12.07.2015 Views

Koskikapakki avaa ovensa tänään pe klo 12 - Etusivu

Koskikapakki avaa ovensa tänään pe klo 12 - Etusivu

Koskikapakki avaa ovensa tänään pe klo 12 - Etusivu

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

6 |Uusi Rovaniemi <strong>pe</strong>rjantaina 22.3.201366°33´Pohjoista leveyttäAurinko nousee ja laskeeHelsingissä <strong>klo</strong> 6.16 <strong>klo</strong> 18.40Rovaniemellä <strong>klo</strong> 6.09 <strong>klo</strong> 18.40Nuorgamissa <strong>klo</strong> 5.58 <strong>klo</strong> 18.35Pimeä päättyy ja alkaaHelsingissä <strong>klo</strong> 5.35 <strong>klo</strong> 19.23Rovaniemellä <strong>klo</strong> 5.17 <strong>klo</strong> 19.33Nuorgamissa <strong>klo</strong> 4.56 <strong>klo</strong> 19.37▲ Hyväettä jännäämistä riittää vieläsekä jääkiekossa että lentopallossa.▼ Huonoettä lääkeruisku näyttää olevankaljavarkaiden uusi ase.MEDIATIEDOTSanomalehtien liiton jäsenlehti.Keskiviikkoisin ja <strong>pe</strong>rjantaisinilmaiseksi Rovaniemellä.32. vuosikerta.Painos 31 530 kpl. ISSN <strong>12</strong>35-6085KUSTANTAJA:Alma Media Kustannus OyPAINOPAIKKA:Alma Manu Oy, RovaniemiSÄHKÖPOSTI:ur.toimitus@uusirovaniemi.fiur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fietunimi.sukunimi@uusirovaniemi.fiOSOITE:Veitikantie 2–8 A, 96100 RovaniemiAvoinna ma–to 9–16.30, <strong>pe</strong> 9–15TOIMITUS:P. 010 665 7810MEDIAMYYNTI:Saila Alakulppi 040 5221 772Pertti Särkikangas 050 4422 064Fax 010 665 7608Lankapuhelimesta 010 nroonyritysnumeroon soittaminen 8.35snt/puh.+6,00 snt/min (alv. 24%)Matkap. 8.35 snt/puh.+17,18 snt/min(alv. 24%)ILMOITUSHINNAT/pmm:<strong>Etusivu</strong>lla 2,03 €Ennen tekstiä 1,77 €Tekstissä 1,67 €Tekstin jälkeen 1,77 €Takasivulla 1,88 €Hinnat sisältävät alv. 24 %.ILMOITUSVARAUKSET/-AINEISTOT:Ke lehteen ma <strong>klo</strong> 16 mennessä.Pe lehteen ke <strong>klo</strong> 16 mennessä.ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fiLehden vastuu virheellisestäilmoituksesta rajoittuu enintäänilmoituksen hintaan.Lukijat .............................................................................................................................Hautasijamaksuista ja yhteisöverosta● Ville-Pekka Jokela kirjoitti 15.3.UR:ssä krematorion rakentamisesta.Itse krematorion rakentamiseen en otakantaa, mutta kirjoitus sisälsi muita yksityiskohtia,joita haluan oikaista.Kirjoituksesta saa käsityksen, ettähautasijamaksuja ja muita siihen liittyviämaksuja on kirkkolain muutoksenjohdosta korotettava vastaamaankustannuksia, joista on yhteisöverotuottovähennetty. Kirkkolain muutosei tätä edellytä, vaan asettaa maksuilleylärajan ja kirkkohallituskin on yleiskirjeessä22/20<strong>12</strong> nimenomaan ohjeistanutasiaa niin, että hautapaikkamaksutja hallinta-ajan jatkamiseen liittyvätmaksut voivat olla huomattavastikinkustannusvastaavuutta alhaisempia.Hautaustoimilaki edellyttää, ettäkaikille omassa kotikunnassaan hautaukseenliittyvät maksut ovat samansuuruiset,kuuluipa ev.lut. kirkkoon taiei. Laissa mainitaan, että hautaustoimenylläpidon rahoituksesta säädetäänerikseen. Ratkaisun teki torsoksise, että valtio katsoo yhteisövero-osuudenolevan tämän korvauksen. Tässäpiilee asian suurin ongelma.Nyt ollaan todennäköisesti yhteisöveroprosenttialaskemassa ja tulee entistäsuurempi lovi hautaustoimen kuluihin,ellei seurakuntien osuutta yhteisöveroistanosteta tai seurakunta nostaHautaustoimen maksuihin ei tule täyttäoikeudenmukaisuutta, ellei siirrytäARuotsin malliin, missä jokainen maksaa verotettavastatulostaan hautausmaksun.edelleen hautaustoimen maksuja merkittävästi.Kytkettiin keskenään kaksiasiaa, joilla ei ole mitään tekemistätoistensa kanssa.Mielestäni hautaustoimen maksuihinei tule täyttä oikeudenmukaisuutta,ellei siirrytä Ruotsin malliin, missäjokainen maksaa verotettavasta tulostaanhautausmaksun ja sen valtio tilittääsille organisaatiolle, joka asianomaisessakunnassa ylläpitää yleistähautausmaata. Meillä Kauniainen lieneeainoa kunta, joka hoitaa yleisenhautaustoimen, muutoin niistä vastaavatev.lut seurakunnat.Yhteisöverojen kytkennässä hautaustoimenkustannuksiin on monia epäkohtia.Yhteisöverojen vuosittainenvaihtelu on suuri johtuen veroprosentistaja yhteisöjen tuloskunnosta. Sensijaan hautaustoimen kulut ovat aikastabiilit vuodesta toiseen.Monet yhteisöjen omistajat eivätkuulu kirkkoon ja kritisoivat sitä, ettävaltio ohjaa niiden maksamia verojakirkolle, tietämättä niiden yhteyttähautatoimeen. Seurakunnan jäsenetkokevat nykytilan epäoikeudenmukaisena.Jos valtio luopuisi ohjaamastayhteisöveroja kirkolle, se hyötyisinykytilanteessa yli 100 miljoonaa euroavuodessa.Ruotsissa jokainen maksaa 0,25 %hautatoimen maksua. Meillä voisi 0,15 –0.25 % olla riittävä. Useimmille seurakunnillese kattaisi kaikki yleisen hautaustoimenkulut. Seurakunnan asiaksijäisi se, mille tasolle kirkollisvero senjälkeen vahvistettaisiin.Toinen mahdollisuus on, että valtiolakkaa tilittämästä yhteisöveroa seurakunnilleja vastaavasti säädetään lakihautaustoimen kustannusten siirtämisestävaltion maksettavaksi. Tämä eiole kuitenkaan valtiontaloudelle mitenkäänpositiivinen asia, koska nykyinenyhteisövero-osuus ei kata lain edellyttämäävastuuta kokonaan.Yleisen hautausmaksun määrääminenei ole kirkolliskokouksen asia, vaankuuluu eduskunnan lainsäädäntävaltaan.Tein 1990-luvun lopulla aloitteenhautaustoimen kustannusten rahoittamisestaRuotsin mallin mukaisesti.Asia ei silloin edennyt. Olen vastaavanaloitteen nyt toimittanut valtiovarainministeriönvero-osastolle. Juuri nytolisi sen toteuttamisen aika. Se ei olekansalaisaloite vaan kansalaisen aloite.On muistettava, että kirkkovaltuustopäättää hautasijamaksuista ja kirkkoneuvostomuista hautaukseen liittyvistämaksuista. Kirkkolaki tai kirkkohallituksenohjeistus eivät pakota nostamaanhautasijamaksuja omakustannushintaan,ne määrittelevät vain ylärajan.Jos kirkollisverojen käyttäminenyleiseen hautaustoimeen olisi lähes laitonta,niin kuin V-P Jokela antaa ymmärtää,ovat seurakunnat harjoittaneettätä laittomuutta jo useiden vuosikymmenienajan. Hautaustoimi on niinherkkä asia monelle, ettei siitä kannatatehdä erimielisyyksien kohdetta.Hans EnbuskeTalousneuvosMonella eri tasolla kirkon tehtävissäollutPÖRSSI-ILMOITUKSETPikkupörssi 10 ,60€/2 riviä, lisärivitá 2,00 e/rivi, nimimerkkilisä 2,50 €Hinnat sisältävät alv. 24 %.www.uusirovaniemi.fiur.ilmoitukset@uusirovaniemi.fiP. 010 665 7704TILAUKSETJakelualueen ulkopuolelle 98,26 €/v.P. 010 665 7700JAKELU: ItellaJakelureklamaatiot:asiakaspalvelu@itella.fiP. 0200 71 000, ma–<strong>pe</strong> <strong>klo</strong> 8–18myy paikallisia ja valtakunnallisialehtipaketteja 26 kaupunkilehteenSuomessa. www.kaupunkiplus.fi,p. 010 322 9800.LEHDEN TEKIJÄTLEENA TALVENSAARIpäätoimittaja• 040 5362 555ANNIINA NISSINENtoimittaja• 050 3141 396VEERA VASARAtoimittaja• 050 381 2552SAILA ALAKULPPImyyntipäällikkö• 040 5221 772PERTTI SÄRKIKANGASmyyntineuvottelija• 050 4422 064ANNE TORVINENtoimittaja, äitiyslomallaMiksi lastensuojelu ei otahuomioon etähuoltajaa?● Viime aikoina on puhuttu paljon lastensuojelustaja niiden määrärahoista. Sosiaalipalveluitaon ulkoistettu ja osa palveluistaostetaan yksityisiltä. On hyvä, että meidänhyvinvointiyhteiskunnassamme lapset jalapsi<strong>pe</strong>rheet saavat apua, mikäli tarvitsevat.Mutta on myös paljon tapauksia, joissa eiole tarvetta palveluille, mutta niitä ostetaansilti kalliilla yksityisiltä ja yksityiset sosiaalipalveluidenmyyjät rikastuvat. Näin esimerkiksitapauksessa, jossa lapsen vanhemmatovat eronneet ja lapsi on jäänyt asumaan toisenvanhemman luo.Jos ilmenee, että niin kutsuttu lähihuoltajaei pärjää lapsen kanssa, rakennetaan tukipakettejaja ostetaan yksityisiä palveluita. Jase voi jatkua kuukausia, jopa vuosia.Mutta miksi ei voida ottaa huomioon sellaistavaihtoehtoa, että lapsi muuttaisi asumaantoisen huoltajan luo.Jos on yhteishuoltajuus, sen ei pitäisi ollapoissuljettua. Eikä silloin tarvittaisi myöskäänkalliita yksityisiä palveluita tai tukipaketteja.Lain mukaan lapsen asumista ei voi muuttaakuin käräjäoikeus, mikäli huoltajat eivätpääse sopimukseen. Mutta kyllä lastensuojeluvoisi yrittää sovitella ja esittää lapsenmuuttamista toisen huoltajan luokse.Varsinkin, jos lisäksi tulee useita lastensuojeluilmoituksiaesimerkiksi päiväkodeistatai esikouluista. Eihän näitä lastensuojeluilmoituksiaole muuten mitään järkeä tehdä,jos ei niistä tule mitään seuraamuksia.AJos ilmenee, ettäniin kutsuttu lähihuoltajaei pärjää lapsenkanssa, rakennetaan tukipakettejaja ostetaanyksityisiä palveluita.Mutta nyt lastensuojelu ei ota huomioonetähuoltajaa, varsinkaan, jos se sattuu olemaanisä. Sen sijaan ostetaan kalliilla palveluitaja tuetaan lapsen lähihuoltajaa, jokaei pärjää lapsen kanssa.Onko tämä säästöä? Ainakin yritykset,jotka myyvät näitä sosiaalipalveluita ovatmielissään. Jos heiltä kysytään, missä lapsenon paras asua, vastaus kuuluu tietenkinlähihuoltajan luona. Nimittäin silloin tukijatkuu ja sosiaalipalveluita myyvät yrityksetrikastuvat.Kun puhutaan säästämisestä ja vähistämäärärahoista, onko siitä tullut vain sanontayhteiskunnassamme? Ei se todellisuudessaniin mene.Pasi LeppäniemiKenelle kuuluuOunasvaara?● Elokuussa 20<strong>12</strong> kaupunginvaltuustokäsitteli yleiskaavanmuutosta Ounasvaaran lakialueella.Koska yksimielisyyteen eipäästy, mökkikyläkaava palautettiinvalmisteluun.Rovaniemen vihreille Ounasvaarassaei ole kyse vain siitä,mihin voidaan rakentaa ja mihinei. Suunniteltu mökkikylämuuttaisi jotain paljon merkittävämpää:se muuttaisi suhteemmeOunasvaaraan. Se veisimeiltä niitä merkityksiä ja arvoja,joihin olemme sukupolvienmyötä kasvaneet kiinni.Yksi näistä arvoista on lähiympäristönvaaliminen siten, ettäkotiseudulle on mahdollistakasvattaa vahvat juuret. Sellaiseenmaa<strong>pe</strong>rään uusienkinasukkaiden on helppo asettua, jame-henki ja sitoutuminen vahvistuvat.Jos tuttuja maamerkkejäjatkuvasti uhataan ja muutetaan,turvallisuus häviää ja juurettomuuskasvaa.Ovatko päättäjät valmiita leikkaamaanOunasvaarasta nyt yhden,tulevaisuudessa kenties yhäuseampia palasia matkailuyrittäjienvapaasti käytettäviksi?Muita vaihtoehtoja mökkikylänsijainniksi ei ole edes selvitelty.Rovaniemi on alkanut valmistellahakemusta kansallisen kaupunkipuistonstatuksen saamiseksi.Ounasvaaran lakialueenrakentaminen ei ainakaan parantaisihakemuksen uskottavuutta.Jos tuttujaA maamerkkejäjatkuvastiuhataan ja muutetaan,turvallisuushäviää ja juurettomuuskasvaa.Kysymys ei ole siitä, ettei Rovaniemeäsaisi kehittää. Kysymyson Rovaniemen kehittämisestäsiten, ettei tuhota rahassamittaamattomia arvoja, joitaOunasvaara sisältää.Ounasvaara on meidän kaikkienyhteinen. Päätöksenteon javalmistelun avoimuus on välttämätöntäaidon vuoropuhelun jaonnistuneiden ratkaisujen syntymiselle.Rovaniemen Vihreät ry.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!