Espoon joukkoliikenteen kehittämisohjelma 2012 - HSL

52012Espoon joukkoliikenteenluotettavuuden kehittämisohjelmaLinja-autoliikenteen infrastruktuurintoimenpide-esitykset

Espoon joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma -linja-autoliikenteen infrastruktuurin toimenpide-esityksetHSL Helsingin seudun liikenne

HSL Helsingin seudun liikenneOpastinsilta 6 APL 100, 00077 HSL 00520 Helsinkipuhelin (09) 4766 4444www.hsl.fiLisätietoja: Marko Sunimarko.suni@hsl.fiCopyright: HSLKansikuva: HSL / Lauri ErikssonEdita Prima OyHelsinki 2012

EsipuheTyön tarkoitus on parantaa linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä Espoon katu- ja tieverkolla turvaamallalinja-autojen mahdollisimman sujuva kulku reiteillä. Työssä on keskitytty pieniin nopeastitoteutettavissa oleviin toimenpiteisiin. Linja-autoliikenteen sujuva kulku parantaa liikenteen luotettavuuttaja vähentää liikennöintikustannuksia. Lisäksi matka-aikojen hajonnan pieneneminen mahdollistaaaikataulujen kustannustehokkaamman suunnittelun. Matkustajille nopeampi matka-aika tuoaikasäästöjä. Parempi luotettavuus kohottaa koko joukkoliikennejärjestelmän arvoa matkustajiensilmissä. Parannustoimenpiteiden toteuttamisen myötä myös kuljettajien työolosuhteet paranevat.HSL on parhaillaan laatimassa koko Helsingin seudun joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelmaa.Espoon linja-autoliikenteen luotettavuuden kehittäminen on osa kyseistä ohjelmaa. Vastaavanlainenselvitys on laadittu Helsingissä vuosina 2009 ja 2011 ja Vantaalla selvitys on tarkoituskäynnistää kevään 2012 aikana.Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet:Kerkko VanhanenVille LehmuskoskiMarko SuniSami AhervaSinikka AhtiainenLennart LångströmHeli SiimesJuhani BäckströmMikko SuhonenHSL (pj.)HSL (31.12.2011 saakka)HSLHSLEspoon kaupunkiKauniaisten kaupunkiUudenmaan ELY-keskusTrafix OyTrafix Oy (siht.)Käytännön työstä on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Marko Suni (HSL), Kari Lehtonen(HSL), Kari Tyrylahti (Espoon kaupunki), Mikko Suhonen (Trafix) ja Juhani Bäckström (Trafix). Muitatyöhön osallistuneita henkilöitä ovat Nora Kumpulainen (Trafix), Jouni Ikäheimo (Trafix) ja RikuNevala (Trafix).Työn aikana pidettiin viisi haastattelupäivää kuljettajille varikoilla ja haastateltiin liikennöitsijöidentyönjohtoa. Lisäksi järjestettiin Espoon ja Kauniaisten kaupunkien edustajille bussiajelu, jonkaaikana tutustuttiin havaittuihin ongelmakohteisiin.Työ alkoi kesäkuussa 2011 ja päättyi helmikuussa 2012.

TiivistelmäsivuJulkaisija: HSL Helsingin seudun liikenneTekijät: Mikko Suhonen, Juhani Bäckström, Nora Kumpulainen, Riku Nevala, Jouni Ikäheimo Päivämäärä 6.3.2013Julkaisun nimi: Espoon joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma – linja-autoliikenteen infrastruktuurin toimenpideesityksetRahoittaja / Toimeksiantaja: HSLTiivistelmä:HSL on laatimassa koko Helsingin seudun joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelmaa. Espoon linjaautoliikenteenluotettavuuden kehittämi nen i nfrastruktuuritoimenpitein on osa k yseistä ohjelmaa. Vastaavanlainense lvitys laa ditaan Vant aalle vuo den 2 012 a ikana. Helsin gissä ong elmapaikkoja o n selvitett y aiemminvuosina 2009 ja 2011 perustuen erilaisiin tausta-aineistoihin.Matkustajista noin puolet kulkee linja-autoilla Helsingin seudun joukkoliikenteessä. Linja-autoliikenteen sujuvakulku parantaa liikenteen luotettavuutta ja v ähentää liikennöintikustannuksia. Lisäksi matka-aikojen hajonnanpieneneminen mahdollistaa aikataulujen kustannustehokkaamman suunnittelun. Matkustajille nopeampi matka-aikatuo aik asäästöjä. Parannustoimenpiteiden toteuttamisen myötä myös kuljettajien työolosuhteet paranevat.Parempi linja-autoliikenteen luotettavuus kohottaa koko joukkoliikennejärjestelmän arvoa matkustajiensilmissä. Pienet kustannustehokkaat toimenpiteet ovat tällöin tärkeässä asemassa.Linja-autoliikenteen katu- ja tieverkon ongelmakohteita on kartoitettu haastattelemalla kuljettajia ja liikennöitsijöidentyönjohtoa. Työssä saatiin kaikkiaan 451 kuljettajapalautetta, jotka koskivat 20 5 kohdetta. Työssä käytettiinuute na apuvälineenä Mattersoftin kehittämä ä inte rnet-pohjaista karttapal auteohjelmaa, jo nka avullasaatiin kaksi kolmasosaa palautteista ja loput paperisena palautteena. Lähes 60 % palautteesta saatiin varikoillajärjestettyjen kuljettajapäivien aikana. Työn onnistumisen kannalta nämä varikkopäivät olivat ensiarvoisentärke itä. P alautteet lu okiteltiin 11 r yhmään. Ko lme e niten kriti ikkiä s aanutta infrastruktuurin liittyvää ongelmaaolivat tilan ahtaus (20 % pal autteista), pysäkit (17 %) ja li ittymien liikenneolosuhteet (13 %). Lisäksikunnossapitoon liittyviä palautteita saatiin projektin aikana runsaasti (15 %).Varsinaiset kehittämistoimenpiteet luokiteltiin neljään luokkaan toimenpiteen toteutettavuuden ja va ikuttavuudenp erusteella. Luoka n 1 muod ostavat 13 erittäin h yödyllistä toimen pidettä, jotka ovat help po toteuttaa jahyödyt niistä o vat suur et. Lu okassa 2 ( helppo toteutt aa, pienet h yödyt) on 55 toim enpidettä ja l uokassa 3(haastava toteuttaa, suuret hyödyt) 13 toimenpidettä. Luokkaan 4 on sijoitettu toimenpiteet, joista on jo suunnittelupäätösolemassa tai niiden toteuttaminen ei arvioitu mahdolliseksi tämän työn puitteissa.Kehittämisselvityksen toim enpide-esitykset (205 kap paletta) es itetään to imenpidekortteina. Korte issa esitetäänongelmakohde, siihen liittyvä palaute sekä mah dollinen ratkaisuehdotus. Toimenpiteen kustannusarvio,kustannussäästöt, toteutusvastuu ja alustava ajankohta on myös esitetty korteissa. Myös muita vaikutuksia onpyritty arvioimaan, kuten matka-aikojen hajonnan pieneneminen, kuljettajan työn helpottuminen, liikenneturvallisuudenparaneminen tai v aikutukset muille kulkumuodoille. Muutamista kohteista on tehty alustavat suunnitelmat.Esitettyjen toimenpiteiden kustannukset vaihtelevat 1000 eurosta 100 000 euroon takaisinmaksuaikojenva ihdellessa muutamast a kuuka udesta viitee n vuo teen. T yön k eskeinen tu los on se, että linja-autoliikenteenpara ntamistoimenpiteet ovat h yötykustannuksiltaan erittäin k annattavia ja maksav at itsensänopeasti takaisin.Toimenpiteiden toteuttamisen edistämiseksi esitetään, että HSL kokoontuu vuosittain aina alkukeväästä Espoonteknisen toimen ja ympäristötoimen kanssa neuvottelemaan tulevien vuosien budjettitarpeista. Vastaavatapaaminen tulee pitää myös Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. HSL:llä ja Espoolla tulee olla nimetyt vastuuhenkilöt,jotka valvovat toimenpiteiden toteutusta ja ovat yhteydessä kaupungin infra- ja liikennesuunnittelijoihinsek ä rak entamisesta ja ylläpidosta v astaaviin taho ihin. Lisäksi o n tärkeä ä, että että liike nnöitsijöitä jakuljettajia informoidaan vähintään kerran vuodessa toimenpiteiden toteutuksen edistymisestä.Avainsanat: Linja-autoliikenne, luotettavuus, sujuvoittaminen, infrastruktuuri, bussiliikenneSarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 5/2012ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN 978-952-253-139-1 (nid.)ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-139-1 (pdf)Kieli: Suomi Sivuja: 288HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444

SammandragssidaUtgivare: HRT Helsingforsregionens trafikFörfattare: Mikko Suhonen, Juhani Bäckström, Nora Kumpulainen, Riku Nevala, JouniDatum 6.3.2012IkäheimoPublikationens titel: Program för utvecklingen av pålitligheten hos kollektivtrafiken i Esbo – förslag till åtgärder gällandeinfrastrukturen för busstrafikenFinansiär / Uppdragsgivare: HRTSammandrag:HRT håller på att utarbeta ett program för utvecklingen av pålitligheten hos kollektivtrafiken i hela Helsingforsregionen.Utvecklingen av pålitligheten hos busstrafiken i Esbo genom infrastrukturåtgärder är en del av programmet.En motsvarande utredning görs för Vanda under år 2012. I Helsingfors utreddes de problematiskaställena tidigare, åren 2009 och 2011, på basis av olika slag av bakgrundsmaterial.Omkring hälften av passagerarna i Helsingforsregionens kollektivtrafik åker buss. Om busstrafiken löper smidigtförbättras pålitligheten. Dessutom minskar kostnaderna för trafikeringen. Vidare möjliggör en mindre spridningav restiderna en mera kostnadseffektiv planering av tidtabellerna. För passagerarna innebär snabbarerestider tidsbesparingar. I och med att förbättringsåtgärderna genomförs förbättras också förarnas arbetsförhållanden.Större pålitlighet hos busstrafiken höjer hela kollektivtrafiksystemets värde i passagerarnas ögon. Småkostnadseffektiva åtgärder intar en nyckelställning i sammanhanget.För busstrafiken problematiska ställen i gatu- och vägnätet har kartlagts genom intervjuer med förarna ochmed arbetsledningen i trafikbolagen. Allt som allt kom respons in till ett antal av 451 från förarna. Responsengällde 205 olika objekt. Ett nytt hjälpmedel i arbetet var ett webbaserat kartresponsprogram som utvecklats avMattersoft. Två tredjedelar av responsen kom in den vägen och återstoden sändes in på papper. Inemot 60 %av responsen gavs under de förardagar som ordnades på depåerna. Förardagarna på depåerna var av störstabetydelse för arbetets framgång. Responsen indelades i 11 klasser. De tre infrastrukturproblem som fick mestkritik var trånga utrymmen eller trånga passager (20 % av responsen), hållplatser (17 %) och trafikförhållandenai anslutningar (13 %). Under projektets gång inkom dessutom en stor mängd respons som gällde underhåll(15 %).De egentliga utvecklingsåtgärderna indelades i fyra klasser utgående från möjligheterna att genomföra åtgärdenoch effekten av åtgärden. I klass 1 ingår 13 synnerligen nyttiga åtgärder som är lätta att genomföra ochsom skulle medföra stor praktiskt nytta. I klass 2 (lätt att genomföra, liten nytta) finns 55 åtgärder och i klass 3(en utmaning att genomföra, stor nytta) 13 åtgärder. I klass 4 finns åtgärder om vilka det redan finns ett beslutom planering eller vilka inte uppfattades som möjliga att genomföra inom ramen för detta arbete.Förslagen till åtgärder som ingår i utvecklingsutredningen (205 stycken) presenteras i form av åtgärdskort. Påkorten beskrivs problemstället, responsen i anslutning till det samt ett möjligt förslag till lösning av problemet.På korten framförs dessutom en beräkning av kostnaderna för åtgärden, kostnadsbesparingarna, ansvaret förgenomförandet och en preliminär tidpunkt för genomförandet. I arbetet ingår också uppskattningar av andraeffekter, såsom en mindre spridning av restiderna, lättare arbete för förarna, förbättrad trafiksäkerhet ellerkonsekvenser för andra färdsätt. Preliminära planer har gjorts över några av objekten. Kostnaderna för åtgärdernavarierar från 1000 euro till 100 000 euro, medan återbetalningstiderna varierar från några månader tillfem år. Ett väsentligt resultat av arbetet är att åtgärder för att förbättra busstrafiken är ytterst lönsamma medtanke på vilken nytta kostnaderna för med sig och betalar sig snabbt tillbaka.För att främja genomförandet av åtgärderna föreslås att HRT årligen, alltid i början av våren, sammanträdermed Esbo teknik- och miljösektor för att förhandla om de kommande årens budgetbehov. Ett motsvarandemöte bör också hållas med ELY-centralen i Nyland. HRT och Esbo bör ha namngivna ansvarspersoner somövervakar genomförandet av åtgärderna och står i kontakt med stadens infrastruktur- och trafikplanerare samtmed de instanser som ansvarar för byggande och underhåll. Det är dessutom viktigt att trafikföretagen ochförarna informeras minst en gång per år om hur genomförandet av åtgärderna framskrider.Nyckelord: Busstrafik, pålitlighet, tillförlitlighet, smidighet, infrastrukturPublikationsseriens titel och nummer: HRT Publikationer 5/2012ISSN 1798-6176 (häft) ISBN 978-952-253-139-1 (häft)Språk: Finska Sidantal: 288ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-139-1 (pdf)HSL Helsinki Region Transport, PB 100, 00077 HRT, tfn..(09) 4766 4444

Abstract pagePublished by: HSL Helsinki Region TransportAuthor: Mikko Suhonen, Juhani Bäckström, Nora Kumpulainen, Riku Nevala,Date of publication 6.3.2012Jouni IkäheimoTitle of publication: Program to improve the reliability of public transport in Espoo – Proposals for bus transport infrastructuremeasuresFinanced by / Commissioned by: HSLAbstract:HSL is developing a program to improve the reliability of public transport in the Helsinki region. Improving thereliability of bus services in Espoo through infrastructure measures is part of the program. A similar study willbe conducted on bus services in Vantaa during 2012. In Helsinki, studies on the trouble spots have beenconducted earlier in 2009 and 2011 on the basis of different background materials.About half of public transport passengers in the Helsinki region travel on buses. Smooth flow of bus servicesimproves the reliability of transport services and reduces operating costs. Moreover, decreased variation intravel times enables more cost-effective planning of timetables. For passengers, shorter travel times meantime savings. Also drivers' working conditions improve as the improvement measures are implemented. Improvedreliability of bus services increases the value of the public transport system as a whole in the eyes ofpassengers. Small cost-effective measures have a major role in this.Trouble spots for bus transport in road and street network have been pinpointed by interviewing drivers andwork supervisors of the operators. A total of 451 feedback responses were received from drivers regarding205 trouble spots. A web-based map feedback software developed by Mattersoft was used as a new tool inthe work. Two thirds of the feedback was obtained via the software, the rest were received on paper forms.Nearly 60% of the feedback was obtained during interaction days for drivers at depots. These days were ofutmost importance for the success of the work. The feedback was divided into 11 categories. Three problemsrelated to infrastructure that were criticized the most were lack of space (20 % of the feedback), stops (17%),and traffic conditions at intersections (13%). A great deal of feedback was given also about maintenance(15%).Actual development measures were divided into four categories on the basis of their feasibility and effectiveness.Category 1 comprises 13 highly useful measures that are easy to implement and deliver significantbenefits. Category 2 (easy to implement, small benefits) includes 55 measures, while category 3 (challengingto implement, large benefits) includes 13 measures. Category 4 consists of measures that are already includedin planning decisions or whose implementation was not deemed possible within the limits of this work.The proposals for measures (205) are presented in the form of measure cards. The cards outline the problem,feedback received about it and possible solution. A cost estimate, cost savings, responsibility for the implementationand preliminary schedule for each measure are also presented in the cards. Also other impacts ofthe measures have been assessed, such as decrease in the variation of travel times, impacts on the drivers’work and traffic safety as well as impacts on other modes of transport. Preliminary plans have been drawn forsome of the trouble spots. The costs of the measures vary from EUR 1,000 to EUR 100,000 with repaymentperiods of a few months to five years. A key result of the study was that the measures to improve the reliabilityof bus services are highly effective in terms of cost/benefit and pay for themselves quickly.In order to promote the implementation of the measures, it is suggested that HSL would meet every springwith the Technical and Environment Services of Espoo to discuss the budget needs in coming years. A similarmeeting should be held with the Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment.HSL and the city of Espoo must have designated persons responsible for monitoring the implementation of themeasures, who keep in contact with the city’s infrastructure and transport planners as well as with bodiesresponsible for construction and maintenance. It is also important that operators and drivers are informed atleast once a year about how the implementation of the measures is proceeding.Keywords: Bus services, reliability, improved flow, infrastructurePublication series title and number: HSL Publications 5/2012ISSN 1798-6176 (Print.) ISBN 978-952-253-139-1 (Print.)ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-139-1 (pdf)Language: Finnish Pages: 288HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, 00077 HSL, Tel. +358 9 4766 4444

Sisällysluettelo1 Johdanto ........................................................................................................................................ 112 Kehittämistarpeiden kartoitus ..................................................................................................... 122.1 Tarkastelumenetelmät .......................................................................................................... 122.2 Tulokset ................................................................................................................................. 143 Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................ 173.1 Yksittäiset toimenpiteet ........................................................................................................ 173.2 Laajemmat toimenpidekokonaisuudet .................................................................................. 183.3 Joukkoliikennekatujärjestelyjen kehittäminen ....................................................................... 203.4 Kunnossapito ........................................................................................................................ 223.5 Muita havaintoja ................................................................................................................... 234 Toimenpiteiden kustannuksia ja vaikutuksia ............................................................................. 255 Toimenpiteiden toteuttamisprosessi ja rahoitus ....................................................................... 276 Jatkotoimenpiteet ......................................................................................................................... 317 Liitteet ............................................................................................................................................. 32

KuvaluetteloKuva 1. Kuljettajapalautteiden keruussa käytetyn Feedback-ohjelman käyttöliittymä. .................... 12Kuva 2. Varikkopäivä Nobinan varikolla. .......................................................................................... 13Kuva 3. Palautteiden kertyminen projektin aikana. .......................................................................... 14Kuva 4. Palautteiden maantieteellinen jakautuminen. ..................................................................... 15Kuva 5. Palautteiden jakautuminen aihealueisiin. ............................................................................ 16Kuva 6. Esiin nousseet ongelmakohdat Turuntiellä: Turuntie vaatisi kokonaisvaltaistajoukkoliikenteen sujuvoittamissuunnitelmaa..................................................................................... 19Kuva 7. Espoon LUOKEn ongelmakohteet Länsiväylällä. ............................................................... 19Kuva 8. Esitykset ensivaiheen uusiksi linja-autoliikenteen liikennevaloetuusliittymiksi ................... 20Kuva 9. Periaatekuva kevyestä joukkoliikennekadusta .................................................................... 21Kuva 12. Projektin aikana aloitetusta yhteistyöstä on siirryttävä jatkuvaan yhteistyöhön. ............... 28Kuva 13. Joukkoliikennehankkeiden toteuttamisprosessin toimintamalli. ........................................ 29Kuva 14. Bussiajelulla. ..................................................................................................................... 30LiiteluetteloLIITE 1: Toimenpidekortit luokat 1-3LIITE 2: Toimenpidekortit luokat 4a-4cLIITE 3: Toimenpiteiden hyödyt ja kustannuksetLIITE 4: Espoon alueen kunnossapitoon liittyvät palautteetLIITE 5: Yleiset palautteet

111 JohdantoTämän työn tarkoitus on selvittää linja-autoliikenteen sujuvuuden ongelmakohdat Espoon katu- jatieverkolla sekä esittää niille parantamistoimenpiteet, kustannusarviot, hyötyarviot sekä alustavatoteuttamisaikataulu. Esitettyjen parantamistoimenpiteiden tavoitteena on turvata linja-autojenmahdollisimman sujuva kulku ja vähentää infrastruktuurista johtuvia linja-autoliikenteen viivytyksiä.Linja-autoliikenteen matka-ajasta noin 90 % muodostuu itse ajoajasta ja 10 % pysäkkitoiminnoista.Sujuvalla kululla on useita positiivisia vaikutuksia. Matka-aikojen lyheneminen vähentää liikennöintikustannuksia.Vaikka yksittäinen toimenpide ei välttämättä tuota välitöntä kustannussäästöä,määrätietoinen toimenpiteiden toteutus reittikokonaisuuksien varrella tuo mukanaan liikennöintisäästöjäpidemmällä aikavälillä. Samalla nopeampi matka-aika tuo mukanaan aikasäästöjä matkustajille.Sujuvuus tasaa myös matka-aikojen hajontaa ja parantaa luotettavuutta. Tämä puolestaan mahdollistaaaikataulujen kustannustehokkaamman suunnittelun. Lisäksi parempi luotettavuus kohottaakoko joukkoliikennejärjestelmän arvoa matkustajien silmissä. Parannustoimenpiteiden toteuttamisenmyötä myös kuljettajien työolosuhteet paranevat.Luvussa 2 o n esitetty työn aikana esille tulleet k ehittämistarpeet. Luvussa 3 on e sitetty kootustitoimenpide-ehdotukset ja luvussa 4 arvioitu niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Varsinaiset toimenpide-ehdotukset(toi menpidekortit) o n e sitetty liitte issä 1 ja 2. Li säksi toime npiteiden vai kutuslaskelmatovat liitteenä 3. Toimenpiteiden rahoitusta ja jalkauttamista on käsitelty luvussa 5. Jatkotoimenpide-esitykseton esitetty luvussa 6.

122 Kehittämistarpeiden kartoitus2.1 TarkastelumenetelmätEspoon joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelman aikana Espoon E katu- ja tieverkon ke-Feedback-ohjelma, jota yhdessä HSL:n kanssa räätälöitiin työn tarpeisiin. Feedback on karttapoh-jainen internetselaimella käytettävä ohjelma, jolla voi helposti antaa paikkaan sidottua palautettamerkitsemällä piste tai reitti kartalle ja kirjoittamalla siihenliittyvä palaute kommentti-ikkunaan. Oh-hittämistarpeita kartoitettiin usealla eri tavalla. Tärkeänä kartoitustapaana oli Mattersoftin kehittämäjelmassaa saa näkyviin bussilinjojen reitit sekää pysäkit, mikä helpottaa palautteen kohdentamistaoikeaan pisteeseen. Lisäksi ohjelmassa on mahdollisuustarkastella muiden m antamia palautteitakarttapohjalta.Projektinalussa ohjelman helppokäyttöisyyttää ja toimintavarmuutta kehitettiin merkittävästi. Ohjel-man helppokäyttöisyyttä pidettiin erityisen tärkeänä, koska ohjelma ei saa toimia palautteen mää-rää vähentävänä tekijänä.Kuva 1. Kuljettajapalautteiden keruussa käytetyn Feedback-ohjelmann käyttöliittymä.Ohjelmaasennettiin varikoiden kuljettajakoneeille ja koneiden viereen tehtiin lyhyett laminoidut käyt-töohjeet helpottamaan ohjelman käyttöä. Veolian varikollaa ohjelmaa ei e saatu toimimaan, joten sin-käyttämään ohjelmaaa myös omilla tietokoneillaan. Varikoiden tietokoneilla palautetta oli mahdollistaantaa heinäkuusta lokakuuhun.ne toimitettiin HSL:n kannettava tietokone, jolla ohjelmaa pystyi käyttämään. Kuljettajat pystyivät

13Palauteohjelmiston lisäksi kehityskohteitakartoitettiin projektin aikana järjestetyillä varikkopäivillä.Varikkopäivät järjestettiin viidellä varikolla, joita olivat Veolian ja Pohjolan liikenteen Suomenojanvarikot, Westendin linjan Matinkylän varikko, Nobinan Klovin varikko sekä Helbin Ruskeasuon va-kuljettajien kanssa ja keräämässä heiltä palautetta. Varikkopäivistää tiedotettiin ennakkoon muuta-rikko.Tapahtumissa HSL:n jakonsultin edustajat olivat yhden päivän varikolla keskustelemassama päivä ennen niiden järjestämistä. Lisäksi varikkopäivänä tapahtumaa mainostettiin itse varikollaja Kampin terminaalin kuljettajien peruutusnäytöissä.Varikkopäivät olivat tärkeä osa projektia, sillä iso osa palautteestasaatiin varikkopäivien aikana.Varikkopäivät olivat HSL:n kannalta hyvä keino jalkautua kuljettajien pariin ja osoittaa aitoaa kiinnos-ja hetusta kuljettajien asioihin. Kuljettajat kertoivat kokeneensa tärkeäksi, että heitä kuunnellaannpääsevät keskustelemaan heitä vaivaavista asioista.Varikkopäivien aikana palautetta kerättiin Feedback-ohjelmalla ja paperisilla p kyselylomakkeilla.Useinkonsultin edustajat kirjasivat palautteet suoraanFeedback-ohjelmaan kuljettajien puolesta.Paperilomakkeetolivat hyvä lisä ohjelmann rinnalle, sillä osa kuljettajista vieroksui tietokoneen käyt-töä, eikä halunnut kokeilla sitäedes avustettuna. SekäFeedback-ohjelmisto että paperisia lomak-pa-keita jätettiin varikoille vierailun jälkeen ja palautteen antamiselle annettiin a vielää kahden viikonlautusaika.Palauteajan jälkeen varikoille toimitettiin kiitosviestit, joissa kerrottiin saadun palautteen määräsekä projektin etenemisestä jatkossa. Tällä tavoin haluttiin viestittää kuljettajille, että heidän palaut-teensa on otettu vastaan ja nekäydään läpi.Kuva2. Varikkopäivä Nobinann varikolla.

14Kuljettajien lisäksi projektin aikana haastateltiin liikennöitsijöiden työnjohtoa. Jokaiselle liikennöitsi-jälle järjestettiin omat tilaisuutensa, joihin liikennöitsijää pyydettiin itsee valitsemaann osallistujat.Osallistujien määrä vaihteli yhdestä seitsemään. Liikennöitsijähaastatteluissa esiteltiin saatujaa pa-kriittisiä ongelmakohtia ei ollut jäänyt pois. Lisäksi työnjohtajat saivat halutessaan korostaa heidänmielestään pahimpiaa ongelmakohtia. Näissä tapaamisissa nousi esillee vielä joitakin uusia ongelma-kohteita.lautteita työnjohtajilleja pyydettiinniihin kommentteja. Samalla pyrittiin varmistamaan, että mitäänKaikkienliikennöitsijöiden edustajien mielestää projekti on tärkeä ja on erittäin hyvä, että kuljettajiaon kuultuu ja että he ovat päässeet kertomaann mielipiteensä. Samassaa yhteydessää korostui, ettäprojektinetenemisestä tiedottaminen on myös jatkossa tärkeää: liikennöitsijöille tehdään paljonerilaisia kyselyitä, mutta kyselyiden tuloksistaa unohdetaann usein informoida. Tilaisuuksissa tulimyös esille toive, että Vantaalle tehtäisiin t vastaavanlainen selvitys.Liikennöitsijätapaamisissa korostui liikennöitsijöidenn huoli linja-autoliikenteen arvostuksenjatkuvasta heikkenemisestä ja sen jäämisestä muidenkulkumuotojen varjoon. Joukkoliiken-teen matkustajistakuljetetaan edelleen noin puolet linja-autolla.2.2 TuloksetProjektinaikana saadun palautteen määrä ylitti ennakko-odotukset. Palautteita P saatiin kaikkiaan451 kappaletta, jotkakoskivat 205 kohdetta. Saaduista palautteista kaksi kolmasosaa saatiin Mat-tersoftin ohjelman kautta ja loput paperisena palautteena. Lähes 60 % palautteesta saatiin varikko-päivien aikana, jotenvarikkopäivien merkitys kattavan palautteen saamisessa oli erittäin merkittä-vä.Kuva 3. Palautteidenkertyminen projektin aikana.

15Palautetta saatiin kaikilta Espoon alueellaa liikennöiviltäbussiyrityksiltä, joten kartoitus kattoi kaikkiEspoon sisäiset jaseutulinjat työn aloitustilanteessa kesällä 2011. Kuvassa 4 on esitetty palauttei-den maantieteellinen jakautuminen. Palautteet jakautuivat laajalti ympäri y Espoota, vaikka palaute-keskittymät osuvat odotetusti vilkkaasti liikennöidyille alueille. Palautetta saatiinn myös Helsinginalueelta, vaikka kartoituksessa sitä pyydettiin nimenomaan Espoon joukkoliikenteen ongelmakoh-huk-dista.Helsingin palautteet on toimitettu eteenpäin, joten nämäkäänn palautteet eivät menneetkaan. Palautteet olivat asiallisia ja pääosinn rakentavia,mutta joidenkin palautteiden perusteella olimahdotonta määritellä ongelman sijaintia tai luonnettatarkasti. Palautteiden joukossa oli myösyleisluontoista palautetta, jossa todettiin yleisesti jonkin asian vaativan parantamista.Kuva4. Palautteiden maantieteellinen jakautuminen.Palautteet luokiteltiin 11 ryhmään kuvan 5 mukaisesti. Kolme eniten kritiikkiä saanutta ongelmaainfrastruktuurin osalta olivat:-Tilan ahtaus (20 %), eli li nja-autojen lii kennöinnin kannalta t liian kapeat kadut tai liittymät,joissa ei v oi ajaa normaalilla ajonopeudella. Palautteissa oli o usein luettavissa ahtausongel-s yyman kärji styminen tal visin talvikun nossapidon puutteellisuuden vuoksi . Y ksi merkittäväahtauteen on se, että aiemmin suunnittelu on perustunut nykyistä pienempään kalustoon.

16- Pysäkkien laatutason puutteet (1 7 %) . Pys äkeissä pa rannettavaa oli i pysäk in koossa,muotoilussa sekä sijainneissa. Kritiikk inä mainittiinn muun muassa, että py säkille on hankalaajaa siten, ettäkaikki ovet ovat reunakiven vieressä, ja että ne ovat liian lyhyitä suhteessa lii-(tila-kenteen määrään.- Liittymät (13 %), jotka ovat liikenne-ahtaissa paikoissa).tai näkemäolosuhteiltaan hankalia tai vaarallisiaaongelmat on huomioitu tilaltaan Lisäksi kunnossapitoon liittyviä palautteita saatiin projektin aikana runsaasti, 15 % kaikista palaut-teista. Näitä palautteita on käsitelty erikseen.Kuva 5. Palautteidenjakautuminen aihealueisiin.

173 Toimenpide-ehdotukset3.1 Yksittäi set toimenpiteetJokaiselle palautetta saaneelle 205 ongelmakohteelle pyrittiin laatimaan toteutuskelpoinen toimenpide-ehdotus.Toimenpiteitä mietittiin sekä työryhmässä että konsultin omassa työpajassa. Monellekohteelle esit ettiin useam paa toimen pidettä. Toime npiteistä laa dittiin toimenpide kortit, jotka onesitetty liitteessä 1. Muutamille korteille on tehty alustavat suunni telmat AutoCad- ja AutoT URNohjelmiakäyttäen. Nämä suunnitelmat löytyvät korttien kääntöpuolelta liitteestä 1.Projektin työryhmä luokitteli toimenpiteet seuraavin kriteerein:- toimenpitee n toteutettavuus- toimenpiteen vaikuttavuus eli kuinka tehokkaasti toimenpide parantaa liikenteen sujuvuutta- kuinka suuri vuoromäärä hyötyy toimenpiteestä- kuinka paljon toimenpide aiheuttaa haittaa/hyötyä muille kulkumuodoille- kohteeseen liittyvät mahdolliset olemassa olevat suunnitelmat- tulevaisu uden linjastoratkaisut (siirtyminen liityntäli njastoon Ete lä-Espoossa Län simetronmyötä, runkobussilinjaston suunnitelmat)Toimenpideluokkia muodostui neljä:- Luokka 1 = erittäin tarpeellinen toimenpide, joka on helppo toteuttaa ja hyödyt ovat suuret- Luokka 2 = tarpeellinen toimenpide, joka on helppo toteuttaa, mutta hyödyt ovat pienet- Luokka 3 = tarpeellinen toimenpide, jonka toteutus on haastavaa ja hyödyt ovat suuret- Luokka 4a = toimenpitee n suu nnittelupäätös on jo tehty (näissä tapau ksissa tieto palaut -teesta ja mahdollinen toimenpide-ehdotus on toimitettu suunnittelijoille tiedoksi)- Luokka 4b = toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia tai hyötyjä on vaikea arvioida (näissäta pauksissa toi menpidekorttiin o n li itetty peru stelu, miksi toi menpide o n sijoitettu tähänluokkaan)- Luokka 4c = toimenpiteet eivät ole mahdollisia tai järkeviä toteuttaa tai niiden suunnittelu eiole mahdollista tämän työn puittei ssa (esimerkiksi erittäin suuret ja kalliit toimenpiteet tai toi -menpiteet, jo tka eivät suo raan p aranna linja-autolii kenteen sujuv uutta vaan esime rkiksi liikenneturvallisuutta)Toimenpiteiden jakautuminen luokittain on esitetty taulu kossa 1. Vaikka luo kkien 4a–4c toimenpiteitäei tämän työn yhteydessä ole tarkemmin käsitelty, on etenkin luokan 4a toimenpiteiden toteutumistaseurattava tarkasti. Kohteet, joille ei esitetty toimenpiteitä, on kuitenkin laadittu toimenpidekortit,jotka löytyvät liitteestä 2.

18Taulukko1. Toimenpiteiden luokittelu.3.2 Laajemmat toimenpidekokonaisuudettTyön aikana nousi esille kolme suurempaa kokonaisuutta, joissa j oukkoliikenteen sujuvoittaminenvaatisi kokonaisvaltaista suunnittelua ja laajempia toimenpidekokonaisuuksia.Turuntielle pitäisi laatia ko konaisvaltainensuunnitelma, jo ssa huomioidaan lii kenteen suj uvuuserityisesti joukkoliikenteen kannalta. Tämä s uunnitelma kannattaa laatia nyt k äynnistyvän Turuntiekaduksi – selvitys työn yhteydessä. Tässä t yössä s aatiinpalautetta kuvan 6 muukaisista o ngelma-kohdista. Palautteissa nousivat esiin Turuntien laajamittaiset ongelmat välillä L eppävaara – KehäIII. Turuntieltä on mahdollista saada erityisesti ruuhka-aikoina suuria hyötyjä. Ajallisesti liikennöintiäTuruntiellä on mahdollista nopeuttaa useita minuutteja. Turuntietä pidetään yhtenä Espoon joukko-liikenteen sujuvuuden pahimmista pullonkauloista.

19Kuva6. Esiin nousseet ongelmakohdat Turuntiellä: Turuntie vaatisi kokonaisvaltaista joukkoliiken-teen sujuvoittamissuunnitelmaa.Toisena nou si e sille Länsiväylä, jolle o llaan pa rhaillaan laatim assa a ties uunnitelmaa E spoonlah-densolmun ja M atinsolmun väliselle osu udelle. Tä ssä t yössä saadut a palaut teet on toi mitettu tie -suunnitelman laatijoille tiedoksi.Kuva7. Espoon LUOKEn ongelmakohteet Länsiväylällä.

20Kevyelläjoukkoliikennekadullaa pysäkit sijoitetaan ajokaistalle 1+1-kaistaisellaajoradalla. Henki-löautoliikenne joutu u odott amaan linj a-autonn takana py säkin k ohdalla ja linja-a uto pää se ensim-mäisenää se uraavaanliittymään. Ratkaisu mahdollistaamyös l eveämmät j a es teettömämmät py-säkki- jakevyen liik enteen ratkaisut sekä enemmän kadunvarsipysäköintiä kuin pysäkkisyvennys-myösratkaisut. Rat kaisun heikkoutena on se, etttä t linj a-autojen seist essä pide mpään pysäkillämuut li nja-autot jou tuvat jonott amaan sam assa jonoss a. Lis äksi j onoutuvat o aj oneuvot sa attavatpahimmassa tapau ksessa tuk kia ed ellisen liittymän. R atkaisu sop iikin sell aisille kaduille, joissalinja-auto- ja henkilöautoliikenneon melko vähäistä ja/tai liittymävälit harvassa. hJoukkoliikenteen valoetuuksien toteuttaminen odottaa uuden lippu- ja infor maatiojärjestelmänvalmistumista. Arvi oitu val mistumisajankohta o n vuosi 2015. Tä ssä työssä esitetyt liike nneva-loetuusliittymät sekä muut palautetta saaneett liikennevaloliittymät on esitetty kuvassa 8.Kuva 8. Esitykset ensivaiheen uusiksi linja-autoliikenteenn liikennevaloetuusliittymiksi3.3 Joukkoliikennekatujärjestelyjen kehittäminenInfratoimenpiteiden suunnitteluvaiheessa nousi esiin muutamia joukkoliikennekatujen yleisiä järjes-jtelyjä koskevia kehittämisideoita.

21Kuva9. Periaatekuva kevyestä joukkoliikennekadustaaJoukkoliikennekatujen väärinkäytön estäminen on erityisen tärkeää sellaisilla joukkoliikenneka-oikeutettu ja toinen suunta odottaa osuuden vapautumista, esimerkiksi Lehtikaskentie). Henkilöau-toliikenteen kieltävin liikennemerkein väärinkäyttöä ei voida täysin estää. Tehokkaampia muunliikenteen estämismahdollisuuksia ovat esimerkiksi:duilla, joissa liikennöinti tapahtuu yhdellä kaistalla molempiin suuntiin (toinen suunta etuajo---Automatisoidut puomit t ai muut ajoesteet, j otka l askevat vain lähe stymissuunnan bu ssi-muill ailmaisimen aktivoituessaKadun fyysiset pintarakenteet, jotka e stävätt ajon tai te kevät k a jamisesta ha nkalaakuin linj a-autoilla. Ku vassa 10 li nja-autojen raideleveydeelle suunnit ellut ajou rakorotuksetmahdollistavat esteen ylittämisen. Ratkaisu on suunniteltu Espoon E joukkoliikennetoimistossajo 1980-luvulla. Ruotsissa ja Tans kassa on hyviä toimivia esimerkkejä,ejoita voitaisiin sovel-taa myös Suomessa pienin teknisinn muutoksin (mahdollinenn sulanapito) ).

22Kuva 10. Periaatekuva kadun fyysisestä rakenteesta.3.4 KunnossapitooKunnossapidon osalta erityisen ongelmallisekksi koettiin talvikunnossapidon laatu. Useassa palaut-teessa todettiin myösahtausongelmien korostuvan talvella. Talvella esimerkiksi e reunakivien lähei-ei ole. Tämä johtaa peltivaurioihin. Kritisoiduimmissa kohteissa tulee varmistaa v ensiluokkainenntalvikunnossapito, jotta linja-autoliikenne ei häiriinny.syyteen kertyy lunta, jäätä ja aurausvalleja, jolloin linja-auto tarvitsemaa tilaa etu- ja takaylityksilleKaksi viimeistä talvea ovat olleet poikkeuksellisen lumisia, joten myöss ongelmat ovat olleet erityi-sen pahoja. Tämä onnostanut esiin vuoropuhelun puuttumisen suunnittelijoiden jaa kunnossapitäji-kokoen välillä. Talvikunnossapitoa vaikeuttaa erityisesti riittävien lumitilojenn puute. Haastetta lisääajan tiivistyvä kaupunkirakenne,halu parantaa liikenneturvallisuutta jaa sitä kautta tarve laskeaa ajo-sovellu tehokkaalle aurauskalustolle. Lisäksi vähenevät kunnossapidoon määrärahat vaikeuttavattilannetta. Jo kaavoitusvaiheessaa tulee varmistua, että linja-autoliikenteen reittien auraaminenn voi-nopeuksia rakenteellisin (kapein ja ahtain) ratkaisuin. Esimerkiksi kapeat poikkileikkaukset eivätdaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti.tLisäksi saatiin jonkinn verran palautetta muuhun viher- ja katukunnossapitoon liittyen. Usein oksattai pensaat heikentävät näkyvyyttä tai huonokuntoinen asfaltti häiritsee ajamista.Kunnossapitoon liittyvät palautteet on toimitettu eteenpäinn Espoon alueen kunnossapidosta vas-taaville tahoille ja tarvittaviin toimenpiteisiin on osittain jo ryhdytty tai ne n on korjattuu projektin aikana.

23Kunnossapidon palautteiden sijoittuminenn katuverkollee on esitetty kuvassa 11. Kohteet on luokiteltutyypeittäin ja jokainen paikkaan sidottu kommentti on myös numeroitu. Numeroidut palautteet onluetteloitu liitteessä 4.Kuva11. Kunnossapidon palautteet.3.5Muita havaintoja----Infrastruktuuriin liittyvää palautetta kerättäessä saatiin myös muita palautteita, joita ei osoitettumihinkään tiettyynongelmakohtaan tai nee eivät liittyneet suoranaisesti linja-autoliikenteen luotetta-lvuuteen. Useimmiten esille nousseet muut asiat olivat:aikataulujen tiukkuus etenkin huonoissa keliolosuhteissa (korostui selvästi varikkopäivinä)kuljettajien wc-tilojen puutteet tai niiden puuttuminenliikenneturvallisuuspysäkkien, hidasteiden, liikennevalojen ja bussilinjojen toimivuus yleisellä tasolla.Palautteisiin on pyritty reagoimaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikki saadut yleiset palautteet onesitetty liitteessä 5 ja viety eteenpäin asiasta vastaaville tahoille HSL:n toimesta. Liikenneturvalli-suuteen liittyvät kohteet on esitetty taulukossa 2.

24Taulukko 2. Liikenneturvallisuuteen liittyvät kohteet.

254 Toimenpiteiden kustannuksia ja vaikutuksiaToimenpiteiden kustannukset perustuvat hankeosalaskelmissa yleisesti käytettyihin yksikköhintoihin,joita on tarkennettu kohdekohtaisesti asiantuntija-arvioilla. Tällöin on pyritty huomioimaanmahdolliset vaikeat maasto-olosuhteet tai esimerkiksi erityisen haastava liikenneympäristö. Kustannusarvioidentarkoituksena on antaa käsitys kustannusten suuruusluokasta ja niitä tarkennetaanseuraavan vaiheen suunnittelun yhteydessä.Kustannukset on arvioitu luokkien 1–3 toimenpiteille ja niiden jakautuminen toimenpideluokittain onesitetty taulukossa 2. Pienet toimenpiteet on arvioitu 1 000 euron tarkkuudella, vaikka esimerkiksiyksittäisen liikennemerkin siirto voi osoittautua tätä halvemmaksi.Taulukko 2. Kustannusten jakautuminen toimenpideluokittain.Vaihteluväli YhteensäLuokka 1 1 000 euroa – 100 000 euroa 326 700 euroaLuokka 2 1 000 euroa – 60 000 euroa 325 500 euroaLuokka 3 1 000 euroa – 60 000 euroa 128 000 euroaToimenpiteiden matka-aikahyötyjen arviot perustuvat Emme-tarkasteluihin ja asiantuntija-arvioihin.Kunkin kohte en o salta on arvioitu, mit en toime npiteen vai kutukset kohdistuvat eri vuo rokaudenaikoihin. Toimenpiteiden aikahyötyjä on laskettu aamuliikenteen (klo 6–9), päiväliikenteen (klo 9–15) ja iltaliikenteen (klo 15–18) osalta.Toimenpiteille on laskettu kustannussäästöt, jotka muodostuvat liikennöinnin aikahyödyistä ja matkustajienaikahyödyistä. Aikahyötyjen euromääräisessä arvottamisessa on käytetty seuraavia periaatteita:- liikennöinnin aikahyödyt perustavat HSL:n julkaisuun 22/2011 (Joukkoliikenteen yksikkökustannukset20 10.). Aikahyö dyn arvon la skennassa o n huomioitu kokonaistuntikustannukset,kokonaispäiväkustannukset ja liikenteen kokonaistuntisuorite Espoon liikenteen arvoilla. Aikahyödyksion saatu 44,4 €/h ( = 16,7 M€ + 6,39 M€ / 0,52 Mh).- matkustajien aikahyödyn arvo perustuu Liikenneviraston julkaisuun 21/2010 (Tieliikenteenajokustannusten yksikköarvot 2010). Matkustajien matka-aikasäästön arvona on käytetty kaupunkiliikenteessäliikennöivän linja-auton matkustajan keskimääräistä matka-aikasäästöä 7,8€/h.- toimenpiteiden euromääräisten hyötyjen laskemiseksi on työssä käytetty HSL:n liikennemallistasaatuja vuoro- ja matkustajamääriä sekä nykytilanteessa että vuoden 2015 tilanteessa.Kullekin toimenpiteelle on laskettu toimenpiteen takaisinmaksuaika eli kuinka kauan kestää, ettätoimenpiteen hyödyt ovat yhtä suuret kuin toimenpiteen kustannukset. Korkotekijöitä ei ole huomioitu.Takaisinmaksuajat vaihtelevat muutamasta kuukaudesta viiteen vuoteen.Jos matka-aikahyötyjä ei ole voitu arvioida perustellusti, on arvioitu toimenpiteen mahdollisia muitahyötyjä, kuten matka-aikojen hajonnan pienenemistä, kuljettajan työn helpottumista tai liikenneturvallisuudenparanemista. Tarpeen mukaan on arvioitu sanallisesti myös vaikutuksia muille kulkumuodoille,mutta muiden kulkumuotojen matka-aikamuutoksia ei ole takaisinmaksuaikaa lasketta-

26essa pystytty huomioimaan. Kohdekohtaiset laskelmat on esitetty liitteessä 3 sekä kunkin toimenpidekortinyhteydessä (liitteet 1 ja 2).

275 Toimenpiteiden toteuttamisprosessi ja rahoitusSeudun liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja erilaisissa toimenpideselvityksissä on määritelty useitaeritasoi sia linja-autolii kenteen luotettavuutta parantavia in frahankkeita. Tyypillisesti linjaautoliikenteenluotettavuuden parantamistoimenpiteet ovat pieniä.Hankkeiden suuri mä ärä ja niide n pie nuus on osoittautunut ong elmaksi, koska suuret h ankkeetvievät valtaosan p äättäjien mielenkiinnosta ja s uunnitteluresursseista. Pienille hankkeille ei tahdolöytyä toteuttajia eikä rahoitusta, vaikka vähällä vaivalla saataisiin tuntuvia parannuksia. Nopeustasonnostaminen on joukkoliikenteen luotettavuuden, houkuttelevuuden ja taloudellisuuden kannaltaensiarvoista. Toimenpiteiden edistämisen ja luote ttavuustavoitteiden saavuttamisen osalta on ensiarvoisentärkeää, että HSL:n ja Espo on teknisen ja ympäristötoimen yhteistyö on aktiivist a. Näinvoidaan vaikuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen uusia alueita kaavoitettaessa,liikennesuunnitelmia tehtäessä ja yksittäisiä poi kkeusjärjestelyjä toteutettaessa. Yhteistoimintaedellyttää riittävien yhteisten tavoitteiden ja resurssien asettamista. Teiden osalta vastaavaa yhteistyötätulee tehdä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.Näistä syistä suunnittelu- ja toteutusprosessien ohjausta on kehitettävä. Tässä työssä o n pyrittykehittämään yhteistyötä eri sido sryhmien kanssa. Erityisesti liikennöitsijöiden suuntaan ollaan oltuaktiivisia, mut ta myös kaupunki en ja E LY-keskuksen edustajille on pidetty keskustel utilaisuuksia.Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan pysyvä m uutos. Toteuttamattomien kustannuksiltaan pientenja hyödyil tään me rkittävien infra hankkeiden lista on saatava l yhenemään panostamalla niihinjärjestelmällisesti riittävällä ripeydellä ja pitkäjänt eisyydellä. Tulevaisu udessa on pystyttävä siirtymäänyksittäise stä proj ektista ja tkuvaan kehittämisprose ssiin. Ku vassa 12 on havainnollistettu tilannetta.

28Kuva 12. Projektin aikana aloitetusta yhteistyöstä on siirryttävä jatkuvaan yhteistyöhön.Tämän työn toimenpiteiden käytännön toteuttamisen edistämiseksi ja j yhteistyönn edelleen kehittä-miseksi esitetään seuraavien toimintatapojenn käyttöönottoa:- M uodostetaankäytäntö, j ossa HSL kokoontuu alkukeväästä Espoon E tekn isen ja ymp äristö-toimen johdo n kan ssa keskustelemaan tulevien vuosien bud jettitarpeista.. Vastaava tapaa-tminen pidetään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.- Li ikennöitsijöitä ja kuljetta jia j informoidaan vähintään kerran vuodessa toimenpiteidentoteu-imetyttuksen edistymisestä.- T oimenpiteiden päivittäis estä edi stämisestä j a seuraamisestaa vas taavat selkeästi nHSL:n j a Esp oon vastu uhenkilöt, jotkka ovat puolestaan yhteydessä y k aupungin inf ra-kuvan 13 mu-ja l iikennesuunnittelijoihinsekä rakentamisesta ja ylläpidosta vastaaviin t tahoi hinkaisesti.

29Kuva13. Joukkoliikennehankkeiden toteuttamisprosessin toimintamalli.Esimerkki toteuttamiseen tähtäävän prosessin aloittamisesta jo alustavassa suunnitteluvaiheessa(=bussiajelu sidosryhmille)Projektin yhteydessä järjestettiin bussiajelu valikoituihin ongelmakohteisiin. Tilaisuuteen kutsuttiinsidosryhmien henkilöitä, joiden käsissä projektissa esitettyjen toimenpiteiden käytännön toteutta-oli läsnäminenn hyvin pitkälti on. Paikalla oli Espoonn ja Kauniaisten edustajia. Lisäksi tilaisuudessa myössuunnittelijoita, joille ajelukierros oli hyvä tilaisuus nähdä käytännössä linja-auton tilavaati-mukset katuverkolla.Tilaisuus aloitettiin lyhyellä projektin yleisesittelyllä ja päivän aikana ajettavan reitin kuvaamisella.Lisäksi sidosryhmien jäsentenn kanssa keskusteltiin projektin toimenpide-esitysten jalkauttamisestaja huomioon otettavista asioista. Bussiajelu toteutettiinliikennöitsijältä vuokratulla kaupunkiliiken-työ-teen telibussilla, joten ongelmakohdista saatiin hyvin totuudenmukainen kuva. Ajelun aikanaryhmän jäsenet esittelivät ongelmakohtia ja niihin esitettyjä parantamistoimenpiteitä sitä mukaa,kun ne tulivat eteen. Erityisesti ahtaat paikat konkretisoituivat hyvin, sillä ajonopeutta jouduttiinuseinhidastamaan merkittävästi.

30Kuva 14. Bussiajelulla.Sidosryhmien jäsenet ilmoittivat bussiajelun jälkeen kokeneensa tapahtuman mielenkiintoisena jatärkeänä. Lisäksi he ilmoittivat odottavansa innolla projektin tuloksia jaa raporttia. Ajelun aikanaa si-osana projektin tulosten tehokasta jalkauttamista tuli selvästi esiin. Kun toimenpiteiden toteuttami-sesta vastaavat henkilöt pääsevät omin silminn näkemäänn ongelmakohtien vakavuuden sekä toi-menpiteiden tärkeyden, on toimenpiteiden toteuttaminentodennäköisempää.dosryhmien jäsenet osoittivat runsaasti mielenkiintoa toimenpide-ehdotuksiin ja bussiajelun tärkeys

316 JatkotoimenpiteetJatkotoimenpiteinä esitetään- työssä laadittujen toimenpiteiden toteuttamista luokissa 1-3- toimenpideluokan 4a toimenpiteiden seuranta- laajempien toimenpidekokonaisuuksien suunnittelun aloittaminen- työssä esitetyn joukkoliiketoimenpiteiden toteutusprosessin käyttöönotto.On erittäin tärke ää, että työn aika na saavutettu hyvä yhdessä tekemise n henki pystytään ylläpitämänmyös jatkossa eri sidosryhmien kanssa. Tässä HSL:llä on hyvin keskeinen rooli seudun merkittävimpänäjoukkoliikennetoimijana. Esimerkiksi työn aikana toteutettu bussiajelu ongelmakohteisiinEspoon päättäjien kanssa olisi hyvä järjestää uudelleen säännöllisin väliajoin.Seuraavan kerran näin laaja työ on syytä tehdä viiden vuoden kuluttua, jolloin Etelä-Espoon liityntälinjastoon ollut muutaman vuoden toiminnassa.

HSL:n julkaisuja 5/2012ISSN 1798-6176ISBN 978-952-253-139-1 (nid.)ISSN 1798-6184ISBN 978-952-253-139-1 (pdf)HSL Helsingin seudun liikenneOpastinsilta 6A, HelsinkiPL 100, 00077 HSLpuh. (09) 4766 4444etunimi.sukunimi@hsl.fiHRT Helsingforsregionens trafikSemaforbron 6 A, HelsingforsPB 100 • 00077 HRTtfn (09) 4766 4444fornamn.efternam@hsl.fiwww.hsl.fi