siisti brändisalkku alf rehn puhuu luovuudesta värit viestivät - Edita

OIVALLUKSIAARVOISA LUKIJA, kädessäsi on Edita-konsernin pohjoismaisen sidosryhmälehdentoinen numero. Teimme ensimmäisen viime vuonna150-vuotisjuhlamme kunniaksi – siitä lehden nimi, joka tänä vuonnaon siis 151.Kuvittelin, että nimen keksiminen lehdelle, jota jakavat omillesidosryhmilleen seitsemän yritystä Ruotsissa ja viisi Suomessa,olisi vaikea tehtävä, ja että päätyisimme johonkin väljähtyneeseenCommunication-kompromissiin. Mutta kuinka ollakaan – yksituhannesta sai oivalluksen, ja nimi kelpasi heti kaikille; se on yksinkertainen,samalla anonyymi ja omasta historiasta juontava, siitä voikertoa tarinan ja se on graafikon unelma.Tämä ja monet muut viestinnän yhteishankkeemme ovat toinentoisensa jälkeen opettaneet minut luottamaan siihen, että näin monenkansallisuuden ja yrityksen isosta joukosta löytyy aina joku, jollavälähtää – ja aluksi mahdottomalta vaikuttava tehtävä saa onnellisenlopun.Halusin kertoa tämän tarinan, koska olen niin ylpeä siitä, ettänämä samat loistavat ihmiset, jotka auttavat minua, palvelevatmyös asiakkaitamme. Heidän oivalluksensa ja luottamuksensa ovatasiakkaidemme käytettävissä joka päivä – ja tarvittaessa 12 yrityksenvoimalla.151-lehti tarjoaa mahdollisuuksia oivalluksiin. Alf Rehn kannustaatavoittelemaan mieluummin ristiriitaa kuin sopua silloin, kun halutaanluoda jotakin uutta. Toisaalta on rauhoittavaa ymmärtää, ettämoni pinnalta uusi onkin entuudestaan tuttua.Vuorovaikutus on aina ollut ihmiselle luontaista,mutta vasta viime vuosina teknologia on mahdollistanutaidon, nopeatempoisen vuorovaikutuksenorganisaatioiden ja niiden sidosryhmien välillä.Tämä kehitys on kannustanut myös avoimuuteenja vastuullisuuteen.Uutta opetellessa on hyvä muistaa, että meilläon yhä voimakkaat alkukantaiset vaistot, joidenvarassa teemme salamannopeita tulkintoja ympäristöstämme.Viestintä puhuttelee paitsi älynmyös tunteen tasolla.Antoisia lukuhetkiä!Annika LinnaViestintäjohtajaEdita Oyj

SISÄLTÖ 15111191705 GREEN DESIGNIA TOIMISTOON07 PAPERIMUOTIA JA MUODIKASTA PAPERIA11 ALF REHN NEUVOO, MITEN YRITYKSESTÄ TEHDÄÄN LUOVA17 ANNINA RABEN KOLUMNI19 ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖTIETOISUUDESTA: KPMG, JUPITER JA MAX22 BEMZIN SOHVANPÄÄLLISET VIEDÄÄN MAAILMALLESOSIAALISISSA MEDIOISSA26 MIKÄ ON PARAS KÄYTTÖLIITTYMÄ?29 VÄRIT VIESTIVÄT40 JUKKA HAKALAN VINKKEJÄ BRÄNDISALKUN JÄRJESTÄMISEEN42 CECILIA HAGENIN KOLUMNI43 SUORAMARKKINOINTI VIE VOLVON PERILLE44 MIKA RAULAS POHTII SUORAMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUKSIA46 MARTTI HÄIKIÖ: YRITYSHISTORIIKKI PITÄÄ PINTANSA47 TILAUSKIRJAN MATKA IDEASTA KANSIIN50 STORA ENSO PERUSTI KANAVAN AVOIMELLEKESKUSTELULLE

contributorsMARIA NILSSONMaria Nilsson on JG Communicationin»tekstitaiteilija«, joka saa lukijat kiinnostumaanälyttömimmistäkin aiheista. Hänettunnetaan myös säälimättömänä editorina,joka uskaltaa kärjistää, usein kyseenalaistamallamiksi koko teksti ylipäänsä onkirjoitettu. Jos marginaalissa lukee sana»höttöä«, tiedät, että on parempi aloittaauudelleen. Entisenä rikostoimittajana ja maakuntalehtientutkivana journalistina hän onalati tarkkanenäinen. Toisinaan Maria saapuutyöpaikalle Euroopan kokoisilla mustelmillalaskeuduttuaan vasten tahtoaan jättiläismäisenhevosensa selästä. Se ei kuitenkaan estähäntä ponnistelemasta väsymättä tämän jamuiden lehtien toimittajana.SANDRA NOLGRENEhkä Sandra Nolgren on kaikkein järjestelmällisinmeistä 151:tä tuottaneista. »Rauhassaja suunnitellen« on hänen mottonsa. Eiluovaa kaaosta siis, mutta toisinaan Sandratoivoisi olevansa hieman spontaanimpi ja hullumpi.»Olen yrittänyt, mutta ei vain onnistu.«Toimittajana hän on erikoistunut arkkitehtuuriin,muotiin ja designiin. Hän tekee kaikkeatilkkutäkkisivuista ja trendianalyyseistä ainanörttimäisiin arkkitehtuurijuttuihin ja copyntehtäviin. Vapaa-aikanaan hän hoitaa siirtolapuutarhapalstaansaja leipoo hapanleipää.Tilkkutäkkisivulla on tärkeintä, että sillä onselkeä teema. Kyseessä voi olla esteettinen(punaista, raidallista, yms.) tai sisällöllinenteema, kuten tässä numerossa paperi jaympäristöystävällinen design. Kuva-aineistoon huipputärkeää – surkeat kuvat merkitsevättilkkutäkkisivulle kuolemaa.http://designdelight.seSandraTUUKKA KOSKIYksinkertaistaminen on Tuukka Koskenmotto niin suurissa kuin pienissäkin asioissa.Hän pyrkii pitämään kuvansa yksinkertaisinaja keskittymään ideaan (tai sellaisen puutteeseen).Ehkä parhaiten tämä toteutuuhänen kuvatessaan ruokaa. Viime keväänähän kuvasi helsinkiläisen Farang-ravintolankeittokirjaa. Erityisen mielellään hän haluaisikuvata kokki Thomas Kelleriä. »Hän on hyväesimerkki siitä, mitä voi saavuttaa, jos tekeeparhaansa ja on asettanut itselleen tavoitteen.«151:lle hän kuvasi Alf Rehniä, jota hänluonnehtii rennoksi kohteeksi säkenöivänaurinkoisena päivänä. Turun uusi kirjasto auttoitarjoamalla pari jännittävää varjoa. Tätäkirjoitettaessa Tuukka Koski on New Yorkissakolmen kuukauden matkalla ottamassa muotokuvia,nauttimassa ilmapiiristä ja syömässähyvää pizzaa.www.touko.fiMikkolyijykynätöihin. Tai »lukkarinrakkaus« onväärä sana. Itse asiassa hän työskenteleeainoastaan lyijykynällä, ja vuonna 2009 hänvoitti kultamitalin toimituksellisen kuvituksensarjassa. »Millainen minä olen? Mitä tuleepiirtämiseen, pedantti ja supertunnollinen.Mutta yksityiselämässä rönsyilevämpi.Mietiskelevä ja hauska, toivon mukaan«.www.annelie@woo.seMIKKO TAIVAINENMikko on monen Edita Pressin tuottamanlehden toimituspäällikkö. Mikko on työskennellytmyös taloustoimittajana, viestintäkonsulttinaja tiedottajana niin yksityisellä kuinjulkisellakin sektorilla. Vuosien varrella hänon haastatellut useita elinkeinoelämän jahallinnon merkkihenkilöitä. Mikon tuntevattietävät, että hän on niitä harvoja, jotkaonnistuvat näyttämään katu-uskottaviltakeski-ikäisten journalistien miehisessäunivormussa, pikkutakissa ja kauluspaidassa.Salaisuus on pappa-hattu.ANNELIE CARLSTRÖMAnnelie Carlström piti pienenä piirtämisestä.Annelien suosikkipuuhaa oli kuvien leikkaaminenviikkolehdistä – pikkutarkasti.Emme osaa sanoa, onko tällä jokin yhteyshänen nykyiseen työhönsä, mutta kuvittajanahän on parin viime vuoden ajan tuntenutlukkarinrakkautta naturalistisiin ja naivistisiinANNINA RABEMikä tekee yhdestä viestistä uskottavan jatoisesta ei? Miksi jotkut ihmiset voivat puhuapötyä sydämensä kyllyydestä ja silti vaikuttaauskottavilta? Tällaiset ajatukset risteilivät AnnikaRaben päässä, ennen kuin hän iski hampaansa151:n kolumniin. Hän pitää suurestijuuri kolumnien kirjoittamisesta, koska niissävoi väännellä ja käännellä ihmisten käyttäytymistäja tutkia sitä pohjia myöten. »Joskus onmyös mukavaa olla hauska. Siihen on harvointilaisuus kirjallisuudesta kirjoittaessa.«Annina Rabe kirjoittaa muun muassa kirjallisuuskolumnejaSvenska Dagbladetiin sekädesign- ja arkkitehtuurikolumneja Rum-lehteen,ja hän tekee paljon töitä myös Ruotsinkirjallisuussäätiölle. »Millaiseksi haluan itsenimiellettävän? Fiksuksi, hauskaksi, vakavaksi,viisaaksi ja mieluusti upean näköiseksi.«www.shampoorising.typepad.com3

Vihreä julkaisuVihreää sähköäkäyttävä painotaloISO14001-sertifioitutuotantoprosessiAikaa kestävälaadukas sisältöTehokasja luova toimitusKasviöljypohjaisetpainoväritMateriaaleilla jatuotannollaJoutsenmerkkiOptimoitu sivukoko,minimoituraaka-aineen käyttöAlkuperämerkitytpaperitEkotehokaspakkaus ja kuljetuswww.ekojulkaisu.fiViestinnän arjessa vastuullisesti4

green designSOLMIOLAMPUSTA TULI IKONIKun kauppias Rosanna Orlandi löysi ullakolta kasan vanhoja solmioita,hän otti yhteyttä muotoilija Piet Hein Eekiin, joka osaatehdä kiinnostavaa designia kaikenlaisesta »rojusta«. Piet HeinEek suunnitteli yksinkertaisen lamppurungon, kiinnitti sen yli solmiokankaanja naps – design-ikoni oli syntynyt. Solmiolamppujamyydään nyt parhaissa design-liikkeissä ympäri maailmaa.JOUTSENMERKITTYJÄ HUONEKALUJAKun ostat seuraavan kerran huonekaluja kotiin tai työpaikalle, kannattaa selvittääosoitteesta www.ymparistomerkki.fi, millä huonekaluilla on Joutsenmerkki.Merkki asettaa tiukat vaatimukset raaka-aineille ja valmistuksen ympäristökuormitukselle.Muiden muassa Materialla, Martelalla, Blå Stationilla ja Duxillaon valikoimissaan joutsenmerkittyjä huonekaluja, mutta ympäristömyönteisinon Norrgavel, jonka koko valikoima on joutsenmerkitty.KERRANKÄYTETTYPyritkö välttämään turhaa paperille tulostamista? Nyt voit mennä vielä pidemmälle jakalustaa koko toimiston ympäristöystävällisesti. Tässä muutamia vinkkejä.teksti Sandra Nolgren | kuvat PressbilderDESIGNIA AUTONRENKAISTAMaailmassa poistetaan käytöstä noin 280 miljoonaa autonrengastavuosittain. Useimmat niistä päätyvät saastuttamaan luontoa. TanskalainenGiving & Living halusi tehdä asialle jotakin – nykyään sillä on maailmansuurin vanhoista autonrenkaista valmistettu sisustusmallisto. Renkaistasyntyy koreja ja mattoja, kynälokeroita, lehtitelineitä, yms. Tuotteitavoi ostaa muun muassa netistä: www.gemenskapgron.se.KOMPOSTOITAVAA VALOAYksi vuoden huomiota herättävimmistä uutuuksista onWästbergsin W101-pöytälamppu. Se on tehty uudestaDuraPulp-materiaalista, joka on valmistettu puurouheestaja tärkistä. Kun lamppuun kyllästyy, tai jos se särkyy,sen voi kompostoida.Sofia Falk5

green designVINTAGEA KANNETTAVALLEBookBook -nahkakotelo on suunniteltu MacBook- ja MacBook Pro -tietokoneille.Värivaihtoehdot ovat Classic Black ja Vibrant Red. BookBookinjäykkä rakenne suojaa konetta hyvin ja vintage-ulkonäkö naamioi Mac-Bookin persoonallisesti.MITÄ SCRAPBOOKING-RINTAMALLA ON MENEILLÄÄN?Anna Molin, Pyssloteket, www.pyssloteket.se– Minun myymälässäni Tim Holtzin Distress Ink -sarja myy todella hyvin.On esimerkiksi erityisiä leimasinvärejä, kohovärejä ja ja »särövärejä«.CHA-messut (Crafts and Hobby Association) USA:ssa määrittävätkysynnän, ja koska scrapbookkaajat ovat innokkaita netin käyttäjiä,napataan kaikki uusi nopeasti myös täällä Pohjolassa. Tim Holtzinkaltaisista suunnittelijoista on tullut scrapbookin rocktähtiä, ja nykyäänhe lanseeraavat kerralla kolme paperisarjaa, kun ennen esiteltiin vain yksi.KESTÄVIÄ KIRJOJAMiten graafi set suunnittelijat voivat työssään edistääkestävää kehitystä? Vinkkejä ja neuvoja saat vaikkapanäistä kirjoista.GREEN GRAPHICDESIGNAlan arvostettu edelläkävijä Brian Doughertykäy läpi »vihreän designin« konseptin vaiheittainja kuvaa graafisten suunnittelijoiden kykyäviestiä, vakuuttaa ja lopulta levittää sosiaalisenja ekologisen vastuun sanomaa sekä kuluttajilleettä yrityksille. Teoksessa esitellään pieniäympäristöystävällisiä muutoksia design-prosessinkaikissa vaiheissa.Kieli: englantiSUSTAINABLE:A HANDBOOK OF MATERIALS ANDAPPLICATIONS FOR GRAPHICDESIGNERS AND THEIR CLIENTSYritykset edellyttävät yhteistyökumppaneiltaanyhä useammin ympäristötietoisuutta.Kirja tarjoaa graafisille suunnittelijoille ensi kädentietoa kestävää kehitystä editävistä ratkaisuistaja materiaaleista.Kieli: englantiDESIGNING SUSTAINABLE PACKAGINGTämä käytännöllinen teos kertoo, miten luodapakkausprototyyppejä ekologisesti kestävienja fiksujen periaatteiden pohjalta. Teos haastaauuden sukupolven graafiset suunnittelijatvisioimaan pakkauksia uudelleen, tavoitteenanykyistä pienempi ympäristökuormitus. Kirjassakäydään läpi runsaasti innovatiivisen jakestävän suunnittelun tekniikoita ja menetelmiäensi konsepteista aina valmiiseen tuotteeseenasti.Kieli: englanti6

design | paperiPAPERIMUOTIABea Szenfeld on yksi Ruotsin omaperäisimmistäsuunnittelijoista. Hänen vaatteensaovat varsin kaukana siitä, mitäyleensä miellämme ruotsalaiseksi muodiksi.Kun Bea Szenfeld ottaa esiin sakset,hän leikkaa usein kankaan sijaan paperia,jopa siinä määrin, että uuden Sur la Plage-malliston materiaalina on ainoastaan»haut papier«. Szenfeld on luonut sadunomaisialuomuksia, jotka ovat enemmän kotonaanPariisissa kuin kotimaassaan. Huhukertoo, että USA:n Vogue on lainannutyhtä Szenfeldin luomusta kuvauksiin.HAUTE PAPIERAiemmin sitä oli vain valkaistua tai valkaisematonta, ja vesileima oli hienointa, mitäpaperissa saattoi olla. Nykyään paperia on saatavana lukemattomissa väreissä, ja tarjolla onrunsaasti eri tyylejä ja käyttömahdollisuuksia.teksti Sandra Nolgren | kuvat Pressbilder7

design | paperiINSPIRAATIOTA PRADASTA JACHANELISTAKun paperinvalmistaja Arjo Wiggins oli lanseeraamassa uutta River-paperimallistoaan,hän pyysi trendihai Li Edelkoortia laatimaan kuvauksiasiitä, miltä paperi voisi tuntua. Tämän tuloksena syntyi muun muassaPradan uuden laukkumalliston inspiroima pilkkupintainen "Rives Dot"sekä "Rives Tweed", joka vie ajatukset Chanelin klassisiin asuihin. Mallistossaon myös nahkaa ja verkkoa muistuttavaa paperia sekä täysin kierrätettyä"Rives 100% Recycled" -paperia.IPHONE ON TÄÄLLÄ — ONKO KALEN-TERI KUOLLUT?Tukholman Drottninggatanin Bok och Bold -myymälässä ollaan vahvasti sitämieltä, että kalenteri on yhä voimissaan. »Kalentereita myydään enemmän kuinmilloinkaan, ja ihmiset ostavat samanlaisia kuin ostivat edellisenäkin vuonna.Naiset suosivat pieniä taskukalentereita ja miehet kookkaampia. Kalenterinkäyttäminen on syvään juurtunut tapa, josta ei niin vain luovuta.«VAIHTOEHTO YLELLISILLE SISUSTUSLEHDILLESisustuslehtien markkinat Ruotsissa ovat suorastaan räjähtäneet: muutama vuosi sitten niitä oli vain kourallinen,nyt yli 30. Yksi odottamattomimmista myyntimenestyksistä on ollut espanjalais-italialainen "Apartamento",joka painetaan pinnoittamattomalle paperille ja jonka tunnuslause on "an everyday life interiors magazine",sisustuslehti jokaiseen päivään. Lehden tavoitteena on näyttää kodit sellaisina kuin ne ovat, ilmanstailausta ja kaunisteltuja kuvakulmia. Lehden levikki on viiden numeron jälkeen yli 20 000.8

design | paperiSÄILYTYSSARJA PAPERISTADixien uuden säilytyssarjan nimi on "Magasin". Sen tuotteeton valmistettu Kaukoidästä peräisin olevasta kierrätetystäpaperista. Tiukkaan rullattu paperi on kiinnitetty vanerikehikkoon.Dixie tukee aatteellista Hand in Hand -avustusorganisaatiota,joka tekee köyhyyden vastaista työtä järjestämälläitseapuprojekteja kehitysmaissa.ARVOKKAAT AJATUKSETKIRJOIHIN JA KANSIINSanotaan, että blogi on korvannut päiväkirjan, muttakaikki eivät halua jakaa päiväkirjaansa koko maailmankanssa. Bookbinders design on vastikään julkaissuterikoissarjan kangaspäällysteisiä päiväkirjoja.Kannen väriksi voi valita vaaleanvioletin, luumun, roosan,vaaleanturkoosin, smaragdin tai turkoosin, jatekstiksi esimerkiksi »Trust me with your innerthoughts« tai »I can keep a secret«. Päiväkirjaan saajopa lukon.LINA ÅBERGINVINKKEJÄ PAPE-RIN VALINTAANGraafinen suunnittelija Lina Åberg onsuunnitellut muun muassa Eskilstunantaidehallin graafisen profiilin sekäRum-arkkitehtuurilehden ulkoasun.Åberg on vastikään perustanutKonstellationen-suunnittelutoimistonyhdessä Otto Degermanin kanssa.Mitä ajattelet paperia valitessasi?– Ennen kaikkea kyse on tuntemuksesta.Päällystämätön paperi voi tuntuaraa'alta tai ylelliseltä riippuenkäyttötarkoituksesta. Päällystetty paperion paikallaan silloin, kun sille painettavienkuvien on oltava laadukkaita.Minkälainen rooli paperilla onosana painotuotetta?– Erittäin tärkeä, erityisesti sellaisissapainotuotteissa, joita pidetäänkädessä. On mahtavaa vaihdella paperilaatuasamassa painotuotteessa,käyttää esimerkiksi kuvasivuilla pinnoitettuaja tekstisivuilla pinnoittamatontapaperia.Mikä on oma suosikkipaperisi?– Minulla ei ole erityistä suosikkia,vaan haluan aina löytää painotuotteelleoikean paperin. Yleisesti ottaenvärillinen paperi on hienoa.9

Kumman puoliskon tarvitset?Luovat ratkaisut ja tehokkaat prosessit samasta osoitteesta.Tervetuloa suurimpaan pohjoismaiseenmainonnan suunnittelu- ja tuotantotoimistoon.HELSINKI, TUKHOLMA, GÖTEBORG, HELSINGBORG, KÖÖPENHAMINA, HARKOVA

luovuus tema | alf | miljö rehnNäin saat aikaanluovan yrityksenLuuletko, että yrityksesi on luova? Unohda koko juttu. ÅBO AKADEMINorganisaation ja johtamisen professorin ALF REHNIN mukaan useimmat yritykseteivät ole edes lähellä luovuutta. »Unohda mukavat asiat ja siirry kohti hiemanpimeämpää, EPÄMIELLYTTÄVÄMPÄÄ – se saa ihmiset reagoimaan«.teksti Maria Nilsson | kuvat Tuukka Koski11

luovuus | alf rehnALF REHNikä: 38perhe: avopuoliso, kaksi omaa lasta jayksi bonuslapsiasuu: vuoroviikoin Suomen Turussa jaTanskan Kööpenhaminassaammatti: professori, luennoitsija, kirjailija,mukana businessajattelijoidenThinkers 50’s up-and-coming -listallaajankohtaista: kirja Vaarallista ajattelua.Rehnin omin sanoin »ilkeä luovuuskirja«,jonka Bookhouse julkaiseekevään aikanaominaisuudet: ujostelematon. »Enole fiksu, olen vain hakkeri joka onhyvä repimään ja kokoamaan uudelleenasioita ja katsomaan, miten nesopivat yhteen«viihtyy parhaiten: sohvalla läppärisylissä ja nuoret ympärillähaluaisi tavata nämä henkilöt:Gordon Ramsay – »luova taiteilijasiinä mitä tekee ja samalla täysi paskiainen«Marshall Sahlins – amerikkalainenantropologi.Georges Bataille – »ranskalainen outofilosofi, tunnettu törkimys ja kirjastonhoitaja,joka kirjoitti samalla hyväntuulisuudellayhtä hyvin pornografiaa kuinfilosofiaa ja antropologiaa«.kirjavinkit: Alex Bogusky ja JohnWinsor: Baked. Käsittelee markkinointia,mutta hyvä teos myös luovan organisaationymmärtämiseen.13

luovuus | alf rehn14voi olla katastrofi jossakin toisessa.– Yhtenä maailman suurimmistaluovista johtajista nostetaan usein esiinApplen Steve Jobs. Häntä kuvaillaanmaaniseksi, aggressiiviseksi ja kauheaksityökaveriksi, mutta hän on onnistunutsaamaan aikaan organisaation,joka pumppaa esiin innovaation toisensajälkeen. Jos hän siirtyisi Microsoftille,se saattaisi upota kuin kivi.Johtajuudessa on Rehnin mukaanpaljolti kyse rohkeudesta. Konfliktejapelkäävät johtajat ovat katastrofi yrityksessäkuin yrityksessä, sillä konfliktion kehityksen keskeinen tekijä.– Konflikti itsessään ei ole paha asia.Tietyt pomot pyrkivät välttämään konflikteja.He väistelevät niitä ja vaientavatne jo ennen niiden syntymistä. Onolemassa myrkyllisiä yhteisöjä, joissakonfliktit ovat menneet niin pitkälle,että työntekijät eivät enää puhu toisilleen.Silloin konfliktit on nostettavaesiin.– Todellinen johtaja hyväksyy konfliktienolemassaolon ja osaa käsitelläniitä, toisinaan tasapainottamalla, toisinaankärjistämällä.Jos henkilöstö pitäisi saada työskentelemäänluovemmin, mistä päästä kannattaisialoittaa?– Pitäisi yrittää löytää niitä impulsseja,jotka ravistelevat omaa ja työntekijöidentapaa ajatella. Kliseet eivätauta, vaan teot. Pane työntekijät asiakkaidenasemaan ja käyttämään yrityksentuotteita tai palveluja. Tai lopetabrainstorming ja käväise sen sijaan kilpailijanliikkeessä katsomassa, mitä asioitahe tekevät paremmin. Ei imitoinnin,vaan haasteiden takia.– Esteenä tässä prosessissa on se, ettäme ihmiset kuvittelemme usein olevammehyviä ajattelemaan luovasti,suurin piirtein samoin kuin kuvittelemmeolevamme hiukan fiksumpia japarempia autokuskeja kuin muut.»Hyvä luovuudessa« on valetta ja pahuksenmoistalorua.Aivot ovat luonnostaan laiskat.Kaikki organismit pyrkivät säästämäänja varastoimaan energiaa – myösaivot.– Tämä tarkoittaa, että kun uusiimpulssi tulee, reaktio ei ole »mahtavaa!«,vaan »mihin kohtaan olemassaolevaa kehystä tämän tiedon varastoisin?«.– Aivot käyttävät aika lailla energiaasen selvittämiseen, kuinka ne helpoitenja nopeimmin löytäisivät jonkin vanhanratkaisun, joka sopisi tähän uuteenongelmaan. Kun ratkaisu löytyy, siissellainen, jonka uskomme olevanluova, aivomme tuottavat dopamiinia,joka tuo meille mielihyvää.– Dopamiini aiheuttaa sen, että kunkuvittelemme olevamme luovia, olemmekinitse asiassa kivitalon kokoisia,ja lopputulos muistuttaa juopon horinaa.Sen sijaan kun aivot pakotetaanlaajentumaan ja luomaan uusia ratkaisuja,dopamiinintuotanto loppuu jatilalle tulevat stressihormonit, mikätuntuu epämukavalta. Kun tunnetolosi idean parissa epämukavaksi,ehkä pahoinvoivaksikin, olet siis oikeillajäljillä.Esimerkkejä?– Niitä on monia. Otetaan vaikkaAcer. Heidän läppäriään pidettiin uhkaavana,rumana ja muovisena. Monetpitivät sitä huonona, ehkä jopa vastenmielisenä.Lehden lukemista puhelimennäytöltä pidettiin epämukavana,puhumattakaan kirjan lukemisesta tietokoneennäytöllä. Hyvä esimerkki onmyös IKEA. Kun se alkoi myydä lastulevystävalmistettuja huonekaluja, niitäpidettiin köyhien tuotteina. »Ajattelenyt, raukkojen pitää itse ruuvata – mihintässä ollaan menossa?« Huonekaluteollisuushalveksui IKEAa. Nyt se onmenestystarina.– Entä Carlsberg ja heidän vahvaolutperinteensä? Joku halusi testata siiderinvalmistusta. Monet pitivät sitä järjettömänäja sopimattomana ajatuksena.Puolitoista vuotta myöhemmin siiderimyynninosuus yhtiön liikevaihdosta oliTanskassa 25 prosenttia. Älä ajattele nyt»miten taitavasti toimittu«, vaan ajattelesitä työtä, jonka joku on tehnyt argumentoidakseen,murtaakseen vastarinnanja ajaakseen läpi ideansa. Luovuuson sitä, että kykenee saamaan idean jamyös toteuttamaan sen.Useimmat hyvää kehitystyötä tekevätyritykset ovat pieniä ja verrattainnuoria. Ratkaisujen valjettua ajatellaanusein, miksei kukaan ole tehnyt samaaaikaisemmin. Rehnin mukaan tässä eiole mitään ihmeellistä. Suuret yrityksetkouluttavat työntekijänsä tekemääntyylikkäämpiä, nopeampia ja parempiatuotteita, eivät ajattelemaan innovatiivisesti.Miten mitata luovuutta?– Se ei onnistu. Kun idean saa, eitiedä, onko se luova ja innovatiivinen,vaiko ei. Mahdollisesti voisi laskea yrityksessägeneroitujen ideoiden määränja selvittää, miten ihmiset saadaan alttiimmiksiuusille ideoille.Miksi pitäisi panostaa luoviin prosesseihin,jos niiden tuloksia ei voi mitata?– Tulevaisuutta ei voi koskaan mitata.Monet yritykset, joilla on olluttarkat prosessit ja tavoiteluvut, ovatkuolleet. Testaaminen ja kokeilu avaavattietä eteenpäin. Jos tavoite on välttämättäasetettava, voisi se olla vaikka,että yrityksen on tehtävä ennen vuodenloppua X kappaletta epäonnistuneitakokeiluja. Epäonnistuneista projekteistaoppii enemmän kuin onnistuneista.Miksi niin?– Kun onnistuu, tietää harvoin,miksi. Onni, oikea ajoitus ja asiayhteysvoivat olla suuressa osassa, mutta itsesaattaa uskoa, että oma suunnittelukykyon ollut ratkaisevassa asemassa.Epäonnistumisista voi sen sijaan oppiapaljon. Viat ovat selkeämpiä, ja asioitaon vaikeampi selitellä.Tiivistäen?– Luova yksilö on sellainen, jokaosaa luoda, kritisoida ja kehittää itseään.Luova yritys on valmistautunutluopumaan omasta kuvastaan, jättämäänvanhan taakseen ja aloittamaanalusta, ehkä jonkin aivan muun parissa.Uudelleen aloittaminen ei olevälttämätöntä, mutta siihen on oltavahenkisesti valmis.Parhaat vinkkisi?Viritä keskustelua ja kritisoi. Ajattelukehittyy hyvin hiillostuksen alla.Useimmat ärsyyntyvät ensin, muttahieman myöhemmin käy ilmi, että kritiikkionkin auttanut pääsemään eteenpäin.

luovuus | alf rehnALF REHN KU-MOAA LUOVUUS-MYYTTEJÄ...»STRESSI ON ESTE LUOVUU-DELLE«En usko, että on olemassa tilanteita,joissa luovuus ei olisimahdollista. Jos on liian vähäntekemistä, on vaikeaa olla luova,ja sama pätee tilanteessa, jossatekemistä on liikaa. Aivot pyrkivätaina kohtuullistamaan uudentiedon. Ollessamme sairaanstressaantuneita osa tästä kohtuullistamistoiminnostakytkeytyypois päältä, ja osa ihmisistäon tällöin luovimmillaan. Tutkimuksetosoittavat, että jazzmuusikonimprovisoidessa tämä»kohtuullistamisosa« aivoissakytkeytyy pois päältä, mikäedistää luovuutta.»VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ EDISTÄÄLUOVUUTTA«Jostakin syystä jotkut ihmisetuskovat, että tila, jossa on paljontyynyjä, vahvoja värejä japyöreitä muotoja, on luovuudellehyväksi. Väärin. Tyynytvoivat toki luoda viihtyisyyttä,mutta luovuuden kanssa niillä eiole mitään tekemistä.15

tema | miljöSanan voimallaSÄHKÖINEN TAI PRINTTI– SISÄLTÖ RATKAISEEA★★★ ★★★★ ★★★★★JUHLAKIRJAKÄSIKIRJALAHJAKIRJAOPASKIRJAHISTORIATEOSIDEOINTI ★ KÄSIKIRJOITUS ★ TOIMITUSTYÖ ★ ULKOASU ★ TUOTANTOJAKELU ★ VARASTOINTI ★ MARKKINOINTI ★ MYYNTI16Editan tilausjulkaisut ja kustantamisen palvelut:Outi Karemaa 040 860 2618 outi.karemaa@edita.fiOlli Vuorikivi 040 860 2233 olli.vuorikivi@edita.fiRaimo Savolainen 040 860 2867 raimo.savolainen@edita.fi

kolumni | annina rabeUSKOTTAVUUS, JA SE MINKÄUSKOMME TIETÄVÄMMEKAHVILAN viereisessä pöydässäon käynnissä työhönottohaastattelu.Korvani kasvavatväkisin dumbomaisiin mittoihin,ja pian on mahdotontakeskittyä mihinkään muuhunkuin käynnissä olevaan keskusteluun.Tilanteen tunnistaaliiankin hyvin: kaksi henkilöäistuu vastakkain ja yrittää ylittäätoisensa hauskuudessa, palvelualttiudessaja... uskottavuudessa.Se näkyy heidän kehonkielessäänja kuuluu äänensävyssä sekä sanavalinnoissa.Haastattelijamiehelläon luonnollisesti valtit kädessään;työtä hakeva tyttö tarvitsee todennäköisesti häntä ja hänen yritystäänenemmän kuin mies tyttöä. Mutta myös miehen on skarpattava: hänenyrityksensä on näyttäydyttävä riittävän vakavasti otettavana ja houkuttelevana,jotta tyttö haluaisi työskennellä siellä.»Niin, meillä on tilauspuolella valtava paine, eikä vähiten ulkomailta«,mies sanoo sen verran kangerrellen, että voisi luulla, ettei näin oleaivan siinä mittakaavassa kuin hän haluaisi. Tyttö puolestaan kertootyöskentelevänsä tällä hetkellä sijaisena ja että hänen haluttaisiin jäävännykyiseen työpaikkaansa, mutta että hän »etsii uusia haasteita«. Ahaa,ajattelen – hän ehkä vain viihtyy työssään huonosti, ainakin riittävänhuonosti halutakseen tämän työn.Lyhyesti sanottuna: kumpikaan heistä ei ainakaan minun silmissäniole täysin uskottava. Ilmeisesti siksi, että kumpikin pinnistelee hiemanliikaa ollakseen mahdollisimman uskottava.Kaikessa onnistuneessa viestinnässä on kyse uskottavuudesta. Kirjoittaasitten kirjaa tai soittaa peruuttaakseen päivällisen, tärkeintä onesiintyä uskottavasti. Riittävällä uskottavuudella saa ihmiset suostumaanmihin vain – tästä on olemassa lukemattomia esimerkkejä.Kirjallisuuden maailmassa uskottavuus on kaikkein perustavanlaatuisinvaatimus. Kirjaa luettaessa kertomukseen on voitava uskoa, vaikka sisältöolisikin täysin epärealistinen. Kaikkihan TIETÄVÄT, ettei ihminenvoi nostaa hevosta ilmaan, mutta jokainen Peppi Pitkätossun lukija uskoojuuri Pepin pystyvän siihen.Viime vuosina on »tositarinoiden« kaipuu kirjallisuudessa kasvanutkasvamistaan. Olen miettinyt, mistä tämä voisi johtua. Onko todellisuudestatullut niin outoa, että fiktiota ei enää hyväksytä? Vai onko meidänhinnalla millä hyvänsä uskottava, että lukemamme ja näkemämme ontotta? Kun suosittu ja erittäin hyvin kirjoitettu Black Ascot -blogi paljastettiinviime vuonna huijaukseksi, monet reagoivat ensin suuttumallaja sen jälkeen vain yksinkertaisesti kieltäytyivät aivoissaan hyväksymästä,että heidän sankarittarensa olikin itse asiassa keski-ikäinen mainosmies.Lukijat jatkoivat hänen bloginsa kommentoimista, ja kirjoittajanaisen»itsemurhan« jälkeen järjestettiin muistohetki siinä korttelissa, jossahänen väitettiin asuneen.Niin voimakas on uskottavuuden mahti – vaikka kenen tahansa oliKaikkihan TIETÄVÄT,ettei ihminen voi nostaahevosta ilmaan, mutta jokainenPeppi Pitkätossunlukija uskoo juuri Pepinpystyvän siihen helppo havaita Black Ascot fi ktioksi.Siinä oli valtavasti klassisromanttisiaviittauksia, ja tarina itsetuhoisesta ErikaAscotista, joka asui »viiden kakluunin ja750 mekon« asunnossa ja juopui luumuviinistä,oli rehellisesti sanoen hiemanliian hyvä ollakseen totta. Mutta monethalusivat uskoa hänen tarinaansa,yksinkertaisesti siksi, että se oli erittäinhyvin kerrottu.Mutta »totuuden« etsiminen voijohtaa myös aivan vastakkaisiin reaktioihin.Uskottavuus on haurasta. Kunpaljastui, että salaperäisen transseksuaalikirjailijanJT LeRoyn omaelämäkerralliset teokset itsetuhoisuudestaja prostituutiosta olikin kirjoittanut nelikymppinen nainen,joka oli väsynyt saamaan kustantamoilta kieltäviä vastauksia siksi, etteiollut kiinnostava persoona, yleisön mielenkiinto lopahti. Osoittautui,että JT LeRoytä olikin koko ajan näytellyt eräs nuori nainen peruukkipäässään. Kirjat olivat yhtäkkiä täysin epäkiinnostavia, vaikka ne olivataivan samat teokset kuin ennen paljastusta. Saman kohtalon koki kirjailijaJames Frey, kun osoittautui, ettei hän ollutkaan elänyt kirjoissaanesittelemäänsä rankkaa narkkarin elämää.Kun kyse on markkinoinnista ja mainonnasta, yleisö on yhä kyllästyneempääja vaikeammin huijattavissa samalla, kun se entistäkin mieluumminostaa hyvän tarinan. Ruotsissa varmasti jokainen on seurannutICA-Stigin ja Telia-perheen kohtaloitaja seikkailuja. Tutkimuksetovat osoittaneet, että »uskottavien«lähteiden, kuten lehtien tai sähköistenviestimien kautta tehty markkinointilyö usein paremmin läpi kuin varsinaisetmainoskampanjat.Lyhyesti sanottuna uskottavuudellaei ole logiikkaa. Uskomme, että lapsikykenee nostamaan hevosen, ja mielestämmeiltapäivälehti on uskottavatietolähde. Heittäydymme mukaanfiktiivisten henkilöiden kohtaloihinsiinä määrin, ettemme uskalla antaaheidän kuolla tai paljastua. Muttavielä vaikeampaa on määritellä, mitä uskottavuus-käsite sisältää. Viisasneuvo on ainakin olla yrittämättä liikaa, niin kuin työhönottohaastattelunosapuolet tekivät. Muutoin voi luottaa kykyyn kertoa hyvä tarina.Sellaiseen me haluamme aina uskoa. ANNINA RABE on kulttuuritoimittaja ja kriitikko, joka kirjoittaa pääasiassakirjallisuudesta. Hän arvostelee kaunokirjallisuutta ja tv-ohjelmia muunmuassa Svenska Dagbladetiin ja Sydsvenskaniin. Hän on myös toiminutRuotsin kustannusyhdistyksen jakaman August-palkinnon tuomaristossa.Lue lisää Annina Rabesta netissä: www.shampoorising.typepad.comkuva Jennie Smith17

viestinHyvä lehti perille. Se tavoittaasidosryhmät ja tuottaaarvoa lukijalle ja julkaisijalle.Kauppapolitiikka-lehtipäätoimittaja Jari Sinkari, Ulkoasiainministeriötoimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Press

ympäristötietoisuus | kpmgYMPÄRISTÖTIETOISUUSYritykset tiedostavat jo melko hyvinvelvollisuutensa kantaa vastuutaympäristöstä. Miten tämä näkyy teoissa?Tässä muutama esimerkki eri aloilta.Työntekijät käyttävätmieluummin junaakuin lentokonetta.Ja koska nyton mahdollista yhdistäätietokone internetiinjunamatkanajaksi, ei junallaliikkuminen ole ainoastaanedullisempaaja ympäristöystävällisempääkuin lentäminen –se on myös tehokkaampaa.»SISÄINEN YMPÄRISTÖBLOGI JA SÄHKÖPOSTIOSOITEYMPÄRISTÖALOITETTA VARTEN«PER METZÉN, Ruotsin kpmg:n talousjohtaja ja ympäristövastaava.VASTAA myös osallistumisesta kpmg:n GLOBAL GREEN Initiative -projektiin.teksti Lena Vidgren | kuva Adam Colsonmiten kpmg toimii tullakseen »vihreämmäksiyritykseksi«?– Olemme vetäneet vuodesta 2007 maailmanlaajuistaGlobal Green Initiative -ympäristöprojektia,jonka päämääränä on vähentääyhtiön kokonaishiilidioksidipäästöjä 25prosentilla vuoden 2010 loppuun mennessä.Yli 100 maan KPMG-toimistot ovat vahvastisitoutuneet tähän.esimerkki arjen konkreettisestaympäristötyöstä?– Meillä on sisäinen ympäristöblogi ja sähköpostiosoiteympäristöaloitetta varten intranetissämme.Ikkunamme pestään nykyäänainoastaan vedellä – ilman pesuainetta tuleeaivan yhtä puhdasta. Olemme myös lopettaneetpulloveden käytön pääkonttorissammesäästääksemme tarpeettomissa pakkaus- jakuljetuskuluissa. Työntekijämme käyttävätuseammin junaa kuin lentokonetta. Koska junassaon mahdollisuus saada nettiyhteys toimistoon,junamatka ei ole vain lentomatkaaedullisempi ja ympäristöystävällisempi, vaanmyös tehokkaampi.miten nykyinen ympäristötyönneeroaa siitä, mitä teitte viisi vuottasitten?– Aiemmin paperit heitettiin tavalliseenpaperikoriin. Nykyään kierrätämme enemmänpaperia kuin mitä ostamme, muun muassasiksi että varastoimme asiakkaiden asiakirjojaja kierrätämme myös ne varastointiajanloputtua. Toinen ero on se, että tulostammenyt kaksipuolisesti. Suurilta ruuduilta saatekstiaineistosta hyvän kokonaiskäsityksenilman, että asiakirjaa tarvitsee tulostaa.miten asiakkaanne havaitsevat ympäristöpanostuksenne?– Tarjoamme ilmastonmuutosta sekä ympäristö-ja kestävyyskysymyksiä koskevianeuvontapalveluja.mikä pitää vihreyttä esillä yrityksessänne?– Tietoisuus ja halu vaikuttaa on niin suuri,että ympäristöasiat nousevat esiin itsestään.maksaako vihreys, vai tienaakosillä?– Monesti se maksaa, joskus taas ympäristöllisetja taloudelliset voitot kulkevat käsi kädessä.ovatko ympäristöpanostuksetenemmän välttämättömyys kuin mahdollisuus?– Sekä että. Välttämättömyys, sillä negatiivisillaympäristövaikutuksilla on kauaskantoisetseuraukset. Mahdollisuus, koska KPMG:nkokoisella yrityksellä on sosiaalinen vastuunsa.Olemme esimerkiksi yksi Stockholm WaterPricen perustajista. Me näemme ympäristötoimenpiteetinvestointeina yhteiskuntaan.19

tema ympäristötietoisuus | miljö| jupiterUskon tietäväni, että ympäristö vetäälopulta lyhyemmän korren. Ja silti ihmisetostavat näitä halpoja tavaroita.»LUOMUN KYSYNTÄ ON PYSÄHTYNYT«GORAN DIMIC, Jupiter-miestenmuotikaupan osaomistaja Tukholman Hornsgatanilla. Jupiterilla onTukholmassa myymälät myös Norrlandsgatanilla sekä Sturegalleriassa.teksti Sofia Falk | kuva Alexander Yakovlevmiten arjessanne näkyy tavoite tullavihreämmäksi yritykseksi?– Olemme siinä aika huonoja. Meidän pitäisiesimerkiksi käyttää e-laskuja, muttaolemme monien muiden yritysten tavoin peloissamme,että tiedostot katoavat, ja siksikäytämme yhä paperilaskuja, joita säilytämmemapeissa.entä vaatteet – vaativatko asiakkaatnykyään luomutuotettuja vaatteita?– Tosiasia on, että kysyntä on pysähtynyt.Viime vuonna kukaan ei kysynyt, onko tämäpuuvillavaate luomutuotettu ja niin edespäin– se loppui talouskriisin myötä. Sitä paitsimeidän sisäänostajien on vaikea taata ekologisuuskaikissa vaiheissa; emmehän me tiedä,mitä alihankkijat tekevät. Joitakin vuosia sittenotimme myyntiin humaaniekologisestapuuvillasta tehtyjä alusvaatteita, mutta kutensanottua, nykyään luomu ei ole enää tärkeää.maksaako vihreys rahaa?– Kyllä tietysti. Luomuprosessin mukaantehty vaate maksaa luonnollisesti enemmänkuin halpahintaketjun vaate, joka voidaanmyydä kahdeksalla eurolla ja joka on ommeltuja värjätty varsin kamalissa olosuhteissa.Jos neule maksaa kahdeksan euroa,jotain on vialla.– Uskon tietäväni, että luonto vetää lyhimmänkorren. Tämä ala on melko törkyinen. Jasilti ihmiset ostavat näitä halpoja vaatteita.voiko olla niin, että vihreä ajatteluon vain trendi?– Ehkä, ainakin nyt näyttää siltä. Kööpenhaminanmuotimessuilla helmikuussa luomustaei näkynyt jälkeäkään. Tai ei siitä ainakaanlyöty rumpua.eikö voi olla sekä vihreä ettäupea?– Varmasti voi. Muutaman vuoden päästä,kun tämä kova ajanjakso päättyy. Silloinmeillä on taas varaa olla ympäristöystävällisiä.20

tema menestystarina| miljö22

tema | miljöKUN IHMINEN JAKONE KOHTAAVATKulutamme päivän mittaan mediasisältöjä monilla tavoilla. Aamupalalla selaamme sanomalehden,matkalla töihin vilkaisemme uutisotsikot puhelimesta, toimistolla seuraamme verkon uutispalveluja,illalla luemme aikakauslehtiä tai tartumme painettuun kirjaan tai sähköiseen lukulaitteeseen.Käyttöliittymäasiantuntija MIKKO-PEKKA HANSKI arvioi tuttujen ja uusien laitteiden kehitystä.teksti Mikko Taivainen | kuvitus Tzenko Stoyanov26

tema | miljöKÄYTÄN, SIISLIITYNKÄYTTÖLIITTYMÄ on se osa laitetta taiohjelmistoa, jonka kautta käyttäjäkäyttää tuotetta. Kuulostaa melkoiseltaitsestäänselvyydeltä niin kuinkaikki suuret oivallukset sen jälkeen,kun ne on pureskeltu valmiiksi julkiseenjakeluun.Itsestäänselvyydet eivät kuitenkaanaina välity suunnittelupöydälle. Parhaimmillaankäyttöliittymään ei kiinnitähuomiota, mutta huonon ansiostaherää halu heittää härveli päinseinää.Kun iltamyöhällä selaa epätoivoisestiuuden hilavitkuttimen käyttöohjeita,toivoo, että käyttöliittymänsuunnitteluun olisi investoitu enemmänaikaa ja rahaa. Se, kuinka paljonaikaa tarvitsee viettää käyttöohjeenparissa, onkin yksi tapa arvioida käyttöliittymäntasoa.SANOMALEHTIJA KIRJAKÄYTTÖLIITTYMÄN näkökulmastasanomalehti ja kirja ovat siinä pisteessä,johon muiden laitteiden kehityson matkalla. Niitä voi käyttäämissä tahansa, ja molemmat ovatvuorovaikutteisia. Kun lukee sanomalehteä,se vaikuttaa mielipiteeseen.Kirjan lukemisen jälkeen siitäkertoo kaverille.Lehden aukeama on tavattomanhyvä keksintö. Aivot haluavat harhaillaja löytää, ja lehden aukeamaon luotu tällaiseen toimintaan. Nettisivuillase ei ole vielä mahdollista.Ihminen ajattelee aivojen lisäksikehollaan. Kirjan pitäminen kädessäluo keskittyneelle ajattelulle tyypillisenfyysisen piirin. Asento on miellyttävä,koska hartiat pysyvät rentoina.TIETOKONE JALUKIJALAITETELEVISIO ja PC ovat jo niin lähellätoisiaan, että niitä voisi luonnehtialaajakuvapäätteiksi. Esimerkiksi pankeillaolisi valmiudet toteuttaa pankkipalveluttelevision kautta. Tosinpankkien käyttäminen televisiosta eiole kovin hyvä idea.Kannettava on suurin piirtein sitä,mitä tietokoneen pitääkin olla: vähänsuurempi näyttö ja parempi tekstinsyöttö. Minikannettavat ovat lähempänälukijalaitteita kuten iPad taiKindle.Lukijalaitteista muodostuu »sohvapöytälaitteita«.Kannettavan avaaminenkotisohvalla on sen verran hankalaa,että lukijalaitteet vakiinnuttavatasemansa osana laiteympäristöä.On esitetty visioita, että tulevaisuudessakäytettäisiin yhtä laitetta. Kehityson itse asiassa päinvastaista, silläpäätelaitteiden määrä kasvaa entisestään.Sen sijaan taustajärjestelmät japalvelualustat yhdistyvät.ASIANTUNTIJAMIKKO-PEKKA HANSKI on käyttäjäkeskeisenpalvelusuunnittelun pioneerejaSuomessa. Hanski on perustajajäsenIdean-suunnittelutoimistossa, joka onerikoistunut käyttäjäkokemuksen jakäytettävyyden kehittämiseen. Yrityssuunnittelee ja toteuttaa digitaalisiapalveluita mobiililaitteista toiminnanohjausjärjestelmiin.MOBIILILAITETASKUSSA mukana kulkevat mobiililaitteetovat niin henkilökohtaisiakuin laitteet voivat olla. Kännykästäon tullut eräänlainen yksilöllinen toteemieläin,jota pidellään käsissä,vaikka siihen ei olisi tarvetta.Kontaktitietojen ja kalenterimerkintöjenansiosta kännykästä on tulluthenkilökohtainen päiväkirja, johonkertyy tietoa, jota ei olisi ilmantätä laitetta olemassa. Tulevaisuudensuuria kysymyksiä onkin, mitä tällätiedolla tehdään ja kuka sen omistaa.Mobiililaitteet muokkaavat myösyhteiskunnallista kehitystä. Afrikassamatkapuhelimien ja prepaid-liittymienansiosta monet ihmiset saavatensimmäistä kertaa henkilökohtaisenosoitteen, jollaista heillä ei aikaisemminollut.27

GOODMORNINGStockholm, Copenhagen, Helsinki, Oslo, Gothenburg,Malmö, Bergen, Århus, Turku, Tampere, Reykjavik,Stavanger, Trondheim, Odense, Uppsala, Oulu,Jyväskylä, Aalborg, Västerås, Lahti, Örebro,Linköping, Drammen, Kuopio, Helsingborg, Kouvola,Skien, Jönköping, Norrköping, Pori, Lund, Umeå,Joensuu, Esbjerg, Lappeenranta, Gävle, Kristiansand,Hämeenlinna, Borås, Södertälje, Eskilstuna, Randers,Rovaniemi, Vaasa, Täby, Karlstad, Seinäjoki, Koldingand Halmstad. Serving breakfast for, Abbott, Alma,Atria, BMW Suomi, EADS, Fonecta, Helpson, HIAB,Itella, Kiinteistömaailma, Metso, Mini, MTV3, Nokia,Nokia Siemens Networks, Sokos Hotels, Sonera,Stora Enso, Valio, Varma...Affective Digital Strategies & Executions.www.morning.fi28

värit viestivätpunaisella onsuora »yhteys« aivojen hermojärjestelmään.Tulkitsemmesen ensisijaisesti vereksi,kuumuudeksi tai vaaraksi.Punainen on myös intohimon,voiman ja rohkeuden väri.Esimerkiksi kasinot suosivatsisustuksessaan punaista, koskase saa asiakkaat kuluttamaanenemmän. Paniikin taikonfliktin uhatessa punaistavältetään, ja esimerkiksisairaa loissa ja poliisiasemillasitä tuskin näkee.30

värien värit kieli viestivät31

värit viestivätvihreä merkitsee alkukantaisille vaistoillemmesuojaavaa kasvillisuutta, ruokaa ja vettä. Se onturvan ja pelastuksen väri, joka viestii »ei mitäänhätää, kaikki hyvin«. Vihreässä silmä lepää, ja sesaa meidät rentoutumaan. Koneet ja mekaanisetlaitteet ovat usein vihreitä, jotta niiden ääressätyöskenteleminen olisi vähemmän rasittavaa.32valkoinen on täysin murtamaton väri jaaikaan saa lähes pelkästään myönteisiä mielleyhtymiä.Valkoinen viestii hyvyydestä, puhtaudestaja viattomuudesta. Se symboloi myös rehellisyyttä,totuutta ja vapautta. Joissakin kulttuureissavalkoinen on myös surun väri.

värit viestivät33

noma värit bar viestivät34

värit viestivätaivot tulkitsevat sinisenvalon hämäräksi ja alkavatvalmistautua uneen. Sininenrauhoittaa ja rentouttaa;pulssi laskee ja lihasjännitysraukeaa. Sininen onkinparas värivalinta makuu- jalepohuoneisiin. Esimerkiksityöpaikalla sininen luorauhallista ilmapiiriä jaauttaa keskittymään. Sinisenliiallinen käyttö voi kuitenkinjohtaa kylmyyden ja välinpitämättömyydentuntemuksiin.35

tema värit | viestivätmiljö3636

värit viestivätoranssi on tulen jalämmön väri. Se viestii turvallisuutta,yhteisöllisyyttäja hyvää oloa. Oranssikuuluu erottamattomastiruokaan ja ruokapöytään;monet hedelmät ja vihanneksetovat oransseja.Ruokateollisuus suosii pakkauksissaanoranssia.38

värit tema viestivät | miljö39

ändi | jukka hakala41

kolumni | cecilia hagen.SOSIAALINEN MEDIA– epäsosiaalinen olisi parempiBLOGIT, FACEBOOK, Twitter, juttukommentit... Näitä kutsutaan sosiaaliseksimediaksi. Mielestäni epäsosiaalinen media olisi parempi nimi.Sosiaalisen median takia emme ole oikeasti sosiaalisia; emme kohtaaIrl, In real life. Emme katso toisiamme silmiin, emme lähde tapaamaanmuita.Ei sillä että minä – vain siksi että olen »parhaat vuoteni ohittanutnainen« – olisin läpikotaisin skeptinen näitä ilmiöitä kohtaan. Ilmiöitä,jotka ovat alkaneet hallita yhä nuorempien ihmisten elämää.Ennen kaikkea minua vaivaa se, etten enää tunne olevani osallinen.Tunnen itseni ulkopuoliseksi. Minut on suljettu pois.Mahdollisesti olen tehnyt sen itse – luonnollisestikin – siitä yksinkertaisestasyystä, että aika kuluu. Minä ja minun ikäiseni eivät enää johdakeskustelua, ole enää keskipisteenä.Jos joskus onnistun houkuttelemaan kylään nyt hallitsevaan sukupolveenkuuluvia läheisiä ja ystäviä, en oikeintahdo pysyä heidän jutuissaan mukana. He ovatkeskenään samalla aaltopituudella, he ymmärtävätvihjaukset, jotka menevät minulta täysin ohi,he puhuvat hirmuista vauhtia. Minä istun hiljaa,ja aivan viime hetkillä saan pysäytettyä »mistäte oikein puhutte?« -hihkaisun huulilleni.Tiedän etten osaa päivittää itseäni, kuroavälimatkaa kiinni. Uskon kuitenkin, että olisimyös väärin tehdä niin. Minulla ei ole mitäänsaatavaa heidän maailmastaan.CECILIA HAGEN on kirjailija, toimittaja ja kolumnisti,jonka useimmat tuntevat Expressenlehdenkolumneista. Hän on työskennellytExpressenissä 35 vuotta. Hagen sai Suurenruotsalaisen journalistipalkinnon vuonna2006, ja hän on kirjoittanut viitisentoistakirjaa.Mutta se ei estä sitä, ettenkö voisi olla utelias ja kiinnostunut kaikistanäistä sosiaalisista medioista, joille he uhraavat niin paljon aikaansa.Alkajaisiksi käynnistin blogin. Tai pikemminkin lehteni houkutteliminut tekemään sen. Siitä on niin monta vuotta, että tuskin kenelläkäänoli käsitystä siitä, mikä blogi on. Kaikkein vähiten minulla.Lehti mainosti päivittäin liki vuoden ajan blogikirjoittajiaan, muidenmuassa minua. Siellä me seisoimme ja hymyilimme kuvassa. Totuus olikuitenkin, että tein neljä, viisi kirjoitusta, sitten lopetin. Minusta tuntui,että jotenkin varastin ideoita itseltäni, ne olivat pois sieltä, mihin minunoikeasti pitäisi kirjoittaa, paperilehteen. Kiusallista kyllä, kukaan ei tuntunuthuomaavan loikkaani hiljaisuuteen.Nykyään kaikki bloggaavat. Ja kaikki lukevat toistensa blogeja. Paitsiminä. En ole tähän mennessä löytänyt ainuttakaan blogia, johon jäisinkoukkuun, mutta en myöskään oikein tiedä, miten etsiä.Mitä Facebookiin tulee, olen siellä. Olen eräänlainen passiivijäsen.Ainut, mitä siellä teen, on se, että vahvistan niiden pyytäjien kaveripyynnöt,jotka oikeasti tunnen. Muista en välitä.Kun minua houkutellaan jäseneksi johonkin Facebook-ryhmään,yritän klikata itseni »kyllä, kiitos« -vaiheeseen, mutta epäonnistun jokaikinen kerta.Twitter? Kyllä vain, olen kirjautunut tweettaajaksi. Olen testannut,että se toimii. Olen lähettänyt kaikkiaan kolme niin kutsuttua tweetiä. Seriitti. Mutta saan päivittäin viestejä, jotka kertovat, että minulle tuntemattomatihmiset seuraavat minua Twitterissä. Silloin ajattelen, että hetulevat kyllä pettymään.Suhtaudun siis periaatteessa positiivisesti useimpiin sosiaalisiin medioihin.Mahdollisesti minusta tulee aktiivisempi tulevaisuudessa, sitteneläkkeellä.Mutta on yksi sosiaalinen media, jota aidosti paheksun. Juttukommentit.Mahdollisuus olla todella inhottava kenelle tahansa on näköjäänherättänyt aivan liian monen ihmisen sisällä uinuvan pahuuden. Uskonmyös, että näiden puheenvuorojen sävy on suuressa määrin siirtynytmuuhun yhteiskuntaan. Ja se on mitä vastenmielisintä. 42

suoramarkkinointi | volvoMONTATIETÄPERILLEPrinttiä, sähköisiä uutiskirjeitä, yleisiä ja asiakaskohtaisia www-palveluja sekätekstiviestejä Volvolta.teksti Mikko Taivainen | kuva IstockVOLVO-HENKILÖAUTOJA maahantuovaVolvo Auto Oy Ab hyödyntää monipuolisestisuoramarkkinoinnin kanavia asiakkaidentavoittamiseksi. Käytännön kanavavalinnattehdään kohderyhmän ja viestintärkeyden perusteella.Asiakassuhdepäällikkö Petri Castréninmukaan suoramarkkinoinnissaprintin asema on edelleen vahva, muttaviime vuosina on kehitetty erityisestisähköistä viestintää, esimerkiksi uutiskirjeitä.– Internet on tärkeä kanava, melkeinpäkaikki kaikessa auton ostajille.Netistä saa kaiken auton hankintaanliittyvä asiatiedon, ja tarjoamme myösasiakohtaisesti räätälöityä sisältöä Myvolvocars-verkkopalvelunkautta.Castrén arvioi, että tekstiviestipohjainenviestintä soveltuu jälleenmyyjille,joilla on maahantuojaa läheisempisuhde asiakkaan kanssa. Myös huoltopalvelutinformoivat asiakkaitaan tekstiviestienavulla.– Hyödynnämme kaikki kanavia,jotta viesti saadaan mahdollisimman hyvinperille. Ihanteellinen tilanne olisi se,että asiakas voisi itse valita, minkä kanavankautta hänelle viestitään. Näin tarkkaatietoa asiakkaan toiveista meillä eikuitenkaan vielä ole.Castrén kertoo, että kanavavalintaanvaikuttavat kohderyhmä ja viestin tärkeys.Esimerkiksi yli 60-vuotiaat tavoittaatehokkaimmin printillä, vaikkamuissa kohderyhmissä sähköiset toimivatparhaiten. Tärkeiden asioiden yhteydessäkäytetään luonnollisesti kattavaakanavavalikoimaa, mutta pienemmätasiat voidaan hoitaa esimerkiksi sähköpostilla.– Tulevaisuudessa sähköisen viestinnänmerkitys kasvaa, mutta en usko sensyövän muita kanavia. Viestinnästä tuleeentistä pirstaleisempi ja vaikeamminhallittava kokonaisuus. Viesti on optimoitavatarkasti, jotta se toimii samanlaisenakaikissa kanavissa. 43

suoramarkkinointi44

suoramarkkinointi | mika raulasKANAVASURFFAILUA VAISTRATEGISIA VALINTOJA?Suoramarkkinoinnissa kaikilla ei ole strategista näkemystä kanavavalinnoista.teksti Mikko Taivainen | kuva IstockMIKA RAULAS tarkastelee suoramarkkinointiakahdesta näkökulmasta. Raulaksellaon akateeminen tausta, ja hän onosakkaana asiakasjohtamiseen ja asiakastietojenhyödyntämiseen erikoistuneissakonsulttiyrityksissä. Tutkimusmaailmaja käytännön liike-elämän tuntemuskohtaavat samassa henkilössä.Asiantuntijan arvio siitä, kuinka hyvinyritykset ovat kartalla suoramarkkinoinninkanavaratkaisuista, ei ole mairitteleva.– Kaikilla ei ole selvää käsitystä ja kokemustasekä niistä johdettua strategiaa,miten suoramarkkinointia käytetään jamitä kanavia valitaan, hän sanoo.Vaarana on koko suoramarkkinoinnintuomitseminen »huonoksi«, vaikka vikavoi olla yksittäisen kampanjan toteutuksessa.Tuloksien puute voi johtua vaikkapahuonosta osoiterekisteristä, väärästäkohderyhmästä tai pieleen menneestäsanomasta.Raulaksen mielestä suoramarkkinointion Suomessa vielä osin lapsenkengissä. Hän arvelee, että kehityksenhitaus johtuu asenteista.– Mainostoimistot eivät ole innostuneetsuorasta, sillä se koetaan liian datapohjaiseksija tylsäksi. Toimistot mieltävätluovuuden enemmän visuaaliseksisuunnitteluksi. Luovuutta voi omalla tavallaansoveltaa myös datan analyysissäja testaamisessa, hän painottaa.Raulas huomauttaa, että monessa yrityksessäon kuitenkin syvällistä suoramarkkinoinninosaamista. Huipuillesuora on strateginen valinta, ja sitä osataanhyödyntää taitavasti.Taso vaihtelee, mutta miten se vaikuttaakanavavalintoihin. Kuinka harkittujaja perusteltuja valintoja yritykset tekevät?– Perinteisen puolella päätökset ovatharkittuja, mutta sähköpostissa ja mobiilissaollaan vielä eräänlaisessa kokeiluvaiheessa.– Sähköposti on vuoden vaihteessa räjähtänytkäsiin. Minulle tulee kuluttajanaja erityisesti yrityspäättäjänä paljonja kaikenlaista sähköistä suoraa, muttataso on liian kirjavaa, hän kertoo.Raulas sanoo, että suomalainen mobiilimarkkinointion toistaiseksi yhäliian varovaista. Hyvät markkinoijat lähettävätasiakaskohtaisia ja tilanteeseensidottuja viestejä kuten muistutuksia,kutsuja tai onnitteluja. Huono markkinointion pahimmillaan puhdasta roskapostia.KUINKA PALJON kustannukset vaikuttavatsuoramarkkinointikanavan valintaan?Vai onko viestinnän tehokkuustärkeämpi kriteeri?Raulas toteaa, että mikäli suoramarkkinointion hyvin hallussa, niin tehokkuuson valintaperuste. Jos osaaminenon puutteellista, niin kustannusten merkityskorostuu.Hän varoittaa, että huono suoramarkkinointivoi johtaa negatiiviseen kierteeseen.Ensin tehdään halvalla tai puutteellisillatiedoilla ja toteutuksilla huonoasuoraa, joka ei toimi. Sitten leikataanbudjettia, koska markkinointi eitoimi.– Toimivan kanavan valintaan ei oleolemassa valmista teoreettista mallia.Valinnan tekeminen edellyttää kokemuspohjaistatietoa ja oman yrityksentilanteeseen sopivan kanavamallin rakentamista.Kanavavalintojen mixin suunnittelulähtee Raulaksen mukaan liikkeelle kohderyhmienja tavoitteiden määrittelystäasiakasstrategian pohjalta eli, mitä missäkinasiakasryhmässä halutaan saavuttaa.Sitten pohditaan personoinnintarve, ja rakennetaan hyvä sanoma ja valitaansopivat kanavat.– Tänä päivänä pitää olla ehdottomastikunnon kanavastrategia, jossa kanavienja kohderyhmien vuorovaikutuson mietitty ja mallinnettu. Harvat ovattämän tehneet.RAULAS PUHUU asiakastieto- ja tavoitepohjaisendialogin puolesta. Ideana on,että erilaiset kertomisen, kuuntelemisenja osallistamisen muodot valituissa kanavissaon rakennettu dialogimalliksi.Eri asiakkaiden kanssa käytetään kullekinsopivaa ja kustannustehokasta kanava-mixiä.– Dialogi on vielä heikosti mallinnettu.Moni tekee vielä kampanjoita,vaikka olisi hyvät mahdollisuudet hyödyntääasiakastietoa, personointia ja sopiviakanavia oikeaan aikaan.Raulas neuvoo tarttumaan kiinniasiak kaaseen kiinnostuksen hetkellä, elikun kuluttaja on esimerkiksi etsimässätuotetta tai yhteydessä yritykseen.Näissä tilanteissa personoidun lisätarjonnanvetovoima on huomattava.– Tällaisesta inbound-markkinoinnistaon puhuttu pitkään. Olen itse nimennytsen »tarramarkkinoinniksi«,jossa tartutaan asiakkaaseen palvelevallaotteella hänen tullessa myymälään, puhelinpalveluuntai verkkosivuille. Outboundillaon vaikeampi herättää kiinnostusyhtä oikea-aikaisesti ja kiinnostavasti.KANAVATKOEAJOSSAPRINTTIJos printti ylittää lukemiskynnyksen,sen elinkaari voi olla pitkä. Hyvällä toteutuksellavoi erottautua ja näin herättääasiakkaan kiinnostuksen.VERKKOSähköposti on henkilökohtainen välineja asiakkaan viesteihin pitää reagoida.Asiakasta voi aktivoida toimintaan.Verkossa asiakasta voi ohjata, ja hänellevoi tarjota uusia kiinnostaviamahdollisuuksia.MOBIILIMobiiliviestit luetaan tai katsotaanaina. Laite on henkilökohtainen, jotensisällön on oltava relevanttia ja kiinnostavaa.KUKAMika Raulas konsultoi yrityksiä asiakasjohtamisenja liiketoimintastrategiankehittämisessä ICMI Oy:ssä jaIPSS Oy:ssä. Raulas on tutkinut jaopettanut markkinoinnin ja asiakkuuksienjohtamista Helsingin kauppakorkeakoulussaja Svenska Handelshögskolanissavuodesta 1990 lähtien. Hänon julkaissut kotimaisia ja kansainvälisiäartikkeleita, tutkimuksia ja kirjojaasiakasjohtamisesta sekä tieto- jakommunikaatioteknologioiden uusistamahdollisuuksista markkinointiin.45

historiantutkimus | martti häikiöYritysten ja yhteisöjen omat HISTORIATEOKSET pitävät hyvinpintansa TALOUDEN suhdanteista huolimatta. Professori MARTTIHÄIKIÖ kertoo, miksi TILAUSHISTORIOIDEN arvo säilyy. teksti Mikko Taivainen | kuvat IstockHISTORIAKESTÄÄAIKAA47

historiantutkimus | martti häikiöVain totuus voi tyydyttää ihmismielenuteliaisuuden.TOIMIIKO HISTO-RIA BITTEINÄ?Lehtien sisältö siirtyy vauhdikkaastiverkkoon. Miten on historiakirjojenlaita? Taipuuko tutkimustieto verkkoformaattiinvai onko printti edelleenkuningas?– Kirja on toistaiseksi säilyttänyt ylivoimaisestiasemansa. Joissakinteoksissa liitteenä dvd-levy, joka toimiikirjan yhteydessä hyvin, MarttiHäikiö sanoo.Häikiö huomauttaa, että muutamatvain digitaalisesti dvd:llä toteutetutyrityksien historiakertomukset ovatjääneet unholaan.– Verkossa yrityksen kotisivuilla olevatyritysesittelyt ja historiat toimivatvarsin hyvin. Ne ovat useimmitenenemmän esitteitä kuin kriittisiä tosielämänkertomuksia.KUKA?Professori Martti Häikiö on päätoiminenhistoriantutkija. Hän on kirjoittanutseitsemän yrityshistoriaa,muun muassa Alkon historia(2007) ja Nokia Oyj:n historia 1–3(2001), jonka ajantasaistettu lyhennelmä»Nokia. Matka maailmanhuipulle« kuvaa globaalinsuuryhtiön tarinan lokakuulle 2009saakka. Häikiö on toiminut myösmonissa julkisissa ja yksityisissähistoriatoimikunnissa ohjaajana jatarkastajana. Valtiotieteen tohtoriHäikiö on toiminut Helsingin yliopistonpoliittisen historian dosenttinavuodesta 1978.www.kolumbus.fi/martti.haikioÄIKIÖ ON kirjoittanuturansa aikanalukuisia yritystenhistorioita.Työt eivät merkittävästivähene, vaikka suhdanteet vaihtelevat.Miksi yritysten ja yhteisöjen historiateoksetpitävät pintansa markkinoilla?– Tieteelliset mitat täyttävillä yritysjayhteisöhistorioilla on pysyvä arvo. Sejohtuu siitä merkillisestä ilmiöstä, ettäviime kädessä ihmisiä kiinnostaa totuus,vaikka se olisi karvas. Vain totuus voityydyttää ihmismielen uteliaisuudenelämän arvoitusten pohdinnassa.Ilmiö on Häikiön mukaan sama kuinkaikessa ammattitaidon ja osaamisen arvostuksessa:ennen kuin menemme leikkaukseen,haluamme tietää totuudensairaalan ja kirurgin osaamisesta, emmekätyydy esitteiden lupauksiin.Martti HäikiöHÄIKIÖ KOROSTAA, että ihmisillä onmyötäsyntyinen halu tietää, mitä on todellatapahtunut. Missä oman yrityksemmetoiminnan juuret ovat? Mitenon selviydytty aikaisemmista vaikeuksista?Miten ristiriidat on ratkaistu? Mihinmenestys ylipäätään perustuu?Häikiö kertoo, että yhteisön piirissäelää usein suullinen perimätieto eli niinsanottu company folklore. Tutkimuksessatämä »tieto« hyvistä ja huonoistavaiheista voi paljastua virheelliseksi.– Historiantutkija käy läpi alkuperäislähteitä,haastattelee useita henkilöitä jakoettaa seuloa totuuden tarkoitushakuistenmuistikuvien takaa.Kaikki yhteisöt valtiosta ja kunnistaliikeyrityksiin ja yhdistyksiin tilaavathistoriateoksia. Häikiö korostaa, ettätietoisuus omasta menneisyydestä onolennainen osa jokaisen yhteisön elämää.On nähty myös, että voidaan ajatellalumetodellisuuden riittävän, eikätotuutta tarvita häiritsemään ihmistenelämää.– Tätä on yritetty joissakin entisissädiktatuureissa, mutta vähitellen tarvesaada tietää totuus kuitenkin voittanut.Häikiö pitää yhteisön tasavuosia hyvänäperusteena tilata historiateos. Hänon itse kirjoittanut kaksi 10-vuotishistoriaayrityksistä – Datatie ja Radiolinja –joiden liikkeelle lähtö aloitti uuden aikakauden,joten korkea ikä ei ole ainoaperuste. Tutkija muistuttaa, että vaikuttajienhaastattelut on tärkeää tehdäajoissa ja samoin huolehtia arkistojenkunnollisesta hoidosta.– Hyvä organisaatiohistoria perustuualkuperäislähteisiin ja on kriittisesti totuuteenpyrkivä tutkimus. Mitään olennaistaei pitää jättää kertomatta, vaikkase ei niin myönteistä olisikaan. Yritysesittelytovat aivan eri laji, jossa mainostoimistotovat parhaimmillaan, hän toteaa.Tilaushistorioiden suurimpana haasteenaHäikiö pitää uskallusta kertoamyös vähemmän mairittelevat luvut yrityksenhistoriasta. Helpommin sanottukuin tehty.– Erilaiset henkilösuhteet voivat ollaniin herkkiä, että julkaisukynnys nousee.Silloin on tyydyttävä tapausten kuvaukseenyleisellä tasolla kuitenkin niin,että suoranaista vääristelyä ei tapahdu.HÄIKIÖ ON TUNNETTU historioitsijaSuomessa. Mitkä omat teokset ovat jääneetmieleen?– Hankkija ja Noveran historia olipoikkeuksellinen, koska yritys päätyikonkurssiin. Näin kirjasta tuli eräänlainenruumiinavauspöytäkirja tai salapoliisikertomus.Häikiö tavoitti mielestään jotakinolennaista meneillään olevan kolmannenteollisen vallankumouksen logiikastaDatatien, Radiolinjan ja etenkinNokia Oyj:n historioissa: deregulaationja digitalisaation ainutkertaisen samanaikaisuudenvaikutuksista. Hänen mielestäännykyajan tulkinta edellyttää uudenteknologian läpimurron ymmärrystä.– Alkon historian kirjoittaminen paljastiminulle Suomen alkoholiongelmankauhistuttavan mittakaavan, ja päättäjienvälinpitämättömyyden sen suhteen.Kollegojen teoksista Häikiö pitääMarko Paavilaisen tuoretta Suomen partioliikkeensatavuotishistoriaa hyvin kirjoitettunaja toimitettuna. Toiseksi hänostaa esille Jyrki Paaskosken, jonka Saastamoisenhistoria kuvasi hienotunteisestimutta rehellisesti perheyrityksen sisäisetvaikeudet ja joutumisen pankinhaltuun.Lisätietoja: Tilaushistoriakeskus neuvoosekä tilaajia että kirjoittajiahttp://www.narc.fi/thk/48

TILAUSKIRJA I EDITA PUBLISHINGTILAUSKIRJAN MATKAIDEASTA KANSIINASIAKASJOHTAJA OUTI KAREMAA:Miten tehdään hyvä tilauskirja tai -julkaisu?Kun organisaatio päättää tehdä tilausjulkaisun,on kyseessä usein tärkeätapahtuma. Juhlakirjaan palataan vuosienkinjälkeen, joten huolellinen työmaksaa itsensä takaisin.Julkaisun tilaajan on järkevää keskustellakustantamisesta paljon ennen kuinteoksen teksti valmistuu tai edes kirjoittajaaon valittu. Kirjoittajan hakemisenvoi antaa kustantajan huoleksi.Harva organisaatio on kokenut julkaisujentekijä – niinpä on helpointaantaa koko hanke kustantajan hoidettavaksi.Julkaisut tehdäänkin useimmitenavaimet käteen -periaatteella.Tilaaja esittää toiveensa siitä, millainenjulkaisu halutaan. Kustantaja hankkiitekijät ja huolehtii siitä, että julkaisuvalmistuu sovittuun aikaan.Tilauskirjaa suunnittelevan organisaationkannattaa miettiä, keille julkaisutehdään, mitä tavoitteita se tukee jaonko sen toimittava vain omassa kohderyhmässävai myös suuren yleisön keskuudessa.Millaista osaamista tilausjulkaisun tekeminenedellyttää?Vaativien tilausjulkaisujen tekemisessätarvitaan monipuolista osaamistaja vankkaa ammattitaitoa. Kustantajanyhteyshenkilön on osattava ideoida tuotettaaivan alusta alkaen ja ehdottaa tilaajallesopivia vaihtoehtoja. Yhteyshenkilönon osattavan joustavasti ottaahuomioon asiakkaan tarpeet, mutta hänelläon oltava realistinen käsitys kustannuksista.Tarvitaan laaja yhteistyöverkosto.Yleissivistyksestä on apua, sillä aihepiiritvaihtelevat laidasta laitaan. Hyvät yhteiskuntasuhteetovat avuksi, ja erityisestihistoriateoksissa akateeminenasiantuntemus on merkittävä lisäarvo.Tilausjulkaisujen tekeminen edellyttääkokeneita ja monipuolisia kustannustoimittajiaja graafikoita. Ammattilaiset toimivatteoksen esilukijoina, muokkaavattekstin sujuvaksi ja rakenteen toimivaksi,suunnittelevat teokselle kauniin ja tilaajannäköisen ulkoasun ja taiton.Lisäksi tarvitaan tietysti kirjapainoammattilaistatai sähköisen tuottamisenasiantuntijaa sekä markkinointi- jamyyntiosaamista.ASIAKASJOHTAJA RAIMO SAVOLAINEN:Millaisiin tilanteisiin tilauskirja sopii?Tyypillinen ajankohta tilausjulkaisulleon erilaiset tasavuodet, jolloin halutaankatsoa tulevaisuuteen omien juurienkautta. Myös valtiollisiin merkkivuosiinon sisältynyt suuria julkaisuhankkeita.Tilauskirja ei ole kuitenkaan aina historiateos.Se voi olla opaskirja tai prkirja,joka vahvistaa yrityskuvaa. Julkaisuvoi olla myös kertomus uuteenvaiheeseen siirtymisestä.Tilausjulkaisun viesti on tehokas. Seon kattavampi ja kestävämpi kuin normaalintiedottamisen tai markkinointiviestinnänsisältö.Mitkä ovat hyvä yhteistyön tunnuspiirteet?Tilaaja voi olla tunnettu tai vähemmäntunnettu organisaatio tai henkilö, jollaon jäsennelty tarve ja riittävä kannustintilausjulkaisun tekemiseksi. Tarvitaan siisnäkemystä ja tahtoa, mutta julkaisun tekeminenei välttämättä kuulu omaanydinosaamiseen. Menestyksellinen yhteistyötilaajan ja kustantajan välillä onavointa, ja siinä kartoitetaan mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa tarpeet sekäetsitään yhdessä parhaat ideat ja ratkaisut.KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ OLLI VUORIKIVI:Miten prosessi etenee käytännössä?Kun tarve julkaisun tekemiseksi ontiedostettu, prosessi lähtee liikkeellekohderyhmien ja julkaisutapojen miettimisestä.Kustantajalta voi kysyä näkemyksiäjo suunnitteluvaiheessa.Sitten on aika hankkia sisällön suunnittelijatja kirjoittajat. Nyt viimeistäänon päätettävä, hoitaako kaiken itse vaiulkoistaako prosessin kustantajalle.Kaiken kaikkiaan julkaisun tuotantoprosession monimutkainen. Käsikirjoituksenvalmistumisen jälkeen työvaiheisiinkuuluvat muun muassa toimitustyö,kuvituksen hankinta, ulkoasunsuunnittelu, vedosten tarkistukset japainaminen tai julkaisu muihin kanaviin.Lopuksi on huolehdittava varastoinnista,jakelusta, myynnistä ja markkinoinnista.Mitkä ovat Edita Publishingin vahvuudetkustantajana?Editan tilauskirjatuotannolla on vuosikymmenienperinteet, ja meillä työskenteleelukuisia kokeneita toimittajiaja graafikoita. Tilauskirjayksiköllämmeon laaja kosketuspinta tiedon tuottajiinja julkaisijatahoihin yrityksissä, julkishallinnossaja järjestöissä.Voimme tarjota kattavat palvelut taisuppeamman asiakkaalle mitoitetunpalvelukokonaisuuden, ja hankkeet toteutetaantarvittaessa nopealla aikataulullalaadusta tinkimättä.Olemme investoineet tänä vuonnaasiakaspalvelun syventämiseen ja entistäparemmin asiakkaiden tarpeita vastaavienviestintäratkaisujen tekemiseen.Olemme muodostaneet kahden asiakasjohtajanja kustannuspäällikön palvelutiimin,ja heistä jokainen on kokenut sisältöjentuottaja, kustannusprosessin osaajaja asiakasnäkökulman ymmärtäjä. 49

vastuullisuus | stora ensoVuorovaikutuksenvuoroStoran Enson kestävän kehityksen palvelukokonaisuuson kanava avoimelle keskustelulle.teksti Mikko Taivainen | kuvat IstockGLOBAL RESPONSIBILITY -palvelu hyödyntäämodernin verkkopalvelun moniamahdollisuuksia Stora Enson yritysvastuuviestinnässä.Verkkopalvelu ja Facebook-sivustomuodostavat elämyksellisenja jatkuvasti kehittyvän kokonaisuuden,joka sisältää niin tekstiä ja liikkuvaakuvaa kuin vuorovaikutusta ja sosiaalisenmedian moninaisia ulottuvuuksia.Palvelukokonaisuus tuo monipuolisestiesille Stora Enson ja sen sidosryhmiennäkemyksiä vastuullisesta viestinnästä.Erilaiset näkemykset antavat kävijöillemahdollisuuden muodostaa omannäkökulmansa aiheeseen.Tarttumalla ajankohtaisiin aiheisiinvoidaan kohdata sidosryhmät siellä,missä nämä jo ovat. Facebook-sivustoon kaikille avoin foorumi, jossa voidaankäydä suoraa keskustelua ja tarjolla onmyös syventävää materiaalia asiakysymyksistä.Kyseessä ei ole kampanjaluontoinentoiminta, vaan Global Responsibility-palvelu luo alustan vuoropuhelulle.Tämä lisää yritystoiminnan läpinäkyvyyttä,joka omalta osaltaan kasvattaaasiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta.Vuoropuhelun avaavat Stora Ensontoimitusjohtaja Jouko Karvinen jaGreenpeacen edustaja rakentavalla keskustelullaekologisesti ja sosiaalisestakestävästä liiketoiminnasta. YouTubessaon mahdollista katsoa pidempi versiokeskustelusta. Palvelun tarjoaman tiedonavulla voi ymmärtää paremminekosysteemin toimintaa ihmisten, yhteisöjenja yritysten näkökulmasta.Morning Digital Designin toteuttamapalvelukokonaisuus on rakennettu modulaariseksi,joten sitä on helppo kehittääjatkossa. Tulevaisuudessa sosiaalinenmedia integroidaan vieläkin tiiviimmäksiosaksi palvelua. www.storaenso.com/globalresponsibilitywww.facebook.com/globalresponsibility50