TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaamuassa Vägen till ett energieffektivare Sverige -mietinnössä.Suomessa EU:n energiatehokkuustavoite tarkoittaa, ettäprimäärienergian käyttöä on leikattava noin 37 terawattituntia,Ruotsissa suuremmasta kokonaiskulutuksesta johtuenjonkin verran enemmän.Energimyndighetenin analyysiyksikön päällikkö PaulWestin kertoo, että Ruotsissa energiatehokkuuden mittaaminenon puhuttanut viime aikoina paljon; yksittäisten toimenpiteidenvaikutuksia on todella vaikea arvioida toisin kuinvaikkapa uusiutuvan energian määrän kasvattamista. Westinmyös muistuttaa, että 20 prosentin energiansäästötavoite eiole varsinaisesti jäsenmaita velvoittava.– Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoitetta ja uusiutuvanenergian lisäystavoitetta ei kuitenkaan ole käytännössämahdollista saavuttaa ilman merkittävää energiatehokkuudenparantamista, hän painottaa.Westiniä säestävät Motivan Teollisuuden energiatehokkuusyksikönpäällikkö Hille Hyytiä ja johtava asiantuntijaPäivi Laitila.Motiva ja Energimyndighetenovat isossa roolissa, kun kansallisia suunnitelmia pannaankäytäntöön. Motiva on Suomen valtion sataprosenttisestiomistama, energia- ja materiaalitehokkuuteen erikoistunutasiantuntijayritys, jonka tehtäviin kuuluvat esimerkiksi enerenergiatehokkuussopimustentoimeenpanon tuki ja seurantasekä energiankäyttöön liittyviin asenteisiin ja tottumisiin vaikuttaminen.Energimyndigheten puolestaan on Paul Westininmukaan energia-asioista vastaavan elinkeinoministeriön”työrukkanen” eli Ruotsin energiapolitiikan toteuttaja.Sekä Ruotsissa että Suomessa keinot energian käytöntehostamiseksi ovat pitkälti samat. Suomessa keskeisiksi toimenpiteiksion listattu uusi, vähäpäästöinen henkilöajoneuvoteknologia,uudisrakennusten tiukemmat energiamääräykset,yritysten ja julkisen sektorin energiatehokkuussopimuksetsekä laitteiden kireämmät energiatehokkuusvaatimukset.Näillä aiotaan Suomessa kattaa karkeasti puolet energiansäästötavoitteesta.12 forte 3/2010
NÄKÖKULMATekstiAULI PACKALÉNSally LondesboroughFortumilta onkiertänyt suomalaiskouluissakertomassaenergiatehokkuudestajavetämässäEnergiapeliä.Yhteistä Suomen ja Ruotsin energiatehokkuusohjelmientoimeenpanolle ovat yhteiskunnan isomman muutoksen jajulkisen sektorin roolin korostaminen.– Haasteellisiin tavoitteisiin ei päästä vain toteuttamallayksittäisiä toimenpiteitä, vaan koko yhteiskunnan täytyy ratkaisevastimuuttua, todetaan suomalaisen energiatehokkuustoimikunnanmietinnössä.– Olemme puhuneet ns. kivijalkatoimenpiteistä, kutenarvojen muutoksesta, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä javiestinnästä, joihin ei ole vippaskonsteja. On edettävä hitaastikiiruhtaen, sanoo Päivi Laitila, joka toimii energiatehokkuustoimikunnanasiantuntijasihteerinä.Hyviä esimerkkejä hitaasti kiiruhtamisesta löytyyteollisuudessa, jossa energiatehokkuus on ollut arkipäivääjo pitkään. Paul Westin kertoo, että Ruotsissa energiaintensiiviselleteollisuudelle luodut vapaaehtoiset energiatehokkuusohjelmatovat olleet menestys.Hyvien tulostentuoma into onkäsin kosketeltavissa.– Ruotsissa energiaa runsaasti käyttävä teollisuus oliaiemmin vapautettu energiaverosta. Kun EU:n vaatimuksestamyös niitä oli alettava verottaa, luotiin järjestelmä, jossa energiatehokkuusohjelmianoudattaville yrityksille hyvitettiinvero takaisin. Ohjelmaan osallistuneiden määrä ylitti kaikkiodotukset, ja energiatehokkuutta parantavien investointienhinta megawattia kohti on ollut varsin kilpailukykyinenmihin tahansa uusinvestointeihin verrattuna, Westin kertoo.Suomessa vastaavantyyppinen energiatehokkuussopimusjärjestelmäon ollut olemassa vuodesta 1997 saakka.– Kaikki lähtee siitä, että tunnetaan oma energiankäyttö,jota pyritään järkeistämään jatkuvan parantamisen periaatteitanoudattaen ja osana keskeisiä johtamisjärjestelmiä, HilleHyytiä kertoo.Pois kahdenauton loukustaAsumisen ohessa liikkuminen on yksisuurimmista valinnoista, joita yksittäinen ihminentai kotitalous voi tehdä oman hiilijälkensäpienentämiseksi.Kaupunkien keskustoissa asuvien jatyöskentelevien voi olla helppo luopua autostatai jättää sellainen kokonaan hankkimatta. Jajos autoa joskus tarvitsee, sellaisen saa käyttöönsäesimerkiksi liittymällä City Car Clubintyyppiseen yhteisöön.Kun mennään keskustan ulkopuolelle,elämä ilman autoa voi olla mahdotonyhtälö – tai ainakin arki voi muodostua varsinmutkikkaaksi ilman autoa. Itse asiassa moniesikaupunkialueella asuva perhe elää kahdenauton loukussa. Kun lasketaan Suomi ja Ruotsiyhteen, kahden auton kotitalouksien määrässäollaan varmasti miljoonaluokassa.Miten huushollit saataisiin luopumaantoisesta ajokistaan?Verotuksella ja polttoaineidenhinnalla on toki vaikutuksensa päätöksiin.Varmuudella luopujien joukko kasvaa merkittäväksivasta sitten, kun oman asuinalueenterveyskeskuksiin, päiväkoteihin ja muihinpalveluihin pääsee näppärästi julkisilla kulkuneuvoilla.Päivittäiset kauppareissut voi hoitaavaikka polkupyörällä, mutta kävelepä aamuinilloin räntäsateessa lasten kanssa kolmenkilometrin päässä olevaan päiväkotiin.Ratkaisu voi olla myös ”SuburbCar Club”. Yhteisellä tila-autolla kyyditäännaapuruston lapset päiväkotiin, josta mennäänjulkisilla itse työpaikalle. Autoksi kelpaaluonnollisesti vain ladattava sähköauto, jonkakantosäteeksi riittää muutama kymmenenkilometriä.Tähän ei tarvita yhdyskuntasuunnittelunsuunnanmuutosta vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttäja päättäväisyyttä. Ladattavat sähköautotkinalkavat pian olla kaikkien saatavilla.P.S. Joukkoliikenteen ajateltu hitaus voi ollamyös asennekysymys. Sain kutsun ekotehokkaalleaamiaiselle, jonne suuntasin teemanmukaisesti bussilla. Varasin reippaasti aikaa –ruuhka-aika kun oli – mutta bussikaistaa painelevaajokki vei paikalle reippaasti etuajassa.forte 3/2010 13