Kirjeitä

maa, kivistö ja orjantappurain kanssa kasvava kristillisyys menee takaisin.Löytyy kuitenkin kansain seassa hyvä maa, joka kantaa hedelmän kärsivällisyydessä.Sentähden saarnatkoon kaikki saarnaajat uskossa, että Jumalansana vaikuttaa. Onpa se vaikuttanut meidän kristillisyytemme suurimmanopettajan, provastin, lapsissakin, ynnä muissakin hänen kuolemansa jälkeen,ja vaikuttaa hänen oppinsa tästäkin edes niin lavealle kun tämä kristillisyyslevenee.Sinä kirjoitat, että muutamat Erkheikin ja Juhonpietin kristityt tuomitsevatErkki Anttia. Se on ikävä kuulla. Rientäkää anteeksi anomaan, jotka ovat tuominneetErkki Anttia. Ei ole valtaa koko Pohjolan seurakunnalla tuomita häntäkuin Kristuksen opin jälkeen, sillä Erkki Anttia suojellaan Kristuksen seurakunnanhelmassa, idässä, lännessä, etelässä ja pohjoisessa. Kristuksen oppisisällänsä pitää Matheuksen 18. luv., ettei seurakuntakaan saa ensin tuomita,vaan neuvoa rikollisia. Mutta koska ei ole minkään arvosta rikosta, niin minäsanon teille rakkaat veljet Erkki Antti ja Vanhantalon isäntä: Kristuksen seurakunnanpuolesta ottakaa toinen toistanne ympäri kaulan ja anokaa anteeksitoinen toiseltanne; kyllä muut seuraavat teitä. Herramme Kristus on antanutvaellussauvan meille käteen, joka on anteeksi anominen ja anteeksi antaminen,sillä emme ole synnittömyyden tähden kristityt, vaan että meillä synteinanteeksi saaminen on Hänen veressänsä.Sinä kirjoitat, että teillä yksimielisyys on muitten harvain kanssa, jotkaprovastin aikana jo ovat yksimieliset olleet. Mutta kuinka tet saatatte yksimielisetolla niitten kanssa, jotka provastin aikana ovat eriseuraiset olleet, jajälkeen provastia ovat olleet vastaan seisovaiset eriseuraisella opillansa. Jaminulle ovat sanoneet Tärännön ja Muonion kappelin kristityt, että eiole moni Pajalan nuorista kristityistä tulleet anteeksi anomaan, vaikka ne ovatsuruttomina irvistelleet kristityltä. Ei se ole ihme, että net porstuasta takaisinpyörtävät, kun ette ole jaksaneet kantaa majaan. Lotta anoi Daalinmäenkokouksissa moneen kertaan anteeksi ei ainoastaan minulta, vaan Ylitornionkristityiltä, ja sillä lailla tullaan seurakuntaan. Koska minä olen esikoinenmonen veljen seassa, niin sanon vielä varottavaisia terveisiä kaikille Pajalanja Juhonpietin kristityille, että ahkeroitkaamme pitää hengen yhteyttä, etteivätrakkauden siteet katkeaisi, ja tehkäämme työtä sen päälle, että seurakuntapysyisi koossa. Meidän kristillisyytemme suurin opettaja, L. L. L., pro-