Lataa pdf

TAVOITE UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN OSUUDEKSIENERGIANTUOTANNOSTA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ, %38 %Suomi50 %RuotsiFortum mukaanYK:n Global Compact-aloitteeseenFortum on allekirjoittanut Yhdistyneidenkansakuntien Global Compact -aloitteenja hyväksytty sen tukijäseneksi.Maailman laajimpaan yhteiskunta- jayritysvastuuta koskevaan aloitteeseen onliittynyt yli 5 000 yritystä 135 maasta.Valoelämyksiä erityisryhmillejukka laineLed-valaistus tarjoaa suuria elämyksiä vähällävaivalla ja rahalla, sanoo Jukka Laine, joka järjestää valotyöpajojaerityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, adhd-nuorilleja vanhuksille.− Valotaide on taidemuoto kuten vaikkapavesiväreillä maalaaminen, väline vain on eri,hän sanoo. Valopiirtäminen on vanhakeksintö, mutta ledit ovat mahdollistaneetvalotaiteen tekemisen kenelletahansa. Ledit ovat pieniä,tehokkaita ja kestävät hyvinkäytössä. Laine, taustaltaanvaloilmaisun medianomi javalaistussuunnittelija, on itsekehittänyt työpajojen sisällön,jossa eriväristen ledien avullaheijastetaan valoa ja värejäerilaisiksi kuvioiksi ja varjoiksi.Valokuvioita ja valojen käyttötapojakeksii kukin osallistuja itsetekemisensä myötä.− Vaikeasti kehitysvammainen lapsi ja vanhus saavattyöpajasta varmasti erilaisia elämyksiä, mutta palaute on ainaollut innostunutta. Yksi syy suosioon on se, että valotyöpajassajokainen voi osallistua kunnosta riippumatta. Jos ei jaksapitää valoa kädessä, sitä voi katsella tai vaikkapapitää valopalloa sylissä.Valotyöpajoja järjestetään muillekinkuin erityisryhmille. Laine vetäätyöpajoja myös päiväkodeissa, jasyksyllä alkaa Helsingin työväenopistossakaikille avoin kurssi.Muidenkin kaupunkien kanssaon suunnitelmia.− Pidän tärkeänä, ettäihmiset oppivat katsomaan arkiympäristöäänvalon kannalta− millaisessa ympäristössäelämme. Onhan kaikki, mitänäemme, valoa tai sen heijastumaa,filosofoi Laine.Lisätietoja:http://valoelamys.weebly.com/PoltinteknologiaaPuolaanFortum on sopinutTauron Groupiin kuuluvanPolish Południowy KoncernEnergetycznyn (PKE) kanssaPuolan suurimmasta voimalaitoksentyppioksidipäästöjävähentävästä hankkeesta.Sopimuksen arvo on 55 miljoonaaeuroa. Vuonna 2016päättyvä hanke sisältääkuuden kattilan modernisoinninPKE:n Jaworzno III-voimalaitosyksikössä.Naantalin voimalaitos juhlii50-vuotistaivaltaanSähköntuotannon alkamisestaFortumin Naantalin voimalaitoksessatulee joulukuussa täyteen 50 vuotta.Alun perin vain sähköä tuottanut laitostuottaa nykyään myös pääosan Turunseudun kaukolämmöstä sekä lähiseudunteollisuuslaitosten käyttämästähöyrystä. Yhteensä laitos tuottaavuosittain energiaa noin kolme terawattituntia.− Parhaillaan käynnissä onvoimalaitosalueen ympäristövaikutustenarviointi (YVA), jota tarvitaankorvaavan tuotantokapasiteetinsuunnitteluun. Taustalla on tarve lisätäbiopolttoaineiden käyttöä, vähentäähiilidioksidipäästöjä sekä toteuttaavuonna 2016 kiristyvät päästövähennykset,voimalaitospäällikkö AriAnttila kertoo.Juhlavuoden kunniaksi laitoksenpitkää historiaa esitellään syksylläTurussa, Naantalissa ja Raisiossa kiertävässävalokuvanäyttelyssä.fortumforte 3/2010 5

AJANKOHTAISTAOpas järkeväänenergiankäyttöön.Jussi Laitisen Pieni suuri energiakirja −opas energiatehokkaaseen asumiseenantaa omakotitalo-, kerrostalo- ja kesämökkiasujillevinkkejä siitä, miten sähköä jalämpöä voi säästää ja käyttää tehokkaasti.Ilmaiseksiuimaan24. lokakuutaDREAMSTIMEFortumin kaukolämpöverkkoalueilla järjestetäänsunnuntaina 24.10.2010 uintipäivä. Sisäänpääsy uimahalleihinon ilmainen, ja Fortum tarjoaa halleissa tietoakaukolämmöstä, yleisö kilpailun ja muuta mukavaa.Tapahtuma järjestetään Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen,Joensuun, Järvenpään, Tuusulan, Euran ja Nokianuimahalleissa.Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto ja se lämmittääuseimmat uimahallit ja niissä käytetyn veden.Se on ympäristöä ja energiaa säästävä tehokas lämmitysmuoto.Tarkemmat tiedot uimahalleista ja aukioloajoista:www.fortum.fi/kaukolampouinti.Lämmintävettä riittääkaikille.Päivitetty strategia julkistettiin syyskuussaToimitusjohtaja Tapio Kuulaesitteli 16. syyskuuta 2010 pidetyssäpääomamarkkinapäivässä Fortuminpäivitetyn strategian, jossa keskeisessäroolissa ovat kasvu uusillamarkkina-alueilla, Euroopan integroituvatsähkömarkkinat ja yhtiönVenäjän liiketoimintojen suhteellisenpainoarvon lisääntyminen. Nämäpienentävät asteittain pohjoismaisensähkön tukkuhinnan roolia Fortumintuloksentekijänä.– Strategian pohjana on yhtiönvahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässäydin- ja vesivoimatuotannossasekä energiaa ja luonnonvarojatehokkaasti hyödyntävässä sähkön jalämmön yhteistuotannossa. Keskeisenperustan strategialle muodostavatyhtiön asiantuntemus ja pitkäaikainenkokemus kilpailluilta energiamarkkinoilta,Tapio Kuula sanoo.Fortum on tarkistanut investointiohjelmansaaikataulua Venäjällätalouskriisin jälkeen nopeasti elpyneensähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinankehityksen valossa.– Suunnitelmissamme on ottaakäyttöön kaikki uudet yksiköt vuoden2014 loppuun mennessä.6 forte 3/2010

TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaaPäättäjät2020Tässä istuvat energiatehokkaammantulevaisuuden tekijät, joille energiansäästölamputja kierrätys ovat jo arkipäivää.Vuonna 2020 heidän pitäisi elääyhteiskunnassa, jossa energiaa käytetäänselvästi nykyistä vähemmän. Teksti AULI PACKALÉN Kuvat TOPI SAARI8 forte 3/2009 3/2010

Energiapeli panikirkkonummelaisetEliasHaapa-ahon jaKatariinaCollanderinmiettimäänarkisten valintojenmerkityksiä.forte 3/2010 9

Miten vähän energiaakäyttäviälaitteita oikeinsaadaan lisää?tuotteita. Pakollisia nämä merkinnät ovat jo esimerkiksikylmäsäilytyslaitteissa, pesukoneissa ja sähköuuneissa, jalisää on luvassa.Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, direktiivit jakansallinen lainsäädäntö pakottavat pikku hiljaa tehottomattuotteet ja laitteet pois markkinoilta joko kieltämällä netai tekemällä ne muilla tavoin niin kalliiksi, ettei niitä oleenää järkeä ostaa. Sama pätee jatkossa myös autoihin, rakennuksiinsekä teollisuuden prosesseihin.Linnea Hildén eipäästä pelikavereitaanhelpolla, kun8-luokkalaiset etsivätkeinoja saadailmastonmuutostahidastavat toimetoikeasti käyttöön.– No, käytetään sellaisia laitteita, jotka kuluttavat vainvähän sähköä, joku aloittaa.– Mutta miten niitä laitteita saadaan käyttöön lisää?Linnea Hildén kysyy aiheellisesti.Yhdessä tuumin koululaiset päätyvät siihen, että laitteidenpitää olla tarpeeksi halpoja, jotta ihmiset ostavatniitä, ja jatkossa saa valmistaa vain ympäristöystävällisiätuotteita.Nuoret osuvat naulankantaan. EU:ssa on jo voimassakaksi direktiiviä, joilla on pantu vauhtia tuotteiden energiatehokkuudenparantamiseen ja kannustetaan kuluttajiavalitsemaan energiapihejä tuotteita. Ecodesign-direktiiviasettaa tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimukset.Jos vaatimukset eivät täyty, tuotteita ei yksinkertaisestisaa tuoda myyntiin EU:ssa. Energiamerkintädirektiivipuolestaan velvoittaa kiinnittämään tuotteisiin energiamerkinnän,jolla halutaan auttaa löytämään energiatehokkaitaMuita keskeisiä energiatehokkuuteen ohjaavia direktiivejäovat esimerkiksi energiapalveludirektiivi ja rakennustenenergiatehokkuusdirektiivi.Mitä jäsenmaissa tehdään?Pirjo-Liisa Koskimäen mukaan kaikkien EU-maiden on esitettäväkansallinen energiatehokkuussuunnitelma ja myösraportoitava sen toimeenpanosta.– Ensimmäiset suunnitelmat ovat nyt loppuvaiheessaan.Haasteena niissä on se, että tehostaminen vaatii pienehköjämutta lukuisia toimia ja paljon yhteistyötä, koordinointia,rahoitusta ja kuluttajien motivointia. Niiden yhteen sovittaminenei ole helppoa, Koskimäki toteaa.Suomessa valmistui syksyllä 2009 energiatehokkuustoimikunnanmietintö, jossa on ehdotettu yhteensä 125toimenpidettä energiansäästöön ja energiatehokkuuteen.Ruotsissa vastaavia toimenpiteitä on kartoitettu muunforte 3/2010 11

TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaamuassa Vägen till ett energieffektivare Sverige -mietinnössä.Suomessa EU:n energiatehokkuustavoite tarkoittaa, ettäprimäärienergian käyttöä on leikattava noin 37 terawattituntia,Ruotsissa suuremmasta kokonaiskulutuksesta johtuenjonkin verran enemmän.Energimyndighetenin analyysiyksikön päällikkö PaulWestin kertoo, että Ruotsissa energiatehokkuuden mittaaminenon puhuttanut viime aikoina paljon; yksittäisten toimenpiteidenvaikutuksia on todella vaikea arvioida toisin kuinvaikkapa uusiutuvan energian määrän kasvattamista. Westinmyös muistuttaa, että 20 prosentin energiansäästötavoite eiole varsinaisesti jäsenmaita velvoittava.– Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoitetta ja uusiutuvanenergian lisäystavoitetta ei kuitenkaan ole käytännössämahdollista saavuttaa ilman merkittävää energiatehokkuudenparantamista, hän painottaa.Westiniä säestävät Motivan Teollisuuden energiatehokkuusyksikönpäällikkö Hille Hyytiä ja johtava asiantuntijaPäivi Laitila.Motiva ja Energimyndighetenovat isossa roolissa, kun kansallisia suunnitelmia pannaankäytäntöön. Motiva on Suomen valtion sataprosenttisestiomistama, energia- ja materiaalitehokkuuteen erikoistunutasiantuntijayritys, jonka tehtäviin kuuluvat esimerkiksi enerenergiatehokkuussopimustentoimeenpanon tuki ja seurantasekä energiankäyttöön liittyviin asenteisiin ja tottumisiin vaikuttaminen.Energimyndigheten puolestaan on Paul Westininmukaan energia-asioista vastaavan elinkeinoministeriön”työrukkanen” eli Ruotsin energiapolitiikan toteuttaja.Sekä Ruotsissa että Suomessa keinot energian käytöntehostamiseksi ovat pitkälti samat. Suomessa keskeisiksi toimenpiteiksion listattu uusi, vähäpäästöinen henkilöajoneuvoteknologia,uudisrakennusten tiukemmat energiamääräykset,yritysten ja julkisen sektorin energiatehokkuussopimuksetsekä laitteiden kireämmät energiatehokkuusvaatimukset.Näillä aiotaan Suomessa kattaa karkeasti puolet energiansäästötavoitteesta.12 forte 3/2010

NÄKÖKULMATekstiAULI PACKALÉNSally LondesboroughFortumilta onkiertänyt suomalaiskouluissakertomassaenergiatehokkuudestajavetämässäEnergiapeliä.Yhteistä Suomen ja Ruotsin energiatehokkuusohjelmientoimeenpanolle ovat yhteiskunnan isomman muutoksen jajulkisen sektorin roolin korostaminen.– Haasteellisiin tavoitteisiin ei päästä vain toteuttamallayksittäisiä toimenpiteitä, vaan koko yhteiskunnan täytyy ratkaisevastimuuttua, todetaan suomalaisen energiatehokkuustoimikunnanmietinnössä.– Olemme puhuneet ns. kivijalkatoimenpiteistä, kutenarvojen muutoksesta, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä javiestinnästä, joihin ei ole vippaskonsteja. On edettävä hitaastikiiruhtaen, sanoo Päivi Laitila, joka toimii energiatehokkuustoimikunnanasiantuntijasihteerinä.Hyviä esimerkkejä hitaasti kiiruhtamisesta löytyyteollisuudessa, jossa energiatehokkuus on ollut arkipäivääjo pitkään. Paul Westin kertoo, että Ruotsissa energiaintensiiviselleteollisuudelle luodut vapaaehtoiset energiatehokkuusohjelmatovat olleet menestys.Hyvien tulostentuoma into onkäsin kosketeltavissa.– Ruotsissa energiaa runsaasti käyttävä teollisuus oliaiemmin vapautettu energiaverosta. Kun EU:n vaatimuksestamyös niitä oli alettava verottaa, luotiin järjestelmä, jossa energiatehokkuusohjelmianoudattaville yrityksille hyvitettiinvero takaisin. Ohjelmaan osallistuneiden määrä ylitti kaikkiodotukset, ja energiatehokkuutta parantavien investointienhinta megawattia kohti on ollut varsin kilpailukykyinenmihin tahansa uusinvestointeihin verrattuna, Westin kertoo.Suomessa vastaavantyyppinen energiatehokkuussopimusjärjestelmäon ollut olemassa vuodesta 1997 saakka.– Kaikki lähtee siitä, että tunnetaan oma energiankäyttö,jota pyritään järkeistämään jatkuvan parantamisen periaatteitanoudattaen ja osana keskeisiä johtamisjärjestelmiä, HilleHyytiä kertoo.Pois kahdenauton loukustaAsumisen ohessa liikkuminen on yksisuurimmista valinnoista, joita yksittäinen ihminentai kotitalous voi tehdä oman hiilijälkensäpienentämiseksi.Kaupunkien keskustoissa asuvien jatyöskentelevien voi olla helppo luopua autostatai jättää sellainen kokonaan hankkimatta. Jajos autoa joskus tarvitsee, sellaisen saa käyttöönsäesimerkiksi liittymällä City Car Clubintyyppiseen yhteisöön.Kun mennään keskustan ulkopuolelle,elämä ilman autoa voi olla mahdotonyhtälö – tai ainakin arki voi muodostua varsinmutkikkaaksi ilman autoa. Itse asiassa moniesikaupunkialueella asuva perhe elää kahdenauton loukussa. Kun lasketaan Suomi ja Ruotsiyhteen, kahden auton kotitalouksien määrässäollaan varmasti miljoonaluokassa.Miten huushollit saataisiin luopumaantoisesta ajokistaan?Verotuksella ja polttoaineidenhinnalla on toki vaikutuksensa päätöksiin.Varmuudella luopujien joukko kasvaa merkittäväksivasta sitten, kun oman asuinalueenterveyskeskuksiin, päiväkoteihin ja muihinpalveluihin pääsee näppärästi julkisilla kulkuneuvoilla.Päivittäiset kauppareissut voi hoitaavaikka polkupyörällä, mutta kävelepä aamuinilloin räntäsateessa lasten kanssa kolmenkilometrin päässä olevaan päiväkotiin.Ratkaisu voi olla myös ”SuburbCar Club”. Yhteisellä tila-autolla kyyditäännaapuruston lapset päiväkotiin, josta mennäänjulkisilla itse työpaikalle. Autoksi kelpaaluonnollisesti vain ladattava sähköauto, jonkakantosäteeksi riittää muutama kymmenenkilometriä.Tähän ei tarvita yhdyskuntasuunnittelunsuunnanmuutosta vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttäja päättäväisyyttä. Ladattavat sähköautotkinalkavat pian olla kaikkien saatavilla.P.S. Joukkoliikenteen ajateltu hitaus voi ollamyös asennekysymys. Sain kutsun ekotehokkaalleaamiaiselle, jonne suuntasin teemanmukaisesti bussilla. Varasin reippaasti aikaa –ruuhka-aika kun oli – mutta bussikaistaa painelevaajokki vei paikalle reippaasti etuajassa.forte 3/2010 13

TEEMA: Kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaaMiten päättäjät voisivat edistääjärkevää energiankäyttöä?Teksti ja kuvat Hanna AspelinSuomen energiapolitiikkaapitäisijohdonmukaistaa.Tärkeitä asioitaovat muun muassahiukkaspäästöjenvähentäminen sekäomavaraisuuteen pyrkiminen. Suomenkaltaisella teknologiamaalla onmolempiin hyvät mahdollisuudet.Tatu Isotalo, TampereHyytiän ja Laitilan mukaan parhaissa tapauksissa sinnikkääntyön ja hyvien tulosten tuoma into on yrityksissäja muissa organisaatioissa käsin kosketeltavaa.Vuonna 2020 kirkkonummelaisnuoret ovat24-vuotiaita ja lopettelevat opintojaan tai ovat aloittaneettyöelämässä.Heidän keskusteluaan kuunnellessa mieleen tulee, ettätässä on ensimmäinen sukupolvi, joka ei haaveile omanauton hankinnasta tai lentomatkailusta ympäri maailmaa.Toiveissa on asua paikassa, jossa pääsee liikkumaan julkisillakulkuneuvoilla. Oma koti halutaan lämmittää puulla,ja kaikki turhat sähköä kuluttavat vempaimet on heivattupois.Euroopan komission Koskimäki on näistä puheistailahtunut.– On mukava nähdä, miten innokkaasti nuorettarttuvat haasteisiin ja parhaassa tapauksessa opastavatvanhempiaankin. Meillä komissiossa on myös meneilläänuseita eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koulujen energiansäästöohjelmista.Niiden tuloksia katsellessa tuleehyvä mieli: tässä on yhteinen tulevaisuutemme, Koskimäkitoteaa.Tuula Ruokonenja Lars Hedströmmuistuttavat, ettäenergiatehokkuudessaon paljonkiinni korvienvälistä ja avainasemassaovatorganisaatioidentyöntekijät.Lisätietoa Energiakompassista ja pelien tilaukset kouluihin:fortum.fi/energiakompassiFortum edistää energiatehokkuuttatuotannossa, siirrossa ja käytössäparantamalla omien ja asiakkaidensa voimalaitosten käyttötaloutta,käytettävyyttä ja ympäristötehokkuuttavähentämällä sähkön ja kaukolämmön siirrossa syntyviä häviöitä pitämälläsiirtoverkot kunnossajakamalla omassa toiminnassaan syntynyttä kansainvälistä kokemusta,osaamista ja tietoa omille asiakkailleen sekäedistämällä kestävämpiä yhteiskuntia mm. älykkäiden sähköverkkojen, uusiensähkömittareiden ja päästötöntä liikennettä tukevien ratkaisujen avulla.Energiatehokkuuden parantaminen lähteeasenteesta, jonka lisäksi vaaditaan välineitä, kutenerilaisia teknisiä ratkaisuja vaikkapa energiatehokkaaseenrakentamiseen tai lämmitykseen. Viimekädessä ratkaisevaa on ihmisten jokapäiväinentoiminta. Mutta kuinka moni oikeastaan tietää,mihin energiaa kuluu töissä tai kotona? Haasteenaonkin usein oikean tiedon saaminen.– Esimerkiksi kodin energiankulutusta vähentääkseentäytyy tietää, mikä kuluttaa paljonenergiaa juuri omassa taloudessa. Tämä päteeyhtä lailla omakotitaloihin kuin vaikkapa suuriinvoimalaitoksiin. Tarvitaan reaaliaikaisia mittauksia,jotta energiasyöpöt voidaan tunnistaa, myyntipäällikköTuula Ruokonen Fortumilta sanoo.Tiedon tarjoaminen on yksi Fortuminkeinoista antaa asiakkailleen mahdollisuuksiaenergiatehokkuuden parantamiseen. Sähköverkonälykkyyden kasvattaminen ja etäluettavat14 forte 3/2010

Mielestäni autojennopeusrajoituksiavoisi hyvin laskea.Taloudellisemmanajon vuoksi polttoaineenkulutusja sitenmyös päästöt vähenisivät.Ihmisiä voisi lisäksi kannustaa hyödyntämäänlämmön talteenottojärjestelmiäetenkin uusissa rakennuksissa.Tarja Syvänen, TampereTurhaa energiankäyttöä,kuten mainosvalojenpolttamistavaloisaan aikaan,voisi säännöstellä.Ehdottaisin myöstaloihin läsnäolokytkimiä.Asukkaan lähtiessä talosta nekatkaisisivat virran laitteista, jotkaeivät tarvitse jatkuvasti sähköä.Mikko Halttunen, LempääläAsioiden täyskielto eiole aina oikea ratkaisu,vaan ihmisiäpitäisi rohkaistatekemään järkeviävalintoja itse. Päättäjätvoisivat vaikkatukea Earth Hourin kaltaisia tapahtumiaja houkutella yrityksiä sekäyksityisiä ihmisiä mukaan.Susanna Rantalankila, HELSINKIPienillä teoillasuuriin tuloksiinEnergiatehokkuus syntyy useinpienistä teoista niin kotona kuinsuurissa voimalaitoksissakin – muttaniiden toteuttamiseen tarvitaanoikeaa tietoa. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva Topi saarisähkömittarit lisäävät huomattavastikuluttaja-asiakkaiden saamaa tietoaomasta sähkön kulutuksestaan.Fortumin omien tuotantolaitostenenergiatehokkuuden kehittämisestäja useiden voimalaitostyyppien jajärjestelmien kanssa työskentelystäsyntynyttä asiantuntemusta voidaanniin ikään tarjota asiakkaiden käyttöön.– Kokemuksemme ansiostavoimme olla edelläkävijä ympäristönkannalta kestävämmän energiankäytönedistämisessä. Etumme on, ettäpystymme yhdistämään paikallistatietoa kansainväliseen osaamiseensekä ottamaan mukaan taloudellisennäkökulman, myyntipäällikkö LarsHedström Fortumilta kertoo.Porkkanaa tarvitaan energiatehokkuuteenkin– siksi taloudellisenhyödyn yhdistäminen ympäristönäkökulmaanon hänen mukaansatärkeää.– Teollisuus- tai voimalaitostenprosesseissa syntyvän hukkalämmöntai höyryn hyödyntäminen sähköntailämmöntuotannossa on hyväRatkaisu onusein monenpienen ongelmansumma.esimerkki energiatehokkuudesta.Näin edistetään paikallista energiantuotantoaja autetaan teollisuutta taivoimalaitosten omistajia hyödyntämäänomia resurssejaan paremmin,Hedström havainnollistaa.Voimalaitokset ovat muutamanvuoden ajan voineet tarttua FortuminEkotuunaus®-palveluun halutessaanparantaa energiatehokkuuttaan.Ekotuunaus® on vuoden mittainenprojekti, jossa selvitetään voimalaitoksenkäyttötalouden parannuskohteetja pyritään saamaan laitoshuippukuntoon prosessien ja menetelmienoptimoinnilla ja henkilöstönkoulutuksella.– Keinoja energiatehokkuudenparantamiseen on paljon erilaisistasäädöistä uusien laitteiden hankkimiseen.Avainasemassa ovat kuitenkintyöntekijät, siksi Ekotuunaus®projektissakiinnitetään paljonhuomiota henkilöstön osaamisenvahvistamiseen ja motivointiin. Koulutuksessaannetaan konkreettisiavälineitä siihen, mitä henkilöstö juuritässä laitoksessa voi tehdä energiataloudellisemmin,Ruokonen kertoo.Hän lisää, että henkilöstön toiminnanmerkityksen lisäksi on olennaistaymmärtää, ettei energiatehokkuudenparantamisessa ole kyse yhdensuuren ongelman ratkaisusta vaanmonista pienistä teoista. Niistä syntyypitemmällä aikavälillä suuria säästöjä.forte 3/2010 15

ASIAKKAAN MAAILMAJUOKSEsinäHUMMA16 forte 3/2010

Kesäkuisena päivänä Primus TallillaPohjois-Espoossa käy kova vilske,kun ratsastajanalut kiirehtivätinnokkaasti kohti karsinoita. Tuntinäyttää alkavan pian ja hevostallillaelettävän sesonkiaikaa.Harrastukseen vihkiytymättömän silminpaikka ei juuri vastaa lapsuusajan mielikuvaa maaseudunsiimeksessä sijaitsevasta hevostallista. Eteenavautuu joukko upouudelta näyttäviä rakennuksia jalukuisia hevosaitauksia. Mihinkähän täällä pitäisisuunnistaa?Onneksi oppaaksi on lupautunut tallin osakasAntonia Stadigh. Hän löysi aluksi tiensä PrimusTallille asiakkaana, mutta kolmisen vuotta sittenStadigh sai mahdollisuuden ryhtyä yrityksen osakkaaksi.Silloin Primus Tallilla ryhdyttiin pyörittämäänmyös ratsastuskoulutoimintaa.Pohjoisespoolaisellahevostallillaratsastustaitojaharjoitellaan modernissaympäristössä. Tallinarkeen kuuluvat niinheinäautomaatit,hevossolariumit kuinkävelytyskoneet.Heti juttutuokion alussa selviää, että viime kesänäEspoon Marketanpuistossa eivät vielä kirmailleetniin hevoshullut kuin hevosetkaan. Vastavalmistunuttallialue, jonka suunnittelusta ja rakennusprojektistaStadigh oli vastuussa, otettiin käyttöönhelmikuussa.– Tavoitteena oli turvallinen tallialue, jossahevoset voivat mahdollisimman hyvin, hän kertoo.Alueelle suunniteltiin erilaisia automaatioratkaisujatyömäärää ja yrityksen arkea keventämään.– Käytännön asioiden täytyy toimia tallilla mahdollisimmanvaivattomasti, jotta voimme keskittyäomaan erikoisalaamme eli hevosiin.Primus Tallin esittelykierroksen Stadigh aloittaatalleilta, joita löytyy alueelta kaksi, ylä- ja alatalli.Karsinoissa on tilaa yhteensä 42 hevoselle, joidenUusi tekniikkatukee tallinarkea, ei ohjaasitä.Teksti hanna aspelin Kuvat TOpi saarihoitamisessa nykytekniikkakin on saanut omanroolinsa.Heinäautomaatti on yksi tallin arkea helpottavistaratkaisuista. Se tosin ihmetyttää Stadighinmukaan hieman ammattilaispiireissä. Ajastimellatoimivat automaatit huolehtivat aamu- ja iltaruokinnasta.Niin jokainen hevonen saa annoksensasamaan aikaan, eikä kateus naapurikarsinan eväistäpääse yllättämään – onhan naapurisoputarpeen suurella tallilla, jolla ratsastaa viikoittainyli 400 asiakasta.Ehkä jopa heinäautomaatteja enemmänhämmästyttävät talliosastojen valtavatforte 3/2010 17

solariumit. Lamppujen alla lämmöstä nauttivatketkäs muutkaan kuin hevoset.– Solariumeja voidaan käyttää sekä kuivattamaanhevosia että lämmittämään niiden lihaksia,Stadigh selvittää.Tallien takana kohoaa pyöreä rakennus, jonkaporttia Stadigh raottaa. Sisältä paljastuu karuselliamuistuttava, katettu kävelytyskone, jonka avullahevoset saavat liikuntaa säällä kuin säällä. Melkoautomatisoitua tallielämää, voisi todeta.Kuitenkin nykytekniikka ainoastaan tukee yrityksenarkea, ei ohjaa sitä. Tärkein rooli on edelleenhevosten ja ihmisten yhteistyöllä, ja jotta yhteistyösujuisi, tarvitaan hevosalan ammattilaisia. Sellaisiinlukeutuvat Primus Tallin perustaja ja osakas KikkaSuomio sekä hevosalan ammattitutkinnon suorittaneettyöntekijät.Kaukolämpöoli meilleitsestäänselvä,energiatehokasvaihtoehto.Elämä tallilla ei silti pyöri vain sen asukkienympärillä, vaan pieni tauko hevostelun tiimellyksessäon usein paikallaan. Stadigh ehdottaaistuutumista kahvila Tirlin terassille kahvin ja mustikkapiirakanääreen.– Tirli on Primus Tallin toiminnan sydän.Ratsastajat pääsevät tutustumaan täällä toisiinsatuntien lomassa ja ystävystymään. Tunneilla kunkeskitytään hevosiin, Stadigh kertoo.Esittelykierros päättyy vastapäiseen maneesiin,jossa joukko nuoria ratsastajia harjoittelee. Onnistumisentunteet loistavat hevosharrastajien kasvoilla,kun ohjaaja huikkaa käynnin sujuvan jo mukavasti.Ei uskoisi, että ratsailla ollaan vasta toista päivää.Käytännön asioiden täytyytoimia tallilla mahdollisimmanvaivattomasti, jottavoimme keskittyä omaanerikoisalaamme eli hevosiin,sanoo Antonia Stadigh.EnergiatehokastatallielämääPRIMUS TALLIN uuden tallialueen suunnitteluvaiheessapyrittiin etsimään mahdollisimman tehokkaita lämmitys-ja energiaratkaisuja. Talli on Fortumin sähkö- jakaukolämpöasiakas.Yrityksen osakas Antonia Stadigh tietää, ettäkaukolämpö on ympäristöystävällinen ja energiatehokasratkaisu, jonka käyttö on vähäisen huoltotarpeenansiosta vaivatonta.– Tiloja ideoidessamme halusimme kiinnittäähuomiota järkevään energiankäyttöön. Kun kävi ilmi,että saamme kaukolämmön käyttöömme suhteellisenhelposti, emme edes miettineet muita vaihtoehtoja,Stadigh kertoo.Fortumin kaukolämpölinja sijaitsi noin puolen kilometrinpäässä uudesta tallialueesta.– Olisimme joka tapauksessa kaivauttaneet ojansähkön ja veden vuoksi, joten kaukolämpöputken vetäminenei ollut ongelma, Antonia kertoo.Energiatehokkuutta haettiin myös esimerkiksi hyödyntämällätallilla mahdollisimman paljon luonnonvaloasekä valaisimien liikkeentunnistimia.18 forte 3/2010

MINUN VALINTANITällä palstalla esitelläänihmisiä, jotka pyrkivätelämään kestävällätavalla.Kaupunkiviljely tuo ruoan lähelleJaakko Lehtoselle lähiruoka ei ole sanahelinää.Ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelijöidenprimus motor tarttuu itse kuokkaan,sillä Dodo haluaa ratkaista ympäristöongelmatkaupungeissa − siellä missä ne ovat polttavimmillaan.Ekotehokkaan kaupunkiviljelynnäyttämöitä ovat joutomaat, leikkipuistot,kattopalstat ja yhteisparvekkeet.Kesällä 2009 Pasilan veturitallien joutomaalletehdystä valtauksesta alkanut suomalainenkaupunkiviljely laajeni viime kesänähallitusti, kun Dodon kaupunkikasvimaallaHelsingin Kalasatamassa alkoi säkkiviljely.Nyt kaupungin luvalla.Dodon toimintaan pari vuotta sitten imaistumaantieteen ylioppilas Lehtonen toteaa,että ensimmäinen viljelmä oli keino herättääkeskustelua kaupunkitilan käytöstä.− Halusimme näkyvän paikan viljelmälle,jonka avulla haemme luvallisen kaupunkitilankäytön rajoja, Lehtonen kertoo.Tavoitteena on avoimempi kaupunkikulttuuri.Urbaanin viljelijän sormia syyhyttää,missä vain on joutomaata.− Radanvarressa on paljon joutomaita.Jokaisella kaupunginosalla voisi olla omaviljelypalsta. Se olisi hyvä keino aktivoidakaupunkilaiset mukaan kaupunkisuunnitteluun.Lehtonen toivoo matalan kynnykseninnostavan ihmisiä mukaan muuttamaankaupunkikulttuuria.− Ihmiset tykkäävät osallistua, kun se onhelppoa ja konkreettista. Hyötyviljelyssänäkee muutamassa kuukaudessa kättensätyön. Dodo neuvoo myös osoitteessawww.kaupunkiviljely.fi.Dodolaiset auttoivat kesäkuussa seitsemäätaloyhtiötä ja päiväkotia aloittamaanlaariviljelyn ja toimivat neuvonantajinaravintola Savoyn katolle luodun kattoviljelmänperustamisessa. Lehtonen − ja moni muu −uskoo viljelmien lisääntyvän eksponentiaalisestiensi kesänä.Viljelyharrastuksen myötä lähiruoastatulee yhä arkisempaa. Urbaani viljely näkyysyötävinä kukkapenkkeinä. Sisäpihoista tuleevihreitä olohuoneita, ja suunnitelmallisenhyötyviljelyn myötä kasvihuoneet kerrostaloissayleistyvät. Myös koulujen ja päiväkotienviljelmät yleistyvät.Itse viljelemällä syntyy aito yhteys ruokaan,Lehtonen korostaa. Kaupungissa ei voituottaa kaikkea kaupunkilaisten tarvitsemaaruokaa, mutta jotain voidaan tehdä. Lähiruoanmerkiksi ei riitä Suomen lippu.− Tarvitsemme suorat yhteydet ruokaanja maaseutuun. Välikädet loitontavat ruokaaja lisäävät hukkaan menevän ruoan määrää.Tiedämme, mitä syömme, kun omat kädetovat mullassa.Teksti Mariaana Nelimarkka Kuva TOMI PARKKONENforte 2/2009 3/2010 19

TEKNOLOGIAJoustaakokattila?Jotta bioenergian laajamittainenhyödyntäminen voimalaitoksissamahdollistuu, vaaditaan olemassaolevaan kattilatekniikkaan soveltuviabiopolttoaineita. Uusia vaihtoehtojaovat biohiili ja kaasutettu biomassa.Teksti julia kristensen Kuva TOPI SAARIPohjoismaissa biopolttoaineitaonhyödynnetty jovuosikymmeniä teollisessakäytössä, kunmetsäteollisuuden sivutuotteetovat voimalaitoksissa jalostuneetenergiaksi ja lämmöksi. Täälläbiomassa on metsien ansiostaluonteva osa myös EU:n asettamiatavoitteita uusiutuvan energiankäytön lisäämisessä.Suurissa käyttökohteissabiopolttoaineiden osuuden merkittävässäkasvattamisessa onkuitenkin omat haasteensa, jotkatiivistyvät kahteen kysymykseen:miten nykyisten kattiloidenbiopolttoaineiden käyttökykyävoidaan lisätä ja miten taataanbiopolttoaineiden jatkuva jatasainen saatavuus?Kattilan tekniikka säätelee sitä,millaisia biopolttoaineita voimalaitoksessavoidaan käyttää jamiten suuren osan polttoaineestane voivat kattaa.– Lähtökohtaisesti biomassaon päästöjä ajatellen puhtaampaakuin fossiiliset polttoaineet,mutta biopolttoaineissa on klooriaja alkalimetalleja, jotka vaikuttavatkattilan likaantumiseen.Kattilan tekniikasta riippuu,miten suuri osa polttoaineestavoidaan korvata biopolttoaineillakäytettävyyttä vaarantamatta,teknologiajohtaja Satu HelynenVTT:ltä sanoo.– Valtaosa suurten voimalaitostenkattiloista on Suomessaja muualla Euroopassahiilipölykattiloita, joissa voidaankäyttää joko korkealaatuistabiopolttoainetta kutenPolttokattilatovat vuosikymmenteninvestointeja.metsäteollisuuden sivutuotteistavalmistettuja pellettejä tai hyvinhienojakoista biopolttoainetta,esimerkiksi sahajauhoa tiettyynrajaan saakka seospolttoaineena.Sen sijaan etenkin sähkön ja lämmönyhteistuotantoon rakennetutleijupetikattilat soveltuvat joluontaisesti monipolttokäyttöön,hän jatkaa.Näissä kattiloissa yksi vaihtoehtoon käyttää turvetta seosaineena,mikä vähentää kattilankorroosiota estämällä esimerkiksimetsähakkeen kloorin kertymisenlämmönsiirtopinnoille.Turpeen käyttö ei kuitenkaanilmastonmuutoksen kannaltaole ongelmatonta, sillä turve onhitaasti uusiutuva energialähde.20 forte 3/2010

FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄLämpöä ja sähköä oliivinkivistäFortum etsii jatkuvasti keinoja lisätä biopolttoaineidenkäyttöä omissa voimalaitoksissaan ja on mukana kehittämässäteknologioita, jotka mahdollistavat biopolttoaineiden paremmanhyödyntämisen.– Tutkimme useampia vaihtoehtoja biopolttoaineiden osuudenkasvattamiseksi erilaisissa laitostyypeissä. Varsinkin suurissa sähkönja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) monipolttoainekattiloidentarjoama joustavuus on tärkeää, kehitysjohtaja Jukka HeiskanenFortumin Heat-divisioonasta sanoo.– Pyrimme myös lisäämään tutkimusta uusilla markkinoilla, esimerkiksiPuolassa, ja yhdistämään näin paikallista osaamista omaankansainväliseen kokemukseemme. Lisäksi olemme mukana useissatutkimuslaitosten hankkeissa, hän jatkaa.Yksi kiinnostavimpia kokeiluja on tehty Ruotsissa VärtaninCHP-voimalaitoksessa, joka on samalla yksi Fortumin suurimmistalämmöntuotantolaitoksista. Värtanilla tavoitteena on lisätä biopolttoaineidenosuus asteittain 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. KunVärtaverketin muut laitosyksiköt uudistetaan käyttämään uusiutuviapolttoaineita, osuus nousee 70 prosenttiin.– Värtanin voimalaitoksella energiaa tuotetaan ns. kombiprosessissasekä höyry- että kaasuturbiineilla ja polttaminen on paineistettu.Polttoaine syötetään kattilaan eräänlaisena ”tahnana”, joka koostuuhiilestä, vedestä ja dolomiitista. Tuotantomenetelmä aiheuttaa suuriavaatimuksia biopolttoaineille: biopolttoaine on voitava sekoittaahiilitahnaan. Olemme kokeilleet erilaisia vesipakoisia biopolttoaineita,kuten ligniiniä ja oliivinkiviä, joista jälkimmäinen on toistaiseksi ainoakaupallinen biopolttoaineemme. Kuluvan vuoden aikana kokeilemmeligniinin eri laatuja, palmun hedelmien ytimen kuorta, biohiiltä jabioöljyä, tutkimus- ja kehityspäällikkö Eva-Katrin Lindman Fortumiltakertoo.Värtanille on suunniteltu myös uutta, kokonaan biopolttoaineellatoimivaa yksikköä, joka otettaisiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2016.Koska kattilat ovat suuriainvestointeja, jotka kestävätkäytössä vuosikymmeniä, hiilipölykattiloillesoveltuvien biopolttoaineratkaisujenkehittäminen ontarpeen.Polttoaineen saatavuudenkannalta on sitä parempi, mitäjoustavammin voimalaitos voikäyttää erilaisia biopolttoaineita.Voimalaitoksissa bioenergianhyödyntäminen edellyttääkuitenkin myös suurten biomassamäärienkuljetuksen javarastoinnin ratkaisemista, jottavoidaan varmistaa tasainen polttoaineensaanti vuodenajoista taikausivaihteluista riippumatta.– Varastoitavuus on tärkeäominaisuus voimalaitoskäyttöönsoveltuvalle biopolttoaineelle.Esimerkiksi pelletin laatu ei kärsikuljetuksen aikana ja tiiviinäse on hyvin varastoitavissa.Ruotsissa pellettiä käytetäänrunsaasti voimalaitoksissa.Suurkäytössä pelletti voi sisältääenemmän epäpuhtauksia kuinkotitalouskäytössä, ja voimalaitostenpolttoaineena käytettyjenpellettien raaka-aineeksi sopivatesimerkiksi maatalouden sivutuotteet,Helynen kertoo.Mahdollisia, parhaillaan kehitettäviäratkaisuja sekä kattilantekniikkaan että kuljetukseenja varastointiin liittyviin kysymyksiinovat biohiili, biomassankaasutus tai biomassan jalostusbioöljyksi.– Biohiili syntyy paahtamallakuivattua puuta noin 250–300asteessa. Se on vielä pellettiäkintiiviimpi ja pelletin tavoin hyvinkuljetettavissa ja varastoitavissaoleva polttoaine, joka soveltuukäytettäväksi hiilikattiloissa.Vaihtoehtoisesti kiinteä biomassavoidaan kaasuttaa ja syöttäähiilikattilaan, tai kaasu voidaanpuhdistaa synteettiseksi maakaasuksi,joka voidaan siirtääkäyttöpaikkaan maakaasuputkeapitkin. Se soveltuu bioöljyn tavoinyhtä hyvin pieniin kuin suuriinvoimalaitoksiin. Kaasuttimetvoidaan sijoittaa lähelle biomassavarojamaakaasuverkon läheisyyteen,eikä kiinteää biomassaatarvitse kuljettaa voimalaitoksille,Helynen kertoo.Toistaiseksi Euroopassa ontoiminnassa muutamia biomassankaasuttimia hiilikattiloidenyhteydessä. Kaasutettua polttoainettasuoraan maakaasuverkkoonsyöttävää suurimittaistalaitosta ei sen sijaan vielä olekäytössä.– Biohiilen täysimittaisettuotantolaitokset ovat vastarakennusvaiheessa Euroopassa,mutta teknologisten riskien eipitäisi olla niin suuria, etteiköbiohiili voisi olla laajassa käytössävuonna 2020, Helynen arvioi.Tämä olisi juuri passelistiEU:n tavoitteisiin nähden.forte 3/2010 21

muuntFortuminKASVOT22 forte 3/2010

ajaTämänpäivän energiakysymystenratkaisutovat kauaskantoisia.Esa Hyvärinen tuoFortumin näkökulmiapäätöksenteon tueksija kerää ympäristöstäsignaaleja omantoiminnansuunnitteluun.Teksti maija piiroinen Kuva tomi parkkonenKun Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaavanjohtaja Esa Hyvärisen kanssapääsee samaan pöytään, on heti alkuunkysyttävä, millaista lobbarin työ oikeinon?– Se on tavallista arjen yhteistyötä ja keskusteluaenergiaratkaisuista päättävien tai niihin vaikuttavientahojen kanssa. Terminä yhteiskuntasuhteillaon yhtä monta tulkintaa kuin tulkitsijoitakin, muttaenglanninkielinen termi ”Public Affairs” kertoohyvin toiminnan avoimesta luonteesta, Hyvärinensanoo.Työhön kuuluu tiedonkeruuta, keskustelujaomassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella sekäFortumin kannan pohtimista ajankohtaisiin kysymyksiin.– Oma tehtävänsä on ymmärtää ja kansantajuistaateknisiä kysymyksiä ja osata selostaa ne yksiselitteisesti.Energiakysymykset ovat usein monitahoisiaja vaikeita ja keskinäiset riippuvuussuhteet monimutkaiset.Lisäksi on osattava ajatella asioita erilaisistanäkökulmista – sekä tekniikan, politiikan ettätavallisen kuluttajan vinkkelistä.Valtion omistajuusei Esa Hyvärisenmielestä helpotaeikä vaikeutayhteiskuntasuhteidenhoitoa javaikuttamista.Monitahoisuuden lisäksi energiakysymykset ovatlaaja-alaisia ja kauaskantoisia. Energia on tavalla taitoisella mukana yhteiskunnan kaikilla alueilla javaikuttaa päätöksentekoon. Siksi Hyvärisen mielestäon tärkeää, että kaikki alan toimijat tuovat osaamistaanja näkemyksiään päätösten tueksi.– Autamme päättäjiä heidän työssään tuomallauutta tietoa ja uusia näkökulmia päätöksentekoon,ja meidän tehtävämme on myös kertoa, mikä onrealistista. Tuomme tietoa ratkaisujen pohjaksi, pää-forte 3/2010 23

KASVOTtöksien tekeminen on virkamiesten ja poliitikkojenvelvollisuus, Hyvärinen kuvaa tiiminsä toimintaa.Yhteistyötä eri tahojen – poliitikkojen, virkamiestensekä erilaisten teollisuus-, energia-,ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen – kanssa Hyvärinenpitää hyvänä ja avoimena sekä Suomessaettä kansainvälisesti. Valtion omistajuus ei hänenmielestään helpota eikä vaikeuta yhteiskuntasuhteidenhoitoa ja vaikuttamista.– Pörssiyhtiössä kaikkiaomistajia on kohdeltavatasapuolisesti. Valtio eivoi tehdä Fortumilletai Fortumilla politiikkaa,eikä toimiasen puolesta tai sitävastaan.Toinen tärkeäpuoli työtä onsisäinen keskusteluja yhteistyö.Eri tahojen kanssatoimittaessa kerätäänsamalla signaaleja trendeistäomien päätöstentueksi ja muodostetaanomia kannanottoja. Hyvärinenkuitenkin korostaa, etteivät yhteiskuntasuhteetpäätä, mikä on hyväksiFortumin toiminnalle, vaan kaiken perusta on strategiassaja bisneksessä.Tällä hetkellä Hyvärisen listalla on monentasoisiakysymyksiä. EU:ssa uusi komissio on päässytvauhtiin ja haluaa käyttää EU:lle annettua laajempaavaltaa energiapolitiikassa ja energiasisämarkkinoideneteenpäin viemisessä. Sisämarkkinoidenedetessä myös erilaisten politiikkatoimien harmonisointitulee entistä tärkeämmäksi – yksillä markkinoillaon voitava kilpailla samoilla säännöillä.– Fortumin omilla toiminta-alueilla ajankohtaisiakysymyksiä ovat syyskuussa Ruotsissa pidetytvaalit ja tulevan hallituksen linjaukset sekä Venäjänsähkömarkkinoiden vapautuminen, joka on edennytsuunnitelmien mukaan – vuoden 2011 alustalukien tukkumarkkinoilla myytävä sähkö hinnoitellaankokonaan markkinapohjaisesti. Seuraavasuuri asia on lämpömarkkinoiden kehittäminen,Hyvärinen listaa.Suomessa fokus on kevään ydinvoimapäätöksenjälkeen siirtynyt muihin asioihin, mutta keväällä2011 nähdään, nouseeko energia suureksi vaaliteemaksija mitkä ovat uuden hallituksen energialinjaukset.– Eniten kaipaan kansainvälisen ulottuvuudenhuomioonottamista suomalaisessa energiapolitiikassa.Sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen,jolloin Suomeen vaikuttavat myös muiden maidenpäätökset. Toisaalta Suomen pitää olla aktiivisestivaikuttamassa EU:n energiapolitiikkaan, sillä EU:ntoimivalta näissä asioissa kasvaa.Hyväristä kuunnellessa ymmärtää pian, ettälobbarin työssä tarvitaan bisneksen, politiikan,strategian, kuuntelijan ja viestijän osaamista.Ovatko nämä ominaisuudetopittuja vai myötäsyntyisiä?Hyvärisen omassa urakehityksessäon ollut sekäsuunnitelmaa ettäsattumaa.– Kun valmistuinmetsänhoitajaksi90-luvunlaman aikana,päätin lähteä jatkamaan opintojani toisella alallaparantaakseni työmahdollisuuksia. Päädyin lukemaankansantaloustiedettä.Suunnitelma toimi, ja hän aloitti lyhyeksijääneen pankkiuran jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriössämetsäteollisuus- ja EU-kysymystenparissa. Sattuma astui vuorostaan peliin, kunHyvärinen tapasi kaverinsa Kappelin terassilla japäätyi Brysseliin, jossa hän toimi paperiteollisuudenedunvalvojana, vastuualueenaan energia jaympäristö.Vuonna 2005 Fortumilla oli paikka auki jaHyvärinen kiinnostui pöydän toiselle puolellesiirtymisestä. EU-kysymyksissä hän oli aiemmintoiminut energiankäyttäjien puolella, joten häntarttui tilaisuuteen nähdä tutut asiat uudestanäkökulmasta ja haastaa itsensä.Vapaa-ajallaan Hyvärinen haastaa itsensä juoksuharrastuksenparissa – siltä osin kuin aikaa jääkahden lapsen, eskarilaisen ja kolmasluokkalaisen,kanssa puuhailusta ja heidän harrastuksistaan. Jakun luppoaikaa jää, Hyvärinen uppoutuu hyväänkirjaan.– Erityisesti luen dekkareita ja poliittista historiaa,niistä saa hyviä näkökulmia ja ratkaisumallejatyöhön, Hyvärinen naurahtaa.Dekkareista saahyviä ratkaisumallejatyöhön.Esa HyvärinenPerhe: vaimo ja kaksi lastaKoulutus: metsänhoitaja ja valtiotieteidenmaisteri, Helsingin yliopistoHarrastukset: lenkkeily ja lukeminenFortumin yhteiskuntasuhteista vastaavajohtaja vuodesta 2006Toiminut aikaisemmin metsä- jaenergia-alaan liittyvissä tehtävissäkauppa- ja teollisuusministeriössä sekäeurooppalaisen paperiteollisuudenedunvalvojana Brysselissä24 forte 3/2010

SIJOITTAMINENPäästökauppaKIRISTYYKukin valtio saaEU:lta hiilidioksidinpäästöoikeuksiajakaakseen niitäsellaisille teollisuuslaitoksille,jotka käyttävätrunsaasti energiaa. Näin on tehtytähän asti.Vuodesta 2013 alkaen sähköntuottajatjoutuvat ostamaankaikki oikeutensa huutokaupasta.Ilmaisten oikeuksien osuuspienenee asteittain myös muillateollisuudenaloilla vuosina2013–2020. Samalla leikataanpäästöoikeuksien kokonaismäärää.Tavoitteena on vähentääpäästökauppajärjestelmän kattamiapäästöjä 21 prosentilla vuoden2005 päästömääristä vuoteen2020 mennessä.– En usko, että huutokauppasinänsä vaikuttaa päästöoikeuksienhintaan, mutta päästöoikeuksienmäärän leikkaamisenpitäisi kyllä nostaa päästöoikeuksienhintoja, sanoo analyytikkoSanna Kaje FIMistä.Hinnan heiluva historiaPäästökaupan tavoitteena onvähentää päästöjä mahdollisimmantehokkaasti. Teollisuuslaitoksillejaetaan vähemmänpäästöoikeuksia kuin ne tarvitsevat.Näin laitoksessa voidaanpäättää, panostetaanko päästöjenvähentämiseen vai ostetaankotoisilta laitoksilta yli jääneitäoikeuksia markkinahintaan.Päästökaupan ensimmäinenkolmivuotiskausi 2005–2007kului väljien päästörajojen sisälläharjoitellen. Vuonna 2008 alkoiilmastokokouksen mukaannimetty viisivuotinen Kiotonkausi. Päästöoikeuksia leikattiin,EU:n päästökauppajärjestelmämuuttuu vuonna 2013.Hiilidioksidin päästörajattiukentuvat, ja ilmaisiapäästöoikeuksia riittää vain osalle.Teksti marianna salinja yhtä hiilidioksiditonnia vastaavanpäästöoikeuden hinta nousialle eurosta yli 20 euroon.– Näkymät talouskasvunsuhteen olivat hyvät vielä alkuvuodesta2008. Sitten tuli pelkotaantumasta ja itse taantuma.Päästöoikeuden hinta romahtikahdeksan euron tienoille, Kajekertoo.Keväästä 2009 alkaen hintaon pysynyt 15 euron tuntumassa.– Hinnat ovat pysyneetvakaina nyt jonkin aikaa, muttahistoria näyttää, ettei hintakehitystäole helppo ennakoida.Kysyntään vaikuttavat monetvaikeasti ennustettavat tekijät.Talous, sää ja polttoaineet– Viime aikoina talouden tilanneon vaikuttanut päästöoikeuksienkysyntään ehkä eniten. Kunteollisuuden tuotanto supistuu,päästötkin vähenevät, SannaKaje sanoo. Päästöoikeuksienmarkkinoilla tarkkaillaan myössäätä. Leuto talvi laskee energiantarvetta ja siten sen tuotantoa, jasateet taas siirtävät energiantuotannonpainopistettä päästöttömäänvesivoimaan.Kolmantena merkittävänätekijänä Kaje pitää maakaasunja hiilen hintaeroa. Maakaasunpoltto tuottaa vähemmän päästöjäkuin hiilen poltto ja vaatiisiten vähemmän päästöoikeuksia.Eurooppa vs. maailmaSanna Kaje arvelee, että Kiotonjälkeinen kausi alkaa vähitellennäkyä päästökaupassa. Päästöoikeuksiavälittävässä Nord Poolissamyydään päästöoikeuksienforward-johdannaisia vuoteen2012 asti.– Ja oikeuksiahan voi siirtääseuraavalle kaudelle, Kaje huomauttaa.Se, mitä vuodet 2013–2020todella tuovat tullessaan, onpitkälti auki. Teollisuudessaodotetaan vielä sääntöjä päästöoikeuksienilmaisjakoon sekähuutokauppoihin.Selvää on kuitenkin se, ettäpäästöistä tulee entistä vahvemmintuotannon kustannus– ainakin Euroopassa.– Olisi tärkeää, että myösYhdysvallat ryhtyisi päästökauppaan.Ja jotta koko systeemissäolisi järkeä, pitäisi myös Kiina jaIntia saada kunnolla mukaan.Muuten länsimaat menettävätvain kilpailukykyään. Toisaalta,jos hiilidioksidipäästöjen vähentämisestäsaadaan sovittuamaailmalaajuisesti, Eurooppasitoutuu leikkaamaan päästöjävielä enemmän.Tulevaisuuden päästökauppaympäristön hyväksiVuodesta 2013 alkaen hiilidioksidin päästörajat tiukentuvatasteittain, joten päästöoikeuksia jaetaan vuosi vuodeltaniukemmin. Lisäksi sähköntuottajat joutuvat ostamaankauden alusta alkaen päästöoikeutensa huutokaupasta. Huutokauppakoskee osaksi myös kaukolämmön tuottajia.FIMin analyytikko Sanna Kaje uskoo, että muutokset nostavatpäästöoikeuksien hintaa. Hän pitää tilannetta kuitenkinFortumin kannalta edullisena.– Fortum joutuu ostamaan jonkin verran päästöoikeuksiahuutokaupasta, Kaje arvioi. Hän korostaa, että Fortumtarvitsee selvästi vähemmän päästöoikeuksia kuin fossiilisiapolttoaineita käyttävä energiayhtiö, koska valtaosa Fortumintuotannosta on päästötöntä ja ympäristömyönteistä.– Kyllä Fortum on suhteellinen hyötyjä.forte 3/2010 25

FORTUM TUKEEITÄMERENpuolestaToiset puhuvat, toiset tekevät.John Nurmisen säätiö kuuluujälkimmäisiin. Säätiö tekeetärkeää ja ennen kaikkeakonkreettista työtä Itämerenfosforipäästöjen vähentämiseksi.Teksti Antti Pohja Kuva Anu ja Ilkka Lastumäki, John Nurmisen Säätiö, Puhdas Itämeri -hankeohn Nurmisen säätiö on perustettuvuonna 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta.Alun perin säätiön missiona olikulttuurillisen ja merihistoriallisenmateriaalin säilyttäminen, mutta vuodesta2004 tämä voittoa tavoittelematon järjestöon tehnyt Itämeren puhdistustyötäyhteistyökumppaniensa avustuksella.– Haluamme Itämeri-työssä mitattaviatuloksia, nopeavaikutteisuutta, kustannustehokkuutta,rajoja ylittävää yhteistyötäja rajattuja kohteita. Jos joku näistäei toteudu, emme lähde projektiinmukaan, säätiön asiamies ErikBåsk kertoo.Säätiö on itsessään pieni,ja Puhdas Itämeri -hankkeetrahoitetaan lahjoitusvaroin,joten yhteistyökumppaneita tarvitaan.Fortum on ollut säätiön tärkeänätukijana jo pitkään ja lahjoitti viimeksi400 000 euroa Puhdas Itämeri -hankkeeseen.– Emme järjestä juhlallisia tilaisuuksiatai pidä kauniita puheita, vaan haluammeyhdellä eurolla mahdollisimman suurenympäristövaikutuksen. Toimimme suoraan,ja siitä yhteistyökumppanimmekin pitävät.Pietarissa tapahtuu. Puhdas Itämeri-hankkeeseen kuuluu kaksi toiminta-aluetta:Rehevöityminen ja Tankkeriturva.Rehevöitymishankkeessa tavoitteenaon 2 500 fosforitonninvuotuinen vähennys vuoteen2015 mennessä. Nykyinen kokonaiskuormaon 30 000 tonnia,ja HELCOMin eli Itämerensuojelusopimuksen virallinentavoite on puolittaa se 15 000 tonniin.John Nurmisen säätiön osuustavoitteesta on siis kuudesosa.Itämeren tila on paikoittaisesta elpymisestähuolimatta edelleen huolestuttava. Ainoaasia, mitä voimme tehdä, on typpi- ja fosforipäästöjennopea ja mittava vähentäminen.Rehevöitymishankkeen ensimmäinenkohde olivat Pietarin jätevedenpuhdistamot.Vuonna 2005 alkaneen projektin tavoitteenaoli vuotuinen 1 000 fosforitonnin vähennys, jatavoite saavutetaan kuluvan vuoden loppuunmennessä.– Pietarin-kohde on ollut menestys. Saa-Haluamme yhdelläeurolla mahdollisimmansuurenympäristövaikutuksen.26 forte 3/2010

MATTILA KELAA6 000 kilometriä Itämeren tähdenDominik Dobrowolskille onturha sanoa, ettei asioihinvoi oikeasti vaikuttaa. Vaimitä sanot miehestä, jokapolki ympäri Itämeren senpuhtauden nimissä?Dominik Dobrowolski seisoo aatteidensatakana – tai oikeastaan istuu.Puolalainen ympäristölakimies ottaaItämeren saastumisen tosissaanja päätti myös tehdä jotain asianeteen: teräsmies kiersi Itämerenrannikoita pitkin polkupyörällä javalisti alueen ihmisiä kierrätyksentärkeydestä.– Näin kaikenlaisia paikkoja,kauniita ja huolestuttavia. Ihmisetottivat minut hyvin vastaan jaolivat kiinnostuneita sanomastani,Dobrowolski kertoo.Dobrowolski on luonut ystäviensäkanssa kymmenen kohdanjulis tuksen Itämeren hyväksi.Niiden asioiden puolesta hän kiersipyörällään.Heinäkuun puolivälissä Dobrowolskipiipahti Keilaniemessä,matkansa yhden sponsorinFortumin pääkonttorilla kertomassakuulumisiaan.– Matka on sujunut hyvin ja kelitkinovat suosineet. En tiennytkään,että Suomessa on näin kuuma,kuumempi kuin Puolassa. Tuuli onpyöräilijän pahin vihollinen, muttaei suurempia ongelmia ole senkäänkanssa ollut. Rengas on puhjennutkertaalleen ja vanteet ja pinnojavaihdettu. Siinäpä ne vähäisetongelmat ovatkin, hän kertasi.Aktiiviaktivistin kierros oli6 000 kilometrin mittainen, joten100 kilometrin päivävauhdillamatka kesti kaksi kuukautta.– Minulla on joustava aikataulu,joten ei hätää. Seuraavaksi menentästä Tukholmaan, Dobrowolskipäätti.Lisätietoja Dominik Dobrowolskinmatkasta:http://cycling-recycling.eu/vutamme asettamamme tavoitteet, jonka jälkeen heillä on jatkossatarvittava tieto ja laitteet tehokkaampaan jätevedenpuhdistukseen,rehevöitymishankkeiden johtaja Marjukka Porvari selvittää.Pietarin jälkeen säätiön toimintaa on jatkettu Baltiassa, Puolassa,Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Jatkohankkeiden yhteenlaskettu tavoite on1 500 fosforitonnin vuotuinen vähennys päästöihin.Tankkerionnettomuuksia vastaan. Toinen säätiön Itämeri-hankkeistaon Tankkeriturva, jonka tavoitteena on alusten ja maissa olevienviranomaisten tiedonvaihtoa lisäämällä vähentää öljytankkerionnettomuusriskejäSuomenlahdella.Vuonna 2007 kreikkalainen tankkeri sai pohjakosketuksenSuursaaren edustalla. Oli onnen ja tankkerin kaksoispohjan ansiota,ettei 30–40 000 litraa raakaöljyä valunut Suomenlahteen. Läheltä piti-tilanne oli lähtölaukaus Tankkeriturva-hankkeelle.Säätiö työllistää Båskin ja Porvarin lisäksi neljä ihmistä kokopäivätoimisesti.Konkreettisesta hyväntekemisestä jää tekijöille palkitseva olo.– Olemme pieni säätiö, jonka etuina ovat ketteryys, nopeus jatehokkuus. Siksi saamme aikaan, ja nautimme siitä suunnattomasti,Porvari ja Båsk kertovat hymyillen.Itämerelläkinviihtyvien korvameduusoidenuskotaan hyötyvänmeren rehevöitymisestä.PyörätuolikelaajaEsa-Pekka Mattila onyksi Fortumin tukemanTeam Forten nuoristalupauksista. Tälläpalstalla hän kertoourheilijan elämästään.Uusi-SeelantikutsuuNäin syksyn kynnyksellä voi jo tarkastella kulunutta kautta,jota kirjoitushetkellä elo–syyskuun vaihteessa on jäljellä enääJyväskylän SM-kisojen verran.Ensimmäinen johtopäätös kisakaudesta on ilmiselvästityytyväisyys kokonaisuuteen. Tärkein tavoite – vuoden 2011MM-kisojen A-rajan alittaminen 100 metrin matkalla (14,75)– saavutettiin jo kesäkuun loppuvaiheessa Sveitsin Arbonissa.Oma 100 metrin ennätys 14,82 sekuntia viime vuodeltaparantui tyylikkäästi 14,23 sekuntiin, eli tammikuun MM-kisatkutsuvat tammikuussa Uusi-Seelannissa.A-rajan alittaminen onnistui loppujen lopuksi useammankinkerran, jolloin ei voi puhua vain onnenkantamoisesta.Alkukauden vaikeuksien jälkeen ulkomailla kisat Ison-BritannianStoke-Mandevillessa ja Sveitsin Arbonissa antoivat oikean kuvanhyvästä harjoittelukaudesta. Stokessa pääsin A-rajan alle jo kolmesti,mutta valitettavasti myötätuulta oli liikaa takana. MuttaArbonissa raja alittui kahdesti ja molemmilla kerroilla sallituissatuulilukemissa. Sveitsissä onnistuin myös parantamaan omiaennätyksiäni 200 ja 400 metrin matkoilla.Sama tahti jatkui myös Suomessa. Leppävaaran EliittikisoissaA-raja alittui ajalla 14,73. Myös Lappeenrannassa kelattiinkovempaa kuin viime vuonna samaisissa kisoissa.Kausi enemmän tai vähemmän huipentui elokuun lopussamehukkaaseen kaksoisvoittoon 100 metrillä Leo-Pekka Tähdenkanssa Suomi–Ruotsi-maaottelussa, jossa oma, kakkossijaanriittänyt aikani oli olosuhteisiin nähden kelvollinen 14,89huolimatta syysflunssasta ja todella kylmästä säästä.Ainoa negatiivinen huomautus kaudesta on epätasaisuus,sillä huippukunto oli lyhyehkö pätkä kesäkuun lopusta heinäkuunloppuvaiheisiin. Kesä- ja elokuun alut olivat todella vaikeitaniin tuloksellisesti kuin henkisesti, kun tuoli ei vain kulkenut.Onneksi suunta vaihtui.Itse iso projekti alkaakin nyt. MM-kisoissa tammikuussatavoite on finaali, joka on realistinen tähtäin. Harjoittelun mennessänappiin ja terveyden pysyessä kunnossa mitä tahansavoi tapahtua eikä edes mitalisija ole puhdasta haihattelua. Aikanäyttää ja kello kertoo.forte 3/2010 27

PIAN MERESTÄ NOUSEE MYÖS ENERGIAA.PUOLET SÄHKÖNTUOTANNOSTAMMEEUROOPASSA ON JO NYT UUSIUTUVAAENERGIAA - JA HUOMENNA VIELÄ ENEMMÄN.Kehitämme tapoja tuottaa päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa. Siksi olemme mukana tutkimassa myösmeren pohja- ja pinta-aaltojen hyödyntämistä energiantuotannossa. Jos hyvin käy, aaltovoimalla voidaantuottaa tulevaisuudessa jopa 10 % koko maailman sähkön tarpeesta – täysin päästöttömästi. Jo yli 90 %sähköntuotannostamme EU:n alueella on hiilidioksidipäästötöntä. Tämä on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutostaja meidän valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Uuden sukupolven energiaa.fortum.fi/aaltovoima Kerro mielipiteesi uusiutuvasta energiasta ja voita soutuvene: fortum./aaltovoima