Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta - Suomen Koivisto seura ry
Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta - Suomen Koivisto seura ry
Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta - Suomen Koivisto seura ry
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4 Nro 12 Joulukuu 2008Vanhat valokuvat talteenVatnuorin kyläyhdistyksen kuvapankki kaipaavanho<strong>ja</strong> valokuvia.Onko sinulla piirongin laatikossakuvia vanhemmistasi taiisovanhemmista, elämästä Vatnuorissa,<strong>Koivisto</strong>lla, Kar<strong>ja</strong>lassa,evakossa? Kuvasi saattaa liittyätaikka valaista meille jälkipolvillejotain sellaista yksityiskohtaa,josta kir<strong>ja</strong>llisuudessa ei ole osattusanoin kertoa. Halutuimpia kuviaovat luovutetulta alueelta otetut,sotaa edeltäneeltä a<strong>ja</strong>lta olevatotokset. Arkiseen työntekoon liityviäkuvia on säilynyt vähiten, jotenkaikki huonompikuntoisetkinyritetään pelastaa nyt jälkipolviennähtäviksi.Kuvat skannataan eli digitoidaan<strong>ja</strong> niistä kor<strong>ja</strong>taan mahdollisuuksienmukaan a<strong>ja</strong>n mukanaantuomat arvet, kuten murtumat <strong>ja</strong>sormenjäljet. Lopputulos on useinjopa alkuperäistä kuvaa parempi.Tallennettujen kuvatiedostojenkäyttö rajoittuu kar<strong>ja</strong>laiseenkulttuuriin liittyväänjulkaisuun. Saadun materiaalinmäärästä <strong>ja</strong> laadusta riippuen Vatnuorinkyläyhdistyksen tavoitteenaon laatia valokuvakir<strong>ja</strong>, jokakertoisi elämästä Kar<strong>ja</strong>lassa.Kopiointi ei vahingoita milläänlailla alkuperäisiä kuvia. Kuviaei tarvitse irroittaa albumista. Lasillisetkuvakehykset on kuitenkin syytäirroitta lasien rikkoutumisvaaranvuoksi. Alkuperäiset kuvat <strong>ja</strong> albumitpalutetaan lainaajille välittömästiskannauksen jälkeen. Erityisenrakkaat kuvat <strong>ja</strong> albumit voidaanniin sovittaessa pyrkiä noutamaan<strong>ja</strong> palauttamaan henkilökohtaisesti,jotta vältetään lähettämiseen liittyvätriskit. Kuvien lainaa<strong>ja</strong>t saavatveloituksetta kuvatiedostot CD:lläkuvien palautuksen yhteydessä.Aidot valokuvasuurennokset kor<strong>ja</strong>tuistakuvatiedostoista toimitetaanpyydettäessä.Nyt Järvenpäässä helmikuussa2009 piirakkajuhlien yhteydessäsinulla on erinomainen tilaisuustuoda kuviasi tai negatiive<strong>ja</strong>sinäytille <strong>ja</strong> lisäksi keskustella niihinliittyvistä tarinoista. Ota kaikkimahdollinen, puutteellinenkinkuvaan liittyvä tieto mukaasi <strong>ja</strong>tule kertomaan siitä. Pieninkinasia on erittäin arvokasta tietoasäilytettäväksi tuleville sukupolville.Älä tee alkuperäisiin kuviinmitään merkintöjä !Liitä kuviisi omat yhteystietosiomalla paperilla: Nimi, osoite, puhelin,s-posti.Lisäksi, mikäli tiedossasi on:Kuvassa esiintyvien henkilöidennimet, kuvausaika, <strong>ja</strong> -paikka,mihin tapahtumaan kuva liittyy,kuvaa<strong>ja</strong>, yms.Sama valokuva digitoituna <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ttuna.Yhteydenotot <strong>ja</strong> tiedustelut:Jorma Kallonen,jorma.kallonen@pp.inet.fiPaimiontie 408-3, 21530 Paimiopuh iltaisin:02-4734 333,0400 834 723Alkuperäinen vanha valokuvaViipurista.Hieman kuvien tiedostojenkoosta <strong>ja</strong> muustaUsea meistä arkistoi omia tai sukulaisten vanho<strong>ja</strong> kuviadigitaalisena myös itse.Valokuva-albumeita voi olla kertynytkir<strong>ja</strong>hyllyyn paljonkin. Niidenskannaaminen on työlästä <strong>ja</strong>aikaa vievää. Jotta myöhemmin,tiedostojen käyttöönotossa eihuomattaisi työn olleen turhaa,on hyvä tietää hieman skannausasetuksista.Skannausasetuksia määritettäessäkannattaa miettiä kuvankäyttötarve. Mikäli kuvia halutaankatsella vain tietokoneenruudulta, riittää pienempi kuvanlaatukuin jos kuva halutaan painaavaikkapa <strong>Koivisto</strong>n Viestiin.Mikäli kuvasta halutaan tulostaajuliste, on tiedoston koko oltavajo melkoinen. Parhaimmillaan arkistoinnissavaraudutaan eri tilanteisiin<strong>ja</strong> kuvasta ehkä kannattaatehdä kaksi tai jopa useampiakinversioita tallennettavaksi.SkannausasetuksiaRuudulta katseltavaksi riittää kuvandpi-arvoksi 72. Suosittelenkuitenkin laittamaan aina vähintään150dpi, mieluummin 200dpi<strong>ja</strong> kuvan kooksi vaikka 15cm. Tällöintiedosto riittää ns. 10-kuvanteettämiseen. Sanomalehtikuvatpainetaan arvolla 180dpi. Kuvankoko kannattaa tätä käyttötarkoitustavarten olla leveydeltään 15-20cm. Tällöin kuva voidaan taittaalehteen enimmillään kolmenpalstan levyisenä.Dpi on lyhenne, joka tuleeenglannin sanoista ”dots per inch”eli pistettä tuumalla <strong>ja</strong> tarkoittaatuuman matkalla olevin pikseleidenmäärää. Suuri dpi-arvo kasvattaatiedoston kokoa, muutahaittaa siitä ei ole. Suuremmastakuvasta voi aina tehdä pienemmän,mutta pientä ei koskaan voikasvattaa laadun heikkenemättä.Jos kuvaa a<strong>ja</strong>tellaan käytettäväksijoskus muissakin kuin omissatulosteissa tai PowerPoint-esityksissä,kannattaa käyttää aikakauslehdendpi-arvoa 300, kuvan kokooman harkinnan mukaan.Väri vai mustavalkoinenVärillinen kuva vie aina enemmäntilaa kuin mustavalkoinen. Siksimustavalkoisen kuvan voisi a<strong>ja</strong>tellaskannattavan mustavalkoisena(grayscale). Vanhat ”mustavalkoiset”kuvat eivät kuitenkaan useinkaanole mustavalkoisia. Aika on värjännytne hienosti usein kellertäviksi.Jotta tuo kuvan historia tallentuisiarkistointiversioihin, on hyvä skannatakuva värillisenä (rgb).TalletusPakkaamaton kuva vie helpostipaljon tilaa, siksi kuvaa tallettaessaarkistointiversio kannattaa pakata.Yleisin <strong>ja</strong> suositeltavin pakkausmuotoon jpg. Ohjelma yleensäkysyy pakkausmäärää. Vaikka kuvaapakattaisiin mahdollisimmanvähän, lopullinen tiedostokokojää reilusti pienemmäksi kuin pakkaamaton.Pakatessa kuvan laatuaina heikkenee, mutta kerran <strong>ja</strong>laadukkaasti tehtynä silmä sitä eiedes huomaa.Niin paperinen kuin tietokoneenmuistissakin oleva kuvajoskus häviää tai hajoaa. Kuvantallentumista jälkipolville voidaanedesauttaa tallentamalla kuvastavarmuuskopio cd:lle tai muistitikulle.On mahdotonta tietää kumpiversio, vanha paperikuva vai digitaalinentiedosto, säilyy paremminjälkipolville. Toisen tuhoutuessatai hävitessä jää kuitenkin vielätoinen versio luultavasti talteen.<strong>Koivisto</strong>n Viestin toimitusRami Toivonen
Nro 12 Joulukuu 20085Kirsti Sipilä Ylivieskasta kirjoittikirjoituskilpailuun niminerkillä Rantasipin tytär.<strong>Koivisto</strong> miu mielessäi<strong>Koivisto</strong>. Miul nii vieras, mut silti nii tuttu. <strong>Koivisto</strong>. Sennimikii on nii kaunis. Kaike kuulemain perusteel <strong>Koivisto</strong>ol yhtä kaunis ko nimesä. Ellei kauniinpkii.Miu aikain tääl maallises vaelluksesalko vähä liia myöhää, jot mieolisi ehtint syntymää Kar<strong>ja</strong>las, niiko miu koko muu pere. Nuorenolles se ei suurest surettant miumieltäi, mut ku ikälissää karttumuutamal vuoskymmenel, ni nuoas<strong>ja</strong>t alkoit merkitä enemmä.Miu eistiläisest isästäi, johomie en ehtint häne liia varhaisepoismenosa johost aikaihmisenkunnol tutustuukkaa, miulle jäioikee mahottoma hyvät muistot.Alituisee hyö miu mieles on kyteneet,Toisinnaa ne on palaneetsuurel lieki, toisinnaa taas pienemmäl.Sukulaiste <strong>ja</strong> muie tiiotusvälinelöiekautta on miu nykyinekäsityksein <strong>Koivisto</strong>st hahmottunt.Viel ei elämä oo miul suontmahollisuutta käyvä Kar<strong>ja</strong>las, issekassomas <strong>ja</strong> kokemas. Kuitekiijossai syvämen sopukas on usseisuur kaipuu sinne tuntemattomiljuurillein.Mie voin vällee vaa kuvitellaminkälaist elämä siel olis olt, jossittekii oisi saant syntyä sinneelämää <strong>ja</strong> asumaa, iha vakituistkortteeria pitämää. Meri, erityisestEistilälahti, ois se ehottomastsuurin tekijä, joka vaikuttais miuelämissee siel. Miu mere rannalkasvanneet vanhempain välleeantoit syntymässäi miullekii ikuisekaipuun merel. Siks mie uson,et jos historia ois kirjutettu toisi,<strong>ja</strong> miekii oisi koivistolaine, oismiut veri vetänt kokkeilemmaaelämää meril. Vaa jos en syyst taitoisest kuitekaa laivoil valtameril,ni ainakii omal venneell lähivesilliikkumine ois iha issestääselvyys.Oisiha mie voint jottai muutakiimerekulkuu liittyvää työtä tehä,jos ei <strong>Koivisto</strong>l, ni sit vaik Viipuris.Siel löytyis varmast muulaistakiisouvii, jos työssäkäynti oisiha tähelist siin elämätilantees,mis mie mahollisest oisi olt. Mutvoisha se olla niinkii, ettei ois oltpakko töis käyäkkää, jos ois miehelöytänt elättäjäks. Sillo mie oisi vaahoitant sitä ukkoo, lapsii, elukoita<strong>ja</strong> kottii. Se oiskii olt hyyvvääelämää se.Oma kotitalloin mie oisi varmasthalunt oleva lähel rantaa, jotikkunast näkkyis aallot <strong>ja</strong> merekäynt.Sais kassoa säätiiot omastikkunast <strong>ja</strong> näkis millo kukakiitullee venneellä kalastusreissultatakas, taikka sinne ois lähös. Jaoisha se mukava kesäaikan uiakiiomas rannas.Kartanol pyöris mieluust elläimii,ainakk kissoi <strong>ja</strong> koirii, <strong>ja</strong>mikä ettei vaik kanoikii. Lintuipesis pihapuis <strong>ja</strong> pöntöis monemoisiivisertäjjii. Ja tietyst Kar<strong>ja</strong>lakunnail ollaa, ni käkihä siel kukkuslähimetsis ain kesä alkuu. Runsahiisatoloit antavii marikkoi mie kuvitteleoleva iha siin kotitalo kuppees,<strong>ja</strong> kartanol viel mar<strong>ja</strong>pensait sekäpotatti- <strong>ja</strong> kasvimaa. Omast maastsaavuist potaateist tehyt hapalohotois iellee ussei ruokapöyväs, potlohot<strong>ja</strong> lohkopiirakat <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>lapiirakoistpuhumattakaa. Kaikkii näitherkui oon mie saant äitin <strong>ja</strong> muunvanhemma sukupolve elläissä maistaa,mut niien resetit on joutunneehukkaa aikoje saatos.Jos myö ei ois menetettyKar<strong>ja</strong>laa, sehä ois tietys muuttuntmuu Suome viisii. Joku veitikkakuiskailoo sisälläi, et se oiskehittynt hiema muita paremmakskiipaikaks ellää. Eppäilenkuitenkii, et tänäpäivän vallaloleva korkia elintaso ois ujuttantlonkerosa <strong>Koivisto</strong>llekii.Par kolme vuoskymment ois oltsuurta hyvivointii Eistilälahenkiirannoil. Oisha se olt aikamoineparatiisi assuu <strong>ja</strong> nauttii elämäst.Meist hyö, joil viel elonpäiviiriittäis, asusivat siel vällee iellee.Arveltavaks jääp minkälaine seois pikkukylie kohtalo kakstuhatluvul.Eihä tuo kovi ruususelttuo tilanne muual Suome maasnäytä. Mikä ois olt <strong>Koivisto</strong> kohtalotänäpäivän? Sitähä myö eiikännää saaha tietää.Jos sottaa ei ois olt, meilt ei oisrevitty ha<strong>ja</strong>l koko elämää. Ja ainakiijoistakii meist ne ei ois tehneetikuisii evakkoi.Mut sota ol. Sota määräs hirveäpaljo, liia paljo. Miul jälelläon vaa muistot <strong>ja</strong> mielikuvat siint,mitä oon lukent, nähnt <strong>ja</strong> kuult.Niist mie kasvattele issellein juurii,joie avul <strong>ja</strong>tkan elämää. Kojenmie vaa issei evakoks mieleltäi,vaikken sota-a<strong>ja</strong>s mukan oltkaa.Alituisee pittää miettii, et mistmie oon kotosi, ko nii paljo onpitänt muuttaa elämä aikan.Miu kuvitelmissai millaistmiu elämäi ois <strong>Koivisto</strong>l olt, oisniiko elämäs järkiää ain on, surrui<strong>ja</strong> murheit iloje joukos. Mutsiihe ois kuulunt ne kaks elämälleparast as<strong>ja</strong>a: juuret maas, <strong>ja</strong> omamurre suus. Mie oisi mie, <strong>ja</strong> sieoisit sie, <strong>ja</strong> myö oltais <strong>Koivisto</strong>ltkotosii!Rantaspin tytär6.heinäkuuta 2008 pääsi Jyväskylässä ripille ReettaAino Juulia Reinikainen, vanhemmat ovat Tea <strong>ja</strong> JouniReinikainen.Kuvassa vasemmalla on äidinäitiJuulia Vanhala Uuraisilta. Juulimummoon syntynyt 17.10.1920Muolaassa <strong>ja</strong> on omaa sukua Larikka.Juulian vanhemmat olivatOuti Ivakko <strong>ja</strong> Juho Larikka, SalmistaMantsin saaresta.Juulia Vanhala vietti nuoruutensaKurkijoen Metsikon kylässälähellä Tyrjää <strong>ja</strong> Akkaharjun asemaaaina Talvisodan syttymiseensaakka. 30.11.1939 alkoi pitkätaivallus kar<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> nuoremmistasisaruksistakin huolehtien kohtikeskisuomea.Oikealla on isänäiti LeenaReinikainen os. Tölkkö. Leenamummonvanhemmat olivat syntyisin<strong>Koivisto</strong>lta, Kurkelasta , AinoHoikkala 1909-2004 <strong>ja</strong> ToivoTölkkö 1903-1977. Leena-mummokinehti viettää muutamanvuoden <strong>Koivisto</strong>lla kunnes kesällä1944 alkoi evakkomatka Perniöön<strong>ja</strong> 1946 Askolaan <strong>ja</strong> edelleenavioliiton kautta nykyiseen asuinpaikkaanJoutsaan. Näissä juhlissaeivät kar<strong>ja</strong>lanpiirakat loppuneetkesken :-)Jouni ReinikainenKar<strong>ja</strong>la-aiheisia tv-elokuviaYleisradio lähettää juhlakauden aikana Greger Grönqvistin tekemiä<strong>ja</strong> Fst-kanavan tuottamia elokuvasarjo<strong>ja</strong>. Tv-2 lähettääneljäosaisen sar<strong>ja</strong>n Pakkoluovutetut alueet (Landet som Stalin tog).Fst5-kanava lähettää uusintana Kar<strong>ja</strong>lan kolme kaupunkia-sar<strong>ja</strong>n(Kareliens tre städer).Palkkoluovutet alueet-sar<strong>ja</strong>ssa, joka saiennätymäiset katseli<strong>ja</strong>luvut Fst-tuotantona,esiinyy useita Karh<strong>ja</strong>lan puolestapuhujiasekä tutkijoita. Mm Heikki A.Reenpää, Pentti Malaska, Risto Kuisma,Jutta Zilliacus, Markus Lehtipuu, RaimoRagnar Nordström <strong>ja</strong> monet muut.Kar<strong>ja</strong>lan kolme kaupunkia-sar<strong>ja</strong>ssaesiintyy mm Gustav Hägglund, AlexandertStubb, Per-Erik Floman, LassePöysti, Jaakko Salono<strong>ja</strong>, Sven Hirn,Matti I Jaatinen, Juha Lankinen, RaunoMeriö, kaikilla juuret Kar<strong>ja</strong>lassa.Inkerin kärsimysnäytelmäTammikuussa alkaa Grönqvistin uusi,viisiosainen sar<strong>ja</strong>, Ingermanland,Inkerinmaa. On tehty a<strong>ja</strong>nkohtaisraportte<strong>ja</strong><strong>ja</strong> henkilökuvia Inkeristämutta Fst yrittää kertoa kattavamminInkeriläisten eri vaiheesta. Inkeriläistenkansanmurha kun ei oleollut suosittu puheenaihe meilläSuomessa. Sar<strong>ja</strong>ssa tapaamme myöskinInkerinmaan alkuperäiskansojen,vat<strong>ja</strong>laisten <strong>ja</strong> inkerikkojen viimeisetedusta<strong>ja</strong>t. Varsinkin vat<strong>ja</strong>n kierlenpuhujia ei ole enää kuin muutama.Palkkoluovutet alueet Tv2Kar<strong>ja</strong>la takaisin (1/4) to 11.12.2008Suomalaisia kyliä Venäjällä (2/4) to 18.12.2008Menetetty Petsamo (3/4) to 25.12.2008Hautausmaiden viidakko (4/4) to 1.1.2009Kar<strong>ja</strong>lan kolme kaupunkia Fst5Ei löydy Viipurin vertaista (1/3) ti 16.12.2008, uusinta su 21.12Sortavala oli Laatokan portti (2/3) ti 23.12.2008, uusinta ke 24.12Käkisalmi - omenakukkain kaupunki (3/3) ti 30.12.2008, uusinta su 31.12InkerinmaaInkerin huomenlah<strong>ja</strong> (1/5) to 15.1.2009, uusinta la 17.1.Maaorjuuden jälkeen tulivat bolsevikit (2/5) ti 22.1. uusinta la 24.12.Kylä keskellä sotaa (3/5) to 29.12. uusinta 31.1.Vainojen <strong>ja</strong> kansanmurhan jälkeen (4/5) to 5.2. uusinta la 7.2.Pako kansankotiin (5/5) to 12.2. uusinta la 14.2.Ei löydy Viipurin vertaista on tunnin mittainen, muut ohjelmat 30 minuuttia.
6 Nro 12 Joulukuu 2008Kirjotuksii` <strong>ja</strong> kuulumissii`Kun Kauko Hurtteenputosi mereen<strong>Koivisto</strong>laisia merimiestarinoitaUsko Ivaskan kertomina1/4Kauppalaivuri Usko Ivaska,on koivistolainen merimies<strong>ja</strong> mielellään muisteleemenneitä aiko<strong>ja</strong> merillä.Hänen kotitalonsa oli aivankirkon vieressä. Usko täyttijuhannuksena 91 <strong>ja</strong> on vielävirkeässä kunnossa. Uskonpoika Ari on kirjoitellutmuistiin hänen kertomiaantarinoita. Niitä julkaistaantulevissa <strong>Koivisto</strong>n Viesteissämuutama.<strong>Koivisto</strong>lainen merikapteeni Jussi Heinonen Alvatistaoli tunnetusti intohimoinen purjehti<strong>ja</strong>. Hän otti ainakomentamastaan laivasta kaiken irti purjeilla. Häntävoisi verrata tämän päivän kilpamatkapurjehtijoihin,jotka myös purjehtivat täysillä niin Gotlannin kuinmaailmankin ympäri.Jussi Heinonen oli yhdessä laivuriKolkan kanssa ostaneet Tanskastanelimastoisen ”Gerdan”, jossaoli kal<strong>ja</strong>asitaklia. Erikoisuutenaoli, että fokkamastossa oli yksipoikkiraaka, johon myötäisellä<strong>ja</strong> sopivalla sivumyötäisellä tuulellanostettiin kolmiomainenpurje matkaa jouduttamaan.Erään kerran ”Gerda” seilasi jossainItämerellä Jussi Heinosenkomennossa, <strong>ja</strong> tietenkin myösfokkamaston raakapurje oli nostettuna,koska oli sopiva myötäinentuuli. Yhdessä vaiheessakapteeni huomasi, että raakapurjeenkiinnityksessä oli jotainhämminkiä <strong>ja</strong> komensi matruusiKauko Hurtteenin kiipeämäänmastoon kor<strong>ja</strong>amaan purjetta.Vahtimiehistö <strong>seura</strong>si Kaukontoimia raakapuulla, <strong>ja</strong> syystä taitoisesta hänen otteensa lipesi, <strong>ja</strong>Kauko putosi mereen. Onneksilaiva oli sen verran laagsiidassa,että hän putosi yli puurin eikäsuinkaan täkille, mikä olisi melkovarmuudella ollut hänen loppunsa.Kun muut laivan miehistöstähuomasivat tapahtuman, herupesivat heti ”mies yli puurin”toimiin, jotta Kauko saataisiintakaisin laivaan. Tapahtumahetkelläoli sen verran merenkäyntiä,että ”Gerda” kulki kauniistiaalto<strong>ja</strong> niiaamalla eteenpäin.Kauko oli onneksi pudonnutniin lähelle laivan reilinkiä, ettäkun ”Gerda” <strong>seura</strong>avan kerranniiasi aallokossa, niin Kauko saikiinni reilingistä, <strong>ja</strong> muu miehistösai hänet kiskotuksi takaisinlaivaan. Koko tapahtumaa kestivain pari minuuttia, <strong>ja</strong> tuloksenasaatiin kannelle märkä merimies<strong>ja</strong> kaikesta selvittiin vain säikähdyksellä.Lahden <strong>Koivisto</strong>laistenpikkujoulu Vanhassa HerrassaVarmasti jokainen koivistolais<strong>seura</strong> viettää pikku<strong>joulua</strong>näin joulunaikaan, niin Lahdessakin. Olimmekokoontuneet palvelutalo Vanhaan Herraan <strong>joulua</strong>terialletapaamaan toisiamme, kuuntelemaan kaunista ohjelmaa<strong>ja</strong> tuudittautumaan joulun tunnelmaan, vaikka ulkonaoli loskaista <strong>ja</strong> märkää.Puheenjohta<strong>ja</strong> Hannu Vei<strong>ja</strong>lainentoivotti kolmikymmenpäisenjuhlaväen tervetulleeksitiiviiseen tunnelmaan. Hannuon armoitettu kotiseutumies <strong>ja</strong>paneutunut <strong>Koivisto</strong>n asioihin.Niinpä hän osasi talon tarkkuudellaesitellä pääesiintyjämmeSanna Ratian juuret Rautasenkylästä. Sanna on siviilityössäänHyvinkään Musiikkiopistonvararehtori <strong>ja</strong> hämäläisen kihlattunsaHarri Saaren kanssa hemusiikillaan johdattivat meidätjoulun tunnelmiin. Pianon <strong>ja</strong>haitarin säestyksellä soivat niinhartaat: Rauhaa vain rauhaakuin Kassu Halosen <strong>ja</strong> Kisu Järnströminuudemmat joululaulut:Kun kauan sitten lapsen laillamielin avoimin…Sykähdyttävästä sisällöstävastasi Raili Kaukiainen lausunnallaan.Lassi Nummen: Alussaoli sana, puhutteli varmasti jokaistameistä. Kaukiaisen vavahduttavaesitys huipentui <strong>Koivisto</strong>nkirkon kellojen kumuun.Kuinka tärkeää onkaan voidatunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kokemuksia tulkita<strong>ja</strong> edelleen välittää. Sanna Ratiaesitti ohjelmassaan myös Sibeliuksenteoksen Kuusi, jokasanoitta välitti talven tunnunkalseaan syksyn päivään. Jouluruoatmaistuivat <strong>ja</strong> mukava olikuulumiset vaihtaa.Puheenjohta<strong>ja</strong> Hannu Vei<strong>ja</strong>lainenloi a<strong>ja</strong>tukset jo tulevanvuoden pikku<strong>joulua</strong>ikaan. Ensivuonna samoihin aikoihin tuleekuluneeksi 70 vuotta evakkoonlähdöstä. Sota alkoi 30.11 <strong>ja</strong> evakuointikäsky annettiin samanailtana klo 23.15. Evakkojunanoli määrä lähteä <strong>Koivisto</strong>n asemalta<strong>seura</strong>avana päivänä. Kauppalalaisetevakuoitiin junalla,muista kylistä proomut kuljettivatväkeä turvaan. Långin Pirkkomuisti, että evakkoproomussaoli laulettu tunnelmaan ”hyvin”sopivaa laulua: Riennä riemuineespäin vaan. Näihin tunnelmiinpalaamme siis vuoden päästä.Riikka SalokannelJoulupukkiMei isäl ol aikannaa paksu sisäturkki;lämpöne se ol - valkose lampaa villaa.Päälyskangas ol ruskiaa tiakonaalii,hihat taas musta pässi karvaa.Ko joulu tul <strong>Koivisto</strong>l <strong>ja</strong> <strong>joulua</strong>atto,istu kois tuva lattial lapsjoukko<strong>ja</strong> ootti <strong>ja</strong> ootti, et millo, millose joulupukki oikee tulloo?!Ulos ei ikkunast saant kurkkii,ei porstuaa männä, ei katsoo kammarii.Mut lopult kuulu ove takkaa jotakii!Niiko kuisketta <strong>ja</strong> askelii.Sit kuulu ovelt kovvaa koputusta,ovi aukes; sissää astu parrakas pukki!Pääl hänel ol paksu valkee turkki,käes lämpimät hanskat, hihat pikimustat.Pääs ol pukil harmaa karvalakki,käes kopis koppura puine keppi.Äit autto pukkii kantamaa korrii.Kori täys ol värikkähhii pakettii.Lapset puhkes pukil laulamaa,tervetulleheks talloo toivottammaa.Pukki vuolahast lapsii laulust kiitti.Lah<strong>ja</strong>t ko <strong>ja</strong>kant, ovest ulos lähti.Liisa lahjo<strong>ja</strong>an paketist ko essii käärinäi mielessää aattel: "Iha mei Viljo ääni!Näiköhä aikuset meit narra<strong>ja</strong>at vaa?Ei taij<strong>ja</strong> koko pukkii olla olemaskaa!"Kaikist vanhemp velihä se pukki olkii.Isä sisäturkki niskas, pääs koivistolaislakkinur<strong>ja</strong> puol päälpäi niiko turkkikii,käes isä rukkaset, nurippäi nekkii.Toise kerra taas, ko evakos oltii<strong>ja</strong> isä ol lomal jouluks pääst kottii,hää ise puki päällee sen sisäturki<strong>ja</strong> aattoilta ko tul, esitti joulupukkii.Nuoremp veli istu äiti sylis oottamasPukki ko sissää tul, hää äitii kii tarrasalko syväntäsärkest itkemää<strong>ja</strong> parkas: "Mää joulpukki läävää!"Martti Piela
Nro 12 Joulukuu 20087Kirjotuksii` <strong>ja</strong> kuulumissii`<strong>Koivisto</strong>n Kaukiaisetkokoontuivat KanneljärvelläAurinkoisena lokakuisena syyspäivänä kokoontui joukko<strong>Koivisto</strong>n Kaukiaisia Kanneljärven Opistolle suku<strong>seura</strong>mmetapaamiseen. Porvoossa heinäkuussa <strong>Koivisto</strong>n juhlienyhteydessä pidetyssä sukukokouksessa sovittiin tästä lokakuun18. päivän kokoontumisesta. Isäntänä <strong>ja</strong> kokouksenkutsu<strong>ja</strong>na toimi opiston rehtori emeritus Risto Kaukiainen.Kutsua noudatti 16 <strong>seura</strong>n jäsentä.<strong>Vuotta</strong> aiemmin kokoonnuttiinjuuri tässä samassa opinahjossa,jossa <strong>seura</strong>n puheenjohta<strong>ja</strong>n RistoKaukiainen oli tehnyt pitkänelämäntyönsä opettaen <strong>ja</strong> johtaenkoulun toimintaa. Tähän hänentyöuraansa voisi palata myöhemmintämän lehden sivuilla, vaikkapaitse Risto Kaukiaisen muistelemana.<strong>Koivisto</strong>laiseen tapaanjuotiin ensin ”kohvit” <strong>ja</strong> sitten tutustuttiinsuku<strong>seura</strong>mme muihinpaikalla olleisiin jäseniin. Olihansiellä paljon tuttu<strong>ja</strong>, koska sukutapaamisiaon pidetty jo vuodesta2005 lähtien. Kahvituksen jälkeensiir<strong>ry</strong>ttiin kokouspaikalle <strong>ja</strong> RistoKaukiainen toivotti kokousväenvirallisesti tervetulleeksi KanneljärvenOpistolle. Viime vuonnakokoonnuttaessa hän kertoi opistonhistoriasta, jonka kaukaisetjuuret ovat lähtöisin Kar<strong>ja</strong>lankannaksen Kanneljärveltä. Sodanmelskeistä opisto joutui evakkoonpäätyen Vihdin kautta nykyiseensijoituspaikkaansa Loh<strong>ja</strong>n Hormajärvenkauniiseen maisemaan.Avauspuhe oli Ristolle ominaiseentapaan höystetty huumorilla,kuten arvata saattaakin,kun näinkin paljon koivistolaisiakokoontui yhteen paikkaan. Hänkertoi aluksi itsestään <strong>ja</strong> tunnelmistaanvielä ”vihreänä” eläkeläisenä.Eräs elämäntapamuutos oliluopua autosta <strong>ja</strong> siirtyä joukkoliikenteenkäyttäjäksi. Oma auto olijoutanut metallinkierrätykseen <strong>ja</strong>uuden auton hankinta ei ole lähivuosientavoitteena. Eläkepäivienhaasteena on myöskin <strong>ja</strong>tkuvastikehittyvä tietotekniikka. Kirjoittavanaihmisenä tekstiä syntyypaljon <strong>ja</strong> muistitikku on siihenoivallinen tallennusväline. Näidentietotekniikan salaisuuksien maailmaanperehtymiseen tarvitaantoisinaan myös oman jälkikasvunapua. Risto Kaukiainen avautuimyös kertomaan omalla hauskallatavallaan tulemisestaan KanneljärvenOpiston rehtoriksi. Eräs tärkeävalintakriteeri oli kar<strong>ja</strong>laisuus,<strong>ja</strong> Risto koivistolaisena haki<strong>ja</strong>naläpäisi puhtaasti tämän hakuvaatimusosion.Eläkkeelle siirtymisenmyötä tuli uusia vetovastuita<strong>ja</strong> harrastuksia: kylätoimikuntaa,tiehoitokuntaa, taidenäyttelyjä,Kaukiaisen suvun vetovastuu jne.Sukuasiat kiinnostivatKutsussa mainittiin, että päivitetäänsukumme tutkimuksennykytilanne, <strong>ja</strong>tketaan henkilötietojenkeräämistä, päätetäänkesän 2009 <strong>Koivisto</strong>n matkastasekä kerrotaan entisa<strong>ja</strong>n elämästä<strong>Koivisto</strong>lla. <strong>Koivisto</strong>n Kaukiaistenahkera <strong>ja</strong> asiantunteva sukututki<strong>ja</strong>Eero Ahtikari otti Riston jälkeenkokoustilan haltuunsa. Hän mainitsimm. Kaukiaisia asuneen jo1741 <strong>Koivisto</strong>n kauppalan pohjoispuolellaTervahartialassa. Sukuasiatkiinnostivat osanottajia,mutta välillä oli käytävä ruokailemassa.Maukkaan ruoan <strong>ja</strong> pienenlepohetken jälkeen Eero Ahtikari<strong>ja</strong>tkoi mielenkiintoista kerrontaansasukumme varhaisista ajoistaaina nykypäivän hetkiin. Sukututkimuson <strong>ja</strong>tkuvaa <strong>ja</strong> sukummelaajenee alati uusilla sukupolvilla.Siksipä uusia henkilötieto<strong>ja</strong> kerätäänsekä päivitetään rekisteriä. Jäsentenoma aktiivisuus on tärkeätärekisterin ylläpidossa. Ahtikarikertoi myös paljon esimerkkejäasioista, jotka saattavat vaikeuttaaettä mutkistaa sukututkimuksentekoa. Eräät, miltei huvittavat, entisa<strong>ja</strong>npappismerkintöjen koukerotkiinnostivat myös kovasti kuulijoita.Sukujulkaisun tekeminenon edelleen vahvana tavoitteena.Tämän lehden palstoilla voitaisiintuonnempana julkaista otteita jokerätyistä <strong>Koivisto</strong>n Kaukiaistensukujuuriin liittyvistä dokumenteista.Annettakoon Eeron ollaensin järjestämässä ensi vuoden<strong>Koivisto</strong>n juhlia <strong>ja</strong> sitten voidaanpalata uudelleen tähän sukukronikkaan.Männään <strong>Koivisto</strong>lleEnsi vuoden matkaa <strong>Koivisto</strong>llesuunniteltiin tehtäväksi alustavasti1. - 3. 8. 2009, koska silloinkesälomat olisi jo valtaosin pidetty<strong>ja</strong> koulujen alkamiseen olisi vieläaikaa. Reissu pyrittäisiin toteutta-maan yhdessä Mäkeläisten kanssa.Yöpymiset tapahtuisivat osalle väkeäsaaressa <strong>ja</strong> osa jäisi mantereenpuolelle. Tarkennettua tietoa tuleealkuvuodesta sekä osallistumisilmoituksetjulkaistaan ajoissa jokeväällä.Seuraava järjestyksessä 61.<strong>Koivisto</strong>n -juhla pidetään Piikkiössä25. - 26.7.2009. Sen järjestävätTurun <strong>ja</strong> ympäristönkoivistolaiset. Juhlapaikka on lähelläTurkua, joten matkaa sieltäkertyy Piikkiöön n. 16 km. EeroAhtikari kehottikin varmistamaanmajoitukset riittävän ajoissa myösjuhlapaikan lähietäisyyksiltä, koskajuhlapaikan välittömässä läheisyydessämajoitusmahdollisuuksiaon rajoitetusti. Päätimme yhteisenkokouksemme <strong>Koivisto</strong>laistenlauluun.Elo siell’ oli raitista, rohkeaa,Kesäillat ol’ lempeät, armaat.Lumivaipat ne talvisin lumosi,Syyssumut ol’ sakeat, harmaat.Ei kaunista rinnasta kuolettaa saa.Oli kaunis <strong>Koivisto</strong>n maa.(Ote <strong>Koivisto</strong>laisten laulusta)Laulun sanat johdattivat meidäta<strong>ja</strong>tuksissamme sinne ra<strong>ja</strong>n taakse,rakkaaseen <strong>Koivisto</strong>on. Sieltälöytyy se voima <strong>ja</strong> kaipuu, joka saamonet meistä aina palaamaan synnyinseudulleen<strong>ja</strong> juurilleen, jokokotiseutumatkailun merkeissä taisanoin, kuvin <strong>ja</strong> tämän lehden kirjoituksienvälityksellä. Jäähyväiskahvituksenjälkeen kukin meistäpalasi omille asuinsijoilleen kentäällä syntyneenä tai evakkona sodankauhuista muuttaneena. Terveisiämyöskin heillekin sukummejäsenille, jotka eivät nyt päässeetpaikalle.Teksti: Paul Grönroosinmuistiinpanojen poh<strong>ja</strong>ltakirjoittanut Veikko GrönroosKuvat: Veikko <strong>ja</strong> Paul GrönroosRisto Kaukiainen pitämässä tervehdyspuhettaan.Ruoka maistui kokoustelun välillä.Risto Kaukiaisen valvovan katseen alla joukko <strong>Koivisto</strong>n Kaukiaisia.KOIVISTON AUTOwww.koivistonauto.fi
8 Nro 12 Joulukuu 2008Onnitteluit` <strong>ja</strong>muistamissii`KALEVI LUUKKAINENHelsingin <strong>Koivisto</strong>laistenhallituksen jäsen, <strong>Koivisto</strong>säätiönhallintoneuvostonpuheenjohta<strong>ja</strong>, Pamaus<strong>seura</strong>nhallituksen jäsen,koulutukseltaan diplomiinsinööri. Toiminut aiemminSOK.n tekstiiliteollisuudenjohta<strong>ja</strong>na, nykyään toimiiNovitakonsernin toimitusjohta<strong>ja</strong>na.Tiedättekö? - vastaukset.1. Viipurin museossa2. Talvisodassa 72 henkilöä <strong>ja</strong><strong>ja</strong>tkosodassa 153 henkilöä.3. V.1890 Viipurin lääninrakennuskonttorin arkkitehdinAminoffin piirustusten mukaan.4. Pöytäkir<strong>ja</strong>n mukaan <strong>Koivisto</strong>n<strong>seura</strong>kunta valitsi ensimmäisetvaltuusmiehet pitäjänkokouksessa.5. Syksyllä v.18876. Talollinen Joonas PeltonenAhtelasta7. Laivamestarit Pärtty Matikka,Kristoan Vesalainen <strong>ja</strong>Anton Wahlqvist8. Noin 34 henkeä9. KauppaneuvoksetarEmilia Peussa v.1935 <strong>ja</strong>räätälimestariA. Nurmela v.194710. Humaljoen eri nuottakunnilleoli annettu näin ihmellisiä nimiä.Kysymykset <strong>ja</strong> vastaukset kesäkuun1954 <strong>Koivisto</strong>n Viestistä.Tääl` tapahtuuTervetuloa perinnepiirakkakurssille 21.2.2009Vatnuorin kyläyhdistyksen perinne-piirakkapäivälliset järjestetäänsunnuntaina 22.2.2009. Tavoitteena on siirtää Vatnuorin kylänruokaperinteitä sukupolvelta toiselle. Siksi tänä vuonna järjestetäänpiirakkakurssi, jossa juhlapäivällisten päivällispiirakat leivotaan.Pääemäntänä toimii Paula Hovi. Kurssilaiset leipovat piirakatlauantaina 21.2.2009 klo 9-17 <strong>ja</strong> toimivat sunnuntain päivällisellätarjoilijoina. Kurssille odotamme mukaan erityisesti nuorempaasukupolvea, mutta kaikki kiinnostuneet saavat ilmoittautua. Kurssion maksuton.Sekä kurssi että juhlapäivällinen järjestetään Järvenpäässä Kinnarinkoululla.Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ilmoittautumiset tammikuun loppuun mennessäPäivi Rikkola puh. 040 509 1549 tai paivi.rikkola@kotikone.fiPiirakkapäivälliset sunnuntaina 22.2.2009Vatnuorin kyläyhdistyksen piirakkapäivälliset sunnuntaina22.2.2009 klo 13 Järvenpään Kinnarin koululla.Ohjelmassa piirakan syönnin lisäksi pianonsoittoa, yksinlaulua,lausuntaa sekä Tapani Hovin lyhyt luento ”Ystävämme bakteerit”.Liput 20e.Ennakkoilmoittautumiset 15.2.2009 mennessä.Paikko<strong>ja</strong> 120 hengelle.Paula Hovi puh. 050 384 7792Päivi Rikkola puh. 040 509 1549 tai paivi.rikkola@kotikone.fiHyvät koivistolaiset <strong>ja</strong> koivistolaisten ystävät sekä<strong>Suomen</strong> <strong>Koivisto</strong>-SeuraKiittäen kuluneesta vuodesta toivotan kaikille leppoisaa <strong>joulua</strong> <strong>ja</strong>onnekasta vuotta 2009Aila Salo<strong>Koivisto</strong>n Viesti HelmikuussaLehden toimitus pääsee <strong>seura</strong>amaan isiensä jälkiä. Kuunari Helenallaseilaamme maailman merillä. Käytännössä meriseikkailu aiheuttaapieniä käytännön järjestelyjä. Toivomme, että helmikuunlehteen halutut ilmoitukset olisivat jo tammikuun 23 pv. perillätoimituksessa.ToimitusTurun <strong>ja</strong> ympäristön <strong>Koivisto</strong>laisetVuoden 2009 toiminta aloitetaan <strong>seura</strong>avasti:Naiset aloittavat Kajuutassa maanantaina 5.1. klo 13 <strong>ja</strong> sen jälkeenjoka kuukauden ensimmäinen maanantai.Jaalamiehet aloittavat torstaina 8.1. klo 14 <strong>ja</strong> sen jälkeen joka torstai(ei samana viikkona kuin Kajuuttailta)Ensimmäinen Kajuuttailta tiistaina 13.1. klo 17 <strong>ja</strong> sen jälkeenjoka kuukauden kolmas tiistaiTeatterimatka Kotkaan 10.1. katsomaan Seniorien järjestämäämusikaalia Jazz-tyttö sekä samalla tutustutaan Merikeskus Wellamoon.Viking Isabella-risteily 19.-20.1. (iltalähtö)Lähtö Turusta 19.1. klo 21Paluu 20.1. klo 19.50Hinta 23 euroa/henk. (kahden hengen A-luokan hytti) <strong>ja</strong> 26 euroayksin A-luokan hytissä.Sisältää myös lounaan ruokajuomineen, kahvi <strong>ja</strong> pullakupongin sekäoman ohjelmallisen tilaisuuden arpa<strong>ja</strong>isineen koulutustiloissa.Ilmoittautumiset Airille, puh. 0400-538 443 tai 02-239 0611Vuosikokous Kajuutassa 1.3. klo 14Johtokunta<strong>Koivisto</strong>-tuotteita myynnissäRiipus ketjullaiso 50€pieni 33€<strong>Koivisto</strong>tuotteiden tilauksia ottaa vastaan <strong>Suomen</strong> <strong>Koivisto</strong>-Seura r.y.nSihteeri, Mar<strong>ja</strong>-Leena Montonen Susisuontie 36, 06200 Porvoo.puh. 019-668 811, 040-500 5026Korvakorutisot 77€pienet 48€
Change language