1/2011 - Fingrid

More documents

Recommendations

Info

SähkömarkkinatyhdenmukaistuvathitaastiKun eu:ssa on päästökauppaa ja Venäjällä ei, sähkövoi olla päästöoikeuden verran halvempaa Venäjältäostettuna. nyt Venäjältä ei mene Baltiaan kovinpaljon sähköä, mutta mahdollisuus on olemassahuomattavasti dominoivampaan asemaan. Tästä syystäBaltiassa toivotaan, että länteen päin rakennetaanlisää kaapeleita. Syynä ei siis ole vain halvan sähköntuominen Pohjoismaiden markkinoille.Teksti: Antti LagusKuva: Juhani Eskelinen ja Vastavalo”Kun Viron hinta-alue avattiin,hinta korreloi aikahyvin pohjoismaisen hinnankanssa. Nyt hinta onirronnut siitä aika paljon.Kehitys on siellä ollut ehkä vähän nopeampaakuin Suomessa silloin, kunmarkkinat täällä avattiin”, energiakauppaaharjoittavan sijoituspalveluyhtiöSoliduksen toimitusjohtaja Jukka-PekkaHäkli sanoo.Virossa isompien käyttäjien hintatasoon markkinoiden avaamisen myötänoussut aika paljon. Tämä näkyy säh-könmyyjien tuloksessa. EsimerkiksiEesti Energia teki vuonna 2010 ennätyssuurentuloksen.Hinnannoususta huolimatta käyttäjäpuolellaon oltu tyytyväisiä, silläsähkösopimusten tekemiseen on nyterilaisia mahdollisuuksia. Häkli huomauttaa,että Virosta puuttuu Suomenkaltainen johdannaismarkkina. Sähkönmyyjättekevät kyllä vähän samantyyppisiäsopimuksia.Virossa vapaasti määritettävän hinnankaupassa pyörii noin kaksi kertaaavoimien markkinoiden verranFINGRID 1/<strong>2011</strong> | 22
kaupankäyntiä. Pohjoismaissa valtaosakäytetystä sähköstä kulkee spotmarkkinoidenkautta. Johdannaismarkkinatovat Pohjoismaissa vuodestariippuen 6–9 kertaa kulutetunsähkömäärän kokoiset.EstLink 2 harmonisoihintojen liikkeitäVirossa käyvät sähkökauppaa jonkinverran myös latvialaiset ja liettualaisetyritykset. Tänä vuonna Viron hintaalueon todennäköisesti laajenemassaLatviaan. Lisäksi Baltiaan tulee EU:nulkopuolista sähköä. Venäjällä tuotetunsähkön osuus on kymmenisenprosenttia, mitä Häkli pitää merkittävänäosana paikallista hinnanmuodostumista.”Viron hinta on kuitenkin varsin irrallinenSuomen hinnanmuodostuksesta.Jossain vaiheessa, kun EstLink 2 tuleekäyttöön, hintojen liikkeet harmonisoituvat.En usko, että hintataso välttämättäyhdenmukaistuu.”Baltian maiden alueella sähköntuotantosyntyy palavastakivestä, vesivoimastaja jonkin verran kaasuvoimasta.Baltiassa ei ole samalla tavoin vesivoimaakuin Pohjoismaissa, joissa parhaimpinaaikoina yli puolet kapasiteetistatulee Norjan vesivoimasta. Häklinmukaan Baltian hintataso saattaa ollavähän stabiilimpi juuri sen vuoksi, ettävesivoiman saatavuus ei vaihtele samallatavalla kuin Pohjoismaissa.”Hinnan muutokset Baltiassa riippuvatkinenemmän kulutuksen kuintarjonnan vaihteluista. Jatkossa onjännittävä nähdä miten Suomen jaBaltian väliset siirrot alkavat toimia,”Ihmisillä on tapana ajatella omallalompakollaan. Kun sähköstä maksetaankorkeita hintoja, ei tulla ajatelleeksi,että ehkä ei pitäisi kuluttaaniin paljon tai että pitäisi rakentaalisää tuotantokapasiteettia”, Soliduksentoimitusjohtaja Jukka-Pekka Häkli sanoo.sekä toisaalta, miten EU:n ja Venäjänväliset siirrot ja rajatariffit tulevat toimimaan.”Sähkömarkkinat selvinneetsuuristakin haasteista”Sähkömarkkinat toimivat hyvin siinämielessä, että aina tulee jokin hinta.Se on taas eri asia, onko hinta kaikkienmielestä hyvä. Kokonaisuutenatarkastellen sähkömarkkinat ovat selvinneetisoista haasteista.”Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolellaPohjoismaissa oli paljon isoja amerikkalaisiasähköyhtiöitä, jotka joutuivatlähtemään Enronin myötä. Silloinhävisi kerralla iso osa johdannaismarkkinoidenlikviditeetistä. Nytkäänei vielä ilmeisesti olla samoissa kaupankäyntimäärissäkuin silloin. Kunmarkkinat ovat selvinneet tällaisistakintesteistä, Häkli uskoo niiden pärjäävänmyös jatkossa.Välissä on ollut kuivia ja märkiäkinvuosia. Häkli pitää markkinoiden muodostamaahintareferenssiä varsin luotettavana.On herätetty epäilyksiä hintamanipuloinnista,mutta Häkli muistuttaa,että ilman nykyisen kaltaisiamarkkinoita mahdollista hintamanipulointiaei mitenkään voitaisi valvoa.Sähköpörssi tasoittaa kokoerojaMyyjien ja ostajien kokoero tasoittuuHäklin mielestä sähköpörssin ansiostamarkkinoilla melko hyvin. Kokokysymysmuuttuu enemmänkin osaamiskysymykseksi.Tämä asia pitäisimuistaa myös silloin, kun puhutaankorkeista hinnoista.Korkeista hinnoista saa kyllä raflaaviaotsikoita, mutta niissä ei lue, ettäkorkeita hintoja tarvitaan uuden tuotantokapasiteetinrakentamiseen. Josolisi koko ajan alhaiset hinnat, uuttatuotantokapasiteettia ei rakennettaisi.Tällainen tilanne oli 2000-luvun alussa,kun markkinat oli juuri vapautettuja oli siirrytty kansallisesta energiahuollostayhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.”Huomattiin, että Norjassa on paljonhalvempaa sähköä, joka kannattaatuoda tänne. Silloin oltiin sellaisessatilanteessa, että jopa aiemmin rakennettuoli kannattamatonta. Markkinataloudessatoimitaan niin, että jos hintaei ole tarpeeksi korkea, kukaan eiinvestoi uuteen tuotantoon.”Solidus suojaa hintariskiltäTeollisuus tarvitsee tasaista sähkön hintaa. Hintapiikkejä vastaan voidaan suojautua erilaisin keinoin. Ongelmanasuojautumisessa on se, että päätökset pitää tehdä todella paljon etukäteen. Nykyinen hinta voi rakentua 10–15:stäeri sopimuksesta, jotka on tehty eri aikoina sen tavoittelemiseksi, ettei tarvitsisi maksaa huippuhintaa.Virolaisen Eesti Energian omistama Solidus Oy on sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa suojauspalveluita paljon sähköäkäyttävälle teollisuudelle ja sähköyhtiöille. Solidus auttaa asiakkaitaan suojautumaan sähkön hintariskiltä.Solidus käy myös kauppaa asiakkaan puolesta nimetyn salkunhoitajan kautta. Yritys käy kauppaa sähkömarkkinoilla,päästöjohdannaisilla ja jonkin verran öljymarkkinoilla ja -johdannaisilla.FINGRID 1/<strong>2011</strong> | 23
Page 1 and 2: Fingrid Oyj:n lehti 1/2011SÄHKÖMA
Page 3 and 4: PääkirjoitusSÄHKÖMARKKINOIDEN P
Page 5 and 6: Juha Kekkosen vastuualueFingridiss
Page 7 and 8: ”Jos hinta-alueista tulee hyvin p
Page 9 and 10: ”Verkko ei riitä kaiken sähkön
Page 11 and 12: jonkin verran. Asiat hoituvat tekem
Page 13 and 14: Markkinakytkennällä(market coupli
Page 15 and 16: Forssan kaupunginjohtaja TapaniVenh
Page 17 and 18: me laajemmissa puitteissa, olemmeos
Page 19 and 20: teltävät aiheet koskevat markkino
Page 21: Pitkiä harppauksia BaltiassaEuroop
Page 25 and 26: kantaverkon energiamittarit uusitaa
Page 27 and 28: Kantaverkkopalvelun uutta sopimuska
Page 29 and 30: KiiKaRiSSaKettu on yksi eläinsatuj
Page 31 and 32: Sähkön siirtosopimuksetVenäjält

1/2011 - Fingrid

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?