Kirjeitä

saata aina tehdä eroitusta oikian ja väärän välillä päivällisessä elämässäkään.Siitä tapahtuu, että se, jolla on kirkkaampi taito, täytyy tulla johdattajaksiniille, joilla on net korkeat tuntemiset, mutta puuttuvat sitä kirkasta taitoa elieroituksen omaisuutta. Tämä on yksi omaisuus järjen ja ilmoituksen välillä,uskon ja tiedon välillä, joka useasti tulee heränneillä. Mutta mitä ontaito ilman uskotta? Mitä on kuu ilman auringotta eli mitä on järki ilmanilmestystä? Kuu on itsessänsä yksi musta eli pimeä ruumis, ja ei ole hänelläyhtää valkeutta jakaa muille. Mutta koska aurinko saapi paistaa kuun päälle,silloin tulee kuu valaistetuksi ja on vieläkin ainoastansa yksi himmi valo muillejakaa, niinkuin kuu on ilman auringotta kokonaan pimeä, niin on myös järkiilman ilmestyksettä pimitetty, sokeunut ja perkeleellinen; ja yksi tieto ilmanuskotta on yksi väärä tieto. Sentähden täytyy aina olla joku ilmoitussydämessä ennenkuin kirkas taito saattaa tulla ymmärrykseen. Mutta välistäsattuu, että tuntemiset katoovat ja ainoastansa tieto ja muisto entisistätuntemisista jääpi. Ja yksi senkaltainen saapi myös pian huomata, että mikäeroitus se on valkeuden ja pimeyden välillä, järjen ja ilmoituksen välillä,uskon ja tiedon välillä. Hänen tiedollansa ainoastansa ei hän taida autuaaksitulla, jos vielä hänen tietonsakin olisi oikia tiede eli yksi totinen tiedehengellisissä koettelemuksissa. Kun hänellä ei ole yhtään autuaallistatuntemista vastarinnaksi niitä onnettomia tuntemisia vastaan, niin täytyyhänen joko langeta epäilykseen tahi myös täytyy hän ylönantaa kaikentoivonsa autuuden voittamisesta siltä tieltä, johon hän heräyksen alla alkoi, —ja heittäytä itsensä lihallisten huvitusten pyörteisiin. Eiköpä hän vielä saavälittäin perkeleeltä sen väärän ylösvalaistuksen, että kaikki, mitä hän oliheräyksen alla koetellut, oli ainoastansa luuloittelemista, joku taudin laatusielussa, eli yksi hermoin heikkous, josko oikeimistaan sydämen heikkous,joka tulee tarpeettomasta sureksimisesta. Ja ne, jotka ovat langenneet tällesyrjätielle, ovat saaneet jälleen vanhan oman järkensä, ja nyt het katsovatheidän entisen heräyksensä yhdeksi hulluudeksi. Heidän sielussansa on kuumennyt auringon eteen, ja yksi kokonainen auringon pimeys on tapahtunut,niin että kaikki pienet lintuset täytyvät kontata heidän pesiinsä ja peljätä tätäpimeyttä. Kumminkin löytyy monta, jotka tuntevat heidän onnettoman mielensä laadun, jälkeen kuin het ovat takaisin palanneet, eli langenneet poissiltä oikealta tieltä. Näillä on yksi rauhaton, paha ja päällekantavainen omatunto,mutta eivät saata itseänsä reväistä irti mailmasta, koska perkele