Kirjeitä

sitten ihme, että riita ja kamppaus levenee ja levenee ja horjuvat sinne jatänne, ja viimein kadottavat omantunnon rauhan ja rupeavat näkemään niitävääriksi, niitä jotka pysyvät siinä opissa, josta he elämän ja hengen saaneetovat. Kyllähän ne sitten ilmi tulevat, jotka siinä pysyvät ja jotka eivät pysy.Niin se näkyy olleen apostolitten aikanakin.Jonka päälle minä vielä sanon rakkaudella, että pysykää, rakkaat veljet jasisaret ja työntekijät, siinä opissa, josta te elämän ja hengen saaneet olette,josta te vakuutetut olette ja sielun rauhan käsittäneet, ja uskokaa itsenneautuaiksi syntein anteeksi saamisen armosta! Jonka päälle minä todis-tan yhteisesti Herran lauman kanssa täältä Ruotsin Lapista, että teidänsynnit ovat anteeksi annetut Jeesuksen nimessä ja siinä kalliissa vuotaneessaveressä. Sen me todistamme teille Jumalan puolesta. Ja rauha olkoon teidänkanssanne ja älkää riidelkö tien päällä Herran kalun päältä. Joilla on haluriidellä, niin se riidelköön oman kalunsa päältä, kyllä oma kalu pian loppuu.Älkää vain, rakkaat veljet ja sisaret ja työntekijät Herran viinamäessä, uskokoja ajatelko näitä kirjoittaneen teille loukkaukseksi, mutta ylösrakennukseksija neuvoksi. Mutta ahkeroitkaa pysyä Kristuksen laissa, se on Kristuksenopissa ja kärsikää toinen toistanne ja anteeksi antakaa toinen toisillenne jakantakaa toinen toisenne kuormaa, ja niin Kristuksen lakia täyttäkää, japysykää esikoisten seurakunnan helmassa niinkuin lapset äidin sylissä,johonka te syntyneet olette, niinkuin te itse tiedätte, että seurakunta eihylkää lapsiansa kaikkinaisten vikain tähden, eikä ylkä hylkää morsiantakaikkinaisten syitten tähden, niinkuin te itse ymmärrätte, että esikoistenseurakunta maan päällä, jonka esikoinen rakentanut on, jonka Lutherus onsanonut, että jolla on seurakunta äitinä maassa, sillä on Jumala isänätaivaassa, jonka tähden, rakkaat lapset, ei ole varaa liikkua äidin sylistä eioikealle eikä vasemmalle puolelle, sillä se on tietty asia se, niin kauan aikaakun me pysymme lapsina, niin me pysymme Jumalan perillisinä, nimittäinKristuksen kanssa perillisinä niinkuin Paavali kirjoittaa roomalaisille: jonkatähden, lapset rakkaat, älkää riidelkö perinnön päältä, kyllä rikkaalla Isällä ontavaraa teille. Kyllä vain elätte Isän tavaralla ijankaikkisesti, ette vaanyksikään vähäksy, että olette vähän saaneet. Ja tyytykää Jumalan armoon,kun olette saaneet synnit anteeksi. Eikä meillä muuta kristillisyyttä olekaan,mutta armo, että olemme saaneet synnit anteeksi.