Kirjeitä

Vainaja tunsi jo tämän taudin alkua viime kokouksessa Kemijärvellä. Sentähdenme kiirehdimme päästä lääkärin tykö Kittilään. Tohtori myös epäili,josko hän seisoo yli kahdeksan vuorokautta, ehkä hänkin vointinsa reistasi.Ilolla ja rakkaudella olemme häntä hoitaneet viimeiseen, siitä olen hyvälläomallatunnolla. Nyt en tiedä muuta, kuin laittaa hänet haudattavaksi Kittilänhautausmaahan.Tämä uskollinen Herran palvelija on nyt terve eikä ijan-kaikkisesti aurinkolaske hänen ylitsensä. Älkää nyt, rakas leski, murehtiko rakkaitten lastennekanssa ynnä muut veljet ja ystävät niinkuin ne, joilla ei ole toivoa. Ei oleminullakaan helppo, irmtta Jumala, rakas taivaallinen Isä, on kaikkeinleskien ja orpolasten oikea isä ja holhooja, joilla toivo on Jumalassa.Minä olen myös kipeänä. Tämä on kolmas vuorokausi olla vuoteessa, muttaminulla ei ole niin kova tauti kuin vainajalla, sillä hän sylki verta. Ja tohtori onkäynyt minunkin tykönä ja sanoi minun paranevan muutaman päivän päästä.Minä tunnen itsekin, että tauti on löysäämään päin. Kun minä tästä paranen,niin menen ensiksi Saivoon. Siellä sitten koetellaan mikä meille terveellinenon.Paljon on tauti täällä liikkunu tänä talvena, ja monta on kuollut. Olli HalvariRovaniemeltä on myös äkkiä kuollut lähetysreisulla sydämen halvaukseen.Saivosta kirjoitan enempi, kun itse kykenen. Jääkää nyt Herran haltuunannettuna! Jumala asiansa hoitaa, joka on luvannut kaarneen pojillekin ruuanantaa. Hän myöskin meitä ylläpitää.Hyvästi Herran Jeesuksen haa vain turvissa! Ja rukoilkaa minunkinVeljenneedestäni!Olof Matoniemi.Saivonmuotka 24 päivä helmikuuta 1892.Rakkaat veljet ja työntekijät Herran viinamäessä H. Koller, K. Taneli, M. Uuskoskija K. Ojala, vieläpä rakkaat veljet ja ystävät Calumetissa ynnä muuallaAmerikan maalla.Jumalan armo lisääntyköön teille!