Kirjeitä

Lannanvaarassa 20 p. helmik. 1890.Rakkaille veljille ja sisarille Amerikan maalla, jotka ovat pysyväisinä olleetesikoisten seurakunnassa, joka ensin on syntynyt Ruotsin Lapissa, ja jotkasiis ovat yhtä mieltä pitäneet kalliin veljemme Takkisen kanssa. Armo jarauha olkoon teille Herran Jeesuksen kalliissa veressä!Olemme tässä Lannanvaaran kokouksessa, jossa yhdessä ovat olleetyksimielisesti Ruotsin Lapinmaan esikoiset ja vanhemmat kristityt, lukeneet jatutkineet teidän kalliita kirjoituksianne. Sydämen ilolla olemme löytäneet jasydämillämme käsittäneet, että olette yksimielisinä pysymässä esikoistenseurakannan kanssa, joita on täällä kymmeniä tuhansia, ja nyt tässäkokouksessa lähes tuhannen. Mutta olemme myös suurella sydämenmurheella löytäneet todeksi, että vihollinen on suurella kavaluudella jamyrkyllisellä vihalla kristillisyyteen puhaltanut eriseuraisuuden henkeä teidänsekaanne niinkuin hän on kaikkina maailman aikoina koetellut, että eriseuraisuuttarakentaa joka paikassa, jossa elävä kristillisyys on ollut.Erinomaisesti ikävältä tuntuu, koska kuulemme, että eriseuraisuuden henkion niin väkevästi valloittanut muutamain veljein sydämiä, että ovat joutuneetpois siitä yksinkertaisuudesta, joka Kristuksessa on, ja niin rikkoneetKristuksen kirkon perustuslakia, »että te teitänne keskenännen rakastaisitte»,ja apostolin neuvon, »älkää tehkö mitään riidan ja turhan kunnian kautta,vaan nöyryydessä, pitäen toinen toisensa parempana kuin itsensä.»Veli Takkinen on Suomen ja Ruotsin Lapinmaan lähettiläinen Amerikassa,yksimielisesti siihen raamattuin jälkeen valittu. Eivät ole päällekantajat yhtäänkuoleman syytä saattaneet hänen päällensä viisata, ehkä on tänne paljonvalhekirjoituksla tullut, jonka tähden emme saata häntä tuomita, vaanpidämme, että joka hänet ylönkatsoo, hän ylönkatsoo esikoisten seurakunnan,jotka kaikki ovat yhdessä hengessä, sillä hän on joka paikassa, jossahän on kulkenut, kalliit siemenet kylvänyt, jotka vielä kukoistavat Herranpellossa. Suurella murheella olemme sentähden kuulleet, että Jeesuksenpyhän seurakunnan lähettiläinen, joka on seurakunnalta lähetetty lohdutukseksija iloksi kaukaisessa maassa oleville lapsille ja jäsenille, seurakunnankirkossa on kielletty saarnaamasta, vaikka hän on kaikin puolin löydettyyhtäpitäväiseksi uskossa, hengessä ja opissa seurakunnan vanhinten kanssa.Tämän syyn tähden olemme me kaikki yksimielisesti päättäneet, että tämä