamassa suunnittelumenetelmäksi maakuntakaavoituksessaja sitä on jo olemassa ohjetekstit YM:n julkaisussa ”Maakuntakaavansisältö ja esitystapa”. Ohjeistus lityy myös uusien valtakunnalisten alueidenkäytötavoitteidenesittämiseen ja tulkintaan maakuntakaavoituksessa.AluevarauksetMaakuntakaavassa on osoitettu Paukarlahden kylä merkinnällä AT 1 053 Paukarlahti.Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset:at1KylätMerkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminenkyläalueille yleiskaavoituksella, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle, kulttuuriympäristön arvojensäilyminen ja kehittyminen sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen.Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa on tuettava asumisen ohella nykyisenpalvelutason säilyttämistä ja alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettavakylän elinvoimaisuuden edellytyksiä. Täydennysrakentamista ohjataan ja edistetään yleiskaavoituksellakyläalueilla ja suunnittelussa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuriaToteutusKaavoitettavilla alueilla toteutus tapahtuu alemmanasteisella kaavoituksella. Muilla alueillaoleellista on kyläläisten oma aktiivisuus palvelujen hankinnassa ja niiden säilyttämisessä.15

Nykyisellä ja lisääntyvällä loma-asutuksella on merkittävä taloudellinen ja aluerakenteellinenvaikutus . Kylien asutusta ja aluerakennetta tukevaa uutta ja ympärivuotistuvaa lomaasutustaon perusteltua edistää ympäristöllisesti sopivilla alueilla käyttötarkoituksen muutoksiaja poikkeamislupia harkittaessa.3.6 Työpaikka-alueet (TP)Lähtökohdat ja tavoitteetVoimassa olevassa seutukaavassa ei ole esitetty ko. alueelle työpaikka-alueita. Valtakunnallisissaalueidenkäyttötavoitteissa sekä maakuntakaavalle asetetuissa tavoitteissa korostetaanelinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämistä.SuunnitteluperiaatteetKaavassa pyritään osoittamaan työpaikka-alueita uuden tien liittymien välittömästä läheisyydestä.Lähtökohtana alueiden sijainnin määrittelyssä on myös mm. liikenneturvallisuussekä myös se, että työpaikka-alue palvelee ja tukee erityisesti Oravikosken alueenkehittymistä.AluevarauksetTP Työpaikka-alueMerkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkojaja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia.Maakuntakaavassa on osoitettu yksi työpaikka-alue TP 52.810 Oravikoski pinta-alaltaan17 ha Oravikosken eritasoliittymän itäpuolelle.ToteutusMaakuntakaavan ohjausvaikutus toteutuu kuntakohtaisen alemmanasteisen kaavasuunnittelunkautta.3.7 Teollisuusalueet (T)Lähtökohdat ja tavoitteetSekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa että kaavatyölle asetetuissa tavoitteissakorostetaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämistä. Varkauden seudun pohjoisosanseutukaavassa on nyt kaavoitettavalla alueella yksi teollisuusalue , T 52.801 Kotalahti,pinta-alaltaan 70 ha. Merkinnällä on osoitettu toimintansa lopettaneen Kotalahden kaivoksenalue, joka tällä hetkellä on muussa teollisuuskäytössä. Maakuntakaavan merkintäohjeidenmukaisesti kaivosalueita tarkastellaan omana aluevarausluokkanaan ja merkitäänEK- merkinnällä. Kaivosalueet on tarkasteltu kohdassa 3.14, sivu 25.16

SuunnitteluperiaatteetOsoitetaan vahvistetussa seutukaavassa T-merkinnällä oleva kaivostoiminnan alue EKmerkinnällä.Uusia teollisuusalueita osoitetaan kaavassa lähinnä uuden tien eritasoliittymienläheisyyteen ja riittävän kauaksi asutuksesta. Aluevarausten laajuus perustuu kunnannäkemyksiin teollisuusalueiden tarpeesta.AluevarauksetKaavassa on osoitettu yksi teollisuusalue, T801 Oravikoski , Oravikosken eritasoliittymänlänsipuolelle. Alueen pinta-ala on 22 ha.Maakuntakaavamerkinnät ja -määräyksetTTeollisuus- ja varastoalueMerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- javarastoalueet.Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että merkittävät ympäristöhäiriötviereisille alueille estetään.ToteutusMaakuntakaavan ohjausvaikutus toteutuu kuntakohtaisen alemmanasteisen kaavasuunnittelunkautta.LIIKENNE3.8 Liikennealueet ja väylätTieverkkoLähtökohdat ja tavoitteetMerkittävin ongelma alueen tieverkolla on tiiviisti rakennetun alueen halki kulkeva valtatie5. Tieosa on kapeudestaan sekä liikennemääristä johtuen onnettomuusaltis. Lisäksi tutkimustenmukaan liikenteen tärinä aiheuttaa Kotalahden vanhoille kaivostunneleille sortumavaaran.Tieosan kautta kulkee kaikki Kuopiosta etelään suuntautuva liikenne.Tavoitteena on tehdä maakuntakaavaan riittäviin selvityksiin ja suunnitelmiin tukeutuenseudullisen aluerakenteen sekä valtakunnallisen tieverkon kehittymisen edellyttämät pitkänaikavälin aluevaraukset.SuunnitteluperiaatteetPäätieverkolla keskeiset kehittämistarpeet liittyvät osin valtakunnallisiin tarpeisiin ja osin Pohjois-Savon aluerakenteen tulevaan kehitykseen. Liikenneverkon käsittely maakuntakaavassa perustuuVarkauden- Pieksämäen seudun sekä Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmiin.17

Maakuntakaavassa esitetään tieverkon toiminnallinen luokitus vuodelle 2030.Vuoden 2006 alussa voimaan astuvan maantielain mukaan osa pääteistä luokitellaan runkoteiksi.Tavoitteena on luoda suppea korkean palvelutason tieverkko. Runkoteillä paikallinenliikenne pyritään erottelemaan pitkämatkaisesta liikenteestä tarvittavin liittymä - jarinnakkaistiejärjestelyin. Runkotieverkon laajuudesta ei ole vielä päätöksiä, vaan ainoastaanLVM :n SOVA-tarkastelun perusteella laatima ehdotus . Ehdotuksessa valtatie 5 onKajaaniin saakka ulottuvana esitetty runkotienä. Tämä asettaa toteutuessaan tien liittymäym.järjestelyille vaatimuksia, jotka lähes sulkevat nykyisen tien parantamisvaihtoehdonpois toteuttamiskelpoisten joukosta.Valtatien 5 linjaamiseksi väillä Palokangas- Humalajoki on tutkittu Savo-Karjalan tiepiirintoimesta lukuisia vaihtoehtoja, joista kolme on kelpuutettu nykyisen linjauksen eli nollavaihtoehdonlisäksi jatkotarkasteluun. Jatkotarkastelua on viety eteenpäin maakuntakaavanvalmistelun rinnalla ja lähtökohtana on ollut, että kaavassa tullaan esittämään uudelletielle ainoastaan yksi tielinjaus. Maakuntakaavassa tehtävä tielinjausta koskeva valintatukeutuu yhteysviranomaisen ( Pohjois-Savon ympäristökeskus) lausuntoon ympäristövaikutustenarviointiselostuksesta.Tutkitut vaihtoehdotVaihtoehdot C1 ja C2:Vaihtoehdot C1 ja C2 on muodostettuparannettuna aikaisemmin tutkitunvaihtoehdon B pohjalta YVA-ohjelmanlaatimisen jälkeen. Kumpikin sijoittuukokonaan uudelle tielinjalle nykyisenvaltatie 5:n länsipuolelle. Tielinjatkiertävät Oravikosken taajaman jaPaukarlahden kylän länsipuolitse.Pohjoisosassa ne seuraavatvoimalinjakäytävää.Vaihtoehto C1 yhtyy voimalinjakäytäväänjo Kivilahden pohjukan kohdalla ja kulkeeAhvenlammen itäpuolitse sivuten senkaakkoisrantaa. Vaihtoehto C2 ylittääKivilahden pohjukan ja kulkee PienenAhvenmäen ja Ruunanmäen lakialueidenhalki ja yhtyy vaihtoehto C1 linjaukseenRuunanmäen pohjoispuolella. Nykyiseenvaltatien 5 linjaukseen vaihtoehdotyhtyvät Humalamäen eteläpuolella.Vaihtoehto D:Vaihtoehto D on muodostettu YVAohjelmanlaatimisen jälkeen ympäristöviranomaisenantaman lausunnon edellyttämäntäydennyksen mukaisesti. Vaihto-18

ehto sijoittuu kokonaan uudelle tielinjalle 1-2 kilometrin etäisyydelle nykyisestä valtatie 5:nlinjauksesta länteen. Vaihtoehto kiertää Paukarlahden kylän lännempää kuin muut vaihtoehdot.Kivilammen kohdalta etelään se kulkee samaa linjaa vaihtoehtojen C1 ja C2 kanssa.Vaihtoehto 0+Vaihtoehto 0+ kutsutaan tässä hankkeessa vaihtoehto VE 0:ksi. VE 0 tarkoittaa, ettei hankettatoteuteta, mutta nykyisellä tiellä tehdään pieniä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä,kuten kevyenliikenteen ja liittymien järjestelyjä sekä meluntorjuntarakenteita.Kotalahden kaivoksen kohdalla myös tähän vaihtoehtoon sisältyy tielinjan oikaisu. VaihtoehtoVE 0 toimii vertailuvaihtoehtona.Aiemmissa suunnitteluvaiheissa tutkitut vaihtoehdotVuonna 2005 tehdyssä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa käsiteltiin ja esitettiin tutkittaviksi seuraaviavaihtoehtoja:Vaihtoehto A:Tie sijoittuu kokonaan uudelle tielinjalle nykyisen valtatie 5:n länsipuolelle. Uusi tielinja kiertää Oravikoskentaajaman ja Paukarlahden kylän länsipuolitse.Vaihtoehto B:Vaihtoehto B on pääosin vaihtoehto A:n mukainen linjaus, mutta poikkeaa vaihtoehto A:sta Oravikoskenohituksen osalta. Vaihtoehto B:n linjaus kiertää Oravikosken lännempää kuin vaihtoehto A.Vaihtoehto 0 (nolla):Hanketta ei toteuteta, mutta nykyisellä tiellä tehdään pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä.Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimisen jälkeen ympäristöviranomaisen antaman lausunnon edellyttämäntäydennyksen mukaisesti tutkittiin ohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi lännempiä vaihtoehtoja.Läntisimmät kulkivat Kivilahden Tuohisaaren ja Tuohiniemen yli, minkä katsottiin olevan ympäristönkannalta merkittävä haitta. Läntisimmät vaihtoehdot ovat myös kannattavuus- ja kustannustarkasteluissaheikompia kuin lähempänä nykyistä valtatietä kulkevat vaihtoehdot ja siksi niistä luovuttiin.Karsitut vaihtoehdotYmpäristövaikutusten arviointiohjelman vaihtoehto A:n linjausta muutettiin ensin pohjoisosassa lännemmäksimaankäytön kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi Paukarlahden kylän kohdalla. Oravilahden pohjukassase sivusi nykyistä valtatie 5 linjausta ja erotti Oravikosken taajaman läheisyydessä olevaa asutusta tienlänsipuolelle. Tielinja kulki myös läheltä Oravikosken koulua, ja rajoitti siten sen suunniteltua laajentumista.Vaihtoehto päätettiin jättää tarkasteluista pois, koska se kulki nykyisen asutuksen lomitse sekä liitooravareviirinja historiallisen valtatien 5 kivisillan yli. Vaihtoehto rajoitti myös maankäyttöä Oravikoskelle tehdynkasvusuuntaselvityksen tavoitteiden vastaisesti.Vaihtoehto B karsittiin ympäristövaikutusten arvioinnista, koska nelikaistaista, eritasoliittymin varustettuamoottoritietä ei voida toteuttaa ehdotetulle paikalle Oravilahden länsipuolella aiheuttamatta kohtuutonta haittaaluonnonympäristölle ja maisemalle, joita ovat esimerkiksi liito-oravareviirit ja perinnemaisemat. Sekaannustenvälttämiseksi ympäristövaikutusten arvioinnissa ei käytetä B-kirjainta vaihtoehtojen nimissä.Vaihtoehto C jaettiin kahteen vaihtoehtoon C1 ja C2 ja varsinainen vaihtoehto C jäi pois tarkasteluista tiegeometriantarkistuksen jälkeen. Linjauksissa käytetään 3000 m kaarresädettä mahdollisuuksien mukaan.Vaihtoehtoja muodostettaessa tutkittiin myös vaihtoehdon VE D länsipuolelle sijoittuvia linjauksia. Näistälinjauksista todettiin että niiden niin luonnolle kuin maisemalle aiheutuvat vaikutukset ovat niin merkittäviäettä ne perustellusti jätetään pois lopullisesta arvioinnista. Linjaukset eivät myöskään olleet alustavan tarkastelunperusteella taloudellisesti kannattavia.AluevarauksetPalokangas- Humalajoki-tiehankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaanlausunnossaan yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Savon ympäristökeskustoteaa linjausvaihtoehdon C2 tutkituista vaihtoehdoista parhaimmaksi, mutta myös vaihtoehdonD toteuttamiskelpoiseksi. H/K-suhteeltaan C2 vaihtoehto on parempi kuin C1,mutta D vaihtoehtoa heikompi. Savo-Karjalan tiepiirin mukaan kaikki em. vaihtoehdot ovat19

toteuttamiskelpoisia. Kaavatyön pohjaksi on valittu C2–vaihtoehto siten muutettuna, ettälinjaus kulkee Kivilahden kohdalla hivenen suunniteltu idempää, jolloin vältytään lahdenylittävän sillan rakentamiselta ja päästään näin myös meluvaikutuksiltaan edullisempaanlopputulokseen. Vaihtoehdon valintaan vaikuttivat mm. seuraavat seikat: yhteysviranomaisen mukaan paras vaihtoehto Savo-Karjalan tiepiirin mukaan toteuttamiskelpoinen toteuttaa parhaiten runkotieverkolle asetettuja vaatimuksiaMaakuntakaavassa esitetään valtatien 5 uusi tielinjaus moottoritietasoisena runkotienä ,tien vanha linjaus seututienä ja mt 531 Lempyy–Palokangas seututienä. Lisäksi kaavassaon osoitettu runkotien eritasoliittymät Palokankaalle, Oravikoskelle ja Humalamäkeen.Kaavassa on myös osoitettu kevyen liikenteen seuturaitti, joka noudattelee vanhan viitostienlinjaa. Merkintä osoittaa yhteystarvetta . Raitin sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtaisensuunnittelun yhteydessä.Kaavaan sisällytetty tiestö jakautuu eri tieluokkiin seuraavasti: Runkotiet 17,4 km, seututiet17,1 km, josta vanhaa viitostietä on 14,7 km. Seuturaitteja kaavassa on 17,2 km. Yhteensätievarauksia kaavassa on n. 52 km.Maakuntakaavamerkinnät ja –määräys(alueilla, joita merkinnät koskevat on voimassa rakentamista koskeva rajoitus, MRL 33 §):Uusi moottoritie / runkotieRunkotiet yhdistävät pääkaupunkiseudun ja valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut, pääkaupunkiseudun ja valtakunnanosat sekä useimmat suurista kaupunkiseuduista toisiinsa. Runkotiet palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä.Liittymäjärjestelyt runkoteille toteutetaan moottoriteiden tapaan eritasoliittyminä. Paikallinen liikenne pyritään erottelemaanpitkämatkaisesta liikenteestä rinnakkaistiejärjestelyin.SeututieSeututiet yhdistävät kuntatason keskukset tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa ja kytkevät merkittävimmät muut liikennettäsynnyttävät kohteet sekä yleiset rajanylityspaikat ylempiluokkaiseen verkkoon. Valtatieluokkaisen moottoriväylänrinnakkaistie on yleensä seututie.SeuturaittiUusi seuturaittiEritasoliittymäToteutusKaavavarausten taustalla olevien hankkeiden toteuttaminen tapahtuu Leppävirran kunnanja valtion toimesta käytettävissä olevien taloudellisten resurssien määrittelemällä aikataululla.Tiehanke sisältyy Varkauden- Pieksämäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaanja sen aiesopimukseen. Aiesopimus allekirjoitetaan keväällä 2007. Sopimuksen mukaanhanke on budjettihankkeista kiireellisiin. Maakunnallisissa suunnitelmissa hanke on toteutuksessavälittömästi VT5 Päiväranta- Vuorela–välin jälkeen eli ensi vuosikymmen vaihteessa.Vesitieverkko ja satamatLähtökohdat ja tavoitteetAlue rajautuu idässä Koiruksen järvialtaaseen, joka kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen.20

Kaava-alueelle sijoittuu Saimaan syväväylältä johtava 2,4 m:n syväyksen omaava yhdysväylä,joka on pääosin uittoliikenteen käytössä.Maakuntakaavan tavoitteena on turvata riittävin aluevarauksin uiton, veneilyn ja vesimatkailuntoiminta–ja kehittymisedellytykset kaava-alueella. Tavoite on myös yhdensuuntainenvaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Tavoitteissa korostetaan ympäristöystävällistenliikennemuotojen käyttöedellytysten parantamista sekä luonnon virkistyskäytönja luontomatkailun edistämistä.SuunnitteluperiaatteetMaakuntakaava perustuu väylä- ja reittivarausten osalta Varkauden seudun pohjoisosanseutukaavaan. Väylä- ja reittiverkostoa täydennetään lähinnä veneilyn ja vesimatkailuntarpeista lähtien ja reittien kehittämisessä huomioidaan uitto- ja proomuliikenteen tarpeet.Väyläluokittelu:SatamaluokitteluI SyväsatamaII Teollisuussatama tai -laituri, muu lastinkäsittelypaikkaIII Retki-, koti- ja käyntisatamatIV Kalastussatama tai -laituriAluevarauksetMaakuntakaavaan on merkitty viivamerkinnällä syväväylältä Oravikoskelle johtava yhdysväyläsekä kohdemerkinnällä Oravikosken kotisatama sekä Kaivantolahden uiton toimintapaikka.Väylä sekä molemmat kohteet ovat jo kaavan mukaisessa käytössä.MaakuntakaavamerkinnätLaiva –tai veneväylä ja syväysLV Venesatama tai laituri (rakentamisrajoitus, MRL 33 §)LU Satama-alue tai uiton toimintapaikka (rakentamisrajoitus, MRL 33 §)Rakentamismääräys: Nippujen pudotuspaikat (LU):Melualueelle ei tule sallia muuta kuin uittoon ja vesiliikenteeseen liittyvää rakentamista.21

ToteutusKaikki kaavassa esitetty on jo olemassa.LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ3.9 Luonnonsuojelualueet (S, SL)Varkauden seudun seutukaavassa alueelle ei ole osoitettu luonnonsuojelualueita. Tiehankkeenympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä alueelta ei ole löydetty maakuntakaavassaosoitettavia aluevarauksia.3.10 Kulttuuriympäristön vaaliminen (SM, SR, MA, sr, ma)Lähtökohdat ja tavoitteetValtakunnaliset alueidenkäytötavoiteiden mukaan ”alueidenkäytölä edistetään elolisenja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä.Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksienmukaan. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri-ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- jaluonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet ja valtioneuvoston päätökset.”Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia, tyylillisiä ja maisemallisiakerrostumia. Ne kertovat kunkin ajan arvoista tuleville sukupolville. Maakuntakaavan tavoitteenaon välittää tieto seudun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä kohteistaja alueista ja edistää niiden vaalimista ja käyttöä niiden arvonmukaisesti .Paukarlahden kylä kuuluu ympäristöministeriön vuonna 1992 maisema-aluetyöryhmänmietinnössä määrittelemään valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Senkatsotaan edustavat tyypillistä Pohjois-Savon järviseudun kylää, jossa tilakeskusten ryhmäja niitä ympäröivät pellot muodostavat edustavan kokonaisuuden. Oleva tielinjaus rikkootoiminnallisen ja maisemallisen kokonaisuuden kulkemalla suoraviivaisesti kylän halki. Yhtenäisimpänävanha viljelymaisema on säilynyt valtatie 5 ja rannan välisellä alueella. (Arvokkaatmaisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 66/1992, Ympäristöministeriö).Vahvistetussa seutukaavassa Paukarlahden kylän alue on osoitettu em. mukaisesti arvokkaanamaisema-alueena, ma 532 Paukarlahti .Vuonna 1998 Museoviraston tekemän inventoinnin mukaan suunnittelualueella on kaksivaltakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi luokiteltua kohdetta;Kotalahden kaivoskylä ja Paukarlahden kylä.Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin kuuluvat kohteet, joillaympäristöministeriö ja museovirasto katsovat olevan keskeinen asema Suomen kulttuuri-22

perinnössä. Tavoitteena on suojella, hoitaa ja kehittää kyseisiä kohteita ja ottaa ne huomioonmaankäytön suunnittelussa ja ympäristöön vaikuttavassa päätöksenteossa. (Rakennettukulttuuriympäristö–valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt,1993,Museovirasto).Tiehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä alueelta on löydetty seuraavatvaltakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut alueet: Oravikoski / Haasianlahden laitumet, Paukarlahti/Melasen haka sekä Jussilan hakasaarekkeet.Kotalahden nikkelikaivos aloitti toimintansa vuonna 1959. Yhtenäisenä säilynyt kaivosrakennustenja asuntoalueiden muodostama kokonaisuus on luokiteltu edustamaan maammerakennettua kulttuuriperintöä.Paukarlahden rannoille levittäytyneen Paukarlahden kylän rakennuskanta on yhtenäinen jamonipuolinen kokonaisuus. Erityisesti seurantalo 1910-luvulta, vanha kievarirakennus sekäJussilan, Kivelänharjun ja Ristolan pihapiirit ovat edustavimpia kohteita. Kylässä onmyös 1940- ja 1950–lukujen omakotitaloja sekä uudempaa pientalokantaa.Jo aiemmin tehtyjen inventointien lisäksi alueella on tehtyjä inventointeja muinaisjäännöksiin,kulttuuriympäristöön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin liittyen Palokangas-Humalajoki-tiehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sekä Kotalahti- Paukarlahti-Oravikoskiosayleiskaavan laadinnan yhteydessä.SuunnitteluperiaatteetMerkitään kaavaan valtakunnallisesti merkittävät alueet. Maakunnallisesti merkittävät rakennetunkulttuuriympäristön kohteet sekä valitulta tielinjaukselta jatkotutkimuksissa mahdollisestilöytyvät muinaismuistokohteet osoitetaan Pohjois-Savon maakuntakaavassa.AluevarauksetTehdyissä selvityksissä alueelta ei ole löydetty yhtään merkittävää muinaismuistokohdetta.Em. syystä ko. alueita ei ole myöskään osoitettavissa kaavassa. Tielinjauspäätöksen jälkeenSavo-Karjalan tiepiiri tulee teettämään ko. linjaukseen kohdistuvan tarkentavan muinaismuistojakoskevan selvityksen. Kaavaan on merkitty valtakunnallisesti arvokkaiksiperinnebiotoopeiksi luokitellut Haasianlahden, Jussilan ja Melasen hakalaitumet MA-bmerkinnälläsekä Paukarlahden kylän alue ja Kotalahden kaivoskylä valtakunnallisestimerkittävinä kulttuurihistoriallisina ympäristöinä, molemmat merkinnällä MA–v.Muinaismuistoaluesm Muinaismuistokohde(rakentamisrajoitus MRL 33 §)Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltu tiedossa oleva valtakunnallisesti tai maakunnallisestimerkittävä esihistoriallinen tai historiallinen suojelukohde tai -alueKaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Rauhoitus koskee myösvielä löytämättömiä muinaismuistoja.23

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat muinaismuistot.Suojelumääräys: Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista onneuvoteltava Museoviraston kanssa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminenon muinaismuistolain nojalla kielletty.SR Rakennussuojelualuesr RakennussuojelukohdeMerkinnällä osoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kulttuurihistoriallisestiarvokkaita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, rakennussuojelulain 3 §:n 2 momentin perusteella suojeltujarakennuksia tai rakennusryhmiä sekä asetuksessa valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tarkoitettujaalueita ja kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristönvaaliminen ja turvattava merkittävien kulttuuriarvojen ja ominaispiirteiden säilyminen. Alueen suunnittelussaon pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja MuseovirastoltaMAmaKulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeäalueKulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeäkohdeMerkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt(MA-v, ma-v), maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet tai ympäristöt, luonnonsuojelulain mukaisetmaisema-alueet, perinteisen maatalouden ja karjanhoidon muovaamat yksittäiset biotoopit, kuten kaskiahot jalaidunmetsät (MA-b, ma-b) eli perinnebiotoopit.Suunnittelumääräys muille MA- ja ma-merkinnöille poislukien MA-b ja ma-b: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettavahuomioon maisema-alueen tai maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen taikohteen erityispiirteitä tulee vaalia. Valtakunnallisesti merkittävien MA-v /ma-v alueiden ja kohteiden suunnittelussa onpyydettävä lausunnot ympäristökeskukselta ja Museovirastolta.Toteutus3.11 RantarakentaminenRantarakentamista on tarkasteltu alueelle laadituissa alemman asteisissa kaavoissa ( mm.Paukarlahden yleiskaava) erittäin kattavasti , mistä syystä maakuntakaavassa ei ole tarpeenkäsitellä rantarakentamista.LUONNONVARAT3.12 Maa-ja metsätalousvaltaiset alueet (MT)Lähtökohdat ja tavoitteetMaakuntakaavan aluevarausten tavoitteena on luoda edellytykset alueella harjoitettavanmaa- ja metsätalouden jatkumiselle ja kehittymiselle varaamalla tuotantoalueita ja pyrkimälläestämään muusta alueidenkäytöstä mahdollisesti aiheutuvia haittoja.2. seutukaavassa olivat mukana maa- ja metsätalouden erityisalueet (MT). Mukana olivatopetus- ja tutkimus- ja jalostustoiminnan alueet sekä sellaiset maa- ja metsätalousalueet,24

joiden suojaaminen muilta maankäyttömuodoilta (esim. taajamatoiminnat) katsottiin tarpeelliseksi.3. seutukaavassa olivat mukana hyvät peltoalueet (MT1), joiden säilyminen viljelyksessähaluttiin turvata. Lähtökohtana MT1-alueiden varaukselle olivat alueet, joilla on runsaastilaatuluokaltaan erittäin hyviä peltoalueita. Rajausten perustana on maatilahallituksen suorittamapeltoinventointi (1975). Mukaan otettiin lähinnä IA-luokan pellot ja niistä yhtenäisetsuuret aluekokonaisuudet.Valtakunnalisissa alueidenkäytötavoiteissa todetaan, etä ” Ilman erityisiä perusteita eihyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käytöön”.SuunnitteluperiaatteetMT- ja MT1-aluevarausmerkinnät on maakuntakaavassa yhdistetty yhdeksi luokaksi. Muutoinaluevaraukset perustuvat Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavaan. Em. kaavanaluevarauksiin tehdään tarvittavia tarkistuksia varausten ajan tasalle saattamiseksi ja erimaankäyttömuotojen yhteensovittamiseksi..AluevarauksetMT-alueena kaavassa on osoitetu Paukarlahden ”hyvät peltoalueet”, MT 232 Paukarlahti,pinta-alaltaan 203 ha sekä Leppävirran kunnan puoleisilta osin Sotkaniemen peltokuvioMT 233 Sotkanniemi, 24 ha.Maakuntakaavamerkintä ja -määräys:MT MaatalousalueSuunnittelumääräys: Alueet tulee ensisijaisesti säilyttää maatalouskäytössä. Maa- ja metsätalousalaan liittyvän opetusjatutkimustoiminnan toimintaedellytyksiä ei tule heikentää. Rakentaminen tulee suunnitella siten, että yhtenäisiä peltoalueitaei pirstota, eikä muutoin heikennetä viljelyolosuhteita, ja otetaan huomioon maiseman peruspiirteet.ToteutusKaavaan merkitty alue on kaavamerkinnän mukaisessa käytössä. Aluevaraukset katsotaan toteutuneiksi,kun ne säilyvät nykyisessä käytössä.3.14 Kaivostoimintojen alueet (EK)Lähtökohdat ja tavoitteetToimintansa lopettanut Kotalahden kaivos sijaitsee Oravikosken taajamassa valtatien läheisyydessä.Kaivostoiminnasta on seurannut sortumavaara nykyiselle tielinjaukselle.Oravikosken ympäristöön on suunnitteilla uutta kaivos- ja rikastamotoimintaa. Voimassaolevassa seutukaavassa Kotalahden kaivoksen alue on esitetty teollisuusalueena T ja osinerityistoimintojen alueena ER1. Maakuntakaavan merkintäohjeiden mukaisesti kaivosalueitatarkastellaan omana aluevarausluokkanaan ja merkitään EK- merkinnällä.25

AluevarauksetKotalahden kaivoksen alue merkitään kaivostoimintojen alueeksi EK 52.100 Kotalahti, 114ha.Kaavamerkintä ja –määräykset:EkKaivostoimintojen alueMerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kaivos - toimintojenalueet, joille voi sijoittaa kaivostoimintaa .Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnanaiheuttamat ympäristövaikutukset.3.15 Malmipotentiaaliset alueet, ge1Lähtökohdat ja tavoitteetGTK on selvittänyt malmivarojenesiintymismahdollisuuksia Suomessamm. kartoittamalla malmipotentiaalisiaalueita. Tutkimuskohteinaovat sekä jalo- että perusmetallit(kulta, platina, palladium,nikkeli, sinkki, kupari ja kromi).Kartoitushankkeet ovat kohdistuneetmyös Pohjois-Savoon , jotapidetään ns. malmikriittisenä alueena.Selvitysten mukaan LeppävirrallaOravikosken läheisyydessäon kaksi malmipotentiaalista aluetta( Valkeisenranta ja Särkiniemi),jotka mahdollisesti tulevaisuudessatulevat kaivostoiminnan kohteiksi.Maakuntakaavan tavoitteena onosoittaa ko. alueet kaavassa. Merkintöjenluonne on informatiivinen.AluevarauksetKaavassa osoitetaan Valkeisenrannanalue siltä osin kuin se ulottuukaava-alueelle rasterimerkinnällä.Merkintään ei kohdistu kaavamääräyksiä-tai suosituksia.26

Maakuntakaavamerkinnätge1 malmipotentiaalinen alueYHDYSKUNTAHUOLTO JA MUUT TARPEET3.15 Energiansiirtoverkosto (z)Lähtökohdat ja tavoitteetSähkön siirto suoritetaan valtakunnan tasolla 110 ja 400 kV:n kantaverkolla. Kantaverkonpohjois-eteläsuuntainen voimajohto kulkee Etelä-Savosta Sisä-Savon kautta Kuopioon jaedelleen Lapinlahdelle, Iisalmeen ja Kajaaniin. Sähkön syöttö kuntakeskusten muuntoasemiinhoidetaan 110 kV:n linjoilla. Kaavoitettavan alueen kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen110 kV:n sähkönsiirtolinja. Linjasta haarautuu Humalamäen kohdalla 110 kV:nlinja lounaaseen.AluevarausperiaatteetMaakuntakaavaan merkitään olemassa olevat 110 kV:n sähkönsiirtolinjat sekä mahdollisetsuunnitteilla olevat uudet linjat. Uusi moottoritielinjaus tulee edellyttämään vähäisiä muutoksia110 kV:n sähkönsiirtolinjan sijaintiin. Muutokset eivät kuitenkaan näy maakuntakaavassakaavan yleispiirteisyydestä johtuen.Maakuntakaavamerkinnät (alueilla, joita merkinnät koskevat on voimassa rakentamistakoskeva rajoitus, MRL 33 §)---z-- 110kVSähkönsiirtolinja, jänniteKaikki kaavaan merkityt sähkönsiirtolinjat sisältyvät vahvistettuun Varkauden seudun seutukaavaan.ToteutuminenKaavassa olevat sähkönsiirtolinjat ovat jo toteutetut.3.16 Vesihuolto (j, pv, V)Lähtökohdat ja tavoitteetAlueella ei ole merkittäviä pohjavesivaroja. Tarvitsemansa raakaveden Paukarlahden alueenasutus saa maakuntakaava-alueella sijaitsevasta Vuorisenmäen 1.luokan pohjavesialueesta.Alueella on myös pohjavedenottamo. Oravikosken taajama saa vetensä Kotalahdenpohjavedenottamolta27

Vedenhankinnan ja–jakelun osalta kehitystarpeet kohdistuvat paikallisten vesiosuuskuntienvedenhankinnan varmistamiseen siten, että alueiden vedenhankinta tulisi perustumaanjatkossa vähintään kahteen vesilähteeseen.Alueella toimii yksi jätevedenpuhdistamo Oravikoskella. Lietteenkäsittely on järjestetty paikanpäällä. Jatkossa kunnalla on tarkoitus poistaa Oravikosken puhdistamo käytöstä jajohtaa jätevedet Leppävirran kautta Varkauden puhdistamolle.SuunnitteluperiaatteetPohjavesialueet jaetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeisiin (I), vedenhankintaansoveltuviin (II) sekä muihin (III) pohjavesialueisiin. I-luokkaan kuuluvat alueet, joidenpohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20-30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaanvedenhankintaan. II-luokkaan kuuluvat alueet, jotka soveltuvat yhteisvedenhankintaan,mutta joille ei ole toistaiseksi osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksentai muussa vedenhankinnassa. III-luokan alueiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatiilisätutkimuksia veden laadun ym. selvittämiseksi.MRL 28§:n mukaan maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään vähintään seudullisetvesi- ja jätevesihuollon runkolinjat sekä näihin liittyvät vedenottamot, raakaveden puhdistuslaitoksetja jäteveden puhdistamot. Lisäksi kaavaan merkitään I- ja II-luokkaan kuuluvatpohjavesialueet.AluevarauksetAlueella on yksi pohjavesialue ja se on esitetty kaavassa merkinnällä pv 52.652 Vuorinen.Jätevedenpuhdistamo samoin kuin vedenottamo ovat merkitty kaavaan kohdemerkinnöillä.MaakuntakaavamerkinnätjVpvJätevedenpuhdistamoVedenottamoPohjavesialue4. LÄHTÖKOHTIEN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVARATKAISUISSA JASEN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMIINLeppävirran pohjois-osan valtatien 5 maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmahyväksyttiin maakuntahallituksessa toukokuussa 2005. Suunnitelmassa oli todettu myöskaavan laadinnalle asetetut lähtökohdat ja tavoitteet. Tätä ennen ja myös sen jälkeen tiehankkeenympäristövaikutusten arviointityön sekä osayleiskaavatyön yhteydessä laaditutselvitykset t ovat pohjustaneet nyt valmistuneen kaavaehdotuksen laatimista.Kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisut noudattavat asetettuja tavoitteita.Paukarlahtea ja Kotalahtea koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteidenosalta kulttuuriympäristötavoitteet ja Paukarlahden osalta vielä maisemaan liittyvättavoitteet.28

Maakuntakaava vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja tavoiteraportinkeskeisimpiin velvoitteisiin seuraavasti:VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEETVATToimiva aluerakennealuerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämälläolemassa olevia rakenteita ja alueidenomia vahvuuksiaylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytystentukeminenkyläverkoston kehittäminen sekä maaseudunelinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjanmonipuolistaminenmaanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellistenedellytysten turvaaminenEheytyvä yhdyskuntarakenne jaelinympäristön laatuolemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminenja eheyttäminenpalvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, ettäse ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissavähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen tukemaanyhdyskuntarakennettajoukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytystenparantaminenriittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoillekaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisinakokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittäminenmonipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajanalueinaviheralueiden yhtenäisyysrakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus,omaleimaisuus ja ihmisläheisyysihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminenja ennalta ehkäiseminenKulttuuri ja luonnonperintöluonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tulevillesukupolvillekansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnönsäilyminenarvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuudensäilyminenekologisten yhteyksien säilyminen suojelualueidenvälilläVirkistyskäyttö ja luonnonvaratluonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailunedistäminenLeppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavavahvistaa valtatien 5 kehittämiskäytävän kehitystäja turvaa Kuopion seudun asemaa valtakunnallisestitukee Paukarlahden , Oravikosken ja Kotalahdenkylien kehitystä. eheyttää pääosin yhdyskuntarakennetta Esitetyt työpaikka-ja teollisuusalueet sijoittuvatyhdyskuntarakenteen ja palveluverkonkannalta kohtuullisen hyvin yhdyskuntarakenne mahdollistaa toimivanjoukkoliikenteen riittävästi alueita elinkeinoelämälle mahdollistaa monipuolisen asuntorakentamisen uudet alueet eivät sijoitu häiriöalueille tukee Paukarlahden ja Kotalahden valtakunnallisestiarvokkaan kulttuurihistoriallisenympäristöjen säilyttämistä . joillakin alueilla muutoksia maisemiin kulttuurikohteet ja–maisemat on huomioitukaavassa kaava säilyttää kansallisesti arvokkaat maisema-alueet29

matkailukeskusten ja -alueiden verkostuminen javapaa-ajan vyöhykkeiden kehittäminen toimivinapalvelukokonaisuuksinaloma-asutuksen mitoittaminen siten, että turvataanluonnoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminenja loma-asumisen viihtyisyysToimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoliikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodotkäsittävinä kokonaisuuksinaliikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuudenparantaminenensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksienja -verkostojen kehittäminenvaltakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamienja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojenkehittämismahdollisuuksien turvaaminenenergiahuollon tuotantolaitosten ja energiaverkostojenvaltakunnallisten tarpeiden turvaaminenuusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman,hyödyntämismahdollisuuksien edistäminenLuonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet/Vuoksenvesistöalue Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua,vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekärakentamista ja muuta maankäyttöä siten, ettäjärviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteetsäilyvät Kaava sisältää runkotieksi luokitellun vt 5uuden linjauksen ja mahdollistaa näin ko.tien parantamisen uuteen paikkaan. kaavassa pyritään liikennetarpeen vähentämiseenMAAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEETMaakuntatavoitteetAluerakenteen toimivuutta edistetään tuetaan valtateiden 5, 9 ja 17, radan ja vesiteidenkehittämistä. maakuntakaavassa edistetään ranta- ja järviluonnonsekä Kuopion lehtokeskuksen erityispiirteidenkestävää moninaiskäyttöä ja suojeluaYhdyskuntarakennetta eheytetään ja elinympäristönlaatua kehitetään kaupunkiseudulla on toimiva joukkoliikenne jayhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteentarpeet huomioideneheytetään olemassa olevia taajamiamaakuntakaavassa vartaan asumiseen/taajamatoimintoihin alueita siten, että ne mahdollistavatalueiden toteutumisen myös pientalopainotteisena.Leppäviran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava kaava vastaa tavoitetta kaava vastaa tavoitetta kaava vastaa tavoitetta kaava vastaa tavoitetta eheyttää on huomioitu pääosin sijoittuu näin30

Kulttuuri- ja luonnonperintö seudun vahvuudeksi,edistetään virkistyskäyttöä ja käytetään luonnonvarojakestävästi maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisestija maakunnallisesti merkittävät kohteet sekä luonnon- että kulttuuriympäristön osalta sekäNatura 2000–ohjelman alueet.Yhteysverkostojen toimivuus ja energiahuoltoturvataan Liikenneväylien suunnittelussa otetaan huomioonulkoilureitistöjen vaatimat sekä myös riistanliikkumisen edellyttämät ali- ja ylikulkutiet sekäriista-aidat. Pohjois-Savon mittavat puuvarannot mahdollistavaterityisesti metsähakkeen hyödyntämisentulevaisuuden energialähteenä. Puun käyttöäenergiantuotannossa (hake, pelletti, briketti) lisätäänmm. käynnistämällä maakunnan puupelletti-ja puubrikettituotanto. Erityisesti maaseudullaolevien rakennusten lämmityksessä tavoitteenaon automatisoitu hakelämmityskaavassa on osoitettu valtakunnallisesti jamaakunnallisesti merkittävät luonnon- ja maisemakohteetluonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisetalueet säilyvät.kaavassa on turvattu5. Maakuntakaavan toteutuminenMaakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuotovaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa tavoitteetvoidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteidenkanssa.Maakunnallisesti tavoitteiden määrittely on luontevaa myös sen vuoksi, että maakuntakaavoituksenohella maakuntien liitoilla on vastuu aluekehitystehtävistä. Maakuntakaavoitustaja aluekehittämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä toimii maankäyttö- ja rakennuslainmukainen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys.Siinä voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia linjauksia.Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on tärkeää,että jo maakuntasuunnitelmassa aluerakenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muutamaakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissaesitetyt näkökulmat.Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytönsuunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet onasianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaanhuomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu käsiteltäväksimaakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät tavoitteet.On myös tilanteita, joissa alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskeviatavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoituksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioonsuoraan kuntien kaavoituksessa.31

Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensakautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen jamuihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta. Toteutumisen tarkastelu perustuuympäristöministeriön maakuntakaavan oikeusvaikutuksia koskevaan oppaaseen.Maakuntakaavan aluevarausten tulisi toteutua vuoteen 2025 -2030 mennessä. Osa vahvistettavaksiesitetyistä aluevarauksista on yhteydessä väestö- ja työpaikkakehitykseen jasiitä laadittaviin ennusteisiin. Esimerkiksi liikennetarve ja siitä johtuva tiestön, vesiväylienja satamien kehittäminen riippuu väestö- ja työpaikkakehityksestä. Vastaavasti rakentamisenmäärä määrittelee kiviainestarpeen ja sen edellyttämien soran- ja hiekanottoalueidenlaajuuden.Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksellaMaakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä kaavana, jossa keskitytään maakunnan mittakaavankysymyksiin. Tämän vuoksi kaavoituksen taustalla oleva selvitystyö on myösyleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiäon tulkittava yleispiirteisenä. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumattakaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymäänvasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä.Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaasekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 §).Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassamuutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksenosalta (MRL 32.3 §)Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihinMaakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällätarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt maakunnallisistalähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnankaavasuunnittelussa.Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteidenja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessamaakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempiakaavoja laadittaessa tai muutettaessa.Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueellamuutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempienkaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömänohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojenajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisuon keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa.32

Yleiskaava voidaan laatia oikeusvaikutteisena tai MRL 45 §:n mukaisena oikeusvaikutuksettomanayleiskaavana. Maakuntakaavan tulee olla ohjeena kuitenkin molempien yleiskaavojenlaatimiselle. Asian luonteesta johtuu, että ohjeena olemiselle on jossakin määrintiukemmat kriteerit laadittaessa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, koska se puolestaan ohjaaasemakaavaa.Lähtökohtana yhteistä yleiskaavaa laadittaessa on, että maakuntakaava ohjaa myös yhteistäyleiskaavaa. Perustellusta syystä maakuntakaavan ohjausvaikutus yhteiseen yleiskaavaanvoi kuitenkin olla joustavampaa. Perusteltu syy voi liittyä esimerkiksi sellaiseenolosuhteiden nopeaan muuttumiseen, ettei maakuntakaavan muuttamista voida pitää aikataulusyistämahdollisena tai tarkoituksenmukaisena.Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaaMRL 42 §:n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laaditayleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta.Mikäli maakuntakaavaa laadittaessa on jo tiedossa, että osalle aluetta ei laadita yleiskaavaa,voi tällä olla vaikutuksensa maakuntakaavan sisältöön ja sitä kautta myös sen ohjausvaikutuksiin.Tällaisissakin tilanteissa maakuntakaavaa on kuitenkin tulkittava yleispiirteisenäkaavana, eikä maakuntakaava korvaa siinä mielessä yleiskaavaa.Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaalaadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 §:n mukaansoveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään.Maakuntakaavan joustaminenMaakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä,mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Maakuntakaava on yleispiirteisempikaava kuin entinen seutukaava, mistä johtuen kuntakaavat voivat yleensä joustaaenemmän maakuntakaavasta kuin mikä oli mahdollista seutukaavan osalta. Joustaminenvoi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaantarkastella kolmitasoisesti:Maakuntakaavan täsmentyminen.Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaatäsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetynmaankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmäänkuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen.Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan.Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassakaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, ettämaakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstäon maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään.Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttäväeroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista.Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteestaon aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta.33

Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkintaon tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti.Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeidentulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteidenmukaisesti.Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusikäyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksestaei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottuamaankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksimaa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuksenalueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen.Maakuntakaavasta poikkeamisista on syytä neuvotella maakunnan liiton kanssa.Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu.Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, ettäsitä ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta onkyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteeksi.Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessäei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavastaeikä kyseessä ole myöskään jäljempänä mainittu yhteisen yleiskaavan yhteydessämainittuMaakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksinViranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessäänniiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämäänkaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.(MRL 32.2 §)Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavanhuomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiätehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaistenon katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Vaikeuttamisen estäminenon säädetty jossain määrin voimakkaammin kuin edistämisvelvoite.Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia,joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä.Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoitekoskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana.Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmientoteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavanoikeusvaikutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon.Tämä edellyttää uudenlaista ajattelutapaa eri viranomaisten toimintakulttuurissa.Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vah-34

vempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevienvaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta.Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen osa. Näin ollen maakuntakaavassaosoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja suunniteltaessa ja kohdennettaessasiten, että pyritään edistämään kaavan toteuttamista.Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei oleenää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksenjohdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla.Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 §:n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisenyleiskaavan eikä asemakaavan alueella.Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoonMaankäyttö- ja rakennuslain järjestelmä on rakennettu siten, että maankäytön suunnitteluon otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristönkäytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiäerityislakeja ovat tielait, maa-aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki jamuinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 §:n mukaisesti. Ratalinjatja energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella.Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta erityislainsäädännön mukaisessa viranomaistenpäätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta,että erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikälierityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätelyon väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on huomattava, ettäsen jälkeen kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakejasoveltaessaan MRL 32.2 §:n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittäväedistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisutmaakuntakaavaan.Toteutumisen seurantaMaakuntakaavan toteutumista seurataan annettaessa lausuntoja ja käytäessä viranomaisneuvottelujakuntakaavojen ja muiden maakuntakaavaa toteuttavien suunnitelmien laadinnanyhteydessä6. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN VAIKUTUKSETVaikutusten arviointia ohjaavat lainkohdatMaankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaa lain tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö jarakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetäänekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteenaon myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun35

laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminenkäsiteltävinä olevissa asioissa.Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin jaselvityksiin. Kaavaa laadittaessa on myös tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmantoteuttamisen vaikutukset, mukaan lukien ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavallavoidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.Maankäyttö- ja rakennuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaanhuomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitystentarpeellisuuteen vaikuttavat seikat.Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisenmerkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:1 ) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;3 ) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;4 ) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;5 ) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:n mukaan kaavaselostuksessa on esitettävä selvitysniistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuviahaitallisia ympäristövaikutuksia.ArviointimenettelyTiehankkeesta ja sen vaikutuksista maakuntakaava-alueen ihmisiin, luontoon jne on laadittuYVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Leppävirran pohjoisosan valtatien 5maakuntakaava perustuu arvioinnin osalta ko. arviointiselostukseen.Vaikutukset kaava-alueelleValtatien 5 uudesta tielinjauksesta välillä Palokangas- Humalajoki on laadittu YVA- lainmukainen ympäristövaikutusten arviointi. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan kaavanlaadinnan pohjaksi valittu linjausvaihtoehto C2 on tutkituista paras ja toteuttamiskelpoinen.Arvioinnin jälkeen tehdyllä muutoksella tien linjaukseen saavutetaan merkittäviä etuja mm.tien meluvaikutuksiin sekä myös tien rakentamiskustannuksiin. Näin linjauksen edut kasvavatentisestään muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Arvioinnissa ei noussut esiin mitäänsellaista, joka olisi esteenä linjauksen merkitsemiselle maakuntakaavaan.Tien uudella sijoittelulla saavutetaan ympäristön, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnönvaalimisen kannalta merkittäviä hyötyjä. Sekä Paukarlahden että Oravikosken kylienalueella liikenteestä aiheutuva melu vähenee oleellisesti. Tämä parantaa merkittävästialueen viihtyisyyttä asumisalueena. Tien siirto mahdollistaa kylien kehittämisen myös muutoinasumisympäristönä mm. valtakunnallisista kulttuurimaiseman suojelun lähtökohdistakäsin.Henkilöauto säilyy alueella pääasiallisena liikkumisvälineenä, vaikka kaavan aluevaraustentaustalla olevat toimenpiteet parantavatkin merkittävästi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja36

jalankulun olosuhteita. Maakuntakaavalla taataan liikenteen sujuvuuden edellyttämien toimenpiteidenmahdollistuminen alueen liikenneverkolla ja erityisesti valtatiellä 5 . Valtatien5 vanhan linjauksen säilyminen seututietasoisena rinnakkaisyhteytenä varmistaa yhteyksientoimivuuden myös ongelmatilanteissa sekä parantaa yhteyksiä mm. uusille työpaikkaalueille.Ennustettu liikennemäärien kasvu tulee lisäämään onnettomuusmääriä. Valtatienuusi linjaus pienentää merkittävästi erityisesti vakavien onnettomuuksien riskiä.Maakuntakaavaan sisältyy esitys kevyen liikenteen seuturaitiston toteuttamisesta siten,että se sitoo alueen kolme kasvavaa kylää toisiinsa. Kaavaan sisältyy myös aluevarauksetuiton toimintapaikalle ja sille johtavalle väylälle. Kaava toteuttaa näin suoraan valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden pyrkimystä ympäristöystävällisten liikennemuotojenedistämiseksi.Kaavaan merkityt sähkölinjat ovat jo olemassa. Uusi tielinjaus edellyttää vähäisiä muutoksialinjan sijaintiin, mutta kaavan yleispiirteisyydestä johtuen muutokset eivät näy kartalla.Vesihuollon yksityiskohtaista suunnittelua säädellään ensisijaisesti vesilailla ja vesihuoltolaillasekä jäte- ja pintaveden puhdistuslaitosten osalta myös ympäristösuojelulailla. MRL32.2 §:n mukaisesti vesihuoltolain mukaisessa suunnittelussa on otettava maakuntakaavahuomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteutumista. Kaavassa osoitetut pohjavedenottamoja jätevedenpuhdistamo ovat jo olemassa ja näin ollen maakuntakaava ei tuo muutoksiavesihuollon nykytilanteeseen.Kaavassa esitetyt Oravikosken taajama-alueen laajentumisalueet eheyttävät ja tiivistävätkylän rakennetta. Laajentuva asutus luo pohjaa palvelujen säilymiselle ja edellytyksiä yritystoiminnansijoittumiselle alueelle.Kaavassa esitettyyn kaivostoimintojen alueeseen kohdistuvan uuden kaivostoiminnan vaikutuksetasutukseen tulevat arvioiduiksi ko. toiminnan lupamenettelyn yhteydessä. Toiminnastaaiheutuva mahdollinen melu- , pöly- ym.vaikutus on huomioitu siten, että EKalueenvälittömään läheisyyteen ei ole osoitettu taajamatoimintojen laajentumisaluettaaluevarauksena, vaan yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaa ilmaisevalla nuolella. Alueentuleva mahdollinen käyttö ratkaistaan tarkempien selvitysten ym. perusteella.Vaikutukset kaava-alueen ulkopuolellePaukarlahti sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Kylä tarjoaaasukkailleen mahdollisuuden työssäkäyntiin Kuopiossa hyviä julkisen liikenteen yhteyksiähyödyntäen. Valtakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä päävesistönäärellä sijaitseva Paukarlahden kylä onkin varsin houkutteleva vaihtoehto väljempääasumista haluaville. Paukarlahden kylän kehittyminen tukee Kuopion kehittymistä yhtenämaamme kasvukeskuksista.Kuopion seudun maakuntakaava sopeutuu vt5 :n eritasoliittymäratkaisujen osalta hyvinLeppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavassa esitettyihin liittymäratkaisuihin.Liittymäratkaisut poikkeavat Kuopion maaseutualueiden yleiskaavan ratkaisuista siten, ettätoisin kuin maaseutualueiden yleiskaavassa Kuopion seudun maakuntakaavassa ei oleesitetty eritasoliittymää Sotkanniemen kohdalle. Lähtökohtana on pidetty, että Leppävirrankunnan rajaan rajautuvan Sotkanniemen alueen asutuksen yhteydet etelään tapahtuvatuuden Humalamäen eritasoliittymän kautta ja pohjoiseen Pellesmäen liittymästä. Tämä37

edellyttää tiejärjestelyjä (esim.rinnakkaistie) Sotkanniemen alueella siten, että yhteys Pellesmäkeentulee sujuvaksi.Maakuntakaavassa esitetyn uuden tielinjauksen vaikutukset heijastuvat myös Varkaudensuuntaan. Vanhan mutkaisen ja turvattoman tien korvautuminen uudella nopealla yhteydellälaajentaa Kuopion työssäkäyntialuetta ja myös vaikutusaluetta asiointisuuntautumisessa.Vaikutukset näkyvät mm. pendelöinnin kasvuna molempiin suuntiin myös Varkaudenja Kuopion välillä. Uudella tieyhteydellä ei kuitenkaan liene selkeästi havaittavia vaikutuksiaesim. tonttikysyntään Varkauden kaupungin alueella.38

7. SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINENMaankäyttö–ja rakennuslaki on tuonut maankäytön suunnitteluun termin osallinen. Seuraavassataulukossa on esitetty ne tahot, jotka on katsottu osallisiksi maakuntakaavaalaadittaessa. Osallisten joukko on tarkentunut työn edetessä.ViranomaisetSuunnittelualueeseenrajautuvat naapurikunnatYhteisöt, yritykset jajärjestöt, joiden toimialaamaakuntasuunnittelussakäsitellään- suunnittelualueen maanomistajat ja heitä edustavatyhteisöt- asukkaat ja loma-asukkaat- kylätoimikunnat, asukasyhdistyksetym. asukkaita edustavatyhteisöt- tiettyä väestöryhmää edustavatyhteisöt- ympäristöministeriö, Tiehallinto,Kuopion kulttuurihistoriallinenmuseo, Museovirasto ,Pohjois-Savon ympäristökeskus,TE-keskus, metsäkeskus,lääninhallitus ym. valtionaluehallinnon viranomaiset,FingridOsallisetMenettelytapa ja työn vaiheKunnat - Leppävirran kunta - neuvottelu kunnan kanssa, aloitus,valmistelu- ja ehdotusvaiheissa-esittelytilaisuudet ehdotusvaiheessa- lausunnot OAS:n ja kaavaehdotuksennähtävillä olojen yhteydessäMaanomistajat jamuut, joiden asumiseen,- lehti-ilmoitus Savon Sanomissa jaSoisalon seutu - lehdessä, aineistotyön tekoon taimuihin oloihin maakuntakaavasaattaavaikuttaanähtävillä Leppävirran kunnan ilmoitustaulullaja liiton internetsivuilla- OAS:n nähtävilläpito- mielipiteet OAS:sta- kaavaehdotuksen ja valmisteluaineistonnähtävillä pito- muistutukset ehdotuksesta javalmisteluaineistosta- lainmukainen viranomaisneuvottelualoitus- ja hyväksymisvaiheissa- muu viranomaisyhteistyö kokoprosessin ajan- lausunnot valmistelu- ja ehdotusvaiheissa,-ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa- Kuopion kaupunki - Kuopion kaupungille tiedotetaanaloitusvaiheessa kaavan vireilletulostaja OAS:n nähtäville asettamisesta- ehdotusvaiheessa tiedotetaannähtäville asettamisesta- lausunnot ehdotuksesta- luonnonsuojelupiiri ja yhdistykset,kauppakamari, MTK,Metsänomistajien liitto, MetsänhoitoyhdistysKeski- Savo,keskeiset työmarkkinajärjestöt,Savon Voima Verkko Oyj, ym.yhteisöt-lehti-ilmoitus Savon Sanomissa jaSoisalon seutu- lehdessä, aineistonnähtävilläolo Leppävirran kunnanilmoitustaululla ja liiton internetsivuilla- lausunnot OAS:n ja kaavaehdotuksennähtävillä olojen yhteydessä39

Kaavan laadinta on edennyt seuraavasti : Kaavan laatimistarvetta koskeva neuvottelu pidettiin 17.2.2004 Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus päätti 15.11.2004 pitämässään kokouksessakäynnistää maakuntakaavan laadinnan VT 5 :n Palokangas- Humalajoki–välille Kaavan osallistumisarviointisuunnitelma nähtävillä kesäkuun 2005 . Lainmukainen (MRL 66§) viranomaisneuvottelu 17.8. 2005 koskien mm. kaavanosallistumis-arviointisuunnitelmasta saatua palautetta. Kaavan valmisteluaineisto asetettiin nähtäville tammikuussa 2007 Kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville kesäkuussa 2007. Toinen lainmukainen viranomaisneuvottelu pidetään syksyllä 2007 , kun kaavaehdotuksestaon saatu lausunnot ja muistutukset.Eri tahojen kanssa on neuvoteltu tarpeen mukaan suunnitteluprosessin eri vaiheissa.Kunnille ja viranomaisille on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkistamisenyhteydessä kaavan laatimisen käynnistymisestä. Suunnittelun etenemisestä jasiihen liittyvistä esittelytilaisuuksista on tiedotettu Savon Sanomissa ja Soisalon seutu-paikallislehdessäsekä kuntien ilmoitustauluilla8. KÄYTETYT TUTKIMUKSET JA MUUT LÄHTEETKaavat Paukarlahden kylän yleiskaava,1997 Oravikosken taajaman yleiskaava, 1991 Särkilahden ja Särkiniemen osayleiskaava ,2000 Oravikoski- Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma,2005 Oravikosken asemakaava ja sen muutokset, 1985 Koirusjärven (Oravikoski ) rantakaava, 1986 Huhtijärven (Oravikoski) rantakaava, vahvistettu 1992 Pehintaipaleen ranta-asemakaava, vahvistettu 21.4.1999 Vaajasalmen ranta-asemakaava, hyväksytty 24.9.2002 Oraviniemen ranta-asemakaava, vahvistettu 8.7.1983 Kuopion seudun maakuntakaava Kuopion maaseutualueiden yleiskaava Kaavoitukseen liittyvät selvitykset: Kotalahden - Paukarlahden alueen luonto- ja maisemaselvitys , Helena Rönkä,2003 Koiruksen alueen luonto-ja maisemaselvitys, Helena Rönkä, 2002. Rakennusinventoinnit, 2005 - 2006 Oravikosken taajaman alueinventointi, Arto Savolainen, 2006 Leppävirran luonto- ja maisemaselvitys, 1997 Leppävirran kulttuuriympäristöt ja luontokohteet , Pohjois-Savon ympäristökeskus40

Leppävirran kunnan muinaisjäännösinventointi, Museovirasto, 1998 Hirvien talvehtimisalueet ja hirvivahingot 200–2004, Leppävirran rhy Leppävirran Natura 2000–alueet, Pohjois-Savon ympäristökeskus Arvokkaat maisema-alueet, 76. Paukarlahti, maisema-aluetyöryhmän mietintö II,Ympäristöministeriön mietintö 66/1992 Oravikoski-Paularlahti-Kotalahti alueen kyläsuunnittelu, käynnissä. Leppävirran kunnan maapoliittinen ohjelma 2006–2010 Leppävirran kunnan kaavoituskatsaus 2006Tien yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) VT 5 Parantaminen välillä Palokangas–Humalajoki, tarveselvitysselostus, Tiehallinto VT5 parantaminen välillä Leppävirta–Humalajoki , Oravikoski- Paukarlahti–Kotalahtikoulureittiselvitys, Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiirin toimesta vuosien 2004-2006 aikana on uuden tielinjauksen alueelletehty mm. seuraavia eläimistöön, kasvillisuuteen ja maisemaan liittyviä selvityksiä:- Oravikosken Löydönlammen sieniraportti, Helena Rönkä 2004- Paukarlahden kiertävän tiekäytävävaihtoehdon Ve5b vaikutukset luontoon jamaisemaan, Helena Rönkä- VT5 parantaminen välillä MT 531–Paukarlahti, luonto-ja maisemaselvitys,Helena Rönkä 2000- Liito-oravaselvitys, Faunatica Oy , 2006-12-21- Luontoselvitykset , Faunatica Oy, 2006 VT 5:n pääsuuntaselvitys ohituskaistaselvitys, tietyyppiselvitys ja tarveselvityksiä 1988alkaen VT5 osuuden Leppävirta–Kuopio kehittäminen välillä Palokangas- Humalajoki , Leppävirta, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Tiehallinto 2006 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva esite, Tiehallinto 2006 VT5 osuuden Leppävirta–Kuopio kehittäminen välillä Palokangas- Humalajoki , Leppävirta, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tiehallinto 200611. MAAKUNTAKAAVAN LAADINNAN ORGANISOINTILeppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on laadittu Pohjois-Savon liitontoimesta. Maakuntakaavatyötä on ohjannut seuraavista viranomaisista koostuvakaavatoimikunta:Suunnittelujohtaja Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto, pj.Kaavoitusinsinööri Leila Kantonen, Leppävirran kuntaMaankäytönsuunnittelija Katri Mattelmäki, Savo-Karjalan tiepiiriYlitarkastaja Patrick Hublin, Pohjois-Savon ympäristökeskusTutkija Helena Taskinen, MuseovirastoMaakuntainsinööri Jouko Kohvakka, Pohjois-Savon liitto, siht.41

LIITE 1LEPPÄVIRRAN POHJOISOSAN VALTATIEN 5 MAAKUNTAKAAVAN MERKIN-TÖJEN SELITYKSET JA MAAKUNTAKAAVAMÄÄRÄYKSETKehittämisperiaatemerkinnät5-TIEN KEHITTÄMISVYÖHYKEMerkinnällä osoitetaan Maakuntasuunnitelma 2030:ssa määritelty 5-tien kehittämisvyöhyke,joka jatkuu läpi Pohjois-Savon etelä-pohjoissuunnassa.Suunnittelumääräys: 5-tien -kehittämisvyöhykettä kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä,jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen jaturvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristön laatuun. Maankäytönsuunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantie-, rautatie- ja lentoliikenteen sekäenergia- ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle.Vyöhykkeellä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset. Liikenneväylien kehittämisessäon otettava huomioon, että valtatie 5 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-tieverkkoon jaon osa suunniteltua valtakunnallista runkotieverkkoa.YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENEMISSUUNTAMerkinnällä osoitetaan sellaiset taajamien yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannaltatavoiteltavat päälaajenemissuunnat, joilla voidaan katsoa olevan maakunnallista tai seudullistamerkitystä.Aluevaraus-, kohde- ja viivamerkinnätATaajamatoimintojen alueMerkinnällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikkasekämuihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäisiäliikenneväyliä sekä liikenteen tarvitsemat huolto-, varikko-ja terminaalialueet , kevyen liikenteenväylät, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Taajamatoimintojenalue–merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistätarvittaessa nykyisessä käytössään.Suunnittelumääräykset:Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvienpalveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelullaympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuuttaja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussaon turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudetsekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille.edellyttää liikenneturvallisuus-Oravikosken taajama-alueen laajentuminen valtatien 5 länsipuolelletoimenpiteitä nykyiselle tielinjaukselle Oravikosken kohdalla.42

TPTyöpaikka-alueMerkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja,myös tilaa vaativaa erikoiskauppaa sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuuttaja varastointia. Alueen toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutusympäristöön. Esimerkiksi tuotannollisen toiminnan on oltava ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissatoimistotyyppiseen työhön.Suunnittelumääräykset:Alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita alueen saavutettavuuteenTTeollisuus- ja varastoalueMerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- javarastoalueet.Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että merkittävät ympäristöhäiriötviereisille alueille estetään.EKKaivosalueMerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kaivosalueet.Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamatvesistövaikutukset.MAKulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisestitärkeä alueMerkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueetja kulttuuriympäristöt (MA-v), maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt,luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet, perinteisen maatalouden ja karjanhoidon muovaamatyksittäiset biotoopit, kuten kaskiahot ja laidunmetsät (MA-b) eli perinnebiotoopitSuunnittelumääräys muille MA-merkinnöille poislukien MA-b: Alueen suunnittelussa on otettavahuomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu.Alueiden erityispiirteitä tulee vaalia.MA-b Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöarvojensäilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissaon varattava alueelliselle ympäristökeskukselle tilaisuus antaa lausunto.MTMaatalousalueSuunnittelumääräys: Alueet tulee ensisijaisesti säilyttää maatalouskäytössä. Maa- ja metsätalousalaanliittyvän opetus- ja tutkimustoiminnan toimintaedellytyksiä ei tule heikentää. Rakentaminentulee suunnitella siten, että yhtenäisiä peltoalueita ei pirstota, eikä muutoin heikennetä viljelyolosuhteita,ja otetaan huomioon maiseman peruspiirteet.43

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohdema Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt(ma-v), maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet tai ympäristöt, perinteisenmaatalouden ja karjanhoidon muovaamat yksittäiset biotoopit, kuten kaskiahot ja laidunmetsät(ma-b) eli perinnebiotoopit.Suunnittelumääräys muille ma-merkinnöille poislukien ma-b: Kohteen suunnittelussa on otettavahuomioon maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuus ja ominaislaatu. Kohteen erityispiirteitätulee vaalia.ma-b suunnittelumääräys: Kohteen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöarvojensäilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissaon varattava ympäristökeskukselle tilaisuus antaa lausunto.vVedenottamo ( Rakentamisrajoitus MRL 33§)Merkinnällä osoitetaan kuntien ja vesiosuuskuntien vedenottamot.jJäteveden puhdistamo (rakentamisrajoitus MRL 33 §)Merkinnällä osoitetaan kuntien jätevedenpuhdistamot.Uiton toimintapaikka lu (rakentamisrajoitus MRL 33 §)Merkinnällä osoitetaan uiton toimintapaikat.Rakentamismääräys, nippujen pudotuspaikat:Melualueelle ei tule sallia muuta kuin uittoon ja vesiliikenteeseen liittyvää rakentamista.Venesatama, rantautumispaikka lv (rakentamisrajoitus MRL 33 §)Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät veneilyn käytössä olevat satamat ja laiturit.ge1Malmipotentiaalinen alueMerkinnällä osoitetaan alueet, jotka mahdollisesti soveltuvat kaivostoimintaanTärkeä pohjavesialuemo/rtuusi moottori- / runkotie (rakentamisrajoitus MRL 33 §)stSeututie (rakentamisrajoitus MRL 33 §)Eritasoliittymä (rakentamisrajoitus MRL 33 § )44

Kevyen liikenteen seuturaitti (rakentamisrajoitus MRL 33 § )Uusi kevyen liikenteen seuturaitti (rakentamisrajoitus MRL 33 § )2,7Vene-, laiva- tai uittoväylä ja syväys (rakentamisrajoitus MRL 33 § )110kVZSähkönsiirtolinja ja jännite(rakentamisrajoitus MRL 33 § )Maakuntakaava-alueen rajaKunnan rajaRakentamisrajoitus (otteet MRL 33 §:stä):”Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulaalueela on voimassa rakentamista koskeva rajoitus.” ”Alueela, jola rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaarakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkinmyönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kuntatai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullistakorvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus).”45

LIITE2MAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSET JA MERKINNÄTAlueen erityisominaisuutta kuvaavat merkinnätNIMI MKMERK TUNNUSKotalahden kaivoskylä MA MA 52.533Paukarlahden maisema-alue MA MA 52.532Valkeisenranta ge1 ge1 52.670Vuorinen, tärkeä pohjavesialue pv pv 52.652AluevarauksetNIMI MKMERK TUNNUS Pinta-ala (ha)Paukarlahti MT MT 52.232 203Oravikoski A A 52.003 133Oravikosken teollisuusalue T T 52.801 22Oravikosken työpaikka-alue TP TP 52.810 17Kotalahden kaivos EK EK 52.100 114Sotkanniemi MT MT 52.233 24KohdemerkinnätNIMI MKMERK TUNNUSPaukarlahden kylä at1 at 52.053Kaivantolahden uitontoimintapaikka lu lu 52.920Oravilahden satama lv lv 52.902Melasen ja Jussilan hakamaat ma-b ma-b 52.534Haasianlahden laitumet ma-b ma-b 52.535Oravikosken jv-puhdistamo j ---Vuorisen vedenottamo V ….LIITE3LEPPÄVIRRAN POHJOISOSAN VALTATIEN 5 MAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUSLUETTELOMUUTOKSET VARKAUDEN SEUDUN POHJOISOSAN SEUTUKAAVAAN NÄHDEN. LUETTELOON ONMERKITTY SUOSITUKSET JA MÄÄRÄYKSET VAIN SILTÄ OSIN KUIN NIIHIN ON TULLUT MUUTOKSIA.VARKAUDEN SEUDUN POHJOISOSAN SEUTUKAA-VAn aluevarauksetTaajamatoimintojen alueet (A)A 52.003 Oravikoski, 53 haLEPPÄVIRRAN POHJOISOSAN VALTATIEN 5 MAA-KUNTAKAAVAEHDOTUS MUUTOKSET JA LISÄYKSETSEUTUKAAVAN ALUEVARAUKSIIN (kumottavan seutukaavansäilytettävät aluevaraukset esitetään maakuntakaavanaluevarauksina)Taajamatoimintojen alueet (A)A52.003 Oravikoski, 133 haAluetta on laajennettu viitostien länsipuolelle, pohjoi-46

Kyläalueet ( AT)AT 52.053 PaukarlahtiSuositus: Alueelle tulisi laatia osayleiskaava.Osayleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioonarvokas kylämaisema.seen ja myös etelään.Suunnittelumääräykset:Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvientyöpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden jatoimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttöon sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, jokaeheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuuttaja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot.Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussaon turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävätulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteenyhteydet seudullisille virkistysalueille.AT1 52.053 PaukarlahtiSuunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa jakehittämistoiminnassa on tuettava asumisen ohellanykyisen palvelutason säilyttämistä ja alueen luonteeseensoveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekäparannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä.Täydennysrakentamista ohjataan ja edistetään yleiskaavoituksellakyläalueilla ja suunnittelussa hyödynnetäänensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria.47

Teollisuusalueet (T)52.801 KotalahtiTyöpaikka-alueet (TP) uusiTP 52.810 Oravikosken työpaikka-alue, 17 haTeollisuusalueet (T)Kotalahden teollisuusalue poistetaan. Alue tuleeosaksi uutta EK- kaivostoimintojen aluevarausta.T 52.801 Oravikosken teollisuusalue, 22 ha, ( uusi)Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huolehtiasiitä, että merkittävät ympäristöhäiriöt viereisillealueille estetään.Liikennealueet, uiton toimintapaikat (LU)ja satamat (LV)LU 52.920 Kaivantolahti, pudotuspaikkaSuositus, nippujen pudotuspaikat (LU): Toiminnastaaiheutuvan meluhaitan vuoksi ei 200 metriä lähemmäksipudotuslaituria tulisi sallia muuta kuin uittoon javesiliikenteeseen liittyvää rakentamista.LV 52.902 Oravilahti, lastinkäsittelypaikkaLiikennealueet, uiton toimintapaikat (LU)ja satamat (LV)LU 52.920 Kaivantolahti, uiton toimintapaikkaRakentamismääräys: Nippujen pudotuspaikat (LU):Melualueelle ei tule sallia muuta kuin uittoon ja vesiliikenteeseenliittyvää rakentamistaLV 52.902 Oravilahti, kotisatamaPaikan käyttötarkoitus muuttuu kotisatamaksiMaa- ja metsätalousalueet (MT ja MT1)MT 52.232 Paukarlahti, hyvät peltoalueet, 419 haMT 52.233 Sotkanniemi, hyvät peltoalueet, 29 haArvokkaat maisema-alueet (ma)ma 52.532 PaukarlahtiMaatalousalueet (MT)MT 52.232 Paukarlahti, hyvät peltoalueet, 203 haAluetta on pienenennetty pohjoisosiltaanMT 52.233 Sotkanniemi, hyvät peltoalueet, 23 haAluetta on pienennetty olemassa olevan tilanteenmukaiseksi.Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisenkannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisestitärkeät alueet (MA, MA-v)Valtakunnallisesti merkittävät alueet:MA 52.532 PaukarlahtiMA 52.533 Kotalahden kaivoskylä (uusi)48

Perinnebiotoopit (ma-b), uusima-b 52.534 Melasen ja Jussilan hakamaat (uusi)ma-b 52.535 Haasianlahden laitumet (uusi)Kaivostoimintojen alueet (EK), uusiEK 52.100 Kotalahti, 114 haMalmipotentiaaliset alueet (ge1), uusige1 52.670 ValkeisenrantaTärkeä pohjavesialue (pv)pv 52.652 VuorinenErityistoimintojen alueet ,liikkuminen rajoitettua(ER1)ER1 52.780 KotalahtiErityistoimintojen alueet ,liikkuminen rajoitettua(ER1)Merkintä poistetaan kaavasta. Alue tulee osaksi uuttakaivostoimintojen aluetta EK 52.100 Kotalahti49