Kirjeitä

Nyt on Lannanvaaraan lähtö. Sielläpä koetellaan enempi, mikä on meilleAmerikassa hyödyllinen. Sinne lähtee Raattamaa emäntänsä kanssa, JonasJohanson Purnu ja sen kumppani ja minä.Olof MatoniemiTässä on taasen yksi uusi muistutus meidän kuolevaisuudestamme. Rakasveljemme ja uskollinen työntekijä Herran viinamäessä Johan Takkinen onnukkunut kuoleman uneen ja mennyt Herran iloon Kittilässä 13 p. helmik.1892. Ei täyteen 54 vuotta hänen ikänsä ollut. Sairastettuaan kahdeksanvuorokautta kehkokuumetta, että verta sylki. Vaan hänen sydämensä jamielensä oli Jumalassa kiinnitetty, että hän väsymättä saarnasi sairastuksensaaikanakin viimeiseen minuuttiin asti taivaallista totuutta, johon olentodistaja, Olof Matoniemi ynnä muut kristityt.Tämä kallis veljemme Johan Takkinen on toimittanut papin virkaa maallikkoseurakunnassaCalumetissa, Mich. Amerikan maalla yli 13 vuotta. Vieläpäsovintosaarnaajana on hän itsensä uhrannut lapsille ja rahvaille. Ja nyt hänvielä saarnasi viime joulukuun 14 p. 1891 sovintosaarnaa sovintoveren kauttaaina Amerikkaan asti. Ja kirjallisesti on hän myös sydämestänsä anteeksianonut ja anteeksi antanut Jeesuksen nimessä ja veressä riitaveljiltansa. Tätäsaarnaa on hän pitkittänyt Lapissa ja Suomessa.Ole nyt tyytyväinen kallis sisar Eeva Karoliina, Johan Takkisen emäntä, lastesikanssa. Teidän isänne on nyt mennyt Jumalan paratiisiin. Olkaa lohdutetutTakkis-veljen ystävät ja rakastajat! Tämä Jumalan ja Kristuksen pappi onkruunattu vanhurskauden kruunulla, jonka vanhurskas Tuomari sinä päivänäantaa.Näitä olemme kirjoittaneet rakkaan veljemme Johan Takkisen haudan päälle.vanha veljenneJohan Raattamaaemäntäni Karoliinan ynnäOlof Matoniemen kanssa.Saivonmuotkassa 24 p. helmik. 1892.