Oravikosken taajaman alueinventointi - Pohjois-Savon liitto

1. Oravikosken taajamaOravikoski sijaitsee Leppävirran kunnassa. Oravikoskelta on matkaa Leppävirran keskustaan 15 km, Varkauteen36 km ja Kuopioon 40 km. Asukkaita Oravikoskella on tällä hetkellä n. 320 henkeä.Taajaman sivuitse kulkee vilkkaasti liikennöity valtie 5 (n. 4900 autoa vuorokaudessa). Länsipuolella sijaitsevanYlä-Koiruksen järven ja itäpuolella sijaitsevan Oravilahden välillä virtaavat Mertajoki ja Oravijoki.Taajamassa toimivia suurimpia yrityksiä ovat; Oravikosken Konepaja Oy, Hanx Suomi Oy, Puuntaitajat jaVehkan kaivoksella toimiva Leppävirran Saha Oy. Oravikoskella on kyläkauppa, koulu, päiväkoti, urheilu-/vapaa-aikatalo, urheilukentät ja uimalaitos sekä seurakuntatalo.Oravikosken osayleiskaava on vuodelta 1983 ja asemakaava vuodelta 1985 (käsittää 100 ha). Oravikoskentaajaman pohjoispuolelle Pitkäniemen alueelle on valmistunut asemakaava vuonna 2003. Taajama-alueellaon 5 kpl kaavamuutoksia koskien yksittäisiä rakennuspaikkoja vuosilta 1985-2002.Oravikoskella on rakennettu viime vuosina omakotitaloja ja vuoden 2001 alussa on astunut voimaan uusirakennusjärjestys joka korvasi vuoden 1971 rakennusjärjestyksen.Taajama-alueella on n. 7 km katuverkko, 62 km vesijohtoverkosto ja 6,5 km viemäriverkosto johon kuuluubiologinen puhdistuslaitos.Koirusveden rantaosayleiskaavan osalta on valmistunut luonto- ja maisemaselvitys vuonna 2002 ja vastaavamaisema- ja luontoselvitys Oravikoski-Paukarlahti alueelle vuonna 2003 osayleiskaavoitusta varten.Oravikosken taajama / Kotalahden kaivosyhdyskunta kuuluu valtakunnallisesti merkittävienkulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon 1993, kohde nro 37. Alueella ei ole suojekohteita.2. Taajaman rakentumisen historiaaOravikosken nykyinen taajama-alue on muotoutunut lähes täysin kaivostoiminnan aikaisen rakentamisenkautta. Alueen rakentumiseen on läpi sen historian merkittävästi vaikuttanut myös Varkaus-Kuopio maantie,joka on ollut alkuaan 1500-luvulla ratsupolku ja jota 1700-luvulla kunnostettiin ajoneuvoille sopivaksi.Pääsääntöisesti tätä tielinjausta noudattelee nykyinenkin valtatie 5, vaikka sitä on siirretty Oravikoskentaajaman kohdalla kolmeen kertaan. Valtatie on ollut valtion maantienä vuodesta 1921 saakka, jota ennense oli ns. manttaalimiesten omistuksessa. Toinen merkittävä tekijä on Ylä-Koiruksen ja Koiruksen yhdistävävesireitti Mertajoki-Vehkalampi-Oravijoki, joka laskee Oravilahteen. Tämän nykyajan katsantokannallaverraten vaatimattoman vesireitin merkitys Oravikoskelle on ollut ratkaiseva. Mylly-, sahaus- jauittotoiminnan mahdollistaneen reitin voi katsoa synnyttäneen asutuksen ja liiketoiminnan alueelle. Vesireittion ollut olemassa jo yli 10 000 vuotta. Nämä tekijät kantoivat taajamaa aina kaivostoiminnan alkamiseensaakka jolloin vesireitti sai uudenlaisen merkityksen ja sen muotoa muutettiin rajusti. Kolmas ja ratkaisevataajaman historialliseen kehitykseen vaikuttaneista seikoista löytyi maan alta 1950-luvun puolivälin jälkeen,oltuaan siellä 1 500 miljoonaa vuotta.Taajaman rakentuminen on tapahtunut aina kaivostoiminnan tuloon saakka vapaasti ilman yhteiskunnantai minkään muun toimijan ohjausta, lähinnä omistajien tarveharkintaisina yksittäisratkaisuina ilmanminkäänlaista yleistä suunnitelmaa. Kaivostoimintaa edeltäneiltä ajoilta näihin päiviin säilynyt rakennuskantaon vähälukuista ja keskenään eri aikakausille sijoittuvaa sekä voimakkaasti muokattua.Taajaman sisäiset liikenneratkaisut ovat syntyneet pääasiallisesti kaivostoiminnan rakentamisen myötä.Outokumpu Oy:n toimesta rakennettu katuverkosto edustaa yhtiölle tyypillistä ja jo aikaisemmissakaivosyhdyskunnissa koeteltua järjestelmää. Niin sanotusti alkuperäisenä kulkuväylänä taajaman sisällävoidaan pitää ainoastaan valtatieltä Oravilahden rantaan johtavaa Oravikoskentietä ja siitä pohjoiseensuuntautuvaa osaa Myllärintiestä, joka on johtanut aikaisemmalle myllylle (1700-luvun loppupuoli).Pilleshovintie on palvellut Hovin sisäänajotienä.1