2007 3. - Suomen Koivisto seura ry

Nro 3 Maaliskuu 2007Koivistolaisten kotiseutulehti vuodesta 1944 lähtienKAIVAUKSILLALOKSAHTELEVATHISTORIANPALASETKOHDALLEEN.Hannu Takala on julkaissutkirjan Karjalan argeologisistakaivauksista.Uusi kirja ei ole tieteellinenteos, vaan se on suunnattuKarjalasta kiinnostuneellesuurelle yleisölle.Sen perustaa ovat Takalanhyvin realistiset havainnotesihistoriasta, historiasta,luonnosta ja nykytilasta.Kirjan välityksellä lukijapääsee tutustumaan tavalliseltamatkailijalta piiloonja tuntemattomaksi jääväänVenäjään ja Karjalaan etenkinKannaksen alueella.ÖLJYSATAMANTOIMINTAVILKASTUUENTISESTÄÄN.Aihetta pelkoihin isosta öljyonnettomuudestariittää,sillä Primorsk on nykyisinVenäjän suurin öljysatama.Sen ansiosta öljykuljetuksetovat viisinkertaistuneet Suomenlahdellatämän vuosituhannenaikana. Viime vuonnasataman kapasiteetti oli74 miljoonaa tonnia.Kesän matkatKoivistolleNyt kannattaa varata kalenteriinajat kesän matkojavarten. Seniorit seilaavatkesäristeilylle m/s KristiinaBrahella. Aulis Soukka johtaamatkan Viipuriin, Koivistolleja Koiviston saariin.JAALAMIEHET JA MESSITYTÖTVIIHDYTTIVÄT TALVIPÄIVILLÄ.Suomen Koivisto-Seura ry:nvuosikokous ja talvipäivätkokosivat koivistolaisetPorvooseen. Hyvässä yhteisymmärryksessäpidettykokous, turkulaistentuliaisohjelma ja RavintolaIiriksen maittava juhlaruokatakasivat kokoontumiselleleppoisan ja iloisentunnelman.Kokouksen aluksi seuran pitkäaikainensihteeri Paula Hovi kutsuttiinseuran kunniajäseneksi. JarmoRatian kukittama Hovi säteilikiitospuheessaan, ja lupasi jatkaatoimintaa viime kesänä aloitellessasenioritoimikunnassa. RainerTuuli puheen johti kokouksessaJorma Simolan avustamana.Taloudeltaan vakaan seurantalouden pito ja talousarvio hyväksyttiin.Toiminnan todettiinolleen monipuolista ja perinteitänoudattavaa.Tärkeimpänä yksittäisenätapahtumana ovat vuosittaisetKoivisto-juhlat. Tulevankauden toimintasuunnitelmanuusi kohta, jossa luvataan luodayhteyksiä nykyisen Koiviston hallinnonja asukkaiden kanssa herättimyönteistä keskustelua.Yhteyksiä nyky KoivistoonedistetäänYhteyksien pitoa ja nykypäivänKoiviston ymmärtämistä helpottamaanhyväksyttiin myös toimittajaAnders Mårdin kutsuminenlehtemme Koiviston kirjeenvaihtajaksi.Suunnitelmissa on, ettähän raportoisi lehteemme kerrankuussa, poislukien kesäkuukaudet,jolloin Koiviston Juhlien uutisointipainottaa lehden sisältöä.Anders Mårdin ajatuksia Koivistonkirjeenvaihtajan tehtävästä:Pulikoita sängyssäKurkisukuisen perheen Sirkka-Liisa-äidilläoli vuonna 2006 murtunutyksi jalkapöydän luu, jalkateräoli kipeä ja turvonnut. Sairaalassajalkaterä oli pantu kipsiin ja kehoitettupitämään sitä koholla. KotonaSirkka-Liisan mieleen nousivarhemmin lääkäriltä saamansaneuvo ja hän sanoi miehelleen:“Kinnunen sanoi aikoinaan, ettäkohotuksen saa parhaiten järjeste-Minua kiinnostaisi kirjoittaa tämänpäivän Koivistosta. Minkälainenkaupunki nyt on, mitä sieltälöytyy muuta kuin öljysatama. Mitätapahtuu taloudessa, kulttuurissajne. Mitkä ovat kaupunginsuunnitelmat ja ongelmat.Minkälaisia ihmisiä sielläelää, ketkä ovat kaupungin tärkeimmätihmiset, minkälainen onarki, työelämä, miten öljysatamaon vaikuttanut, minkälaisia mahdollisuuksianuorilla on siellä, mitenihmiset suhtautuvat kaupunginhistoriaan, suomalaisiin jne. Mitenvenäläiset, pietarilaiset käyttävätkaupungin ja sen ympäristö? Mitäsuomalainen turisti voi nähdä jakokea kaupungissa?Tuula Raukola hallitukseenKoivisto-Seuran hallitus pysyipääosin entisenlaisena. Puheenjohtajatsaivat varauksettomankannatuksen jatkaa tehtävissään.Karhulan Jorma Simola jätti hallituspaikkansaoman seuransaTuulaRaukolalle.Yhdeksi varajäsenistävalittiin Risto Kaukiainen.Värikkäitä puheenvuoroja senparemmin kuin värikkäitä äänestyslippujaei tämänvuoden vuosikokouksessatarvittu.Haikeita kyyneliä janaurun pyrskähdyksiäVärikästä sen sijaan oli Turun jaTympäristön koivistolaisten ohjelma.Lieneekö siinä yhdistynyt luontevallaja mukavalla tavalla kaksiasiaa: meren läheisyys ja karjalainenluonteenpiirre. Eero Ahtikarin johtamanaJaalamiesten merihenkisetlaulut ja haitarisäestys veivät kevättalvisettunnelmat mukavasti merelle.Koiviston rannoille päästyäei kyynelittä tälläkäänkertaa selvitty.Naurussasen sijaan olipitelemistä, kundraaman keinoinyhdistettiin tietotekniikkajaunien näkeminen.Kyllätaitaisi jäädä televisiokakkoseksi,jos pääsisikumppaninuniatöjenlutvideoimaan.Messityt-viekoittelevat lau-ja runot toivat pilkettäniin talvijuhlaankuin koko Turun koivistolaistentoimintaan.Romantiikkaa ja flirttailuaei puuttunut punaisten ruusujensataessa ja koristaessa yleisönrintapielet. Vahvasti tuntui siltä,että Turun suunnalla koivistolaisetovat osanneet pitää toiminnassaanmukana ilon ja laulun, mikseikyyneleet ja naurunkin.Kesällä Munkkiniemeen,vuonna 2009 PiikkiöönKoivistolaisten tapaamiset jatkuvat.Helsingin koivistolaisetvalmistautuvat kesän koitokseen,Koivisto-juhlien järjestämiseenMunkkiniemen koululla. Liikenneyhteydetja majoitusmahdollisuudetovat kunnossa. Ohjelmaavalmistellaan. Tuottojen saamistaHelsingin kustannustasolla vähänarvellaan ja talkoolaisten mukaansaamistatoivotaan. Järjestelytalkoissaon mukavaolla mukana, ja ainakinaikaisemmissa juhlissaon muiden seurojenväkeä ollutmukanaauttamassa,miksei siisHelsingissäkin.2008 on vuorossaPorvoo. Toiveon, että Porvoonkirkko olisi juhlakunnossa,vaikkatilannenäyttääkin nythuonolta.Vuoden 2009 juhlapaikkaon myös selvinnyt. Piikkiöon ollut monen koivistolaisenevakkomatkan pysäkki ja joillekinmyös päätepysäkki. Turunalueen koivistolaiset aloittelevatvalmisteluja pikkuhiljaa, jaainakin talvijuhlan ohjelmastapäätellen hauskaa on luvassajatkossakin.Hyvää ruokaa jahaasteluaPorvoolainen ravintola Iiris on vakiintunuttalvipäivien viettopaikka,eikä suotta. Ravintolakoulunväki oli laittanut noutopöydätnotkumaan. Nuoret, hymyilevättarjoilijat piristivät kevään tavoinpuheensorinan täyttämää tunnelmaa.Porvoossa päätettiin tärkeistäasioista, nautittiin ohjelmastaja tarjoiluista, mutta parasta kuiten-kin taisi olla toistemmetapaaminen.Riikka Salokanneltyksi panemalla jalkojen alle puupulikat.Aviomies haki vintistä kaksi6 cm:paksuista ja puolen metrinmittaista pulikkaa ja pani ne senkummemmitta puheitta sängynjalkopäähän patjan alle.Seuraavana aamuna hän kysyi,oliko pulikkaterapia auttanut. “Voiei”, sanoi vaimo, yösängyn jalkopäässäolivat jotkin vieterit poksahtaneetesiin patjasta ja ne muodostivatjalkojen oikaisua estävänhankalan vallin. Koukistuneessaasennossa molempia jalkoja jomottija yöuni jäi vähäiseksi. Patja onensin korjattava. Katsotaan sitten,onko pulikoissa taikaa.”Aviomies ryhtyi heti toimiinpatjan korjaamiseksi jaaloitti nostamalla pulikat poistieltä. Pulikat nähdessään vaimohämmästyi:”Mitä ihmeitä nuoovat? Ja miten ihmeessä ne ovatjoutuneet minun sänkyyni?!”“Nämähän ovat ne jalankohotuspulikat,joita eilen pyysit.Kun ne ovat kovia ja kulmikkaitapanin ne patjan alle, missä ne antavatjaloillesi pehmeän kohotuksen.Eihän tämmöisiä voi paljaaltaanpanna jalkojen alle” selittihämmentynyt aviomies.“Ei tosiaankaan minun jalkojenilähellekään. Tarkoitus olipanna ne sängyn jalkojen alle.Jalkopäähän, niin että koko sänkykallistuu!” selitti vaimo. Sittenmolemmat nauroivat makeasti.Sirkka-Liisa ja Pekka Nuorteva

2 Nro 3 Maaliskuu 2007Hartaast´Rakas äitini, sukumme vanhinHilma HEINOo.s. Heinos. 28.6.1909 Koiviston Alvatissak. 13.2.2007 TampereellaÄiti on kielen kaunein sanaäiti on parhain lohduttaja.Silloin kun maailma syrjii lastaäiti ei lakkaa rakastamasta.Äiti on taivaan kirkkain tähtisilloinkin vielä kun iäksi lähti.Rakkaudella muistaen ja kaivatenPirkkoKanssani kaipaamaan jäivätPauli ja Raija-LiisaHelena, Jorma ja TommiFelix-veli perheineenMuut sukulaiset ja ystävät.Karjalan kunnailta alkanut tieon kuljettu vanhuuden iltaan.Nyt päättynyt on elon tie;valkein siivin enkelit hellästi kantainsinut taivaan kotiin vie.Äidin toivomuksesta siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa.Lämmin kiitos osanotosta suruumme.Rakas puoliso, isä ja vaariSeppo IlmariTERÄVÄINENs. 18.12.1928 Koivistok. 25.2.2007 MäntsäläKotiin valkeaan uuteenviimeinen matka vie,lempeään hiljaisuuteenpäättyi kulkijan tie.Rakkaudella muistaen ja syvästi kaivatenKirsiSoita tuuli, kerro ikävämme,uni kaunis anna isällemme.Isää ja vaaria muistaen ja kaikesta kiittäenReijo perheineenRiittaPetteriSirkku ja Arisukulaiset ja ystävätSiunaus toimitettu 16.3.2007 Mäntsälän kirkossa.Lämmin kiitos osanotosta.Lihavat ja laihat lampaatHyvinvointivaltioilla näyttää olevanyhteinen ongelma. Niiden väestöon kliinisesti sekä sosiaalisestiajatellen ylipainoista ja siitä johtuenmasentunutta ja muidenkinsairauksien rasittamaa. Omakinkansamme ja siinä osana karjalaisetolemme nostaneet elintasommesellaiseksi, että joka toinen on joylipainonsa kanssa painiskelemassa.Yritämme tietysti puolustellaitseämme niin kauan kuin se onmahdollista: on niin vähän vanhempanailon aiheita, että pitääsaada hyvää ruokaa. Liikuntaa eivoi harrastaa, kun on niin liukastatai sataa tai on muuta kiirettä.Ylipainomme on tietysti yksityisasia.Emme saa pilkata toisiamme,koska toisilla saattaa olla jokulihavuutta ylläpitävä geeniperimätai sairaus. Emme muutenkaansaa pilkata toisiamme, sillä lihavuusja masennus ovat kumppaneita.Jos masentunutta pilkkaa,siitä voi olla julmia seuraamuksia.Etenkin koulukiusaaminen saattaajohtaa elinikäiseen itsetunnonvajeeseen. Ylipainoinen tarvitseeystävien kannustusta ja innostustaliikuntaan sekä iloisia illanviettojaterveellisen ruuan kanssa.RakkaammePaavo Kaarlo MikaelPÖNNIs. 5.5.1922 Koivistok. 21.1.2007 RaisioJeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä;joka uskoo minuun se elää vaikka olisi kuollut.Joh 11:25Jälleennäkemisen uskossaLiisaMikko, Ritva ja SamiJohanna. Jeff ja DaphnePekka, Fe, Tarmo ja PeteTomiAnne ja VilleAnne, Niilo, Kalle ja AnttiRisto-Pekka ja SatuUlla, Rauno, Mikko, Jaakko ja MariaTiin, Raimo ja EnniKaikk`on niin hiljaa mun ympärilläin,Kaikk`on niin hellää ja hyvää.Kukat suuret aukeevat mun sydämessäinja tuoksuvat rauhaa syvää. (Eino Leino)Siunaus toimitettu.Lämmin kiitos osanotosta suruumme.Ei niin, ettei jokainen yrittäisialoittaa laihdutusohjelmaa.Aikakausilehtemme syöttävät viikoittainmeille ohjeita ja ravintolisiä,joiden pitäisi korvata yhtä taikahta ateriaa päivässä. Itsekin olenkerännyt pahvilaatikollisen ohjeita,joita olen yrittänyt aloittaa,mutta olen väsynyt ennen pitkää.Ei niinkään ulkonäön, kuin jalkakipujenvuoksi. Olen jopa rukoillutTaivaan Isältä voimaa toteuttaajotain alkamaani ohjelmaa. Ryhmässävoisi onnistua paremmin.Ankarimmin Raamatussa puhutaanlihavuudesta Hesekielinkirjassa. Profeetta nuhtelee kansanjohtajia,koska he kohtelevathuonosti kansaa ja asettuvat senyläpuolelle, polkevat sen laidunmaatja syövät itse suihinsa kaikensyötävän. Kansa laihtuu ja kuoleenälkään. Profeetta tarkoittaa tietystihengellisiä ja henkisiä eväitä, muttakuten historia osoittaa, yleensä samathenkilöt edustavat sekä maallistaettä hengellistä valtaa. Pieniotos profeetan tarkoituksesta kertootarkemmin, mistä on kysymys:“Voi Israelin paimenia, jotka ovatitseänsä kainneet. Eikö paimentenole kaittava lampaita? Te olette syö-neet rasvat, pukeneet päällennevillat, teurastaneet lihavat, muttaette ole kainneet laumaa. Etteole vahvistaneet heikkoja, etteole parantaneet sairaita, sitoneethaavoittuneita, tuoneet takaisineksyneitä, etsineet kadonneita,vaan te olette vallinneet niitätylysti ja väkivaltaisesti…” (Hes.34:2-4) - Jumala ei voinut enääkatsoa tuota, vaan lupasi lähettääkansalleen oikean paimenen, jokatekee kaiken sen hyvän mitä kansanjohtajat ovat laiminlyöneet.Jumala lupaa myös antaa ihmisillekivisydämen sijalle lihasydämen,joka tuntee oikeudenmukaisuudenja sykkii rakkautta heikoilleja väsyneille, nälkiintyneille lampaille.Aivan ilmeisesti profeettaennustaa Jeesuksen tulosta.Meidänkin aikamme kaipaatasausta ihmisten välille. Juopahyvin toimeentulevien, ylpeidenja menestyvien lampaitten jaköyhyysrajan alapuolella olevien,syrjäytyneiden ja juuri ja juurielämässä roikkuvien lampaittenkesken on liian suuri. Vain Jeesusvoi auttaa sokeita näkemääntotuuden itsestään. Vain Jeesusvoi nostaa ylös heikot ja uupuneetlampaat. Rukoilemme nytpaaston aikana ja pääsiäisaikaaodotellessa herätystä kansallemmeja teemme itsekin parannustaei vaan ylipainomme pudottamiseksivaan ylpeytemme lannistamiseksija heikkojen auttamiseksielämisen arvoiseen elämään.Valma LuukkaRakas äiti ja mummoEevaLEHTOo.s. Virkkis. 1.7.1921 Koivistok. 13.2.2007 HelsinkiKaipauksella ja kiitollisuudella muistavatTapio ja TuulaAntti ja TerhiAnna ja MarkusJuha-Matti ja Nicolasukulaiset ja tuttavatPois kutsui herra jo uupuneen,tien pitkän kulkea antoi.Ajan katsoi Herra jo täyttyneen,ikirauhaan luoksensa kantoi.Hautaus toimitettu 10.3.2007 läheistenläsnäollessa. Kiitos osanotosta.ISSBN 0780-1289KUSTANTAJA:Suomen Koivisto-Seura r.y.JäsenlehtiIlmestyy kerran kuukaudessa,kuun 25. päivänä.Lehteen tarkoitetun ilmoitusmateriaalintulee olla toimituksessa lehdenilmestymistä edeltävän kuun lopulla.Toimitus ei vastaa sille lähetetystä materiaalista.Lehden vastuu ilmoituksistarajoittuu ilmoitushintaan.Kirjoittajat vastaavat tekstien sisällönoikeellisuudesta ja toimittamiensakuvien käyttöoikeuksista.Toimitus voi tarvittaessa lyhentää taimuokata sille toimitettua aineistoa.Liikeilmoitukset 50 snt/ppmKuolinilmoitukset 34 snt/ppmLasten kuvalliset onnittelut 6e/kplAineisto mieluiten digitaalisena:studio@salokanneltoivonen.fiMuussa tapauksessa paperikopiot ja/taidisketti tai CD-levy sekä valokuvatpostitetaan osoitteeseen:Studio Salokannel & Toivonen,Koiviston Viesti p. 03 7824 553Päijänteenkatu 11, 15140 Lahti.Aineisto palautetaan vain jos mukanaon postimerkillä varustettu palautuskuoriosoitteineen.Tilaukset, osoite- ym. muutokset ainakirjallisena edellämainittuun osoitteeseen.Laita korttiin postitusosoite ja laskutusosoite,mikäli ne eivät ole samat.Tilauksia ei tarvitse uusia.Seuran jäsenmaksu 20e, sisältää vuodenjäsenlehdet. Seuran kautta voi myösmaksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun 5e.Lehdessä julkaisemattomia artikkeleita jakirjoituksia tullaan julkaisemaan seurannettisivuilla www.koivistolaiset.netJäsenlehden postituksesta pohjoismaihin+2e/vuosi, eurooppaan +7 e/vuosimuualle maailmaan +12 e/vuosiPankkiyht. Nordea Lahti 109130-305880PäätoimittajaRiikka Salokannel, 0400 94 96 95ToimittajaIna Ruokolainen, 0400 355 243Kuvatoimitus ja taittoRami Toivonen, 0400 780 398

Nro 3 Maaliskuu 2007RakkaammeJorma MatiasMONTONENs. 30.1.1925 Koivistok. 15.2.2007 LahtiMonet matkat yhdessä kuljettiin,monet vaiheet yhdessä elettiin.Olet muistoissani aina mun rinnallain.Se on lohtuna surussain.HelenaLämmöllä muistaenRaimo, Hannele ja JuliusTuire, Kari, Laura ja TaruTuula, Pekka, Veera, Iiris ja KatariinaVeikko, Anne ja SiiriSiunaus toimitettu 3.3.2007 läheisten ja ystävien läsnäollessa.Lämmin kiitos kaikille, jotka ottivat osaa suruumme.Äitimme, mummumme,isomummumme, tätimmeHilja SiviäHOIKKALAs. 14.8.1912 Koivistok. 7.3.2007 PerniöSammui loiste silmien valon,taukosi sykintä sydämen jalon,herposi käsi auttava, antava,rakkaus kaikkien kuormia kantava.Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät,kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.Rakkaudella kiittäen - Kaipauksella muistaenTatu ja HilkkaTerhi, Pekka ja OonaTero, Sirkku ja OliverKirsti ja Kari perheineenLeenaPekka ja Jukka perheineenSukulaiset ja ystävätRakkaamme on siunattu 18.3.2007 läheisten ja ystävien saattamana.Lämmin kiitos osanotosta.RakkaammeSirkka AnnikkiKORHONENo.s. Maisalas. 7.7.1928 Koivistok. 18.2.2007 SaloRakkaudella muistaenHeikki ja MerjaHenri ja Päivisisar ja veli perheineenmuut sukulaiset ja tuttavatKertokaa Karjalan kiitävät linnutkumpuni kukille kuiskaus tää:Vaikka polkuni kauaksi kotoa kulki,Karjalan sineen sieluni jää.Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa.Lämmin kiitos osanotosta.MaanviljelijäErkki EinarNIEMIs. 17.11.1910 Koivisto, Humaljokik. 6.2.2007 PorvooLämmöllä muistaenSukulaiset ja ystävätOn Jumalan kädessäihmisen tie,hän matkamme määrääja kotihin vie.Siunaus toimitettu.Lämmin kiitos osanotosta.RakkaammeHelenaHÄTÖNENo.s. Pullis. 22.1.1926 Koivistok. 2.2.2007 HelsinkiKen mittaisi kaiken tuskan sen,jonka kärsit vaiti ja hymyillen.Pois häipyi kaikkikun uni vaan,Jäit unta rauhaisaa nukkumaan.Kaipaamaan jäivätVeikkoJari ja RailiLinda ja ThomasAnne, Alwiina, AlexiTarjaTua ja JanneNiklas, Alex, EljasJan ja Riitta, Tuomas, Tuuliasisarukset perheineensukulaiset ja ystävätSiunaus toimitettu.Kiitos osanotosta.— Puheenjohtajalt` iteltää —Suomen Koivisto-seuran vuosikokous pidettiin 10.3.2007 PorvoossaRavintola Iriksessä, joka on muutamana viime vuotena ollutkokouksen pitopaikka. Kokous sujui hyvässä ja rakentavassa hengessä.Turun ja ympäristön koivistolaiset esittivät lämminhenkistäohjelmaa sekä laulujen että näytelmän muodossa. Rainer Tuuli hoitikokouksen puheenjohtajan tehtävät tehokkaasti mutta ystävällisesti.Seuran puheenjohtajana jatkaa allekirjoittanut ja varapuheenjohtajanaJuha-Veikko Kurki. Kokouksen jälkeen seuran uusi johtokunta,joka sekin jatkaa lähes entisessä kokoonpanossa, valitsisihteeriksi edelleen Marja-Leena Montosen sekä rahastonhoitajaksiKarjalan Tilikeskus Oy:n, jossa seuran asioita hoitaa Ulla-MaijaVitikainen.Valittujen toimihenkilöiden puolesta esitän lämpimät kiitoksetkokouksen osoittamasta luottamuksesta.Kokouksen jälkeen nautittiin maistuva lounas ravintolassa.Koska seuran taloudellinen tilanne on hyvä, sille on helppoperustaa vuoden 2007 toiminta, joista tärkein tapahtuma on jälleenseuran kesäjuhlat Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoululla28.-29.7.2007.Vuoden 2008 kesäjuhla vietetään Porvoossa ja Turun seudunja ympäristön koivistolaiset esittivät kutsun vuoden 2009 kesäjuhlille,jotka tapahtuvat Piikkiössä. Näin juhlien pitäminen on taattukolmeksi vuodeksi eteenpäin.Kokouksen tauolla esitettiin allekirjoittaneelle kysymys, onkotarkoitus pitää vuosikokoukset aina Porvoossa. Tätähän ei olemissään päätetty. Porvoossa ja ravintola Iiriksessä on muotoutunutjo tietty rutiini kokouksen järjestämisessä, joten sinne on helppotulla. Kokouksen pitopaikaksi voidaan toki siitä huolimatta tutkiamuitakin mahdollisuuksia, esimerkiksi Karjala-taloa Helsingissä.Tätä tullaan selvittämään.Johtokunta ja sen työvaliokunta ovat valmiita aloittamaan vuosikokouksenhyväksymän toimintasuunnitelman toteuttamisen.Toivotan seuran jäsenille hyvää ja lämmintä kevättä.Jarmo RatiaLempi MariaTÖLKKÖs. 16.4.1916 Koivistollak. 18.12.2006 TampereellaLämmöllä muistaenSisarusten lapsetOn lempeä levon maa,unen kaarisiltasinne johdattaa.Niin turvaisaa on, Herra,sinun rauhaas nukahtaa.Siunaus toimitettu lähimpien läsnäollessa.Kiitos osanotosta.3SuomenKoivisto-Seura r.y.Perustettu 1948Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä- järjestää kotiseututilaisuuksi- harjoittaa julkaisutoimintaa- suorittaa kotiseutukulttuuriin liittyvää kokoamista ja tallentamista.Puheenjohtaja, Jarmo RatiaMuseokatu 24 A 20, 00100 Helsinkipuh. 09-447 748, 040-745 2627Varapuheenjohtaja, Juha-Veikko KurkiKoivistontie 2 C, 02140 Espoopuh. 09-541 6751, 0400-601 838Sihteeri, Marja-Leena MontonenSusisuontie 36, 06200 Porvoopuh. 019-668 811, 040-500 5026varalla Riitta Nurmi, PorvooTaloudenh. Karjalan Tilikeskus/VitikainenRatakatu 47, 53100 L.ranta p. 05-5448850Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj.Pertonpolku 11, 48410 Kotkapuh. 05-228 5621Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pjMetsäpirtintie 10 A 1, 02130 Espoopuh. 09-455 0501Jälkipolvitoimikunta, Hanna Silfver pjKalastajantie 7, 20780 Kaarinapuh. 02-243 2940Hallituksen muut jäsenet:Raimo Kyytsönen, Mäntsälä. 019-6872845varalla Hannu Veijalainen, LahtiEero Ahtikari, Piikkiö. 050-525 5174varalla Airi Saarinen, TurkuRisto Kitula, Perniö. 02-735 4328varalla Ahti Kaukiainen, SaloEsko Kaukiainen, Tuusula. 0400-800 752varalla Pertti Hämäläinen, EspooVirpi Huhtanen, Espoo. 0440-501 806varalla Risto KaukiainenHanna Silfver, Kaarina. 02-243 2940varalla Tuula Koppinen, EspooTuula Raukolavaralla Mirja Haapanen, HaminaKoivisto-säätiö:Hallituksen pj. Sirpa TaskinenIntiankatu 11, 00560 Helsinkipuh. 09-797 011Säätiön asiamies Pertti HoikkalaVanha Veckjärventie 11, 06150Porvoopuh. 040-583 5397www.koivistolaiset.net

Nro 3 Maaliskuu 20075Arkeologi tunteemyös nyky-KarjalanArkeologi Hannu Takala teki tutkimusryhmänsä kanssa1998-2004 toistakymmentä pitkää tutkimusmatkaaluovutetun Karjalan alueelle. Esihistoriallisen tutkimustiedonohella Takala keräsi retkillään paljon tietoa ja kokemuksiaperiferiaksi muuttuneesta nyky-Karjalasta. Niistähän kirjoittaa juuri ilmestyneessä kirjassaan KertomuksiaKarjalan kaivauksilta.Kaivaukset Suomen varhaisintaasutushistoriaa selittävistä löydöistäherättivät 2000-luvun alussarunsaasti huomiota julkisuudessa.Niiden tutkimustulokset on julkaistuTakalan 2005 ilmestyneessäväitöskirjassa sekä useissa muissatieteellisissä artikkeleissa ja kokoomateoksissa.Useat matkoista tutkimusryhmäteki hävitettyihin kyliin,umpeen kasvaneille Vuoksen rannoilleja sodan muistoja kantaviinerämaihin. Takalallekin paikkojenluonne ja salaisuudet aukesivatvasta vähitellen.- Suomessa luovutettu Karjala jaVenäjä yleensä tunnetaan todellahuonosti. Nykyasukkaat taas eivätjuuri tunne alueen historiaa. Työoli aikamoista palapeliä.Vanhat karjalaiset apunaKarjalassa ryhmä tarvitsi avukseenkokeneita kotiseutumatkalaisia japaikallisia asukkaita. Takala kävipaljon myös pitäjäseurojen tilaisuuksissaja haastatteli karjalaisiaSuomessa. Lisäksi hän vertaili vanhojaja uusia karttoja sekä muitakuvauksia tutkituilta alueilta.Kenttätyötä oli noin viidenneskaikesta tutkimuksesta, muttavärikkäimmät muistot ovat tietenkinmatkoilta.- Näimme kahdeksan vuoden aikanamyös aikamoisen muutoksenVenäjän nykyelämässä, ja halusinkirjata sen ylös, Takala kertoo.Kirjoittamisen tukena Takalallaoli päiväkirjat, joiden tarkkuuttaosa ryhmän jäsenistä välilläjopa naureskeli. Lisäksi mukanaolleet eri alojen ammattilaiset dokumentoivattyötä ja vapaa-aikaavalokuviin ja videolle. Kirjassa onkinvalaisevia kuvia sekä itse työstäettä Karjalan nykymaisemista.Muuttuva nyky-VenäjäItse asiassa ensimmäiset kokemukset1990-luvun lopun Venäjältäovat nekin jo historiaa, joka olisikohta unohtunut.- Kävimme syrjäseuduilla, joissaarki on todella kovaa. Kannaksellavanhat taajamat ovat tyhjentymässäja kaikki kynnelle kykenevätmuuttavat Viipuriin tai mieluumminvielä Pietariin. Suomalaisestakulttuurista ei ole käytännössä mitäänjäljellä paikallisten ihmistenkeskuudessa.Kuvaava esimerkki kirjassaon kuvaus ja kuvasarja AleksandraKollontayn lapsuuden kesäkodin,Kuusaan hovin, kohtalostaMuolaassa. Vielä vuonna 2000kohtalaisen ehjältä näyttänyt rakennusryöstettiin ja hävitettiinmuutamassa vuodessa. Lopullisestirakennus tuhoutui tulipalossakesällä 2006.Takala ei kuitenkaan kokenutVenäjällä vain kurjuutta taivaikeuksia. Matkojen myötä hänkertoo oppineensa arvostamaanluovaa ja elämästä nauttivaa venäläistäluonnetta. Myös kieli ontarttunut mukaan ja helpottanuthuomattavasti työntekoa ja asioimistapaikallisten ihmisten keskuudessa.Tiedettä ja kotiseutuhenkeäArkeologi Hannu Takala kiinnostuiKarjalasta sekä omien juuriensaettä tieteen kannalta. Takalan äition kotoisin Äyräpään Paakkolankylästä, jonne tutkija teki ensimmäisenkotiseutumatkansa 1997.Takala on itse nykyisin Äyräpäänpitäjäseuran puheenjohtaja ja tunnettuesitelmöitsijä Karjala-aiheisissatilaisuuksissa.Toinen kimmoke oli väitöskirja,jota Takala aloitteli 1990-luvulla Suomen varhaisimmastaasutuksesta. Tausta-aineistoonkuuluivat myös rajan taakse jääneenKarjalan vuosikymmenientakaiset löydöt, kuuluisimpananiistä Antrean verkkolöytö vuodelta1915.Kiinnostuksen heräämiseenvaikutti jopa Takalan työpaikka,Lahden kaupunginmuseo, joka jatkaaViipurin museon perinteitä.- Ymmärsin, että tässä on sarkaakynnettävänä vaikka kuinka, kunalueen tutkimuksessa on melkein60 vuoden tauko. Neuvostoaikanasuomalaiset olivat mukana vainjoissain yhteishankkeissa Viipurinja Käsisalmen alueilla. Venäläisiäalue ei edes erityisemmin kiinnosta,sillä se kertoo suomalaistenkansojen, ei slaavien juurista jaesihistoriasta.Tutkimuksen uudelleen aloittaminenvaati pioneerihenkeämonella tasolla. Kirja kertoo mitätieteen tekeminen kentällä hyvinusein on: loputonta odottelua raja-asemilla,nukkumista sääskiverkonalla hatarissa lautamökeissäja sakoista tinkimistä palkanlisäähaluavan miliisin kanssa.”Mieliala saattoi hyvin lyhyenäaikana vaihdella syvimmästämurheen alhosta lähes mielihyvänhuippuun, riippuensiitä oliko havaintojenkohteena kyläkauppojenkulmilla notkuneethampaattomat jaruokkoamattomat juopotvaiko koskematonluonto. Jatkuvat mielialanmuutokset tekivätmatkoista myös poikkeuksellisenraskaita.Historia ja varsinkinsotahistoria ovat käsinkosketeltavalla tavallaläsnä koko ajan Karjalassa”,tutkija kirjoittaaesipuheessaan.Takala kertoo jokaisenmatkan jälkeenvannoneensa, ettei ikinäenää lähde takaisin.Syy ei ollut pelkästäänvenäläisissä olosuhteissa,vaan myös Suomentiedepolitiikassa,joka tarjoaa tutkijoillerahoitusta kitsaasti javain pätkittäin.Tieteellisesti matkatolivat menestys,sillä tutkimusryhmäonnistui kartoittamaanja myös tutkimaankymmeniä arkeologisialöytöjä, jotka muuttivatratkaisevasti käsitystäSuomen varhaisimmas-ta asutuksesta ja tänne muuttaneidenihmisten alkukodista.Ina RuokolainenHannu Takala: Kertomuksia Karjalankaivauksilta. Vuoksen Vartio 2007.Kaivantokuvat Lahden kaupunginmuseonarkistostaLisätietoja:Hannu Takala 050-559 4158Muolaan Telkkälän kaivausHeinjoen Ahvenlammen kaivaus

6 Nro 3 Maaliskuu 2007UpotustaisteluOtavalan rannassa.Siihe aikaa asuttii viel Koivistool. Penttilä kylä rannaas,Otavala pello kohal ol niemi, mitä sanottii Tattarmaaniemeeks.Vissiin siin pelloos ol joskus kasvatettutattarii ja se pien niemi senkohal ol nimetty sen mukkaa. Siihenieme kohal, rantaa, olliit venäläisetsotilaat joskus Krimi sova aikaankaivaneet pätkän juoksuhautaa.Ei olt vissiinkää ves millokaanoust nii korkiaal, jot se ois kuopaastranna puoleel heitetyt hiekattakasii kulettaant. Siin ne olliit ielleenkii.– Lieks siint kaivaukseestolt höil millokaa mittää hyötyy.Olliikoha venäläiset sotilaat siintpäässeet yhtää kertaa Enklanni sotalaivoistmaal yrittävvii merisotilaitaja venneitä ampumaaMäät’ tiijä, hukkaa ol taitaantmännä koko homma, ainakii höikannaalt. Olliitkoha Koivisto salmeessiihe aikaa seilanneet laivatsinne yrittänneetkää. Yks hyötysiint kaivaukseest kuitekii ol jäänt:Viel runsaat kaheksakymmääntvuotta myöhemmi siint kaivetuustkuopaast nostetuul hiekkatörmäälkasvo vaapukkapensahii. Niiskypsy viist marjoist johtu, jot siinnieme käres käytii kova upotustaistelu.Monta laivaa siin taistelutuoksinaas hajois palasiiks.Mut niiko sanottu; niist vaapukoistse kaik johtu. Taisteluul ei oltmonta silminäkijää. Ei muita, komie ja miu vanheemp veljein Eero.Tulha siihe sit myöhemmi, kotaistelu ol jo melkee laantuunt, meimummo. Hää tul meitä etsimää,ÖljykuljetuksetPrimorskistahurjassanousussaKoiviston eli Primorskinöljysatama on alkuvuodestanoussut otsikoihin montakertaa. Siitä on tullutSuomenlahden öljykuljetustensymboli.ko meitä ei kohtuullisees ajas kottiikuuluunt. Myö oltii Eero kans lähettyjo aamuul johokii aikaa sinneTattarmaa niemee pomimaa niitävaapukkoi, mitä siin hiekkatörmääsoltii edellise päivä rantareisuul nähtyolleen just kypsymääs. Pitih nekeritä pomimaa, enneko kukkaamuu niitä sielt keksiis.No nii: Sil matkaalha myö sieloltii ja tultii siihe rantatörmääl.Molemmiil ol pien kori, mihi niitävaapukkoi sit alettii poimimaa Einiitä marji oltkaa nii pajo, ko meistol näyttäänt. Kyllästyttämää kokohomma käi, ko kori pohjaal einäyttäänt paljo mittää tulla. Aurinkopaisto lämpimääst.Myö mäntiirantakive pääl istumaa. Mite lienöötsormet männeet molemmiilniihi korrii iha niiko huomaamatta.Eikä siin kauvaa mänt, ko nevähäset marjat tulliit syötyy.Siin samas tuli katseltuu mertaja muutekii ympäriil. Meriveskösiihe rantaa ol joskus kulettaantpari tyhjää pulloo, vai oliks jokusiihe unehuttaant eväspulloi. Siinne nyt kummikii olliit iha niikomeitä varte jätetty. Työ vissi arvaatta,ettei siin kauva mänt, komyö keksitti, mitä niil tehhää:pullot puolillee vettä ja sit nelensiit nii kauas merree, ko myömelkee vaa jaksettii heitt Siint setaistelu sit alko.Oikiastaa se ol mei väline.Miun ja miu veljein Eeron. Rannaasoli paljo sopiva kokosii veenpyöristämmii kivvii. Kilpaa niitäheittelemäl myö yritettii saahaosumaa. Niihä siin sit käi, Eerohase pääs ensimäiseeks huutamaa:- Mie osuin! Mie osuin. Sehä oluotettaviiskii. Onha hää minnuupari vuotta vanheemp ja jakso paremmiheittää. Mut eihä se kilpasiihe loppuunt. Kivet lensiit yhtämittaa, nii kauva, ko toinekii pullool saant osuman ja upont. Silkertaapääsin miekii huutamaa:- Mie osuin! Miekii osuin. Etpäskerint molempii upottaa!Siiheks se lysti sit loppu.Monta heittoo ja monta molskahustasiin tarvittii, enneko pullotolliit upoksiis. Jos joku ois sattuuntolemaa katselemaas ni hääois varmaast luult jot siihe se loppu.Mut ei se loppuunt. Myöhäei oltu ensimäistä kertaa rannaas.Keksittii, et tehhää kaisloist laivoija upotettaa niitä.Rannaas ol paljo aineksii. Meriol tuont , - mist lieneekää, - einiitä näil rannoil kasvaant, - kuivuneitakaisloi ja ruokoi paksunkerroksen siihe rannaal. Ne olliitmeil mitä parahii laivarakennustarpeita.Kaisloist sai sekä rungon,et seilit. Niitä senko katko sopivapitusiiks pätkiiks ja sit ruokosäleilyhisteel ja sit pani viel yhen leviämmänsuikaleen ruoteliiks, nilaiva ol taas valmis vesil laskuu.Sit ko salme suult päi hiljakseepuhalleelt tuul ol vientlaivan sopiva matka päähä, alkoupottamise riemu uuvestaa. Vähäettäämmäälkii ehtiint laivaainakii keinahteel, jos ei ain ihanensimäiseel kivel osumaa tultkaa.Ei niitä tult Eeroolkaa. Muutehameil ois mänt enemmä aikaa laivoirakentamisees ko upottamisees. Seupottamine siin touhuus sentäämukavampaa ol.Mut pääshä joku laiva joskuskarkuukii, ko tuul kerkiis viijä enneosuma saamista nii ettääl, etteimei ammukset ennää sinne ast yltäneet.Siinhä eii sit muu auttaant,ko upotukse, niiko karkuu päässeelaiva sijal uutta tekemää. Sit ko neolliit valmiit, ni ne pääsiit seilaammaaja pommittajat taas kilpaaniitä upottammaa. Siin se aja kuluminepääs unohtummaa. Uusiija uusii laivoi synty aina upotuksejälkee, eikä yhtää muistettu et oisaika kottiikii männä.Taistelu jatku ja jatku.Meteli ol vällei melkone ja riemukiljahuksetäänekkäitä. Siint memummokii huomais, mis myö oltii,ko hää tul meitä hakemaa, kuneimeitä kottii tulijois kuuluunt.Mei huuvot ja kivvii molkahuksetsinne kyl opastiit. Vaikkei hää naapuurkyläasukkaan näitä rantoihyväst tunteentkaa.- Mis tei marjat on? Eiks nekorit oo jo vaik kui täynnää, konäi kauva ootta matkaaas olleet.Nyt sukkelaa kottii! Antakaa niijäkivvii heittelemine jo olla. Eiks teilnälkäkää oo tult, sano mummo jahätisteel meitä lähtemää. Eihä siinmikkää auttaant. Mummo ois välleiantaan risu kans vauhtii jos eimyö siin paikaas ois toteltu.Ei se äitikää meitä kovas torunt,vaik ei meil mittää marjoiolt. Enemmäkkii siint, ko eri tultuajois syömää. Naureskeel vaa, komummo mei touhui hänel haasto.Oli se tapaus kyl jäänt hänelmielee, ko hää sitä vuosii ja vuoskymmeniikiijälkee sitä usiampaakertaa muisteel Siint se vissiinkiion nii hyväst miunkii muistiis.– Nyt sen tiijättä työkii.Sinisen salmen rannaltaAaKoo EnsioTarkennuksia edellisenlehden kirjoitukseen.Edellisessä lehdessä esitelty valokuvataiteilijaArno Rafael Minkkisenäiti oli Koivistolainen Alli RiittaPeussa. Isovanhemmat Aalto Peussaja Ida Peussa o.s. Torkkeli.Naisiakin oli talvikalassaKommentoisin helmikuun lehdessäolleeseen tarinaan vuoden 1932maaliskuun alussa kalastajien “pakolliseenpurjehdukseen” jäälautallaTytärsaareen, josta heidät sittentuotiin Hangon kautta kotiin Koivistolleja muihin lähipitäjiin. Siinätarinassa puhuttiin ainoastaanmiehistä, mutta juuri edesmennytäitini Hilma Heino ja muitakinsen saman kylän ja pitäjän naisiaoli siellä kalastamassa, ei se pelkästäänmiesten hommaa ollut, vaikkaniin luulisi.Terveisin Pirkko Heino Tampereelta.Suomen ympäristökeskus on arvioinutSuomenlahden öljykuljetuksiavuoteen 2010 mennessä,ja nimenomaan Primorskinosuus näyttää suurenevan eniten.Venäläisistä ja kansainvälisistälähteistä kerättyjen tietojenperusteella valtionyhtiö Transnefteproduktolisi rakentamassauutta öljyputkistoa, joka eri arvioidenmukaan toisi satamaan25-50 miljoonaa tonnia lisääöljyä, avautuessaan 2008 jo 8,5miljoonaa tonnia.Uusien öljyputkien rakennushankkeidentakana on Venäjänja Valko-Venäjän välinenkiista Valko-Venäjän läpi kulkevienputkien hallinnasta ja läpikulkumaksuista.Venäjä haluaasiirtää mahdollisimman suurenosan kuljetuksista SuomenlahdellePrimorskin kautta.Helsingin Sanomien 14.3.julkaiseman kirjoituksen mukaanPrimorskin nykyinen satama pystyyhuolehtimaan myös suunnitellunöljymäärän lastauksista jakuljetuksista. Arveluja satamanlaajennushankkeista on kuitenkinjo esitetty julkisuudessa. Parhaillaanon rakenteilla öljytuoteterminaali,joka valmistuu käyttöönloppuvuodesta. Primorskissa toimivatsekä valtionyhtiö Transneftsekä Transnefteprodukt.Öljysataman tuomat työpaikatja satsaukset näkyvät jokatapauksessa jo Koivistolle rakennettavinauusina taloina. Mm.Penttilän rannassa oli syksyllä rakenteillauseita uusia hirsitaloja.Oheiset öljytankkerit on kuvattuPenttilän rannasta.Ina Ruokolainen

Nro 3 Maaliskuu 2007Kirjotuksii` ja kuulumissii`Paljasjalan ajatuksiamenneistä ja toiveitahuomisestaAloitan juttuni kirjailija Katri Bergholmin ajatuksilla:“Kodin henki velvoittavana perintönä,tosi miehekkyyden ihanne toteutettuna omassa elämässä,vastuu itsestä ja muista,siinä ne tienviitat, joita kodin tulee antaa pojilleenkun he lähtevät kotoa.”SÄHKÖURAKOINTIKIIKKA & KONTTILA OYPL 19 Susitie 12 PUH. 09-8624 204000581 HELSINKI 00800 HELSINKI FAX 09-8624 2050Karjala-tuotteiden erikoisliikeTilaa ilmainen kuvastommePuh. 05-541 4650, Kauppakatu 41, Lappeenrantawww.kareliaklubi.com — kauppa@kareliaklubi.com.MATKATOIMISTOPALVELUT RYHMILLE, TILAUSAJOTPORNAISTEN MATKAILU OYP. 019-664 7269, 0400-184 899 07170 PORNAINENSuomalaista puutavaraa- tärkeintä on hyvä laatu,TANTTUTIE 6, 49460 HAMINA, Puh.: (05)7575 200, Fax.: (05) 7575 250E-mail: havesa.timber@havesa.fiwww.havesa.fiMainos ja tabloid -lehdetpainaaLehtipaino KeskiuusimaaRiihimäkiKOIVISTON AUTOwww.koivistonauto.fiMe koivistolaiset pojat, käykäämmeomakohtaiseen puntarointiinkuinka olemme elämämme reivanneetja minkälaisen tuloksense on antanut. Uskoisin, että useampimeistä antaa täyden tuen kodinhengelle, missä luotiin meilleperusarvot elämämme taipaleelle.Koti ei ollut vain paikka missäasua, se on ollut ympäristö, missämeitä poikia on ymmärretty. Talomissä asuu ei aina merkitse kotia.Talossa voi olla juuri se vika, ettäkodin tunne puuttuu. AleksisKivi pukee ajatuksen syntymäkodistahuumaavaksi: “ei maassa eikätaivaassa ole paikkaa niin rakastakuin se jossa synnyimme ja kasvoimmeja jonka tantereella pieninäpiimäpartoina piehtaroimme”.Syntymäkodit meiltä koivistonpojilta ryöstettiin. Onkohanryöstäjän mieleen koskaan tullutajatusta, miltä se meistä tuntuisilloin ja miltä se meistä tuntuuvieläkin yli 60 vuoden jälkeen.Mieleemme saattaa nousta äidinsilmien meren kimaltava katsekun hän toivotti hyvänyön toivotuksentai isän sierettyneiden käsienkarhea kosketus kun hän silittipellavapäisiä poikia.Mitenkä olemme onnistuneettoteuttamaan elämässämmevastuunkannon itsestä ja muistasilloin kun elämä ja isänmaa sitämeiltä odotti. Ajanjakso jolloinjouduimme olemaan vetovastuussaomasta, naapurien ja koko Suomenkohtalosta ei ollut helppo.Valoisaa tulevaisuuden kuvaaoli varsin vaikea tavoittaa, muttausko paremmasta huomisestaantoi voimia kestää jopa ajoittainraadannaksi muodostuneentyönteon. Voidaan sanoa, että seruumiillinen työ ja hien vuodatus,jota aikanamme useampi käsintehtävä työ edellytti on tänä päivänäsiirtynyt kokonaan koneidentehtäväksi. Olemme kasvattaneetuuden sukupolven, osaavammanja tehokkaamman jatkamaan kehitystä.Emmekö voi hyvällä syylläkatsoa toteutetuksi Bergholminalussa mainitseman kodin hengenvelvoittavan perinnön.Elämässä pitää olla unelmia jatoiveita. Niin kauan kun on elämää,niin kauan meidän pitää synnyttääunelmia ja pyrkiä niitä toteuttamaan.Meillä koivistolaisellasenioritoimikunnalla on unelma,että voisimme yhdessä toteuttaatoimintaa joka varmaan on omiaanantamaan meille iloa ja virkeyttävielä elämättömille elonpäivillemme.Toimikunta on tilannutKristina Brahen 29.-30.5.2007,silloin tehdään risteily Kotka-Lappeenranta-Kotka.Unelmani on,että silloin alus täyttyy viimeistäpaikkaa myöden koivistolaisistaja heidän ystävistään. Päättäkääomasta unelmasta, olkoon se osallistuminenristeilyyn.A, Primorsk, AhRisteilyterveisinHelge TeikariKoko Yleisradion uutistoiminta,niin radiossa kuin TV:ssäkin onryhtynyt käyttämään Primorsknimeä Koivistosta puhuttaessa.Kysyttyäni asiasta, ja kysyin samallamiksi sitten puhutaan vaikkapaKivennavasta, vastaus oli lakoninen.“Primorsk on ajan mittaanyleistynyt” Näin Yle ottaa kantaaluovutettuhin alueisiin ja niidennimiiin. Jos sanoisin pahasti, sanoisinhäväistys. Harry PielaMyytävänä KoivistonkansallispukuKansallispuvun koko 38.Puku on kuin uusi, sitä onkäytetty vain kaksi kertaa.Mari Villanen p. 09-603 257HUUTOLAISIKS(Pakkoo, pakkoo! 3)Kiiskiläs jo ol lapsiil nimilappupantu kaulaa riippumaa;osotekkii ol lappuu kirjotettuPääteasema: Orives, Oripohja.Säkkijärveel ko tultii seuraavaks(mis “lehmätkii kulkoot paljai jaloi!”)koulu osotettii meil yöpymispaikaks.Sielt Kierokyllää meit viemää jatkoit.Nälkäsiil lapsillei mie vellii keittänt oisi,Emäntä kysymää: “Onks teil kattilaa?”“Onha miul monellaisii täs purtiloi,mut hyö ei ossaa ko syyvvä vaa”.Talo navetas ol lehmii kyl montakkiimut maitoo meil ei olt höil antaa kuiteskaa.Separoitu maitokkii siel sioil syötettii.Sain männä naapurii maitoo ostamaa.Yks lautane jouti käyttöö kymmänääl.Kuus lusikkaa ol siskool omast takkaa.Ees vattii ei talos joutant pesijöil;ilma pesemättä pit männä nukkumaa.“Mitäs läksittä!” kaiku korviis meil viel,ko iltamyöhääl jatkettii taas matkaa,kuutamoyöön, kovaal pakkaseel,kymmenii kilometrii kohti Pulsa asemaa.Ei kiirettä oo varmast Luoja luont,Piruha sen, Luoja levätes, tietystikkii keksi,mikkää kiirehä ei meil kellää ennää olt,Mut “Mitävast?”, mie mielessäi vaa mieti.“Miks ko mustalaisii meit näi kohellaa?Myöks se syypäät ollaa tähä talvikylmää sottaa?Päivätolkuul paikast toisee meit tääl kuletellaa.Eikä lapsiil ennää antaa oo ees leipäpallaa”.“Ulos vaunuist kaik!” kuulu tyly komento.(Pulsa koittelemuksinnee ol kauas taaks jäänt jo.)Päivätolkuul ol matkattu. - Nyt yöselkää!Ohi Orivee ol juna ajant pitkääl, Mänttää.“Että meit saa jättää tänne räntäsatteesee!Oriveelhä, meil sanottii, mei ol määrä päässä!”Kaik väsyneet olliit pimeää, korpivaelluksee.“Takasii Oriveel saatta meijät työ täält viijjä”Syyvväksee myö jottai saatii Oripohjaas.Kuorma-auto lavaal sit pit noussa taas.“Ennää mahu ei mukkaa yhtäkkää! Täys o lava!”“Viel kaheksaskii, taik takasii seitsemä antakaa lasta!”Längelmäe kouluul piettii huutokauppaa:Kuka kenetkii halvaal haluais ottaa luoksee.Meit ko viistoist kuulu sammaa perreesee,ja lapsii ko joukos paljo, meil ei löytynt ottajaa.Saiha seisovaalki laivaal lopult myötäne!ko yheksäs joulukuuta ajo koulu pihhaa naine.Hää ol evakkoi tult kartanohhee hakemaa.Mies ko sovas ol, ol tarvis työvoimaa.Paistaaha se päivä sentää risukassaaki,äitii ja siskoi kans jo miekii iloitsi.Mut ei pitäis ihmise yhtee illoo ihastuu,eikä yhtee pahhaa pitäis pahentuu.Erehtyväine, saatii nähhä, o Eeva laps.Niiko ruko, minkä tuul pian lakasoo pois.Ol meijätkii lakastu kauas Karjalast.Kokkee satii: Vierahiil nyt elettii kartanoil.Martti Piela7Ko talvisota sytty ja lähettiiensimmäistä kertaaevakkoo, mei äit kirjottelmuistii pienee mustakantiseevihkoo tapahtummiija ommii tunteuksiaa matkavarreelt. Tiijjä, millohäneel aikaa ol, lieks hääkirjottant öisi, ko lapsetnukku. Tääkii miu runnoiperustuu häne suorasanaseekertomaa.Täs ei, niiko ei näis aikasemmiiskaaPakkoo-runois,oo olleskaa kerrottusiint, kui paljo hää, ImpiMaria, kaipas Johannestaaja pelkäs häne puolest;hyöhä olliit viimeks nähneetkotoon Hyttöläs vaapikahisest, ko isä ol käyntyöl puntikseel Saarepääpatteriilt.

8 Nro 3 Maaliskuu 2007Viipurin - Koivistonmatka 13. - 15. 7.Majoitus Viipurissa hotelliDrusba. Koivistolla käynnit14 pv Vasikkasaari - Partiala -Soukansaari.Mukaan otetaan kaasugrilli jakahvinkeitto tarvikkeet. Syömmesaaressa myöskin hapanlohkoa.Luvat tulossa Pietarista,mukana iso ja pieni vene.Bussi lähteeTurku, linja-autoas. klo 10.10Karhula, linja-a.as. klo 10.00Hamina, linja-a.as. klo 11.15Puutarhurintie 16 klo 11.30Vaalimaa klo 12.15Viipuri klo 15.00Illalla yhteisruokailu, josta etukäteistilaushintanoin 10€.Matkan hinta määräytyy lähtijöidenmukaan. Jos 20 lähtijää,joka on pienin määrä, niin n.220€, johon sisältyy kuljetusKoivistolle, majoitus ja ryhmäviisumi,omalla viisumillan. 185€. Veneestä ei maksua.Niille jotka eivät lähde saariin,bussi käytössä mantereella, siitämaksu kuljettajalle.Ilmoittautuminen toukokuunloppuun mennessä Aulis Soukka0400-412 650.Nimi, syntymäaika,passin numero ja mistätulee kyytiin. Ota mukaan grillattavaa,sekä halukkuus yhteisruokailuun.Koiviston senioreidenkesäristeily m/s KristinaBrahella 29.-30.5.2007Lähtö Kotkan merisatamastati 29.5. klo 18.00Tulo Lappeenrantaanke 30.5. klo 8.00,lähtö klo 10.30Paluu Kotkaan klo 23.00Hinta 150 tai 170€hytin tasosta riippuen.Hintaan sisältyy ruokailut noutopöydästä,mahdollinen opastettukierros Lappeenrannassaja risteilyisännän järjestämäviihdeohjelma.Matkustajilla pitää olla voimassaoleva passi. Ilmoittautumiset10.4. mennessäPaulalle p. 050-3847 792.Ilmoittautumisen yhteydessänimi, syntymäaika ja -paikkasekä kansalaisuus ja osallistuminenkuljetuksiin.Kari Hämäläisen linja-autokuljetusKotkaan reittiä:Järvenpää-Mäntsälä-Pornainen-Askola-Porvoo-Kotka.Koiviston Senioreidentoimikunta:Helge Teikari, Paula Hovi,Rainer Tuuli, Airi Saarinen jaAarre TölkköTääl` tapahtuuTurun ja ympäristön KoivistolaisetKoivistolaisten Kajuutassa, Itäpellontie 2 Turkukokoonnutaan seuraavasti:2.4. naisten piiri klo 13- Laser-esittely (Anna Relanto)17.4. Kajuuttailta klo 17- kyläesittelyssä Alvatti, Keskisaari30.4. Vapun vastaanottajaiset klo 17 -rentouttavan ohjelman lisäksiunautitaan maukas iltapalaJaalamiehet torstaisin klo 14Tervetulloo mukkaa!JohtokuntaRömpöttiläisetPerinteinen kevättapaaminen Riihimäen asemaravintolassalauantaina 28.4.2007 alk. klo 13.00 haastelun, arpajaistensekä hyvän ruoan merkeissä.Ilmoitathan tulostasi 21.4.2007 mennessäTuulalle puh. 044-5228098TervetuloaPerniön ja ympäristön Koivisto-kerhonVUOSIKOKOUS pidetäänsunnuntaina 15.4.2007 klo 14.00Markku Kitulalla Perniössä.Tervetuloa!JohtokuntaHärkälän kylän matkaHÄRKÄLÄÄN PÖNNIN RANNALLE 13. - 15.7.2007Ohjelmassa mm. iltapäivä Koivistolla ja päivä Pönnin rannalla sekäkäyti Viipurin torilla ja Karusellissa.Lähtö Helsingistä; yöpymiset Johanneksessa.Hinta 245 €IlmoittautumisetKata Aaltonen, kata@fi.ibm.com tai puh. iltaisin 09-4524 375Kari Hämäläinen, Pornaisten matkailu, puh. 019- 664 7269TervetuloaHärkälän kylätoimikuntaRautaselaisetMeillä olisi tilaisuus osallistua kotiseutumatkalle Kari Hämäläisenjärjestämän keltaisen rykmentin retken mukana 29.-31.5.2007Matkan hinta 275€henkilö, sisältäen kuljetuksen omalla bussilla,2 hotelliyöpymistä Terijoella hotelli Baltietsissä ja ateriat. Lisäksipaljon muuta ohjelmaa.Viisumeja varten valokopio 2 viikkoa ennen matkaa.Tiedustelut ja alustavat ilmoittautumiset:Esko Kaukiainen 0400-800 752Tauno Tetri 050-5334 319Koivisto-tuotteetServetit, sininen ja valkoinenruokailu 7€ ja kahvi 6€Koivistotuotteiden tilauksia ottaa vastaanSuomen Koivisto-Seura r.y.n Sihteeri,Marja-Leena Montonen Susisuontie 36, 06200 Porvoo.puh. 019-668 811, 040-500 5026LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKILPAILUKoivisto-juhlilla Helsingissä 28. – 29.7.2007Sarjat: 1 – 6-vuotiaat, 7 – 11-vuotiaat ja 12 –17-vuotiaatAiheet ovat kaikille sarjoille samat:Kevät: KevätauringossaKesä: Kesäisellä rannallaSyksy: SyysmyrskyssäTalvi: Talvisessa metsässäTöiden tekotapa on vapaa. Kukin osallistuja voi lähettää kilpailuun3 työtä.Vain annettujen aiheiden mukaiset työt ovat mukana kilpailussa.Töiden tulee olla Helsingissä perjantaina 27.7. kello 16.00 mennessä.Jos töiden palautusta toivotaan postitse, mukaan tulee laittaaosoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori.Postissa tulevat työt voi lähettää osoitteeseen:Leena Airaksinen Metsäpirtint. 10 A 1, 02130 EspooVoittajat palkitaan näyttelyjen avajaisissa lauantaina.*******************************************************KUTSU TAIDENÄYTTELYYN!Kaikki koivistolaiset taiteilijat ja taiteenharrastajat ovattervetulleita asettamaan töitään näytteilleKoivisto-juhlille Helsinkiin 28. - 29.7. 2007Jokainen näytteilleasettaja voi tuoda näyttelyyn 3 työtään.Töiden tulee olla Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoululla perjantaina27.7. klo 16.00.Tilantarpeen kartoittamiseksi tarvitsemme ennakkotietoa töidenmäärästä. Osallistumisesta voi ilmoittaa Leena Airaksiselle kesäkuunalkuun mennessä: Leena Airaksinen Metsäpirtint. 10 A 1,02130 Espoo. p. 050-5481601Lähetettävät työt postitetaan yllä olevaan osoitteeseen.*******************************************************VALOKUVAUSTA LAPSILLE JA NUORILLE!Viime kesän Koivisto-juhlilla oli ensimmäisen kerran esillä lastenottamia valokuvia.Taidetoimikunta järjestää tänäkin vuonna valokuvaustehtävänlapsille.Lapset halutaan kuvaamaan jotain koivistolaisuuteen liittyvää aiheella”Tää on Koivistolt”.Kuvata voi mummoja ja vaareja tai Koivistolta peräisin olevia tavaroita:vaatteita, leluja, astioita, koriste-esineitä, kirjoja tms. muistojuttujakoivistolaisista juurista.Kuvat voivat olla hauskoja ja hassuja tai hienoja ja arvokkaita. Kuvissavoi olla esineiden lisäksi ihmisiä tai ihmisten lisäksi esineitä.Jokaiseen kuvaan tulee liittää pieni selostus siitä, mistä kuvassa onkyse sekä kuvaajan tiedot.Osallistua voivat kaikki alle 18-vuotiaat.Kuvat voivat olla värikuvia tai mustavalkoisia. Kuvat lähetetäänpaperimuodossa ja A5 kokoisina(15 x 21cm) Leena Airaksiselleosoitteeseen Metsäpirtint. 10 A 1, 02130 Espoo, heinäkuun 15.päivään mennessä.Saapuneet kuvat asetetaan näytteille Lasten ja nuorten kuvataidekilpailunyhteyteen.Mikäli kuvat halutaan palautettavaksi postitse, mukaan tulee liittääosoitteella postimerkillä varustettu kirjekuoriKaikki innolla valokuvaamaan!*******************************************************Taidetoimikunta