Kirjeitä

Näitä merkitsee vanhaJohan Raattamaa.Saivonmuotkasta 18 p. toukokuuta 1880.Rakas veli Ja uskollinen työntekijä Herran viinamäessäJohan Takkinen Jumalan armo lisääntyköön teille! Monta kirjaa olen saanutteiltä, joitten edestä kiitän. Olen myös lähettänyt teille Gellivaarasta,en tiedä, jos olette saaneet. Kaikuun kirjoituksesta ja kuukauslehdestä onminulla ja monella tuhannella sama mieli kuin teilläkin. En tiedä vielä, mitäkirjasi on vaikuttanut Kittilässä. Olen sanout monta kertaa Kittilän kirkkoherralle,että papisto parantakoon ensinnä oppinsa ja katsokoon sitten, mitävikaa olisi kristitty in opetuksissa. En ole käskenyt kuukauslehteä kirjoittaa,vaan olen luvannut, kun hän kirjallisesti kysyi minulta. Vieläpä sanoin, ettätyöläs on virallisen papin hengellistä lehteä kuljettaa, sillä vainon liekki uhkaapappein päämiesten kautta. Kalliina kristittynä pidämme Kittilän kirkkoherraa,ja toivomme, että hengellinen lehti kovenee maailman joukkoa vastaan tailakkaa, sillä valkea palaa Siionissa, joka polttaa oljet ja heinät.Te asutte nyt, rakkaat veljet, vapaassa Amerikan maassa. Ei valtio sidoteidän tuntojanne seuraamaan väärää oppia niin kuin täällä Euroopassa. Entiedä sanoa sitä enkä tätä niihin kirjoituksiin, joista kirjanne puhuvat. Vaansen met tiedämme, että Kristuksen ies on sovelias ja Hänen kuormansa onkeveä. Pysykäämme, rakkaat veljet ja sisaret, Kristuksen laissa, että memeitämme keskenämme rakastaisimme. Olkaamme siis kiinnitetyt Kristuksenlakiin, ja taivaan valtakunnan avainten käytäntö olkoon niitten kuritus, jotkaeivät tottele seurakuntaa. Vieläpä langenneet nostetaan ja seurakuntaansisälle otetaan Pyhän Hengen voiman kautta Herran nimessä Euroopassa jaAmerikassa. On tänäkin talvena ja edesmenneenä vuonna noussut langenneita,ja siinä toivossa olemme, että tulevat parannukset uudistetuiksi Suomenja Ruotsin Lapissa. Vieläpä on suruttomiakin herännyt ja takaisin maksaneetvarastettuja poroja, erinomattain Vittangin seurakunnassa. Jos Pärkikutsuu Nils Rapin Amerikkaan, niin hän kokoaa meidän kanssamme, sillä veliRappi on jo parikymmentä vuotta veljellisessä rakkaudessa pysynyt meidänkanssamme, ja uskon pysyvän loppuun asti, mutta jos Pärki kutsuisi