Kirjeitä

Yksi nuorukainen, nimeltä Henrik Henrikinpoika Hietanen on kuolinvuoteellansapuhunut paljon jälkeeneläväisille varoitukseksi. Hänen sanansa ovat niinmerkilliset, että ne ansaitsevat laveammalta tulla tutuiksi, sillä mitä yksikuolevainen ihminen puhuu, ei se ole nimittäin uskottava, että yksi kuolevainen ihminen saattaa olla ulkokullattu, vaan koska kuolema on juurituossa oven edessä, silloin täytyy jokaisen puhua totuuden juuri tuntonsajälkeen. Se mainittu nuorukainen, joka tänä päivänä lasketaan maan poveen,oli ennen herännyt, kun tauti hopitti häntä, mutta kun hän toivoiparantumista, kääntyi hän mailmaan ja lankesi penseyteen niinkuin esim.menneenä kesänä. Viimein tuli kuoleman sanansaattaja tänä vuonna kesällä.Kun hän tunsi loppunsa lähenevän, täytettiin hän Pyhällä Hengelläerinomattain kuolemapäivänänsä, ja saarnasi voimallisesti uskosta kaikilleyhteisesti ja itsekullekin erinäisesti. Minä luulen olevan kaikille hyödyllistäkuulla, kuinka yksi kuolevainen ihminen saarnasi kuolinvuoteellansa.Näin kuuluivat hänen sanansa sinä päivänä, jona hän henkensä antoi. Ensiksisanoi hän: »Nyt tulevat Siionin matkavirret veisattaviksi», ja rupesihyräilemään. Vielä sanoi hän: »Viinamäen aita on lahonnut ja kaatunutmaahan. Se merkitsee, että ne, jotka aitaa rakentavat viinamäessä, eivätjaksa hoilata lampaita aidan sisällä, ja pukit ja keiturit pääsevät lahonneestaaidasta viinamäkeen, kussa he syövät viinamäen puun oksia ja puskevatlampaita.» Ja kuolevainen sanoi: »Haluatteko ruveta rakentamaan viinamäenaitaa, vai tahdotteko ruveta kasvattamaan ohdakkeita, jotka nisujaturmelevat. O Jeesu, elämän Herra, anna sanas paistaa vielä kerran. Tässäpaikassa ei ole muu kuin Jumalan huone ja taivaan ovi.» Ja hän puhui niistätikapuista, jotka ulottuvat maasta taivaaseen, joita myöten enkelit kävivätylös ja alas. »Jakob painei tuntemattoman miehen kanssa, että hänenjäsenensä horjahtui.» Ja se kuolevainen varoitti siitä suuresta koreudesta,joka nyt on mailmassa. Ja laveammalta sanoi hän: »Minä olen käynytSiionissa, ja minä halpa mies olen pantu näitä saarnaamaan, joita Jeesus itsepuhui. Minun nimeni on elämän kirjassa kirjoitettu ja Jeesuksen verellävahvistettu, sinetillä ja sormuksella lukittu, jota ei muut ymmärrä kuinkristityt.» Ja kuolevainen kutsui tykönsä vaarin (yksi sokea äijä siinä talossa) ja sanoi:»Tule tänne sinä kallio, että minä saan sinua neuvoa. Sinä asut korkean