Kirjeitä

vanhan syntihimoin on saanut vallan heidän ylitseen. Het heittävät itsensämailmallisten huvitusten pyörteisiin sisälle niin kuin hetkeksi eli silmänräpäykseksikuolettaa kalvavan omantuntonsa sillä lihallisella juopumuksella.Nämä ovat ne, jotka tanssaavat kuun edessä. Net eivät ole kadottaneet vielämuistoa siitä edesmenneestä ja tuomitsevat itsensä, koska joku kristittykysyy heiltä heidän sielunsa tilan ympäri. Mutta net, joilla tuntemiset ylitsevuotavat, ehkä taito ja käsitys on ahdistettu ja kuvataan näyssä auringonmenneen kuun eteen. — Tässä pyyhäistään kuu pois auringolta. Se on yksiväkevä usko ja vähän tietoa, se on yksi ilmoitus ilman järjettä, joka paitsijohtajitta saattaa kehketä haaveksimiseen. Se paras olento auringon ja kuunvälillä on se, koska het seisovat alallansa, eli tanssaavat toinen toisensaympäri, niin että het kumpasetkin ovat yhtä haavaa näkösällä. Net, jotkaeivät näe aurinkoa, eivät myös saata nähdä sitä kaitaista tietä kuun valollaainoastansa, eli sillä luonnollisella järjen valolla; ja net, jotka eivät näe kuuta,vaan ainoastansa auringon, saattavat myös erehtyä tieltä, kun heillä ei olekyllin väkevyyttä ymmärryksessä, että kaikissa tapauksissa eroittaa sentotisen petollisesta, sen oikean väärästä ja sen pahan hyvästä. Het vailuvatsitä omaisuutta, että kirkkaasti eli selvästi nähdä kaikki omanvanhurskaudenkunnian himot ja oman voiton pyynnön fiinit vaikutukset —.)Viimeiseksi näin minä, että kuu tuli punaiseksi syrjästä, ja viimein tuli kokokuu mustaksi ja katosi. (Niitten seassa, jotka tanssaavat kuun edessä j.n.e.seuraavat luonnollisen järjen innoituksia. Ei tapahdu harvoin, että hengellinenviha nousee niin kuin veren jano, ja sitten ei kestä enää kauvan ennen kuinkokonainen kuun pimeys tapahtuu, eli yksi täydellinen pimeys, josta perkelesaapi senkaltaisen vallan järjen ylitse, että kristillisyys muuttuu yhdeksihirvittäväksi haaveksimiseksi sille hävyttömälle vapaa-ajattelijalle. Ja senkaltaisiajärkiuskolaisia ei puutu myös täällä pohjoisessakaan.) Mutta aurinkopaistoi vielä, ja net ihmiset, jotka ennen olivat tanssanneet auringon edessä,pitkittivät heidän tanssiansa heliseväisellä soitannolla. Ja net, jotka tanssasivatauringon edessä, niillä oli yksi sauva kädessä, jonka ylimmäiseen päähänoli kiinnitetty yksi kolmihaarainen tupsu, joka oli myös kullattu. Muttaminä en ollut kummassakaan näissä joukoissa, jotka tanssasivat auringon jakuun edessä. Minä kysyin, olenko minä yksi ihminen, tahi olenko minäperkele. Mutta vastattiin: Sinä se ensimmäinen. Se oli yksi pimeä lukea.