väyläalus Seilillä - Suomen Merimies-Unioni

Nº5 / 2009SYYSKUUmerimiessjömannenSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFRakennustyöt veden varassaovat melkoisia erikoisprojekteja!sivu 4Poijutöissäväyläalus SeililläPOIJUTÖISSÄväyläalus SeililläULKOMAANLIIKENTEENtyöehtosopimuksetFÖRÄNDRINGARi omställningsskyddetREDERIBAROMETERN1publicerade

SISÄLTÖ:4 Operaatio Orrengrund8 Viikinkien jalanjäljillä12 Ruotsissa kiistatonnistoverosta13 Luottamusmiestentäydennyskurssi14 KesätöissäM/s Meritähti-laivalla16 Ulkomaanliikenteentyöehtosopimuksetuudistettu21 Stena Bulk rantautuuSuomeenPursimies Reijo Koikkalainennosturin puikoissa väyläalus Seilillä.Grönlanti on ollut Tanskan hallinnassa 268 vuotta.Maa oli pitkään autonominen osa Tanskaaja sai 21.6.2009 laajennetun itsemääräämisoikeuden.81936Kollektivavtalen för fartyg i utrikesfart har förnyats

Nº 5/2009Pääkirjoitus:Suomen Merimies-Unioni SMU ryFinlands Sjöman-Union FSU rfPÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖRSimo ZittingTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA •REDAKTÖR, INFORMATÖRSaana LamminsivuULKOASU, TAITTO • LAYOUTRohkea RuusuTOIMITUSJohn Stenbergin ranta 6,2. kerros, 00530 Helsinkipuh. (09) 615 2020REDAKTIONJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 Helsingforstel. (09) 615 2020PAINOArt Print Oy 2009ISSN 0355-872XILMOITUKSET / ANNONSERpuh. / tel. (09) 615 2020Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.Tidningen utkommer åtta gånger om året.TILAUSHINNAT VUODELLE 20091/1 vuosi 25 e1/2 vuosi 15 eILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakorttiwww.smu.fi> på svenska > kommunikation >Sjömannen > mediakortMERIMIES – SJÖMANNENILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2009no aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterial i redaktion utges6 14.9. 9.10.7 19.10. 13.11.8 23.11. 18.12.POSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0)9 615 2020TELEFAX+358 (0)9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDORwww.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.tillnamn@smu.fiUlkomaanliikenteentyöehtosopimuksistaneuvottelutulosHaastavinsopimusosaon tietystiammattitaitoisenalushenkilökunnansaatavuudenturvaaminensuomalaisilla lastialuksilla.Suomen Merimies-Unionin hallitus hyväksyi13.8.2009 neuvottelutuloksen, joka kuvaasisällöltään varsin hyvin tämän hetken epävarmaataloudellista tilaa maailmalla sekäSuomessa.Suomen kauppalaivasto kamppailee olemassaolostaan.Nyt tehdyllä maltillisella sopimuksellapyritään tukemaan suomalaisenkauppamerenkulun selviämistä laman yli.Työehtosopimusosapuolet,eli SuomenMerimies-Unioni ja SuomenVarustamot, ovatpäättäneet jatkaanykyisten ulkomaanliikenteentyöehtosopimustenvoimassaoloavuoteen 2012.Koska taloudenkehitysnäkymät ovat edelleen niin epävarmallapohjalla, palkkojen osalta korotuksiinpäätettiin palata helmikuussa 2010 ja helmikuussa2011. Merimiesten ostovoimankehittyminen on kuitenkin turvattu lausekkeella,joka takaa korotustasot muiden kuljetussektoreidensekä erityisesti vientiteollisuudenkorotukset huomioiden.Sen sijaan työehtosopimustekstit lyötiinkiinni muutamalla tarkistuksella sekätyöryhmillä, joiden tulee muun muassa yksinkertaistaa,ajanmukaistaa ja kehittää takuupalkkajärjestelmiä,sairasajan palkkaa japerhevapaisiin liittyviä menettelytapoja sekäperiaatteita. Myös luottamusmiessopimukseentehtiin parannus, joka luo osastoluottamusmiehelleparemmat edellytykset hoitaaedustamiensa työntekijöiden asioita.Haastavin sopimusosa on tietysti ammattitaitoisenalushenkilökunnan saatavuudenturvaaminen suomalaisilla lastialuksilla.Tämä sopimusosa on myös poikkeava siinäsuhteessa, että sen voimaantulo edellyttääkaikkien kolmen merenkulkujärjestön, elimyös Laivanpäällystöliiton ja Konepäällystöliitonhyväksyntää.Näinä taloudellisina aikoina, jolloin päivittäisetuutiset sisältävät vain irtisanomisia,on vaikeaa hahmottaa sellaista tilannetta,että suomalaisista merenkulkijoista olisitulevaisuudessa pula. Mutta jos tonnistoverouudistuson varustajille suopea ja vientisekä tuonti lähtevät kunnolla käyntiin ja nyttilatut uudet rahtialukset, joita on noin 10kappaletta, tuodaan Suomen lipun alle, janiistä ensimmäinen keväällä 2010, niin pulaammattitaitoisista merenkulkijoista kasvaaentisestään. Tämä tarkoittaa käytännössäsitä, että Suomen merenkulkuoppilaitoksetja -ammattikorkeakoulut eivät ehdi kouluttaauusia merimiehiä lisääntyvälle aluskannalle,saatikka sitten eläkkeelle siirtyvien tilalle.Tämä osa sopimuksesta on rakennettu tätätulevaisuutta vasten ja sen mahdollista käyttöönottoatarkastellaan erikseen jokaisen varustamonosalta, jos varustamo tuo uudenaluksen Suomen lipun alle ja edellyttäen,että sisään liputus tuo uusia työpaikkojasuomalaisille merenkulkijoille.Kenneth Bondasliittosihteerikenneth.bondas@smu.fi3

OperaatioOrrengrundPoijut taipuivat väyläalusSeilin miehistön tahtoon aallokosta huolimattaVarustamoliikelaitos Finstashipillä on yhdeksän väyläalusta. Seili on niistä suurin.Väyläaluksilla huolletaan vesiliikenteen turvalaitteita, kuten viittoja ja poijuja.Huoltotöiden lisäksi aluksilla tehdään myös muita rakennustöitä avomerellä jasisävesillä. Väyläaluksista löytyvät myös erityislaitteet öljyntorjuntaan.Teksti ja kuvat: Saana LamminsivuAallokko on harmaa ja tuuliäkäinen. Lokit tiiraavat kotiluodoillaannokka tuimanaväyläalus Seilin kulkua niidenkotipesien ohitse: sää ei niitä ylimääräisiinpyrähdyksiin houkuta. Seilin päivän ensimmäinentyö on kunnostaa Orrengrundinluotsiaseman edustalla olevaa poijua. Aluson lähtenyt matkaan Kotkasta aamuseitsemältäja reilun tunnin ajomatkan jälkeenollaan kohteessa.Seilin kyljestä kuuluva kolina on merkkisiitä, että ankkuria lasketaan. PäällikköLauri Taralainen lanaa sitä kotvan aikaapohjaa pitkin, ennen kuin ankkuri iskeytyykallioon tiukasti kiinni. Jos tuuli ja aallokkoovat kovat, ankkuroituminen on mahdotonta.Merimerkkien huoltotöissä laivanon pakko pysyä paikallaan, sillä sukeltajatoperoivat aivan laivan vieressä. Jos ankkuriirtoaa ja laiva lähtee liikkumaan, sukeltajanon noustava välittömästi pintaan ja se voitietää hänelle hengenvaaraa.”Operaatio Orrengrund”Päällikkö Taralainen peruuttaa Seiliä pikkuhiljaa huollettavaa poijua kohden Orrengrundinedustalla. Miehet ovat kannellavalmiina. Kun poiju on kohdalla, koukkaisevathe sen nopeasti rautakoukulla otteeseensa.Jos poijun päästäisi lipeämään, lähestyminenolisi otettava uusiksi. Näinei kuitenkaan käy, vaan poiju on kiinni japysyy! Sitten sen päähän kiinnitetään nopeastikettinki ja nosturi alkaa hilata poijuamerestä ylös.Ylhäällä nosturin puikoissa istuu pursimiesReijo Koikkalainen. Muut odottavattyökalujen kanssa kannella valmiina javiittilöivät ylhäälle nosturiin siirto-ohjeita.Möhkäleen siirto kannelle on rauhallistapuuhaa. Äkkinäiset liikkeet ja kohellus saattaisivatkoitua kohtalokkaiksi. Poiju voisi irrotakoukusta ja jymähtää pahasti aluksenkannelle ja jättää jopa ihmisiä alleen.Minuuttipeliä vedessä jalaivan kannellaKun poiju on laskettu turvallisesti maahan,sen ympärillä alkaa aika häärinä.”Kettingin silmukat ovat vahvuudeltaanyleensä siinä reilut kolme senttiä, muttatämäpä näyttää olevan paikoin enää vainreilun sentin vahvuista”, kansimies KariSalminen tarkastaa kulahtaneen ketjunkuntoa.Ketjujen kulumistahti vaihtelee paljon.”Jos poiju jäätyy hyvissä ajoin, ketju eipääse heijaamaan ja kettinki ei kulu, jotensen vaihto toiseen voi viedä vuosia. Muttajoissakin paikoissa ketju on puolestaan jatkuvassaliikkeessä, jolloin se saattaa kulualoppuun jo yhdessäkin vuodessa”, pursi-4

Kansimies Hannu Tolonen avustaa IlkkaLampisen kanssa pinnan alla työskentelevääTuomas Hiltusta. Kaikkien aistien onoltava koko ajan auki: kannella tehdäänuseita töitä samaan aikaan ja jos jokinmenee pieleen, on osattava toimia.mies Koikkalainen laskeskelee turvalaitteidenhuoltoaikoja.Poijun korjausoperaatioon ei ole aikaatuntitolkulla. Vanha ketju irrotetaan ja tilallevaihdetaan uutta. Korjausmies TommiLaukka laittaa hitsipillin päälle ja sähkömiesAtro Koivisto syöttää hänelle pajastalisää johtoa. Aluksen vierestä pinnan altanousevat vain kuplat, kun ammattisukeltajaTuomas Hiltunen on hypännyt jo hyisiinaaltoihin ja suorittaa meren pohjassa kettinginkiinnitystä alustaansa.Tuomaksen työtoveri, ammattisukeltajaIlkka Lampinen seuraakin aluksen laidalla,että vedessä on kaikki kunnossa ja auttaaTuomasta työssään. Yhteyttä pinnan alle pidetäänmonitorilla, josta sukeltajan puhe jahengitysäänet kuuluvat koko ajan ja hän voipyytää muilta apua sekä antaa ohjeita. Ammattisukeltajientyönkuvaan kuuluu esimerkiksierilaisten vedenalaisten korjausjarakennusurakoiden teko. Sukellussyvyys,eli sukeltajan kokema paine ja sukelluksenkesto vaikuttavat siihen, kuinka kauan pinnanalla voi olla. Päivän aikana ei voi sukeltaamääräänsä enempää, sillä muutoinsukeltajantaudin (paineilmataudin) vaarakasvaa.”Töitä tehdään hanakasti,kun niitä vain olisi!”Säiden armoillaMerellä työskennellään säiden armoilla.Jos keli vetää täysin kurjaksi ja aallokko onsuuri, töidentekoa on siirrettävä tuonnemmaksiennen kaikkea sukeltajien turvallisuudentähden. Joskus voi myös käydä niin,että laivan saavuttua etappiin työ näyttääsinä päivänä tehtäväksi liian vaaralliselta.”Jos tuulee liian kovaa ja pinnan alleei voi mennä, asiasta on vain pakko ilmoittaamiehistölle, ei siinä muu auta”,Tuomas kertoo.Sukeltajan sana on kuitenkin aluksenlaki, tästä asiasta miehistö on yhtä mieltä.Tänäänkään säässä ei ole hurraamista,mutta Orrengrundin operaatiosta selvitäänkunnialla. Tämän jälkeen edessä on vielämerimatka takaisin Kotkan edustalle, jossauuteen poijuun tehdään vastaavat huoltotyötkuin Orrengrundissa.Suomen vesiliikenteen turvalaitteita on huollettavasäännöllisesti, sillä rikkimennyt merimerkkivoi ohjata aluksen jopa karille, joshuonosti käy. Vesiliikenteen turvalaitteiden,eli merimerkkien korjaus- ja uusimistyöt onkilpailutettu kotimaassa nyt muutaman vuodenajan. Töiden tilaajana toimii Merenkulkulaitos,joka huolehtii Suomen vesitieverkostonkehittämisestä ja ylläpidosta.Valtion omistama VarustamoliikelaitosFinstaship on yksi merimerkkien ja väylienkunnostustöitä tekevistä yrityksistä yhdeksälläväylänhoitoaluksellaan. Kilpailutus on tuonutalalle kuitenkin muitakin toimijoita. Seilinmiehistö on sitä mieltä, että kilpailuttaminenei sovi vesiväylien turvalaitteiden kunnostamiseen.”Olemme palokuntaan verrattavia toimijoita,eli kilpailutus on siksi täysin järjetöntä”,joku pohtii nykyistä toimintatapaa.Pienetkin urakat kelpaisivatJokaisessa Finstashipin yhdeksässä väylänhoitoaluksessaon myös öljyntorjuntavalmiusolemassa, mikä tekee laivoista elintärkeitävesiteiden turvallisuuden ja ympäristön hoidossa.Onkin valitettavaa, että Finstashipinkoko väylänhoitokalustolle ei ole löytynyt ainatarpeeksi töitä tehtäväksi.”Kyllä töitä tehdään hanakasti – meillä ontässä hyvä porukka – kun vain niitä töitä olisi”,miehet harmittelevat urakoiden ja sopimustenvähäisyyttä.”Tekisimme kyllä mielellämme ihan pieniäkinurakoita, eli nirsoja ei töiden suhteenolla”, miehet toivovat lisää työkeikkoja ja töitäkoko kalustolle jatkossa.5

Jatkuvan epävarmuuden seurauksetVesiliikenteen turvalaitteiden huollon kilpailuttaminenon vienyt pienempiä urakoita yksityisilletoimijoille ja valtion omistamat laivatseisovat rannassa toisinaan tyhjänpantteina.Epävarmuus on vaikuttanut väyläalusten henkilökuntaanmonin tavoin. Ensinnäkin miehistöjenmäärä on ajettu aivan minimiin vuosienvarrella.”Mitä tehdään esimerkiksi silloin, jos tuleeöljyvahinko. Laivoja kyllä löytyy – tosin, jos niitäkääntarpeeksi – mutta suurempi ongelmaon löytää riittävä määrä miehistöä, jolla väyläaluksetvoitaisiin haaveritilanteessa miehittää.”Tällä hetkellä alusten siirtoja paikasta toiseenon tehty neljän hengenkin miehistöillä,kun Seilin ja Leton perusmiehitys on 12. Kunöljyntorjuntatilanne on päällä, vaatii se kannellekokenutta miehistöä, jolla on öljyntorjuntatöistäkokemusta. Virallista koulutusta tehtävään eiole, vaan Seilinkin öljyntorjuntapooliin kuuluvamiehistö on opiskellut öljyntorjuntatöitä vähitellenerilaisten harjoitusten kautta.”Väylänhoitoaluksilla on täällä tälläkin hetkellämiehistövajausta, eli tarvitsimme niinsanottuun öljyntorjuntapooliin lisää seitsemänmiestä tulevia työkeikkoja varten”, päällikköLauri Taralainen laskeskelee kesäkuunalussa.Väylänhoitoalusten miehistöjenkeski-ikä alkaa samoinolla jo korkeammanpuoleinen, miehet katselevat toisiaannaurahdellen messissä.”Kuten näkyy, ei täältä yhtäänalle kolmekymppistä löydy.”Suomen vesistöjen merimerkkien huoltotarveei lopu kuitenkaan Seilin miehistön siirtymiseenvähitellen eläkkeelle. Vaativiin huolto-ja rakennustöihin olisi kiire alkaa löytää jouusia töidenjatkajia oppiin.Merenkulkulaitoksen mukaanhuonokuntoisia kauppamerenkulunväylien määrä oli vuoden 2008 lopussa553 väyläkilometriä.6

Rakennusliitto järjestääammattisukeltajiaTyökseen sukeltaville ei ole olemassa omaa ammattiliittoa, muttaRakennusliitto on räätälöinyt erikoiselle ammattikunnalle aivanoman ammattiosaston, jonka nimi on Suomen ammattisukeltajatosasto 108, kertoo Rakennusliiton työehtotoimitsija Juha Färm,Ammattisukeltajien yhteyshenkilö RakennusliitossaErikseen mennään – yhteen tullaanSeilin miehistöllä on kaksijakoisia mietteitä tulevasta yhtiöstä. Hyväasia on paluu niin sanottuun vanhaan järjestelmään.”On hyvä, että nyt hajallaan olleet toiminnot, eli väylänhoitotyötpalaavat jälleen yhteen kuten Merenkulkulaitoksen aikaan”, Seilinmiehistön mielipide kuuluu.Uusia valtionyhtiöitä muodostettaessa on ilmoitettu, että Varustamoliikelaitoksenja Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan palveluksessa31.12.2009 oleva henkilöstö siirtyy perustettavien osakeyhtiöidenpalvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.Seilin miehistö näkeekin uusissa valtionyhtiöissä hyvät puolensa,mutta vaikka toisin on ilmoitettu, pelot työpaikkojen menetyksistäleijuvat myös ilmassa.”Toivottavasti kaikki saavat pitää työpaikkansa, että ei aleta hetisaneeraamaan.”Nykyinen töiden ja urakoiden hankinta kilpailuttamalla ei näytätulevaisuudessa myöskään vähentyvän, päinvastoin. Kaikkien töidenja urakoiden kilpailuttamiseen siirrytään vaiheittain kolmen vuodensiirtymäkauden aikana 2010–2012. Täyttyvätkö Seilin miehistön toiveetuusista urakoista? Toivottavaa ja kaikkien kannalta paras olisi,että valtion omistamilla laivoilla olisi paljon töitä tarjolla.Mitä tiedossa puolen vuoden päästä?Finstashipin toiminta Varustamoliikelaitosmuotoisena lakkaa ensivuoden alussa, kun liikelaitoksesta tehdään valtionyhtiö. Samaanaikaan yhtiöitetään myös Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto.Perustettavien valtionyhtiöiden omistajaohjaus säilyy liikenne- javiestintäministeriössä.Varustamoliikelaitoksen nykyiset toiminnotsiirtyvät vuoden 2010 alussa eri yhtiöihinMinisteriön esityksen mukaan perustettavaan Finstaship-osakeyhtiöönsiirtyvät muun muassa jäänmurto- ja offshore-liiketoiminta.Sen sijaan nykyisen Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoimintaja niihin kuuluvat öljyntorjuntapalvelut siirtyvät vuoden2010 alusta Merenkulkulaitoksen vesiväylien tuotantotoiminnastamuodostettavaan valtion osakeyhtiöön, jolle ei ole toistaiseksi nimeäolemassa.(Huom! Nykyiseen Varustamoliikelaitokseen kuuluvan saaristonyhteysalusliikenteen liiketoiminnan uudelleen järjestämistäselvitetään erillisenä kokonaisuutena Finstashipin yhtiöittämisenyhteydessä.)7

M/s Kristina Regina GrönlannissaviikinkienjalanjäljilläViikingit matkasivat noin tuhat vuotta sitten30 metrisillä puuveneillään Norjasta Grönlantiin.Mukana oli lehmiä, lampaita sekä vuohia.Melkoisia merenkävijöitä siis nuo norjalaiset!Teksti ja kuvat: Markku JalonenEnsimmäinen legi, eli reittiosuusReykjavikista Lindenowinvuononsuulle oli peräti 641 merimailia.Vuonoon ei päästy hankalanjäätilanteen vuoksi. Vaikka paikka onkutakuinkin Turun korkeudella, vastaanajelehti suuria jäävuoria. Aikaa meni toistavuorokautta hyvissä olosuhteissa. Suomeenkertyi aikaeroa viisi tuntia. Ilman lämpötilaoli kolme-neljä astetta plussan puolellaja merivesi oli pariasteista. Tämä oli siisGrönlannille mitä mainioin kesäsää.Vankilaa karkuun pohjoisimmallesaarelleGrönlanti on kiehtonut ihmismieltä ja kulkijoitakautta aikain. Viikinki Erik Punainensaapui tälle maailman suurimmallesaarelle vuonna 985. Erikin tie maapallonpohjoisimmille kolkille ei ollut niinkäänseikkailu- vaan pakoreissu. Erik oli muuttanutalkuaan Norjasta Islantiin, mutta siellähänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi murhasta.Niinpä hän päätti lähteä käpälämäkeenja linnaa pakoon Grönlantiin, kuultuaansaarista muilta viikingeiltä.Saapumalleen saarelle hän antoi hyvänmyyntimiehen tapaan nimeksi Grönlanti,eli vihreä maa. Ajatuksena oli houkutellasinne lisää siirtolaisia. Tässä Erik onnistuikinja pian saarelle saapui 16 laivakuntaaeläimineen ja tavaroineen. Matkaan oli tosinlähtenyt alkuaan 25 laivaa, mutta myrskyvaati veronsa.Vihreä maa viheriöi vain kesäisinVihreä maa on kuitenkin vihreä ainoastaankesän ajan – ja silloinkin vain rannikoilta.Muualla jääpeite on läpivuotista. 2,16 miljoonanneliökilometrin saaresta (yli kuusikertaa Suomen kokoinen) vain noin 20prosenttia on ilman lumi- tai jääpeitettä.Pohjoisimmasta kärjestä Kap Morris Jesupilta(Cape Morris Jesup) on matkaa pohjoisnavalle730 kilometriä. Kap Farvel (Cape Farewell)on puolestaan saaren eteläisin kärki,jonne on taivalta Kap Jesupista 2670 km.Maailman toiseksi laajimman jääpeitteenpaksuus on keskimäärin noin 1,5kilometriä, mutta joissain paikoin se onjopa kolmen kilometrin vahvuista. Korkeinkohta saaressa kohoaa 3254 metriä merenpinnanyläpuolelle. Jää on kilometrin syvyydessänoin 100 000 vuoden ikäistä ja syvimmissäkohdissa sen ikä on jopa 250 000vuotta. Tiedemiehet ovat poranneet jäähänreikiä, joista saadut näytteet antavat meilletietoa ilmastossa tapahtuneissa muutoksistatuhansien vuosien ajalta. Erik Punaisenaikaan ilmasto oli lauhkeampi.Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanutjo sen, etteivät kaikki vuonot enää jäädytalvisin. Lunta sataa talvisin kuitenkin edelleenrunsaasti, mikä vaikuttaa grönlantilaisenelämään. Siinä missä suomalaisilla onvain muutama sana kuvailemaan erilaisialumia, kuten hanki, viti, nuoska, räntä taipyry, on grönlantilaisilla erilaisia sanoja lumelleyli kaksikymmentä.Heinäkuussa satoi luntaLännessä saaren kärjessä on pieni Qaqortoqinkylä, jossa on noin kaksituhatta asukasta.Kalastus on täälläkin tärkeä elinkeino,mutta myös nahkojen käsittelylaitostarjoaa työtä kyläläisille. Hylkeennahkojenlisäksi tehdään lampaan ja myskihäräntaljoista koirien vetämiin rekiin peitteitä8

Aikaisemmissa Merimies-lehdissäon seurattu, kuinka M/s KristinaRegina (Kristina Cruises Oy) on ollutmukana tekemässä suomalaisenmatkustajalaivamerenkulun historiaatekemillään matkoilla Huippuvuorillesekä Punaisellemerelle. 16.7.2009 laivasuuntasi jälleen keulansa kohti uutta,”valloittamatonta” kohdetta, Grönlantia– ja niin tehtiin jälleen suomalaistenristeilijöiden historiaa!suojaamaan matkailijaa. Tehtaassa valmistetaanmyös nahkatakkeja, housuja sekäsaappaita.Itse taajama on miellyttävän näköinenvärikkäine taloineen. Kylän halki virtaa joki,jonka varrella on pieni kirkko. Töyräälläon kaupungin ainoa neljän tähden hotelli,jonka tiloissa on myös ravintola. Kun haluaatutustua paikalliseen ruokaan, siellä onmahdollisuus nauttia valaspihvejä hintaan125 Tanskan kruunua.Huomiota herättää se, että kaikki kyläntaksit ovat nelivetoautoja. Tärkeä seikka,eritoten talvella, kun lunta ja jäätä voi ollarunsaastikin. Kaupungista toiseen ei voimatkustaa autolla, sillä maanteitä ei ole.Qaqortoqissa oli satanut lunta varsin paljonjopa heinäkuun alussa! Koska teitä eiole, matka kaupungista toiseen on tehtävälautalla, laivalla tai sitten lentäen. Autot ovattarkoitetut ainoastaan lähiliikenteeseen.Narsaqin kylän lähistöllä on viikinkiaikaisiaraunioita Erik Punaisen ajoilta. Itsekylä on varsin pieni. Matka salmessa kelluvienjäävuorten välissä oli unohtumaton.M/s Kristina Regina oli itse nähtävyys täällä.Iltapäivällä saavuimme pääkaupunkiinNuukiin, jossa on asukkaita noin 13 500.Pääkaupunki on osittain moderni ja kasvaaripeästi. Vanha siirtomaasataman puolion menneen ajan historiaa. Tänne perustiHans Egede ensimmäisen siirtokunnanvuonna 1721. Ydinkeskustassa on kävelykatu,jonka varrella on kauppoja. Pääkadunvarrella on pari ostoskeskusta. Kävelykadunpäässä on kulttuurikeskus ja lähellä vanhaasatamaa on museo.Napapiiri lähestyyPääkaupungista matkaamme edelleen kohtipohjoisempaa. Meri kylmenee ja jäävuorettulevat kookkaammiksi. Rannikon jääpeiteulottuu jo pidemmälle mereen. Aurinkovain käväisee horisontin takana noustakseenkohta uudelleen. Lähestymme napapiiriä.Ylitimme sen 22.7.2009 kello 17.06.Keskiviikkoaamu valkeni ja aurinkoloisti himmeänä sumuverhon läpi. Juuri,kun saavuimme vuonon pohjukkaan, sääkirkastui ja jäävirta oli siinä koko komeudessaan.Tuhansien kilometrien päästä ontultu tätä katsomaan! Viivyimme tässä epätodellisessapaikassa hyvän tovin. Auringonhohtaessa sinitaivaalta, M/s Kristina Reginajatkoi purjehdustaan kohti Ilulissatia. Nytalamme olla kaukana. Nykyajan tekniikkaei enää toimi. Kännykällä ei ole kenttää.”Kaikkien jäävuorten äiti” esittäytyyIlulissat on Grönlannin kolmanneksi suurintaajama noin 4500 asukkaalla. Täälläkinmeri tarjoaa toimeentulon. Kalastussekä katkaraputehdas ovat tärkeitä. Talotnoudattavat samaa kaavaa kuin muuallakinvärejä myöden. Grönlannin ”juttu” onkinsen luonto, ei kaupungit.Sermermiutin vuono, joka aukeaa täällämereen, on ”kaikkien jäävuorten äiti” pohjoisellapallonpuoliskolla. Täällä kelluu suuriajäävuoria ja niiden välissä on tasaisenamattona jäähilettä sekä pieniä lohkareita.Noin parinkymmenen kuution kimpale kolahtaakylkeen ja irroittaa punaista maalia.Ei hätää. Titanicin upotti noin tuhat kertaasuurempi jäävuori – todennäköisesti sekinnäiltä vesiltä.Vuonon suulle pääsee kävellen. Osa matkastataittuu lankuista tehtyä tietä pitkin,9

10mutta vuonon viertä kulkeva polku on vaikeakulkuinen.Toisaalta näkymät korvaavatvaivat. Kaikkialla on jäätä ja turkoosia vettä.Jäävuoret ovat täällä vielä kiinni pohjassa,eivätkä juuri liiku. Veden alla olevan osansulaessa jäävuori kaatuu. Silloin siitä näkyypyöreät muodot, jonka sulaminen on muotoillut.Alussa se on rosoinen, mutta kerranpyörähdettyään se on ”muodokkaampi”.Vuonolta kuulee jatkuvasti pamahduksia.Tällöin jäävuori murtuu tai halkeaa.Jäävuoresta saattaa olla pinnan alla jopa90 prosenttia, jota ei näy esimerkiksi sitäohittavalle laivalle. Tämä aiheuttaa vaaran.Mikäli siinä on paljon litistyneitä ilmakuplia,ne värjäävät sen kauniin siniseksi. Tällainenjäävuori voi uida niin, että noin 1/3 onpinnalla. Joka tapauksessa kannattaa välttäätörmäämistä tuohon kivikovaan jäähän.Jäävirta, joka sammuttaisikoko New Yorkin janonSermermiutin vuonossa työntyy mereeneräs maailman nopeimmista jäävirroista.Se tuottaa vuosittain noin 35 kuutiokilometriäjäätä. Moinen määrä painaa miljooniatonneja. Jään etenemisnopeus voi olla500–700 metriä vuodessa. Yhdellä isollajäävuorella voisi tyydyttää New Yorkin kokoisenkaupungin makean vedentarpeenvuodeksi, jos sen vain saisi hinattua sinneehjänä. Kalastus näiden hirviöiden keskelläon uhkarohkeaa puuhaa.On 23. heinäkuuta. Aurinko ei vieläkäänlaske kokonaan. Se vain käväisee horisontissa.Islannin +7 asteen jälkeen Ilulissatinkaksikymmentäkaksi astetta tuntuu helteeltäja sitä se onkin paikallisille. Sää saattaakuitenkin vaihtua yllättävän nopeasti. Nytpeilityyni meri saattaa raivota harmaanaseuraavana päivänä. Meitä ovat ilmojen Jumalatsuosineet.LoppukiriPitkän patikoinnin jälkeen on pakko levätä.Kallioilla rymyäminen vie voimat. Palkaksisaamme vuonon upeat näköalat jäävuorineen.Ilulissatissa oli matkamme pohjoisinpiste. Täältä M/s Kristina Regina suuntaakeulansa kohti Sisimiutia. Se sijaitseeaivan napapiirin yläpuolella. Sisimiut onmaan toiseksi suurin kaupunki, jossa onnoin 7500 asukasta. Meri tuo ravinnon jatyön. Maailman suurimmaksi sanottu kylmienvesien katkarapujen jalostuslaitos sijaitseeSisimiutissa. Asia on helppo uskoa,kun näkee kymmeniä jäähdytyskonttejasatamassa odottamassa kuljetusta. Mitätodennäköisimmin me Suomessa syömmenäiden vesien tuotteita.Itse keskusta on korkealla kalliolla. Sielläon ostoskeskus sekä kaunis kirkko, jonkaaitaa koristaa valaanluista tehty portti. Uusi,värikäs lähiö nousee lahden pohjukkaan.Sinne johtaa Grönlannin suurin silta, jokaei tosin ole mikään valtava. Täällä emmesaa laituripaikkaa, mutta maihinkuljetuskäy kätevästi M/s Kristina Reginan omillaveneillä. Sisimiut on ensimmäinen tenderipaikka,koska Hurtigrutenin ”Fram” saaainoan laituripaikan.Koirien kesälaidunSisimiutissa tehdään kävelyretki, jossa tutustaanhistoriaan ja tapoihin. Hauska yksityiskohtaon ”Koirien kesälaidun”, saari,jonne puolivillit rekikoirat tuodaan kesänajaksi. Koirat, jotka pärjäävät jopa 40 asteenpakkasessa, kärsivät kuumasta, muttasaaressa on vilpoinen olla.Aikoinaan, kun lukutaidottomuus oliyleistä, talot maalattiin määrätyin värein.Punainen oli varasto, sininen teollisuuslaitosja vihreä posti tai lennätin. Tapa onsäilynyt sekä levinnyt asuintaloihinkin.Paikalliset pitävät näistä kirkkaista väreistä.Matkustajat palailevat hyvissä ajoinalukselle ja M/s Kristina Regina lähteekohti avomerta.Kaksintaistelua todistamassaViimeinen etappi kohti Kangerlussuaqiaalkaa. Se sijaitsee syvällä sisämaassa kapeanvuonon päässä. Mittaa sillä on pitkältitoistasataa kilometriä. Mitättömän pieneensatamaan ajaa muutama kuorma-auto, joissaon kopit matkustajia varten. Yksi on kahdeksanpyöräinen,muut ovat nelivetoja. Lähdemmeetsimään myskihärkiä maastosta.Kaksi löytyykin ja ne ovat juuri haastamassatoisiaan taisteluun. Ne ovat pitkällä,mutta näemme niiden ottavan yhteen.Palaamme Kangerlussuaqiin, joka autiudestaanhuolimatta on tärkeä lentokenttä.Lento kestää hieman alle viisi tuntia ja aikaerotekee sen, että yö on laskeutunut Suomessa.Finnairin Boeing 757–200 -kone tavoittaaSuomen kamaran 26.7.2009 kello00.26 Seikkailu on ohi!

laajennettu Itsemääräämisoikeus21.6.2009Ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneenGrönlantiin Amerikasta nykyisenDavisinsalmen kautta hieman yli 4000 vuottasitten. Heidän alkuperästään ei ole tosin kovinkaanpaljon tietoa. Grönlantilaisten nykykielessäon jälkiä Kanadan, Pohjois-Amerikansekä Siperian inuitien kielestä.Ensimmäiset eurooppalaiset tulivat vihreäänmaahan Norjasta vuonna 985 ja hävisivätjoskus 1500-luvun alussa jäljettömiin. Tanskalais-norjalainenpappi Hans Egede perustisaarelle siirtokunnan vuonna 1721, ja tämänjälkeen Grönlanti on ollut Tanskan hallinnassa268 vuotta. Maa oli pitkään autonominenosa Tanskaa ja 21.6.2009 se sai laajennetunitsemääräämisoikeuden. Päivämäärää juhlitaannyt kansallispäivänä. Valuutta on Tanskankruunu.On kohtaliasta kutsua kansalaisia grönlantilaisiksija he puhuvat siis grönlannin kieltä.Kovin hyvällä ei katsota h enkilöä, joka nimittääheitä vaikkapa”inuiteiksi” tai ”eskimoiksi”.Kesäkuusta 2009 lähtien grönlannin kieli onvirallinen kieli, mutta tanskaa puhutaan edelleenrunsaasti. Maan oikea nimi grönlanninkielellä on Kalaallit Nunaat.Grönlannin ainoa elinkeino on oikeastaankalastus. Se ei yksin pysty elättämään maan56 500 asukasta. Niinpä se on edelleen varsinriippuvainen Tanskan avusta. Entisestäemämaasta tuodaan saarelle vuosittain 2,8miljoonan kruunun edestä elintarvikkeita,polttoainetta ja muita hyödykkeitä.Tanskan parlamentissa on tänä päivänäkaksi edustajaa Grönlannista. PääkaupungissaNuukissa istuu puolestaan Grönlanninhallitus. Se koostuu pääministeristä sekä 14kansanedustajasta. Itsenäisyys ei kuitenkaanole taloudellisesti mahdollista pienellä väestöllä.Grönlannin talous perustuu edelleenkalastukseen ja hylkeenpyyntiin. Erilaistenmineraalien ja mahdollisten öljyesiintymienetsimiseen panostetaan nykyään kuitenkinyhä enemmän.1111

Koonnut: juhani ArttomaailmanmeriltäNorjassa vaaditaan kunnon lepoaikojaNorjan merimiesten ammattiliitto on hyvin tyytyväinen maansa kauppa- ja teollisuusministeriönkannanottoon, jossa merimiehille esitetään vähintään 10 tunninlepoaikaa myös poikkeustilanteissa. Ministeriön mielestä se on tarpeen sekäalusten turvallisuuden että merimiesten terveyden ja viihtyisyyden vuoksi.Asia on ajankohtainen sen vuoksi, että EU:n ehdotus kansainvälisen STCWstandardinmuuttamiseksi mahdollistaisi poikkeustilanteissa ylipitkien työvuorojenteettämisen. Norjan merimiesten ammattiliitto korostaa, että STCWstandardintarkastuksessa lepoaikoja koskevat määräykset pitää harmonisoidaKansainvälisen työjärjestön ILOn normien mukaisiksi.STCW-standardiin liittyvät asiat ovat esillä Kansainvälisem merenkulkulkujärjestönIMOn kokouksessa syyskuussa.Ruotsissa kiista tonnistoverostaRuotsissa parlamentti on yksimielisesti vaatinut hallitukselta tonnistoveroesitystä,mutta pääministeri Fredrik Reinfeldt ei aio sitä antaa. Merimiehiä organisoivanammattiliitto SEKOn Sjömannen-julkaisussa hallituksen linjausta luonnehditaanvakavaksi ongelmaksi demokratialle.Kirjoituksessa muistutetaan, että Ruotsi on todella riippuvainen merenkulusta.”Maan väestönmäärään suhteutettuna Ruotsin satamien kautta kuljetetaan kaksikertaa enemmän rahtia kuin saarivaltion Britannian satamien kautta. VuosittainRuotsista ja Ruotsiin matkustaa laivalla kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin lentokoneella”,jutussa todistellaan.Siinä kummmeksutaan, miksi muista EU-maista poiketen Ruotsi ei omaksutonnistoveroa. Vaarana on, että tonnistoverosta pidättyminen madaltaa ruotsalaistenvarustamoiden kynnystä siirtää aluksiaan muiden maiden rekistereihin.Jos ruotsalaisen lipun alla operoivien alusten määrä vähenee, Ruotsin vaikutusvaltaEU:n merenkulkuelimissä sekä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössäIMOssa supistuu vaarallisella tavalla, Sjömannen-julkaisun kirjoituksessavaroitetaan.Merirahdin hinnat laskivatMerirahdin hinnat laskivat kesä-heinäkuussa yli kolmanneksen. Se ilmenee BalticDry Indexistä, joka lasketaan keskeisten meritse kuljetettavien materiaalien, kutenteräksen, sementin ja viljan hinnoista tärkeimmillä merireiteillä.Rahdin hintojen lasku kertoo merikuljetusten heikosta kysynnästä, mikä puolestaanmerkitsee huonoa alan työllisyydelle. Hinnat kallistuivat huhti-toukokuussayli 2,5-kertaisiksi, mutta ripeän nousun luomat odotukset eivät olleetpitävällä pohjalla.Merimiesten kriminalisointia vastaanIntian merimiesten ay-federaatio vaati heinäkuun lopulla järjestetyssä tapaamisessamaansa merenkulkuministeriä GK Vasania tukemaan ay-liikkeen kampanjaamerimiesten kriminalisointia vastaan. Esillä olivat muun muassa Tosa-aluksenentisen kapteenin Glen Arozan ja merimies Sakib Sakharkarin tapaukset.Aroza on ollut huhtikuusta lähtien pidätettynä Taiwanilla. Viranomaisten mielestähän ei tarjonnut asianmukaisesti apua kaatuneen kalastaja-aluksen miehistölle.Sarharkar on ollut elokuusta 2008 lähtien pidätettynä Algeriassa, jonka viranomaisetsyyttävät häntä salamatkustajan menehtymisestä.Ministeri Vasan lupasi suhtautua myönteisesti ay-järjestöjen valtuuskunnanpyyntöön. Valtuuskunnassa oli mukana kaksi intialaista merimiestä, joita Koreanhallitus piti pidätettynä 18 kuukautta. Heidät vapautettiin kesäkuussa.Kesäkuun Merimieslehdensivujärjestys olivirheellinenKesäkuun lopussa ilmestyneessä Merimieslehdessä4/2009 tapahtui tuotantovirhepainossa. Painoarkit olivat menneet lehdenjälkikäsittelyssä sekaisin ja osa lehden sivuistaoli väärässä paikassa. Näin ollen juttujenlukemisessa kannattaa seurata sivunumeroita,jotta ne jatkuvat aukeamittain oikeastapaikasta.KURKIAURASä vaakut taivaan kannelta mulleNiin sydäntä särkevä on itkusitunneMinä kuulen kun jäähyväispasuna soiJo tänään lähden sun luotasipoisKiitos kesästä kukkasistaKiitos auringon paisteestaKiitos sydämen rakkaudestaElon kaaresi aiheistaKiitos hymystä jonka soinKiitos siitä kun tulla voinPihasi ylle lentämäänen pahaa silmäämissään nääSe on rakkauden sylimissä kukkasi kasvaaMinä lennän sen yliaina uudestaanMarjattaLuotsausliikelaitoksenyhtiöittämiseenaikataulumuutoksiaLiikenne- ja viestintäministeriö ottaa aikalisänLuotsausliikelaitoksen yhtiöittämisessä. Aikaisemmanaikataulun mukaan oli tarkoitus,että Luotsausliikelaitos muutetaan osakeyhtiöiksivuoden 2010 alusta.12

Saaristoliikenteen yhteysaluksetmaksuttomiksi 1.9.2009Saariston yhteysalusliikenteestä tulee kaikille maksutonta. Liikennejaviestintäministeriön asetus yhteysalusliikenteen maksuttomuudestatuli voimaan 1. syyskuuta 2009.Lue tiedote kokonaisuudessaan:www.smu.fi > viestintä > liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaaVarustamobarometrissaheijastuu pimeä ulappaShortsea PromotionCentre (SPC) FinlandinHeinäkuun lopussa julkaiseman varustamobarometrinvastaajista 79 prosenttia arvioi,että suhdanteet ovat heikentyneet huomattavastiviimeisen puolen vuoden aikana. Ylipuolet vastaajista (57 %) arvioi myös Suomenvientikuljetusten määrän vähenevänseuraavan vuoden aikana. Kilpailun arvioidaanjatkuvan nykyisellä tasolla tai jopa kiristyvänhieman.Varustamobarometri kartoittaa varustamojenylimmän johdon näkemykset merikuljetustenja varustamoalan kehityksestä.Barometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.Itämerenvenäläismajakoidensäteilylähteet puretaanHelsingin Sanomat uutisoi 9.8.2009, että laivatovat seilanneet Suomenlahden pohjukassavuosikymmeniä ydinenergian tuottamanvalon ohjaamana. Tänä kesänä Suomi, Norjaja Venäjä ovat aloittaneet radioaktiivistenvenäläismajakoiden säteilylähteiden purkamisen.Turvallisuusriski poistuu Itämereltävuoteen 2012 mennessä, kun kaikki 87 säteilylähdettäsaadaan korvattua. Purkuoperaatiossamajakoihin tuodaan sähkön lähteeksiaurinkopaneelit.Tutustu varustamobarometriin tuloksiin tarkemminShortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin kotisivuilla:www.shortsea.fi > VarustamobarometriSaimaan kanavan vuokrasopimusta jatketaanLummejoki jaOjala jatkavatViking Linenpää- ja varapääluottamusmiehinäViking Linen nykyinen pääluottamusmiesJyrki Lummejoki ja varapääluottamusmiesMika Ojala jatkavat nykyisissä tehtävissäänmyös toisen kauden, joka alkaa 1.10.2009 japäättyy 30.9.2011.Luottamusmiestentäydennyskurssi6. –7.10.2009Hotelli AulankoLuottamusmiesten täydennyskurssilla käsitelläänliiton ajankohtaisten asioiden lisäksityösuojeluasioita, käydään läpi työttömyysturvanmuutoksia sekä perehdytään luottamusmiehillesuunnatun Nettimatin käyttöön.SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen kertookeskusjärjestön lähiaikojen haasteista.Ilmoittautumiset 15.9.2009 mennessä:Liittosihteeri Kenneth Bondaskenneth.bondas@smu.fipuh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245Suomi ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseenSaimaan kanavan vuokraamistaja kanavaliikenteen turvaamista koskevansopimuksen yksityiskohdista. Sopimuksenmukaan Venäjä vuokraa Saimaan kanavanVenäjän puolella olevan kanavan ja siihenliittyvän alueen Suomelle 50 vuodeksi. Kanavanperusvuokra Suomelle on 1,22 miljoonaaeuroa vuodessa riippumatta kanavan alus-liikenteen määrästä. Lisäksi Suomi maksaamuuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivienalusten mukaan.Nykyinen Saimaan kanava on avattu liikenteellevuonna 1968. Kanava on 43 kilometriäpitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla.Kanava ja sitä ympäröivä alue vuokrattiinNeuvostoliitolta 50 vuodeksi vuonna 1963.Kurssilomakkeen voi tulostaamyös kotisivulta:www.smu.fi > koulutus >luottamusmieskoulutusKurssilomakkeen postitusosoite:Kenneth BondasSuomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HELSINKI13

Jobissa: Heidi Kalske, kansimies, JT-Line Oy, M/s MeritähtiKuinka päädyitkesätöihin merelle?Meri on ollut perheelleni tärkeä jo useammansukupolven ajan. Olemme viettäneetkesät purjehtien pääasiallisesti Merenkurkussaja Vaasan saaristossa mökkeillen. Helsinkiinmuuttaessani haaveilinkin pääsevänimeren äärelle, jos ei muuten niin ainakintöihin.Kävikö merimiehen työtätä ennen koskaan mielessäsi?Pääammattina en ole koskaan kokenutmerimiehen työtä itselleni sopivaksi pitkienpurjehdusten vuoksi. Minulle tämä onenemmänkin harrastus ja intohimon kohdenäin lähivesillä.Löytyykö tuttavista taisukulaisistasi merimiehiä?Itse merimiehiä lähisuvussani edustaa setäniAhvenanmaalta, mutta isäni ja avomieheniovat merenkulkualalla sekä veljeni toimii jouseatta kesää laivurina Vaasan saaristossa.Siskonikin on viettänyt muutaman kesänkansimiehenä.Onko JT-Lineensimmäinen varustamo,jossa olet työskennellyt?JT-Line on minulle ensimmäinen varustamo,jolle olen työskennellyt. Toki haaveilen, ettäpääsisin myös talvella maihin töihin merenkulkualanyritykseen pääkaupunkiseudulla.Millaistakansimiehen työ on?Kansimiehen työ JT-Linella on hyvin monipuolista.Köysien kiinnittämisen ja aluksenlastauksen lisäksi kansimiehen jokapäiväiseentoimeenkuvaan kuuluu myös matkustajienrahastaminen, asiakaspalvelu, kahvionmyyntityö ja tarjoilu, aluksen siisteydestäja täytöstä huolehtiminen sekä kaikki muutaluksen päällikköä avustavat toimet.Päivän aikana yksi vuoro työskenteleepääsääntöisesti 2–3 hengen tiimissä aluksenpäällikkö mukaan lukien, joten kaikki aluksentoimintaan ja huoltoon liittyvät tehtävät ovatluonnollisesti ja ensisijaisesti paikalla olevanhenkilökunnan vastuulla.Mikä on työssäsi palkitsevinta?Monipuolisuus tekee juuri JT-Linesta omastamielestäni erinomaisen työpaikan. Henkilökunnalleannetaan vastuuta ja tehtävät onjaettu tasapuolisesti, joten ainakin kansimiehilläei pääse aika tulemaan pitkäksi taipäivät toistamaan toisiaan. Työssäni näenmyös niin sanotusti käteni jäljen olemallayrityksen edustaja aluksella ja saamalla suoraanpalautteen palvelemiltani asiakkailta.Mikä on työssäsi haastavinta?En sanoisi, että työssäni olisi huonojapuolia, mutta haastavana omasta näkökulmastaninäin nuorena työntekijänä koensesonkityössä sen, että kun sataa olentodennäköisemmin vapaalla, mutta kunpaistaa aurinko ja keli on kauneimmillaan,niin olen luonnollisesti töissä. Henkilökuntammekesken vitsaillemmekin polettipaidan/pikeepaidanjättämiä rusketusrajoja”JT-Line rusketukseksi”, se muistuttaavielä talvellakin olemassaolollaan kesästä,jonka olemme viettäneet yhdessä Helsinginlähivesillä.Kesään mahtuu aina myös muutamapäivä, jolloin tuntuu, että asiakkaiden tulvalaiturilla ei hälvene, vaikka kuinka sitä sieltäpuretaan. Kuumina kesäpäivinä, kuumassaaluksessa ja kovassa kiireessä täytyy siltimuistaa keskittyä jatkuvasti ja hymyillä sekävastata niihin samoihin kysymyksiin yhtähyvin kuin rauhallisempinakin aikoina.Millaisia matkustajia laivoillannekulkee Helsingin lähisaariin?Ihmiset ovat erilaisia ja luonnollisesti Helsinginlähisaarilla on monenlaista kulkijaa.Pääasiallisesti aluksissamme vierailevatristeilijät ovat hyvin ystävällisiä ja nauttivatlämpöisestä meri-ilmasta täysin rinnoin.Aurinkokansi onkin suosituin matkustuspaikkamme,vaikka vähän pääsisikin ripottelemaansadepisaroita pilvien reunoilta.Mustasaaren linjallamme on lähes puoletasiakkaista pieniä lapsia, joille vesibussimmesaattaa olla ensikosketus merielämään.Kysymysten tulva ja aito ilo näkyy pikkumatkustajistammevielä kotiin lähtiessäkinlaiturilla, jonne jäädään vilkuttamaan kivallekapteenille ja kansimiehelle.Millainen yritysJT-Line on työnantajana?JT-Line on työnantajana hyvin joustava. Kunkyseessä on sesonkityöpaikka, pääsääntöisestipanostetaan siihen, että kaikki saavatsilti nauttia kesästä, mutta mikäli kokeetarpeelliseksi saa halutessaan myös extratyövuorojalähes jokaisena kesän kuukautena.JT-Linella on myös hyvä henki, vaikka työitsessään olisi välillä rankkaa. Meillä huolehditaansiitä, että kukaan ei jää yöllä yksinvarustamon rantaan siivoamaan päivänjälkiä, vaan koko tiimi, ja parhaillaan myösmuiden veneiden henkilöstö, auttavat tiiviistitoisiaan. JT-Linella onkin moni työntekijä jouseammatta kesää töissä. Vanhimmat ovattainneet aloittaa jo lähes kymmenen vuottasitten, eivätkä ole vieläkään halunneet vaihtaakesää mihinkään muuhun.Olet Merimies-Unionin jäsen.Milloin liityit liittoon jamiksi koet liiton tärkeäksi?Merimies-Unioniin liityin tämän vuodentoukokuussa. Tärkeimpänä pidin juuri liitontukea ja turvaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.Ikinähän ei voi tietää, mitä elämä tuotullessaan.Millaista apua tai muita palveluitaodotat jäsenenä Unionilta?Ensisijaisesti toivon Merimies-Unioniltaapua työhön tai työttömyyteen liittyvissäasioissa, silloin kun koen sen tarpeellisesti.Nuorena sesonkityöntekijänä en myöskäänole aina täysin ajantasalla alaan liittyvistäsäädöksistä ja ehdoista tai niiden muuttumisesta,joten toivon Unionin lähettävänminulle pieniä tietopaketteja säännöllisinväliajoin tai auttavan minua, mikäli vastaantulee kysymys, johon en työnantajaltanitai muita reittejä saa tarpeeksi tyhjentäväävastausta.14

Voisitko harkita merimiehen uraa?Aloitin juuri ammattikorkeakoulussatradenomi-opiskelut ja kyseinen ala vaikuttaaainakin tällä hetkellä siltä, mille myös toivonvalmistuttuani pääseväni töihin. Mikäänei tietenkään olisi mieluisempaa kuin ollavarustamolla töissä maissa esimerkiksikirjanpitäjä tai henkilöstöpäällikkönä.Entä voisitko suositellamerityötä nuorille?Suosittelen merityötä nuorille kovasti!Hienointa työssä pienessä rannikkoliikenteenvarustamossa on juuri se, että saa ollamerellä töissä, mutta pääsee myös kotiinvapaa-ajallaan. Nautin kovasti kun saantehdä ahkerasti töitä ja olla asiakaspalvelutehtävissä.Du kan läsa den här textens svenskaversion på Sjömans-Unions hemsida:www.smu.fi > på svenska >kommunikation > Sjömannenwebtexter15

UlkomaanliikenteentyöehtosopimuksetuudistettuSuomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Varustamot ry ovat päättäneet jatkaaniiden välillä 1.3.2008–28.2.2010 voimassa oleviksi sovittujen ulkomaanliikenteenmatkustaja-alussopimuksen, ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekätaloushenkilökunnan työehtosopimuksen sekä ulkomaanliikenteen pientonnistontyöehtosopimuksen voimassaoloa 29.2.2012 saakka.Merimies-Unionin ja SuomenVarustamoiden välisiätyöehtosopimusneuvotteluitakäytiin kevään ja kesän2009 aikana. Merimies-Unionin hallituskäsitteli 2.7.2009 aikaansaatua neuvottelutulostaM/s Gabriella-laivalla 13.8.2009pitämässään kokouksessa ja hyväksyi tehdynesityksen. Suomen Varustamot ry olihyväksynyt omalta osaltaan neuvottelutuloksenjo tätä ennen.Palkantarkistuksista 1.3.2010 ja 1.3.2011sovitaan erikseen. Mikäli osapuolet eivätpääse yksimielisyyteen palkantarkistustenmäärästä, asian ratkaiseminen voidaansiirtää, mitä vaihtoehtoa osapuolet pitävätensisijaisena, tätä varten perustettavaanratkaisulautakuntaan. Kumpikin osapuolinimeää yllä mainittuun ratkaisulautakuntaansopimuskaudeksi yhden jäsenen. Lautakunnanpuheenjohtajana toimii joko valtakunnansovittelijatai hänen nimeämänsäja osapuolten hyväksymä henkilö.Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan,jonka ratkaisulautakunnan on otettavapäätöksenteossaan huomioon, että palkantarkistustentarkoituksena on varmistaa se,että yllä mainittujen työehtosopimustensoveltamispiiriin kuuluvien merenkulkijoidenostovoiman kehittyminen on samallatasolla kuin muiden ja erityisesti vientiteollisuudessaja siihen liittyvässä kuljetussektorissatyöskentelevien palkansaajien ostovoimankehittyminen.Mikäli jompikumpi osapuoli kuitenkinkatsoo, että asian siirtäminen ratkaisulautakuntaanei ole mahdollista, koskaosapuolten näkemykset yllä mainituista,palkantarkistuksiin vaikuttavista tekijöistäpoikkeavat olennaisesti toisistaan, se voi irtisanoatyöehtosopimuksen palkkamääräystenosalta noudattaen yhden kuukaudenirtisanomisaikaa päättymään 1.3.2010 javastaavasti 1.3.2011.16

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevat tekstimuutoksetOsapuolet asettavat työryhmän selvittämääntakuupalkkajärjestelmien kehittämistäja palkkausjärjestelmien yksinkertaistamista.Osapuolet asettavat työryhmän yksinkertaistamaan,ajanmukaistamaan sekä kehittämäänsairaanhoidon kustannuksiin,sairasajan palkkaan sekä perhevapaisiinliittyviä menettelytapoja ja periaatteita.Osapuolet asettavat työryhmän, jonkatehtävä on laatia vuoden 2009 loppuunmennessä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksenosana noudatettava ulkomaanliikenteenpäihdepolitiikka. Lisäksiosapuolet ovat sopineet siitä, että ulkomaanliikenteentyöehtosopimusten osananoudatettava suositus hoitoonohjauksestamuuttuu osapuolten väliseksi sopimukseksi.Hoitoonohjaukseen sekä sopimuksensoveltamiseen liittyvät käytännöt käydäänläpi yllä mainitussa työryhmässä.Alusten lipun vaihtoihin sekä luovutuksiinliittyvää työntekijän suojaa parannettiinuusilla määräyksillä. Jos alus jatkaaluovutuksen tai lipun vaihdon jälkeenliikennöintiä samassa liikenteessä ja jostyöntekijä jatkaa työskentelyä aluksellaluovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen,luovuttaja vastaa siitä, että työntekijällemaksetaan vähintään osapuolten välisentyöehtosopimuksen suuruista palkkaairtisanomisajalta.Jos työntekijä ei jatka työskentelyäaluksella luovutuksen tai lipun vaihdonjälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjotatyöntekijälle hänen ammattiaan vastaavaatyötä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijäsiirtyy irtisanomisaikana kolmannentyönantajan palvelukseen eikä hän enäätämän johdosta ole työnantajan/luovuttajankäytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettusaamaan hyväkseen palkan kokoirtisanomisajalta edellyttäen, että hänon ilmoittanut siirtymisestä ennen kuinluovuttaja on ilmoittanut mahdollisestakorvaavasta työstä.Osapuolet ovat sopineet asettavansa työryhmänselvittämään luottamusmiessopi-muksen uudistamis- ja kehittämistarpeita.Lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, ettätyöosaston luottamusmiehelle (osastoluottamusmiehelle)annetaan luottamusmiestehtävienhoitamista varten säännöllistävapautusta työstä 0,5 pv./kuukausi.Vapautuksen toteuttamistavasta sovitaanvarustamon ja osastoluottamusmiestenkesken. Osastoluottamusmiehenvapautus tulee voimaan 1.3.2010, ellei yllämainitussa työryhmässä yksimielisestitoisin sovita.Osapuolet ovat sopineet ammattitaitoisenalushenkilökunnan saatavuudenturvaamisesta suomalaisilla lastialuksilla.Sopimus ei koske matkustaja-aluksia.Sopimuksen tarkoituksena on turvata pätevänja osaavan alushenkilökunnan saaminensuomalaisiin lastialuksiin tilanteessa, jossasuomalaisista merenkulkijoista on pulaa jajossa rekrytointi vaikeuksien odotetaan vainkasvavan. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä,että niiden pää määränä on säilyttää nykyisettyöpaikat suomalaisessa kauppalaivastossa japyrkiä siihen, että työpaikkojen määrä kasvaa.Määräaikaisten työntekijöiden käyttäminenon mahdollista ainoastaan tilanteissa,joissa varustamo tuo Suomen lipun alle uudenaluksen, eli kun varustamon Suomenlipun alla olevan tonniston määrä kasvaa.Määräaikaisten työntekijöiden käytöstä tilanteessa,jossa olemassa olevan tonnistonmäärä ei kasva mutta jossa varustamo jaammattiliitot ovat yhdessä todenneet, ettäsuomalaisia merenkulkijoita ei ole saatavilla,päätetään osapuolten välillä erikseen.Määräaikaisten työntekijöiden osuus varustamonSuomen lipun alla olevilla aluksillaja, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu,aluksella työskentelevistä työntekijöistä voiolla enintään 1/3.Varustamon aluksilla työskentelevien muidentyöntekijöiden työsopimussuhteita ei voidairtisanoa irti eikä työntekijöitä lomauttaasillä perusteella, että varustamossa aletaankäyttää määräaikaisia työntekijöitä.Tämän uuden järjestelmän tarkempienperiaatteiden täytäntöönpano edellyttää, ettäasioista neuvotellaan ja sovitaan SuomenMerimies-Unioni SMU ry:n kanssa.TyöehtosopimusratkaisupähkinänkuoressaRatkaisu koskee:- ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimusta- ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnantyöehtosopimusta sekä- ulkomaanliikenteen pientonnistontyöehtosopimusta.Työehtosopimusten voimassaoloajatketaan 29.2.2012 saakka.Palkankorotuksista 1.3.2010 ja 1.3.2011sovitaan erikseen.Luontaisetukorvauksia tarkistetaanentisen käytännön mukaisesti1.1.2010, 1.1.2011 ja 1.1.2012.Työehtosopimuspöytäkirja onluettavissa kokonaisuudessaanMerimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi > uutiset >ulkomaanliikenteentyöehtosopimukset uudistettu17

Muutoksiamuutosturvaan 1.7.2009 alkaenMuutosturvaan on 1.7.2009 alkaen tullut muutoksia. Muutoksilla on parannettumääräaikaisissa työsuhteissa olleiden henkilöiden mahdollisuuksia päästä muutosturvanpiiriin. Muutosturva on myös laajennettu koskemaan lomautettuja henkilöitä.TE-toimistot tutkivat 1.7.2009 alkaen onko henkilöllä riittävä työhistoria työllistymisohjelmanlaatimiseksi, joka on yksi edellytys työllistymisohjelmalisän maksamiselle.Työllistymisohjelman laatimisenedellytykset ovat 1.7.2009 alkaen:• työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisistatai taloudellisista syistä ja hänelläon ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3)vuotta yhden tai useamman työnantajanpalveluksessa, tai• työntekijän määräaikainen työsuhde samaantyönantajaan on kestänyt yhdenjaksoisestivähintään kolme (3) vuotta, tai• työntekijä on ollut samaan työnantajaanmääräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukaudenaikana, tai• työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksenmääräaikaisuuden takia ja hänelläon ollut työssäoloaikaa saman tai eri työnantajienpalveluksessa vähintään viisi (5)vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneidenseitsemän (7) vuoden aikana, tai• työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksija hänellä on lomautusilmoituksensaadessaan ollut työssäoloaikaa vähintäänkolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajanpalveluksessa, tai• työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna180 päivää ja hänellä on olluttyössäoloaikaa vähintään kolme (3) vuottayhden tai useamman työnantajan palveluksessa,tai• lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään200 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaavähintään kolme (3) vuotta yhden taiuseamman työnantajan palveluksessa.Työnantajan velvollisuutena on• selvittää taloudellisilla tai tuotannollisillaperusteilla irtisanottavalle työntekijälle,minkälaisia palveluja työntekijällä on mahdollisuussaada TE-toimistolta,• ilmoittaa TE-toimistolle irtisanomisesta,kun irtisanotun työntekijän työsuhde onkestänyt vähintään kolme (3) vuotta, ja• ilmoittaa TE-toimistolle määräaikaisentyösuhteen päättymisestä, kun työntekijänmääräaikainen työsuhde on kestänyt keskeytyksittävähintään kolme (3) vuotta, taikun työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuhteissayhteensä vähintään 36 kuukauttaviimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana.Työllistymisohjelmalisän saamisenedellytykset• työnhakijalla on voimassa oleva työllistymisohjelmaja työnhakija on ollut työttömyyskassanjäsen vähintään 10 kuukautta, jonaaikana hän on täyttänyt työttömyysturvalainmukaisen palkansaajan työssäolo ehdon.Työllistymisohjelmalisänhakeminen ja maksaminen• työllistymisohjelmalisää voidaan maksaaomatoimiseen työnhakuun, työkokeiluun,työnhakuun liittyvään valmennukseen jatyövoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen yhteensäenintään 185 päivältä 500 päivänenimmäisajan puitteissa.• jaksoon voi sisältyä omatoimista työn hakuaenintään 20 päivää, ei koske lomautettujahenkilöitä.• työllistymisohjelmalisää maksetaan TE-toimistonlausunnon mukaisilta jaksoiltaTyöllistymisohjelman laatiminenTE-toimistossa• TE-toimisto tiedottaa palveluistaan, kuntyöntekijä rekisteröityy (ilmoittautuu) TEtoimistoontyönhakijaksi.• TE-toimisto laatii työllistymisohjelmantyönhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakijasitä pyytää. Pyyntö on esitettävä viimeistään30 päivän kuluessa työsuhteenpäättymisestä, lomautusilmoituksen antamisestatai lomautuksen kestoa koskevan180 päivän edellytyksen täyttymisestä.• työllistymisohjelmassa sovitaan mahdollisestairtisanomiseen liittyvästä yhteistyöstätyönantajan kanssa, sovitaan omatoimisestatyönhausta, selvitetään työnhakijantyöllistymis- ja koulutusmahdollisuudetsekä sovitaan muista ammatillisia valmiuksiakehittävistä toimenpiteistä.Työttömyyskassan hoitaja Niclas Nyberginmukaan on hyvä asia, että määräaikaisissatyösuhteissa olleiden työntekijöiden mahdollisuuttapäästä muutosturvan piiriin onparannettu.Muutosturva edellyttää myös työnhakijaltaomaa aktiivisuutta. On tärkeää muistaa, ettäpyyntö työllistymisohjelman tekemisestä ontehtävä 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.Lisätietoja muutosturvasta saattyöttömyyskassasta ja työ- jaelinkeinotoimistoista.18

EdunvalvojantarpeestaKun täysi-ikäinen henkilö ei kykenehuolehtimaan asioistaan,keino hänen suojaamisekseenon edunvalvojan määrääminen.Edunvalvojaa voi hakea joko apuatarvitseva itse tai hänen itsenäisestä selviytymisestäänhuolestunut lähimmäinen.Edunvalvojan määräämisestä säädetäänholhoustoimilaissa. Edunvalvoja voidaanmäärätä sellaiselle täysi-ikäiselle henkilölle,joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen,heikentyneen terveydentilantai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätönvalvomaan etuaan taikka huolehtimaanitseään tai varallisuuttaan koskevistaasioista, jotka vaativat hoitoa. Esittelen seuraavassaLiisan ja Matin esimerkin avullatyypillisimpiä edunvalvontaan liittyviä kysymyksiäja vaihtoehtoja ja toivon, että esimerkistäon lukijalle hyötyä.Raha-asioiden hoitoIäkäs pariskunta Liisa ja Matti asuivat yhdessäkeskikaupungilla sijaitsevassa arvokkaassahuoneistossaan. Kesämökin heolivat lahjoittaneet vuosia sitten yhdellekolmesta lapsestaan. Martin muisti alkoiheikentyä ja sairastui dementiaan. Hänkuitenkin pärjäsi vielä toistaiseksi kotonayhdessä puolisonsa kanssa hyvin.Liisalla ja Matilla oli yhteiset ja omatpankkitilit sekä arvopaperisalkut pankinomaisuudenhoitoyksikössä. Liisa asioiusein pankissa yksin, sillä hänellä oli käyttöoikeudetMatin tileihin. Salkkujen hoitajallaoli valtuutus tehdä toimeksiannot itsenäisestisiten, että suuremmat kaupat hänvarmisti päämiehiltään. Näin jatkui parivuotta. Matin sairaus eteni keskivaikeaandementiaan ja hänen kykynsä hahmottaaasioita heikkeni.Liisa hoiti edelleen puolisoiden raha-asiatja omaisuuteen liittyvät käytännön järjestelyt.He pohtivat yhdessä Matille edunvalvojanhakemista. Asia tuntui vaikealta, koskaMatilla ei olisi enää yksin oikeutta itse määrätäomaisuudestaan eikä tehdä sopimuksiatai muita oikeustoimia, vaan siihen tarvittaisiinedunvalvojan suostumus. Useanvuoden ajan heillä oli ollut tarkoituksenalahjoittaa omaisuutta keskimmäiselle lapselleensekä tehdä testamentti. Nämä asiatpiti päättää silloin, kun Matti vielä kykeniitse ilmoittamaan tahtonsa. Tauti kuitenkineteni ja Matin tila vaihteli sekavuudesta selkeisiinpäiviin, jolloin hän kykeni loogisestiilmaisemaan itsensä ja ymmärsi asioidenmerkityksen.Asunto-osakkeidenlahjoitus ja testamenttiLiisa otti yhteyden tuttuun asianajajaan javarasi ajan asunto-osakkeiden lahjoitustavarten. Nuorin poika oli jo saanut vapaaajankiinteistön. Puolisoiden tarkoitus olisuosia keskimmäistä tyttöään lahjoittamallaasunto-osakkeet ja tehdä testamentti, jonkamukaan vanhin poika saa vain lakiosansa.Asianajajan antaman ohjeen mukaanLiisa tilasi ajan Mattia hoitavalle lääkärille.Tutkimuksen ja lausunnon tarkoitus oliselvittää, ymmärsikö potilas oikeustoimienmerkitykset ja niiden seuraukset. Lääkärinmukaan Matti kykeni tekemään oikeustoimet.Lausunto liitettiin asiakirjojenmukaan siltä varalta, että joku perillisistäkiistäisi myöhemmin Matin kelpoisuudenlahjoitukseen ja testamentin tekemiseen.Edunvalvojan hakeminen jaedunvalvontavaltuutusEdunvalvojaksi määrätään tehtävään sopivaja siihen suostuva henkilö, jolla on riittävätaito ja kokemus. Edunvalvojana voi toimiapuoliso, lapsi tai muu sukulainen. Mikäliavun tarpeessa oleva henkilö on yksinäinentai kukaan sukulaisista ei halua ryhtyä tehtävään,voidaan määrätä yleinen edunvalvoja.Matti ja Liisa olivat päättäneet yhdessä,ettei Liisasta tule Matin edunvalvojaa, koskahoitotilien laatiminen vaatii paljon työtä.Liisankin terveys oli alkanut horjua. Mattija Liisa olivat aikoinaan keskustelleet siitä,että tehtävää hoitamaan voitaisiin pyytääJäsenetuna lakineuvontayksityiselämän asioissaMerimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saadaAsianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaajäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissaasioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen.Bützow, puh. (09) 431 531 (Helsinki),(03) 6121 944 tai (03) 6125 501 (Hämeenlinna)tai (03) 3138 2800 (Tampere).asianajajaa, joka oli tietoinenMatin asioista, toiveista,ja jonka kanssa hänellä oli toimiva jaluottamuksellinen suhde. Matti laati yhdessäasianajajansa kanssa edunvalvontavaltuutuksen.Matin sairaus eteni Alzheimerin taudiksija hän joutui laitoshoitoon. Edunvalvojanhakeminen oli välttämätöntä. Matti ei enääkyennyt itse hakemaan edunvalvojaa maistraatista,joten valtakirjan saanut asianajajajätti edunvalvontavaltuutusasiakirjat sekälääkärintodistukset viranomaiselle. Matinehdottama asianajaja määrättiin edunvalvojaksija hän sai toivomansa taloudenhoidon.Outi Maunulaasianajaja, Helsinkiwww.butzow.com19

Meriuran vetovoima saavutti nuoret:Etelä-Kymenlaakson ammattiopistonmeren kuluntoimipisteen, eli Kotkanmerikoulun opiskelijattyönsä ääressä 2008.Opiskelupaikat täynnä,oppilaita vielä jonossaAmmatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna 62 267 hakijaa,joista 73 % (45 280) sai koulutuspaikan. Suosituin ala olisosiaali- ja terveysala, jonne haki yli 7 600 nuorta, mikä on800 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Samoin ajoneuvo-ja kuljetusala veti hyvin, sillä kuljetusalaa opiskelemaan oli tuhathakijaa enemmän viime vuoteen verrattuna.Merenkulkualan perustutkintoa opiskelemaan haki viime keväänä436 oppilasta, joista ensisijaisia hakijoita oli 279. Merenkulkualanvetovoima nuorten keskuudessa on selvästi noussut. Nimittäin edellisvuonna2008 merenkulkualaa haki opiskelemaan yhteensä 365 hakijaa,joista ensisijaisia hakijoita oli 165. Tämän kevään 2009 yhteishaussamerenkulkuala oli monien nuorten ensimmäisenä uratoive, silläensisijaisia hakijoita oli 123 enemmän kuin viime vuonna! Keväinenyhteishaku täyttikin kaikki merenkulkualan koulutuspaikat, joten heinäelokuussaei ollut enää tarvetta järjestää täydennyshakua.Opintosihteeri Niina Levänen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistonmerenkulun toimipisteestä vahvistaa, että kaikki opiskelupaikatovat täyttyneet hyvin.”Tällä hetkellä ei ole yhtään vapaata opiskelupaikkaa”, opintosihteeriNiina Levänen toteaa.Pari edellistä vuotta olivat hiljaisempia oppilashaussa, mutta tänävuonna on siis nähty jälleen viriämisen merkkejä nuorten kiinnostuksessamerenkulkualaa kohtaan. Kaikki halukkaat jotka olisivat halunneet,eivät päässeet opiskelemaan merenkulkualaa, sillä jonossa onvielä tälläkin hetkellä nuoria. Onkin erittäin valitettavaa, että nuoretjoilla on kiinnostusta meriuraa kohtaan, eivät pääse opiskelemaantoiveammattiinsa. Suuret hakijaluvut tuovat jälleen kerran esille sen,että merenkulun prustutkinnon aloituspaikkoja pitäisi vihdoinkinlisätä.Tarkkoja syitä merenkulun vetovoiman kasvuun on vaikea ennustaa,mutta markkinoinnillakin saattaa olla siinä sijansa. Niin Etelä-Kymenlaaksonammattiopiston merenkulun toimipisteen edustajat kuinMerimies-Unioni olivat viime keväänä esillä Next Step -messuilla,joilla on saattanut syttyä muutamille koululaisille kipinä ja kiinnostusmerenkulku-uraa kohtaan.20

Pohjolan merenkulun musta päivä 31.7.2009Perjantai 31.7.2009 on muistoissamme jaPohjolan merenkulun historiassa synkkä päivä.Norjan lipun alla (kansainvälinen rekisteri)seilannut rahtialus Langeland upposiheinäkuun viimeisenä Ruotsin länsirannikolle.Aluksessa oli kuuden hengen venäläisukrainalainenmiehistö, joka menehtyi onnettomuudessa.Aallokko ja merenkäynti olivatonnettomuushetkellä kovat. Alus oli onnettomuushetkelläkivilastissa.Myöhemmin illalla oli kuultavissa lisäämurheuutisia Norjasta, kun Panaman lipunalla seilaava kiinalaismiehistöinen rahtilaivaFull City ajoi karille Norjan rannikon edustalla.Onni onnettomuudessa oli se, että alusajoi kiville eikä miehistö ole ollut vaarassa tapahtumienaikana.Sekä Langeland että Full City olivat saaneetviranomaisilta huomautuksia ennen onnettomuuksia.Dagens Nyheter -lehti kertoo,että Langelandille oli ollut aiempina vuosinaongelmia Ruotsin vesillä seilatessa. Mediatietojenmukaan puolestaan Full City -laiva olisaanut huomautuksia Venäjän viranomaisiltapuutteistaan vain kaksi viikkoa ennen Norjanvesillä tapahtunutta karilleajoaan.Heinäkuun viimeisen onnettomuudetvetävät mielen synkäksi merenkulun turvallisuudestapuhuttaessa. Rahtilaiva Langelandinuppoaminen on järjestyksessään jo toinenRuotsin rannikkovesillä kolmen vuodensisällä, sillä muistamme vielä hyvin tapahtuneenrahtilaiva M/s Finnbirchin uppoamisenGotlannin läheisyyteen vuoden 2006 marraskuussa.Itämeren ja Ruotsin sekä Norjan rannikoidenmatalat vedet ovat vaativia paikkoja seilata.Huono sää tekee kulusta erityisen haastavaa.Onnettomuudet herättävät kysymyksiä alustenja miehistön työturvallisuudesta sekä työ- japelastautumisvälineiden toimivuudesta.Lähteet mm. Dagens Nyheter, Yle,Ilta-Sanomat, Lloyd’s ListOnko työturvallisuus mielestäsi merillä hyvällä mallilla?Osallistu kyselyyn Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > Polttopisteessäkuvakeetusivulla (Mitä mieltä olet merenkulun turvallisuudesta?)Stena Bulk rantautuu SuomeenSuomen konttorin toiminta alkanee lokakuullaSuomalainen merenkulku saa tulevana syksynäuuden toimijan, kun Stena Bulk rantautuuSuomeen. Stena Bulk on osa ruotsalaistaStena-konsernia. Stena Bulk on 72 aluksellaansekä yli 17 000 työntekijällään niin Ruotsissakuin maailmalla yksi maailman johtavistatankkilaivavarustamoista. Stena Bulkin Suomenkonttorin ovet on tarkoitus avata puolestaanlokakuun lopulla, kun Moskovan konttorintoiminnot siirtyvät Helsinkiin.Stena Bulk Finlandin katse suuntaaBaltian suuntaanSuomeen rantautuvan Stena Bulkin katsesuuntaa erityisesti Venäjän ja Baltian kuljetuksiin.Stena Bulkin Suomen toimintojen vetäjäMauri Harki kertoo, että yrityksen kehityksenpääpaino on ennen kaikkea uudenlaisissateknisissä ratkaisuissa, jotka vastaavat tulevaisuudentarpeita.”Keskitymme ennen kaikkea innovatiivisuuteen,asiakaskonseptointiin ja ympäristöystävällisiinkuljetuksiin”, Harki kuvaileetoimintaa.Stena Bulkin Suomen konttorissa uudettekniikat ja keinot päästöjen vähentämiseenovat erityisesti tutkinnan alla.”Olemme täyden palvelun varustamo,jolloin laivan elinkaareen ja ympäristön hyvinvointiinon pitkällä aikavälillä hyvät mahdolli-suudet vaikuttaa”, Harki painottaa.Stena Bulkin Suomen konttorin ovet avautuvatlokakuun lopulla. Tuolloin kuulemmetarkempia uutisia uuden varustamon toiminnasta.Lue juttu kokonaisuudessaanMerimies-Unionin kotisivuilta:www.smu.fi > viestintä > uutiset21

Muista miten muistat...ilmo...kunhan muistat, että jäsenkortilla saatTeboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen.ALENNUS2,2 snt/lKorotettu alennus on voimassa 1.9.–31.12.2009 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamollaja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta.UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla,jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä.22www.teboil.fi/liitto

Ledare:Förhandlingsresultatnåddes för utrikesfartenskollektivavtalFinlands Sjömans-Unions styrelse godkändeden 13 augusti 2009 ett förhandlingsresultat,som innerhållsmässigt ger en relativt tydligbild av det osäkra ekonomiska läget i Finlandoch i resten av världen.Finlands handelsflotta kämpar för sin existens.Med det återhållsamma avtalet vill parternahjälpa den finländska handelssjöfartenatt överleva recessionen. Avtalsparterna, dvs.Finlands Sjömans-Den störstautmaningen iavtalet är förståsatt kunna tryggatillgången tillkompententfartygspersonalpå finländskalastfartyg.Union och Rederiernai Finland,har beslutat attförlänga giltighetenför utrikesfartenskollektivavtal framtill 2012. Eftersomutsikten för ekonomisktillväxt ännuär väldigt osäker,kommer parternaöverens om lönejusteringar i februari 2010och i februari 2011. Avtalet garanterar dock attköpkraften hos sjömän utvecklas på sammanivå som köpkraften hos andra arbetandelöntagare inom transportsektorn och i synnerhetinom exportindustrin.Däremot slog parterna fast kollektivavtalstexternaefter några granskningar ochtillsatte arbetsgrupper med uppgift att förenkla,modernisera och utveckla garantilönesystemetsamt rutiner och principer ianknytning till sjuklön och familjeledighet.Parterna har även gjort en ändring i förtroendemannaavtalet,vilket ger avdelningsförtroendemännenbättre förutsättningar attföreträda arbetstagarna.Den största utmaningen i avtalet är förståsatt kunna trygga tillgången till kompententfartygspersonal på finländska lastfartyg.Denna avtalsdel är annorlunda i det avseendeatt innehållet måste godkännas av alla tre sjöfartsorganisationer,dvs. även av Skeppsbefälsförbundetoch Maskinbefälsförbundet.I dessa dystra ekonomiska tider, när vidagligen får höra om nya uppsägningar pånyheterna, är det svårt att föreställa sig att detskulle kunna råda brist på finländska sjömän iframtiden. Men om tonnageskattreformen ärgynnsam för rederierna, om exporten och importenkommer igång ordentligt och om decirka 10 fraktfartyg som har beställts flaggasin under finsk flagg (det första våren 2010),blir bristen på kompetenta sjömän allt mermarkant. I praktiken innebär detta att sjöfartsläroverkenoch -yrkeshögskolorna inte hinnerutbilda nya sjömän för det ökande fartygsbeståndet.Det finns inte heller nya sjömänsom tar över när äldre sjömän går i pension.Den här delen av avtalet har tagits fram meddenna framtidsvision i åtanke och en möjligtillämplig av detta klarläggs separat för varjerederi om rederiet flaggar in ett nytt fartyg underfinsk flagg och om inflaggningen ger nyajobb för finländska sjömän.Kenneth BondasFörbundssekreterarekenneth.bondas@smu.fiSeilis befäl Lauri Taralainen på brygganpå morgonen på väg förbi Kotkas hamn.INNEHÅLL:24 Operation Orrengrund28 Vikingarnas fotspårpå Grönland32 Tvist om tonnageskatteni Sverige33 Kompletteringskursför förtroendeman35 Juridisk rådgivning23

OperationOrrengrundTrots vågorna böjer sig bojarna efterbesättningens vilja på farledsfartyget SeiliRederiverket Finstaship har nio farledsfartyg. Seili är störst.Farledsfartygen sköter sjötrafikens säkerhetsanordningar, somprickar och bojer. Förutom servicearbetet används de också till andrabyggnadsarbeten på öppna hav och i inlandsvatten.Farledsfartygen är också specialutrustade för oljebekämpning.Text och bilder: Saana Lamminsivu24

Reparatör Tommi Laukka skär lossden gamla kedjan och sätter fast en ny.Vågorna är grå och vinden hård.Måsarna sitter på sina kobbaroch ser bistert på när farledsfartygSeili glider förbi. Vädretlockar inte till något större flaxande.Seilis första uppdrag för dagen är attrusta upp bojen framför lotsstationen påOrrengrund. Fartyget lämnade Kotka vidsjutiden på morgonen och efter en drygtimmes resa är man framme.Skramlet från Seilis ena sida är ett teckenpå att ankaret fälls. Befäl Lauri Taralainensläpar det en stund längs botten innan detfastnar i klippan. Om vinden och vågornaär hårda så är ankringen helt otrolig. Närbesättningen utför service på sjömärkenmåste fartyget ligga still, eftersom dykarnaarbetar nära fartyget. Om ankaret lossnaroch fartyget börjar röra på sig måste dykarnaomedelbart stiga till ytan, vilket kaninnebära livsfara för dem.”Operation Orrengrund”Befäl Taralainen backar långsamt Seili motbojen som ska repareras utanför Orrengrund.Männen är redo på däck. När bojenär på rätt plats krokar de snabbt fast denmed en järnkrok. Om bojen skulle halkamåste man göra om hela processen. Detbehövs inte idag, utan bojen är fast och sitterfast! Därefter sätter man snabbt fast enkätting i änden av bojen och lyftkranen börjardra upp den ur havet.Purser Reijo Koikkalainen sitter uppevid lyftkranens spakar.Resten står beredda med sina verktygpå däck och gestikulerar anvisningar upptill lyftkranen. Det är ett långsamt arbeteatt flytta över den stora klumpen till däck.Plötsliga rörelser och ljud kan vara ödesdigra.Bojen skulle kunna lossa från krokenoch falla hårt på fartygets däck och till ochmed hamna på någon.Minutspel i vattnet och på däckNär bojen har sänkts ner på däck börjar arbetetomkring den.”Kättingarnas öglor är ofta drygt tre centimetertjocka, men den här tycks bara varadrygt en centimeter på sina ställen”, sägerdäcksman Kari Salminen efter att ha granskatkedjan. Kedjorna slits olika fort.”Om bojen fryser fast i god tid kan kedjaninte röra på sig och kedjan slits inte, vilketinnebär att det kan ta flera år innan denbehöver bytas ut. På vissa platser är kedjandäremot i konstant rörelse, vilket gör attden kan slitas ut redan på ett år”, säger purserReijo Koikkalainen om säkerhetsanordningarnasservicetider.Reparationen av bojen får inte ta fleratimmar. Den gamla kedjan lossas och enny sätts dit. Reparatör Tommi Laukka tändersvetspinnen och elektriker Atro Koivistomatar fram mer kabel åt honom frånverkstaden. På ytan intill fartyget syns barabubblor när yrkesdykare Tuomas Hiltunenhoppar ner i de iskalla vågorna och fästerkättingen i havets botten.Tuomas arbetskamrat, yrkesdykare IlkkaLampinen, står vid kanten och ser till attallt går bra i vattnet och hjälper Tuomas iarbetet. Kontakten med personen underytan sker genom en monitor, där man hördykarens prat och andningsljud hela tidenoch han kan be andra om hjälp och ge anvisningar.Yrkesdykarnas arbetsbeskrivninginnefattar till exempel olika reparationeroch byggnadsarbeten under vatten. Dykdjupet,d.v.s. trycket som dykaren känner,och dykningens längd påverkar hur längede kan vara under ytan. Man inte dyka merän en viss tid på en dag, eftersom det ökarrisken för dyksjuka.I havets våldPå havet arbetar man efter vädret. Om vädretblir för bedrövligt och vågorna är högamåste man skjuta upp arbetet, framför alltmed tanke på dykarnas säkerhet. Iblandkan det till och med bli så att arbetet visarsig vara alltför farligt den dagen när manväl nått fram till etappen.”Om det blåser alltför hårt och man intekan gå under ytan måste man helt enkeltinformera besättningen om det, det finnsinget annat att göra”, berättar Tuomas.Dykarens ord är emellertid fartygets lag,det är besättningen överens om. Idag ärvädret inte direkt att hurra för, men manklarar operation Orrengrund med heder.Därefter ska man åka tillbaka mot Kotka,där en ny boj kräver liknande service somvid Orrengrund.”Vi arbetar ivrigt,om det barafinns arbete!”Säkerhetsanordningarna i den finska sjötrafikenmåste underhållas regelbundet, eftersomett trasigt sjömärke kan leda ett fartygpå grund, om det vill sig illa. Arbetet med attreparera och byta ut sjötrafikens säkerhetsanordningar,sjömärkena, har under någraårs tid konkurrensutsatts i Finland. Arbetetläggs ut av Sjöfartsverket, som ansvarar föratt utveckla och underhålla vattenledsnätverketi Finland.Statliga Rederiverket Finstaship är ett av företagensom utför service på sjömärken ochfarleder med sina nio farledsskötselfartyg.Konkurrensutsättningen har emellertidlockat in andra aktörer i branschen. Besättningenpå Seili tycker inte att underhållet avfarledernas säkerhetsanordningar ska konkurrensutsättas.”Vi kan jämföras med brandkåren, vilketinnebär att konkurrensutsättning är helt absurt”,säger någon om det aktuella förfarandet.Även små arbeten skulle hjälpaVart och ett av Finstaships nio farledsskötselfartygär utrustade för oljebekämpning,vilket gör dem livsviktiga i arbetet med att setill vattenledernas säkerhet och miljö. Tyvärrfinns det inte alltid tillräckligt med arbete åtFinstaships hela farledsskötselutrustning.”Visst arbetar vi ivrigt – vi har en bra besättning– om det bara finns arbete”, sägermännen om bristen på arbete och avtal.”Vi skulle gärna ta små uppdrag också,vi är inte kräsna vad gäller arbete”, säger deoch önskar fler uppdrag och arbete för helautrustningen i framtiden.25

Följderna av ständig osäkerhetKonkurrensutsättningen av skötseln av sjötrafikenssäkerhetsanordningar har gjort attprivata aktörer har fått de små uppdragen ochatt statens fartyg står sysslolösa vid stranden.Osäkerheten har påverkat farledsfartygetspersonal på många sätt. Först och främst harpersonalantalet reducerats till ett minimumgenom åren.”Vad gör man om det till exempel sker enoljeolycka? Visst finns det fartyg – om ens deräcker till – men det största problemet är atthitta tillräckligt med personal för att besätta farledsfartygenvid ett haveri.För närvarande har fartyget flyttats från enplats till en annan med en besättning på så litesom fyra personer, medan Seili och Leto har engrundbesättning på tolv. Skulle det inträffa enoljeolycka krävs det en erfaren besättning mederfarenhet från oljebekämpning. Det finns ingenofficiell utbildning i oljebekämpning, utanbesättningen i Seilis oljebekämpningspool harlärt sig om oljebekämpning genom olika övningar.”Farledsskötselfartygen har idag personalbrist.Vi behöver ytterligare sju män i vår s.k. oljebekämpningspoolför kommande uppdrag”,sade befäl Lauri Taralainen i börjanav juni.Medelåldern hos besättningenpå farledsskötselfartygen börjar ocksåbli hög, säger männen och tittarskrattande på varandra i mässen.”Som du ser finns här ingen som ärunder trettio år.”Servicebehovet hos sjömärkena i finska vattenupphör inte för att Seilis besättning går ipension. Det börjar bli bråttom att hitta nypersonal att lära upp för att sköta de krävandeservice- och byggnadsarbetena.Enligt Sjöfartsverket fanns det553 kilometer dåligahandelsfarleder i slutet av 2008.Kockstuert Jukka Hyvönen i sitt rike. Förutom köket ansvarar Jukka även för att bland annat städagästhytterna, korridorerna, mässen och bastun. Jukkas arbetsdag blir lätt tio timmar lång: frukostenska vara färdig vid sju, middagen vid femtiden på eftermiddagen och därefter följer slutstädningen.Vad händer om ett halvår?Finstaships verksamhet som rederiverk upphöri början av nästa år när verket omvandlastill ett statligt bolag. Samtidigt bolagiserasäven Sjöfartverkets interna produktion. Ägarstyrningeni de nya statliga bolagen blir kvarhos trafik- och kommunikationsministeriet.Rederiverkets nuvarande funktioner överförstill olika bolag i början av 2010Enligt ministeriet kommer det nya aktiebolagetFinstaship att överta bland annat isbrytnings-och offshoreverksamheten.Istället kommer nuvarande Rederiverketsaffärsverksamhet för farledstjänster och därtillhörande oljebekämpningstjänster i början av2010 att överföras från Sjöfartsverkets produktionsverksamhetför vattenfarleder till ett nyttstatligt aktiebolag, som ännu saknar namn.(Obs! Omorganiseringen av affärsverksamheteni skärgårdens förbindelsefartygstrafiksom hör till det nuvarande Rederiverket utredssom separat helhet i samband med bolagiseringenav Finstaship.)26

Elektriker Atro Koivisto förbereder bojarbetet på resan från Kotka till Orrengrund.Byggnadsförbundet organiserar yrkesdykareYrkesdykare har inget eget fackförbund, men Byggnadsförbundethar skräddarsytt en helt egen fackavdelning åt denspeciella yrkeskåren vid namn Finlands yrkesdykare avdelning108, berättar Byggnadsförbundets avtalsfunktionär Juha Färm.Yrkesdykarnas kontaktperson i Byggnadsförbundet: avtalsfunktionärJuha Färm, tel. 050 077 3680 och e-post:juha.farm@rakennusliitto.fiGår åt olika håll för att återförenasSeilis besättning har delade åsikter om detnya bolaget. Något som är bra är att manåtergår till det så kallade gamla systemet.”Det är bra att de nu spridda funktionerna,d.v.s. farledsskötseln, återigen blir en funktion,som det var under Sjöfartverkets tid”,säger besättningen på Seili.I samband med att det nya statliga bolagetbildas kommer personal som är anställdapå Rederiverkets och Sjöfartsverkets produktionsverksamhetden 31.12.2009 att överförasi de nya aktiebolagens tjänst som så kalladegamla anställda.Seilis besättning ser fördelar hos de nyastatliga bolagen, men trots att man har informeratannorledes hänger rädslan att förloraarbetet i luften.”Förhoppningsvis får alla behålla sina jobboch de börjar inte sanera med en gång.”Dagens konkurrensutsättning av arbetenoch uppdrag tycks inte heller minska i framtiden,tvärtom. Under en treårsperiod 2010-2012kommer man gradvis att övergår till att konkurrensutsättaalla arbeten och uppdrag. UppfyllsSeilis personals förhoppningar om nya uppdrag?Önskvärt och bäst för alla vore om destatligt ägda fartygen hade mycket arbete.27

M/s Kristina Regina i vikingarnasfotspår påGrönlandFör ungefär tusen år sedan reste vikingarna frånNorge till Grönland med 30 meter långa träbåtar.Ombord på båtarna fanns kor, får och getter.Vilka sjöfarare de var dessa norrmän!Text OCH bilder: Markku Jalonen28

I tidigare nummer av tidningenSjömannen har läsarna fått följaM/s Kristina Regina (KristinaCruises Oy), som har skrivitfinländsk passagerarfartygshistoriamed sina resor till Spetsbergenoch Röda havet. Den 16 juli 2009tog fartyget återigen sikte på ett”oerövrat” resmål, Grönland, ochskrev ännu en gång finländskkryssningshistoria!Den första etappen från Reykjaviktill Lindenowfjordensmynning var hela 642 sjömillång. Fartyget seglade inte in ifjorden på grund av det svåra isläget. Trotsatt platsen ligger i stort sett i höjd med Åbo,möttes fartyget av stora isberg. Etappen avklaradespå knappt två dygn och förflöt utanproblem. Tidsskillnaden jämfört med Finlandblev slutligen fem timmar. I luften vardet tre-fyra grader varmt och ett par gradervarmt i havet. Med andra ord utmärkt sommarväderpå Grönland.Smet från fängelsedomtill den nordligaste önGrönland har väckt fascination i alla tider. VikingenErik den Röde anlände till Grönland,som är världens största ö, år 985. Orsakentill Eriks nordliga resa var dock inte äventyrslystnad,utan flykt. Erik hade tidigare flyttatfrån Norge till Island, där han dömdes tilltre års fängelse för mord. Han beslutade sigdärför att lägga benen på ryggen och smitafrån fängelsedomen till Grönland, som hantipsats om av andra vikingar. Han valde attdöpa ön till Grönland (”det gröna landet”) isyfte att locka bosättning till ön. Erik lyckadesmed sina avsikter och snart anlände 16skepp med djur och varor. Det bör dock nämnasatt sammanlagt 25 skepp var på väg tillGrönland, men 9 skepp förliste i en storm.Grönt bara på sommarenDet gröna landet är dock bara grönt på sommaren– och även då bara längs kusterna.Resten av ön täcks året om av is. Endast cirka20 procent av öns 2,16 miljoner kvadratkilometer(över sex gånger mer en Finlandsyta) är inte täckt av snö eller is. Avståndetfrån den nordligaste udden Kap Morris Jesup(Cape Morris Jesup) till nordpolen är730 kilometer. Från öns sydligaste udde KapFarvel (Cape Farewell) är det 2670 kilometertill Kap Morris Jesup. Grönlands inlandsis,världens näst största inlandsis, är i medeltal1,5 kilometer tjock, men på vissa ställen kanistäcket vara upp till 3 kilometer tjockt. Högstapunkten på ön ligger 3254 meter överhavet. På en kilometers djup är isen ungefär100 000 år gammal och längst ner upp till250 000 gammal. Vetenskapsmän har borrathål i isen, vilket har gett oss informationom förändringar i klimatet under tusentalsår. Under Erik den Rödes tid på ön var klimatetmildare.På grund av den globala uppvärmningenfryser alla fjordar inte längre till på vintern.Det faller dock fortfarande riktligt med snöpå Grönland och detta är viktigt för bosättningen.Då det på svenska bara finns någraord för olika typer av snö, kan grönlänningarnavälja mellan över tjugo ord.Snö i juliLängst ner i söder ligger den lilla byn Qaqortoqmed ungefär 2000 invånare. Fisket äräven här en viktig näringsgren, men ävenskinnberedning sysselsätter byborna. Förutomsälskinn tillverkas även värmande fällarav lammskinn och myskoxeskinn för de somåker hundsläde. Dessutom tillverkar fabrikenläderjackor, byxor och stövlar.Det tätast befolkade området i byn ger etttrevligt intryck med sina färgglada hus. Genombyn flyter en å och invid ån står en litenkyrka. Stadens enda fyrstjärniga hotell inhyseräven en restaurang, där gästerna kanpröva på den lokala matkulturen i form avvalbiffar för 125 danska kronor.Det är anmärkningsvärt att alla taxibilar ibyn har fyrhjulsdrift. Detta spelar en stor rolli synnerhet på vintern då det är mycket snöoch is. Det går inte att resa från en stad till enannan med bil, för det finns inga landsvägar.I Qagortoq har det snöat rikligt till och medi början av juli! Då det inte finns några vägarmåste man färdas mellan städerna med färja,båt eller flyg. Bilarna är endast avsedda förkortare sträckor.I närheten av byn Narsaq finns ruiner frånvikingatiden, från Erik den Rödes tid. Självabyn är ganska liten. Resan i sundet mellanflytande isberg var oförglömlig. M/s KristinaRegina var själv en sevärdhet här. På eftermiddagenanlände vi till huvudstaden, Nuuk,där det bor cirka 13 500 personer. Huvudstadenär till viss del en modern stad, som växeri snabb takt. Området med kolonihamnenvittnar om svunna tider. Det var här somHans Egede grundade den första koloninår 1721. I stadskärnan finns en gågata somkantas av butiker. Längs huvudgatan liggernågra köpcentra. I gågatans ände finns ettkulturcentrum och ett museum nära dengamla hamnen.Polcirkeln närmar sigFrån huvudstaden fortsatte resan mot norr.Havet blev kallare och isbergen allt större.Solen är bara ner och vänder under horisontenför att genast gå upp igen. Vi närmar osspolcirkeln. Vi passerade polcirkeln den 22juli 2009 klockan 17.06.Onsdagsmorgonen grydde och solen lysteklart genom dimtäcket. När vi kom längs ini fjorden klarnade vädret upp och där bredde29

isälven ut sig. Det var för att uppleva dettasom vi rest tusentals kilometer! Vi stannadekvar en god stund på denna vidunderligaplats. Medan solen lyste från en klarblåhimmel fortsatte M/s Kristina Regina sinresa mot Ilulissat. Nu börjar vi vara långthemifrån. Modern teknik fungerar intelängre. Telefonen saknar täckning.”Alla isbergs moder” visar sigIlulissat är Grönlands tredje största stadmed ungefär 4500 invånare. Även här fårbosättningen sitt levebröd från havet. Fiskeoch räkfabriken är viktiga. Husen ser utsom de gör runtom på ön, inklusive färgerna.Men Grönland är ju känt för sin natur,inte för sina hus.Fjorden Sermermiut, som öppnar sigmot havet i Ilulissat, är ”alla isbergs moder”på norra halvklotet. I fjorden flyter stora isbergoch mellan bergen finns små isblockoch en issörja som bildar en jämn matta.En klimp på cirka tjugo kubik slår mot fartygetoch röd färg lossnar från sidan. Ingenpanik. Isberget som fick Titanic att sjunkavara ungefär tusen gånger större – förmodligenkom även det från dessa vatten.Det går att ta sig till fjordmynningentill fots. En del av promenaden går längsen väg som är gjord av brädor, men det ärsvårt att ta sig fram på stigen längs medfjorden. Å andra sidan är utsikten värd allmöda. Överallt syns is och turkost vatten.Här sitter isbergen ännu fast i botten ochrör sig därför nästan inte alls. När en delav isberget som ligger under vatten smälter,välter isberget. Då avslöjas isbergets rundaformer som uppstår när isberget smälter.Först är isberget skrovligt, men det ”fårformer” när det välter. Det hörs hela tidensmällar från fjorden. För varje smäll rämnareller spricker ett isberg.Så mycket som 90 procent av ett isbergkan befinna sig under vattenytan. Passerandefartyg missar därför största delenav isberget, vilket föranleder fara. Om detfinns mycket tillplattade luftbubblor i isberget,får isen en vacker blå färg. Dessa isbergkan ”simma” så att cirka 1/3 av berget befinnersig vid ytan. Det är hur som helst bästatt akta sig för den här stenhårda isen.En isälv som skulle kunna förse helaNew York med vattenFrån Sermermiut-fjorden mynnar en avvärldens snabbaste isälvar ut i havet. Isälvenproducerar cirka 35 kubikkilometer isvarje år. Så här mycket is väger flera miljonerton. Isen förflyttar sig 500–700 meterpå ett år. Ett stort isberg skulle kunna förseen stad av New Yorks storlek med sötvattenför ett helt år om en bogsering av isbergetskulle lyckas. Att fiska mitt bland dessamonster är att utmana ödet.Det är den 23 juli. Solen går fortfarandebara och vänder under horisonten. Efter ettkyligt Island med +7 grader känns tjugotvågrader i Ilulissat som en värmebölja. Det ärdet också för den lokala befolkningen. Menhastiga väderomslag kan förekomma. Havet,som idag ligger spegelblankt, kan vara i upprori morgon. Vi har haft tur med vädret.SlutspurtEfter en lång fotvandring är vila på sin plats.Det tar på krafterna att kämpa sig fram påklippor. Men vi belönas med en underbarutsikt över fjorden och dess isberg. Ilulissatvar resans nordligaste stopp. Härifrån tarM/s Kristina Regina sikte på Sisimiut, somligger strax norr om polcirkeln. Sisimiut ärGrönlands näst största stad med cirka 7500invånare. Havet livnär och sysselsätter befolkningen.I staden finns världens störstaräkfabrik för tillredning av kallvattensräkor.Det tvivlar man inte på när man ser tiotalskylcontainrar som väntar på transport frånhamnen. Förmodligen äter vi räkor fråndessa vatten i Finland.Stadens centrum är beläget på en högklippa. I stadskärnan finns ett köpcentrumoch en vacker kyrka, vars staket pryds aven port av valben. En ny, färggrann förortväxer upp inne i viken. Grönlands störstabro, som dock inte är särskilt enorm, ledertill viken. Här får vi ingen bryggplats, menvi kommer enkelt i land med M/s KristinaReginas egna båtar. Sisimiut är den förstatenderplatsen, eftersom Hurtigrutens”Fram” får den enda bryggplatsen.Grönbete för hundarI Sisimiut beger vi oss ut på en vandringsturför att bekanta oss med stadens historiaoch seder. En rolig detalj under vandringarvar ”Grönbete för hundar”; en ö, där halvvildadraghundar tillbringar sommaren.Hundarna som tål upp till 40 minusgraderlider i värmen, men vi har det svalt på ön.Tidigare när en stor del av befolkningeninte kunde läsa målades husen i bestämdafärger. Rött betydde lager, blått industrianläggningoch grönt post eller telegraf. Dettahandlingsmönster tillämpas fortfarandeoch har spridit sig till bostadsområden. Denlokala befolkningen tycker om de här klarafärgerna. Resenärerna återvänder i god tillfartyget och M/s Kristina Regina styr motdet öppna havet.Vittnen till en duellSista etappen går till Kangerlussuaq, somligger i inlanden i änden av en smal fjord.Fjorden är ett par hundra kilometer lång. Iden minimala hamnen står några lastbilarmed hytter för passagerare. En av lastbilenhar åtta hjul, de andra har fyrhjulsdrift. Viåker ut i terrängen för att leta efter myskoxar.Vi får syn på två, som förbereder sigför kamp. De är långt borta, men vi ser demdrabba samman.Vi återvänder till Kangerlussuaq, somtrots sin ödslighet är en viktig flygplats.Flygresan tar knappt fem timmar och detär redan natt i Finland på grund av tidsskillnaden.Finnairs Boeing 757–200 landarpå finsk mark den 26 juli 2009 klockan00.26. Äventyret är över!30

UTvidgad Självstyre den 21 juni 2009De första människorna antas ha kommittill Grönland från Amerika via Davidssundetför drygt 4000 år sedan. Det finnsdock få uppgifter om varifrån dessa människorhärstammade. Den moderna grönländskanhar drag från inuiternas språk i Canada,Nordamerika och Sibirien.De första européerna kom till det grönalandet från Norge år 985 och försvann spårlösti början av 1500-talet. Den dansk-norskeprästen Hans Egede grundade en koloni påön år 1721, varefter Grönland lyder underDanmark i 268 år. Landet var länge en autonomdel av Danmark och fick utvidgad självstyreden 21 juni 2009. Detta datum firasnumera landets nationaldag. På Grönlandanvänds danska kronor.Det är artigt att kalla medborgarna förgrönländare och de pratar alltså grönländska.Ordvalen ”inuiter” eller ”eskimåer” uppskattasinte alls. Sedan juni 2009 är grönländskaett officiellt språk, men många pratar fortfarandedanska. På grönländska heter landetKalaallit Nunaat.Fiske är egentligen den enda näringsgrenenpå Grönland. Men fiske kan inte på egenhand livnära hela befolkningen på 56 500 invånare.Grönland behöver därför fortfarandeDanmarks hjälp. Varje år importerar landetlivsmedel, bränsle och andra förnödenhetertill ett värde av 2,8 miljoner kronor från sittgamla moderland.Grönland har två representanter i detdanska parlamentet. Grönlands regering,landsstyret, sitter i huvudstaden Nuuk. Fören liten befolkning är det dock inte möjligtatt uppnå ekonomisk självständighet. Grönlandsekonomi baseras fortfarande på fiskeoch sälfångst. Numera har dock sökandetefter olika mineraler och möjliga oljeförekomstereffektiverats.31

sammanstält av: juhani Arttofrån världenshavNorge pressar påför minst 10 timmars vilaFackförbundet för norska sjömän förhåller sig väldigt positivt till närings- ochhandelsministeriets initiativ om en sammanhängande vila på åtminstone 10timmar, även i exceptionella situationer. Enligt ministeriet behövs 10 timmarsvila för att trygga säkerheten på fartygen samt med tanke på sjömännens hälsaoch trivseln ombord.Ärendet är aktuellt på grund av EU:s förslag på en revidering av den internationellaSTCW-konventionen, vilket skulle tillåta överlånga arbetsskift i exceptionellasituationer. Fackförbundet för norska sjömän betonar att direktiven förvilotider bör harmoniseras utifrån Internationella arbetsorganisationen ILO:snormer när STCW-konventionen ses över.Frågor som berör STCW-konventionen tas upp på Internationella sjöfartsorganisationens(IMO) möte i september.Tvist om tonnageskatten i SverigeEn enig svensk riksdag har krävt att regeringen lägger fram ett förslag om svensktonnageskatt, men stadsminister Fredrik Reinfeldt vägrar lägga fram ett sådantförslag. I tidningen Sjömannen, som ges ut av SEKO, fackförbundet för sjöfolk,beskrivs regeringens ståndpunkt som ett allvarligt demokratiproblem.Skribenten påminner att Sverige är extremt beroende av sjöfarten och fortsätter:”Svenska hamnar omsätter exempelvis dubbelt så mycket gods per invånaresom öriket Storbritannien. Varje år åker dubbelt så många till och frånSverige med båt än med flyg.För skribenten är det obegripligt att Sverige inte har infört tonnageskatt, vilketövriga EU-länder har gjort. När tonnageskatt inte införs, blir risken större attsvenska rederier börjar fundera på att flagga ut sina fartyg.Om antalet fartyg under svensk flagg minskar, krymper Sveriges inflytandei sjöfartsorganen i EU och i Internationella sjöfartsorganisationen IMO på ettoroväckande sätt, varnar skribenten i tidningen Sjömannen.Lägre priser på sjöfrakterPriserna på sjöfrakter sjönk med över en tredjedel under juni och juli. Dettaframgår från Baltic Dry Index, som beräknas utifrån priset på de viktigaste materialensom transporteras till sjöss, t.ex. stål, cement och vete.Prisnedgången beror på en svag efterfrågan på sjötransporter, vilket har ennegativ inverkan på arbetsmarkandsläget inom branschen. I april och maj blevpriserna över två och en halv gång dyrare, men uppgången var dock kortvarig.Kampanj mot kriminalisering av sjömänFederationen för indiska sjömän krävde under ett möte i slutet av juli med landetssjöfartsminister GK Vasan att Vasan stöder fackföreningsrörelsens kampanjmot kriminaliseringen av sjömän. Under mötet behandlades bl.a. fallen medGlen Aroza, tidigare kapten på fartyget Tosa, och sjömannen Sakib Sakharkar.Aroza har sedan april i år hållits krav i Taiwan, efter att ha anklagats för attinte ha hjälpt besättningen på ett kapsejsat fiskefartyg. Sakharkar har hållits kravi Algeriet senast augusti 2008 efter att en fripassagerare ombord på det fartyghan arbetade på dog.Minister Vasan lovade att förhålla sig positivt till delegationens begäran. I delegationensatt två indiska sjömän, som hölls kvar av den koreanska regeringeni 18 månaderna. Sjömännen frigavs i juni i år.Unga upptäckte charmen medatt jobba till sjössI år ansökte 62 267 unga om studieplats inomyrkesutbildningen och 73 procent av dessa (45280) fick en studieplats.Ett yrke inom sjöfartsbranschen har tydligtstigit i aktning bland ungdomarna. Vid vårensgemensamma ansökan intresserade grundexameni sjöfart 436 studerande, varav 279 var förstahandssökare.Antalet förstahandssökare var123 fler än förra året.Studiesekreterare Niina Levänen på sjöfartsenhetenvid Södra Kymmenedalens yrkesinstitutbekräftar att samtliga studieplatser är fyllda.”För tillfället har vi inga lediga studieplatser”,konstaterar studiesekreteraren vid sjöfartsskolani Kotka.Läs hela nyhet påSjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi/pa_svenska >utbildning > nyheterFelaktig sidordning ijuninumret av tidningenSjömannenDet har skett ett produktionsfel under tryckningenav tidningen Sjömannen 4/2009, somutkom i slutet av juni. Tryckarken hade kommiti fel ordning vid efterbehandlingen av tidningenoch en del av sidorna var därför på fel plats.Det lönar sig därför att hålla koll på sidnumrennär du läser en artikel, så att du fortsätter pårätt uppslag.32

Bolagiseringen av Lotsverket skjuts uppKommunikationsministeriet tar time-out i bolagiseringen av Lotsverket.Enligt den tidigare tidtabellen var det meningen att Lotsverket skulle omvandlastill aktiebolag från början av 2010.Förbindelsefartygen i skärgårdstrafikenblev avgiftsfria 1 september 2009Förbindelsefartygstrafiken i skärgården blir avgiftsfri för alla. En förordning avkommunikationsministeriet trädde i kraft den 1 september 2009.Lummejoki ochOjala fortsätter somhuvudförtroendeman ochvice huvudförtroendemanpå Viking LineViking Lines nuvarande huvudförtroendemanJyrki Lummejoki och vice huvudförtroendemanMika Ojala fortsättersina nuvarande tjänster i ytterligare ettmandat, som börjar den 1.10.2009 ochupphör den 30.9.2011.Läs meddelandet i sin helhet på www.smu.fi > på svenska >kommunikation > Kommunikationsministeriet meddelarRederibarometern avspeglarden dystra situationeninom branschenShortsea PromotionCentre (SPC) Finlandpublicerade sin sjätte rederibarometer i slutetav juli. 79 procent av rederierna bedömer attkonjunkturen försämrats avsevärt under detsenaste halvåret. Över hälften (57 %) tror attantalet finländska exporttransporter kommeratt minska under det kommande året. Rederiernaförväntar sig en lika hård konkurrenssom tidigare eller till och med snäppet hårdarekonkurrens. Rederibarometern karläggerhur rederiernas högsta ledning ser på utvecklingenav sjötransporter och rederibranschen.Barometern publiceras två gånger per år.Nedmontering avstrålkällor i ryskafyrar på ÖstersjönDen 9 augusti 2009 skrev tidningenHelsingin Sanomat att fartyg på östraFinska viken i årtionden har navigeratmed hjälp av fyrar som producerar ljusmed strålningsenergi. Denna sommarpåbörjade Finland, Norge och Rysslandnedmonteringen av de radioaktiva ryskafyrarna. Säkerhetsrisken har avlägsnatsfrån Östersjön år 2012, när alla 87 strålkällorhar ersatts med solpaneler.Se mer detaljerade resultat i rederibarometern på ShortseaPromotion Centre (SPC) Finlands webbplats på adressen:www.shortsea.fi > RederibarometernFortsatt arrendering av Saima kanalFinland och Ryssland har kommit överens omvillkoren för en förlängning av arrendeavtaletför Saima kanal och för tryggandet av kanaltrafiken.I enlighet med avtalet arrenderar Finlandden ryska delen av kanalen och det kringliggandeområdet av Ryssland 50 år framöver.Arrendeavgiften uppgår till 1,22 miljoner europer år, oberoende av mängden fartygstrafikpå kanalen. Dessutom betalar Finland rörlighyra för fartyg som trafikerar kanalen.Nuvarande Saima kanal öppnades för trafikår 1968. Kanalen är 43 kilometer lång ochhar åtta slussar. År 1963 arrenderade Finlandkanalen och kringliggande område av Sovjetunionenför en period på 50 år.Kompletteringskursför förtroendemän6. – 7.10.2009Hotel AulankoUnder förtroendemännens kompletteringskursbehandlar vi förutom de aktuella ärendenaäven arbetsskyddsärenden, går igenförändringar inom arbetslöshetskyddet samtorienterar nya förtroendemän att användaNettimattia. FFC:s organisationschef ReijoPaananen berättar om centralorganisationensframtida utmaningar.Anmälningar senast den 15 september tillförbundssekreterareKenneth Bondaskenneth.bondas@smu.fitel. (09) 615 20254mobil 040 456 0245Ansökningsblanketten kan skrivas utvia webbsidan:www.smu.fi > utbildning >förtroendemannautbildningPostadress för kursblanketten:Kenneth BondasFinlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HELSINGFORS33

Förändringari omställningsskyddet fr.o.m. 1.7.2009Det har skett förändringar i omställningsskyddet fr.o.m. 1.7.2009. Med förändringarna har detförbättras möjligheterna för de som varit anställda för viss tid att omfattas av omställningsskyddet.Omställningsskyddet har också utvidgats till att gälla permitterade. Arbets- och näringsbyrånundersöker fr.o.m. 1.7.2009 om personen har tillräcklig arbetshistoria för att uppgöra ensysselsättningsplan, som är en förutsättning för att erhålla tillägg för sysselsättningsplan.Förutsättningarna för att uppgöraen sysselsättningsplan fr.o.m. 1.7.2009• arbetstagarens anställningsförhållande harsagts upp på grund av ekonomiska eller produktionstekniskaorsaker och arbetstagarenhar före uppsägningstidens utgång en arbetshistoriapå sammanlagt minst tre (3) århos samma arbetsgivare eller olika arbetsgivareeller• arbetstagarens anställningsförhållandeupphör efter att arbetstagaren har ståtti anställningsförhållande för viss tid tillsamma arbetsgivare utan avbrott i minsttre (3) år• arbetstagarens har stått i anställningsförhållandenför viss tid till samma arbetsgivarei sammanlagt minst 36 månaderunder de senaste 42 månaderna eller• arbetstagarensanställningsförhållandehar upphört på grund av att arbetsavtaletgällde för viss tid och som när anställningsförhållandetupphör har en arbetshistoriahos samma eller olika arbetsgivarepå sammanlagt minst fem (5) år underde sju (7) år som föregår upphörande avanställningsförhållandet eller• arbetstagaren permitteras för minst 180dagar och som när han eller hon får meddelandetom permittering har en arbetshistoriapå sammanlagt minst tre (3) århos samma arbetsgivare eller olika arbetsgivareeller• arbetstagare som har varit permitteradutan avbrott för minst 180 dagar och haren arbetshistoria på sammanlagt minsttre (3) år hos samma arbetsgivare ellerolika arbetsgivare• permitterad arbetstagare har sagt upp sittarbetsavtal sedan permitteringen varatoavbrutet i minst 200 dagar och som näranställningsförhållandet upphör har enarbetshistoria på sammanlagt minst tre(3) år hos samma arbetsgivare eller olikaarbetsgivareArbetsgivarens skyldigheter är• att utreda vilka tjänster arbets- och näringsbyrånkan erbjuda de som sägs upp på grundav ekonomiska eller produktionstekniskaorsaker• meddela arbets- och näringsbyrån när denuppsagdes anställningsförhållande varat itre år och• meddela arbets- och näringsbyrån att anställningsförhållandetför viss tid upphöroch den anställdas anställningsförhållandehar varat i minst tre år eller den anställdahar stått i anställningsförhållanden förviss tid till samma arbetsgivare i sammanlagtminst 36 månader under de senaste42 månadernaFörutsättningar för att erhållatillägg för sysselsättningsplan• arbetssökande har en giltig sysselsättningsplanoch arbetssökanden har varit medlem iarbetslöshetskassan i minst 10 månader ochunder denna tid har uppfyllt arbetsvillkoretför löntagare.Ansökan och utbetalning av tilläggför sysselsättningsplan• tillägg för sysselsättningsplan kan betalasför sökande av arbete på eget initiativ, arbetsprövning,handledning i anslutning tillsökande av arbete och arbetskraftspolitiskvuxenutbildning under sammanlagt 185 dagarinom ramen för maximitiden om 500dagar.• i perioden kan ingå sökande av arbete påeget initiativ under högst 20 dagar, gäller ejpermitterade.• tillägg för sysselsättningsplan betalas för deperioder som arbets- och näringsbyrån meddelari sitt utlåtandeUppgörande av sysselsättningsplanvid arbets- och näringsbyrån• arbets- och näringsbyrån informerar om sinatjänster när arbetstagaren anmäler sig somarbetssökande vid arbets- och näringsbyrån.• arbets- och näringsbyrån gör utan dröjsmålupp en sysselsättningsplan tillsammansmed den arbetssökanden när denne ber omdetta. Begäran skall framföras inom 30 dagarräknat från det att anställningsförhållandetupphörde, permitteringsmeddelandet givitseller permitteringen varat i 180 dagar.• i sysselsättningsplanen kommer man överensom eventuellt samarbete med arbetsgivareni anslutning till uppsägningen, sökandeav arbetet på eget initiativ. Vidare utredsarbetsgivarens sysselsättnings- och utbildningsmöjlighetersamt avtalas om övrigaåtgärder som utvecklar yrkesfärdigheterna.Arbetslöshetskassans föreståndare NiclasNyberg konstaterar, att det är bra att det förbättrasde visstidsanställdas möjligheter attomfattas av omställningsskyddet. Det krävsdock även att den arbetslöse är själv aktiv. Detär mycket viktigt att komma ihåg att begäranom sysselsättningsplanen skall framförasinom 30 dagar, räknat från det då anställningsförhållandetupphörde.Tilläggsuppgifter om omställningsskyddetges av arbetslöshetskassan och arbets- ochnäringsbyrån.34

Behovet aven god manJuridisk rådgivning i frågor som rörprivatlivet som medlemsförmånMedlemmar i Sjömans-Unionen har som medlemsförmånrätt att få telefonrådgivning av AdvokatbyråBützow Oy i juridiska frågor som rör medlemmarnasprivatliv. Tjänsten är gratis för medlemmar.Bützow, Tel. (09) 431 531 (Helsingfors),(03) 6121 944 eller (03) 6125 501 (Tavastehus)eller (03) 3138 2800 (Tammerfors).När en myndig person inteklarar av att sköta sina egnaärenden kan man utse engod man för att skydda hansintressen. Personen som behöver hjälp kansjälv söka en god man, alternativt kan detgöras av en närstående som oroar sig förpersonens förmåga att klara sig själv. Förordnandetav en god man regleras i lagenom förmyndarverksamhet. En god mankan förordas för en myndig person som pågrund av sjukdom, störningar i den psykiskafunktionen, försvagat hälsotillstånd ellerliknande orsaker är oförmögen att självbevaka sina intressen eller ta hand om sigsjälv eller sådant som rör hans tillgångaroch som behöver skötas. Nedan presenterarjag med hjälp av exemplet Liisa och Mattitypiska frågor och alternativ i anknytningtill godmanskap och jag hoppas att exemplenär till nytta för läsarna.Att sköta ekonomiska ärendenDet äldre paret Liisa och Matti bodde tillsammansi en dyr lägenhet i centrala stan.Sommarstugan hade de för flera år sedanskänkt till ett av sina tre barn. Mattisminne började bli allt sämre och han blevdement. Han klarade sig emellertid fortfarandebra hemma tillsammans med sinhustru.Liisa och Matti hade gemensamma ochegna bankkonton samt värdepappersportföljeri bankens kapitalförvaltningsenhet.Liisa besökte ofta banken själv, eftersomhon hade tillgång till Mattis konton. Portföljförvaltarenhade fullmakt att utföra uppdragpå egen hand såtillvida att han först bekräftadestörre affärer hos huvudmannen.Så fortsatte det i ett par år. Mattis sjukdomutvecklades till medelsvår demens och hansförmåga att uppfatta saker försämrades.Liisa skötte alltjämt sin makes ekonomiskaärenden och praktiska saker i anknytningtill tillgångarna. De funderade tillsammanspå att skaffa en god man åt Matti. Detkändes svårt, eftersom Matti då inte längreskulle ha ensam rätt att besluta om sinatillgångar och inte teckna avtal eller utföraandra rättsliga handlingar, utan det skullekräva god mans medgivande. I flera årstid hade de tänkt skänka tillgångar till sittmellanbarn och upprätta ett testamente.Det var något de var tvungna att bestämmamedan Matti fortfarande kunde uttryckasin vilja. Sjukdomen förvärrades emellertidoch Mattis tillstånd varierade från förvirringtill klara dagar, då han kunde uttryckasig logiskt och tydligt och förstod innebördeni saker och ting.Bortskänkande av bostadsaktier samttestamenteLiisa kontaktade en advokat hon kände tilloch bokade tid för bortskänkande av bostadsaktier.Den yngste sonen hade redanfått deras fritidsbostad. Makarnas avsiktvar att gynna sin mellersta dotter genomatt skänka sina bostadsaktier till henne ochupprätta ett testamente enligt vilket denäldste sonen endast skulle få sin laglott. Enligtadvokatens anvisningar bokade Liisa tidhos Mattis läkare. Syftet med läkarundersökningenoch -utlåtandet var att klargöraom patienten förstod rättshandlingarnasbetydelse och följder. Enligt läkaren kundeMatti utföra rättsliga handlingar. Utlåtandetbifogades handlingarna för den händelseatt någon av arvingarna längre fram skulletvista om Mattis lämplighet att skänka borttillgångar och upprätta ett testamente.Att söka en god man ochintressebevakningsfullmaktTill god man utses en till uppgiften lämpligperson som samtycker till uppgiften ochsom har tillräckliga kunskaper och erfarenhet.God man kan vara en äkta hälft, en son/dotter eller en annan släkting. Om personensom är i behov av hjälp är ensamstående ellerom ingen släkting vill åta sig uppgiftenkan en offentlig god man utses.Matti och Liisa beslutadetillsammans attLiisa inte skullevara god manåt Matti, eftersomdetkrävs mycketarbete föratt upprättaett förvaltningskonto.Liisas hälsahade också börjatvackla. Mattioch Liisa hade engång i tiden diskuteratatt de skulle kunna be enadvokat som känner till Mattisärenden och önskemål och som hadeen fungerande och konfidentiell relationtill Matti att sköta uppgiften. Tillsammansmed sin advokat upprättade Matti en intressebevakningsfullmakt.Mattis sjukdom övergick i Alzheimersoch han fick läggas in för vård. Man blevtvungen att skaffa en god man. Matti kundeinte längre själv söka en god man frånmagistratet, varmed advokaten som fåttfullmakt lämnade in intressebevakningsfullmaktshandlingarnaoch läkarintygen tillmyndigheterna. Advokaten som Matti föreslogutsågs till god man och han fick denekonomiska förvaltning han önskade.Outi Maunulaadvokat, Helsingforswww.butzow.com35

Kollektivavtalen för fartygi utrikesfart harförnyatsFinlands Sjömans-Union FSU rf och Rederierna i Finland rf har beslutat attförlänga giltigheten för avtalet för passagerarfartyg i utrikesfart, kollektivavtaletför däck- och maskinpersonal och ekonomipersonal på fartyg i utrikesfart samtkollektivavtalet för småtonnage i utrikesfart som avtalats att gälla mellan demden 1.3.2008–28.2.2010 till den 29.2.2012.Sjömans-Unionen och Rederiernai Finland förde kollektivavtalsförhandlingarunder våren2009. Sjömans-Unionens styrelsebehandlade förhandlingsresultatet frånden 2.7.2009 på ett möte på fartyget M/sGabriella den 13.8.2009 och godkände detpresenterade förslaget. Rederierna i Finlandrf hade redan godkänt förhandlingsresultaten.Lönejusteringarna den 1.3.2010 och1.3.2011 avtalas separat. Om parterna intekan enas om nivån på lönejustingarna kanfrågan överföras, vilket parterna betraktarsom det primära alternativet, till en beslutsnämndsom inrättas för detta avseende.Båda partner utser en medlem till ovannämnda beslutsnämnd för en avtalsperiod.Nämndens ordförande är en riksförlikningsmaneller en av denne utsedd och avparterna godkänd person.Parterna fastställer som en gemensamståndpunkt, som beslutsnämnden ska beaktanär den fattar sitt beslut, att syftet medlönejusteringen är att trygga att köpkraftenhos sjömän som omfattas av ovan nämndakollektivavtal utvecklas på samma nivå somköpkraften hos andra arbetande löntagare,framför allt inom exportindustrin och dendärtill anknutna transportsektorn.Om någondera part emellertid anser detomöjligt att överföra saken till en beslutsnämndpå grund av att parternas åsikterom ovanstående faktorer som påverkarlönejusteringen skiljer sig avsevärt frånvarandra kan den säga upp den del i kollektivavtaletsom rör lönebestämning med enmånads uppsägningstid så att det upphörden 1.3.2010 respektive 1.3.2011.36

Ändringar i texten rörande kollektivavtalet för fartyg i utrikesfartParterna tillsätter en arbetsgrupp för attutreda utvecklingen av garantilönesystemetoch förenklande av lönesystemet.Parterna tillsätter en arbetsgrupp föratt förenkla, modernisera och utvecklarutiner och principer i anknytning tillsjukvårds-kostnader, sjuklön och familjeledighet.Parterna tillsätter en arbetsgrupp som hartill uppgift att senast i slutet av 2009 upprättaen drogpolitik för utrikesfart som skaiakttas som en del av kollektivavtalet förfartyg i utrikesfart. Parterna har dessutomenats om att rekommendationen omvårdhänvisning som ska iakttas som endel av kollektivavtalet för fartyg i utrikesfartska göras om till ett avtal mellanparterna. Rutinerna i samband medvårdhänvisning och tillämpning av avtaletgranskas av ovan nämnda arbetsgrupp.Skyddet för anställda i samband medbyte av fartygs flagg samt överlåtelser förbättradesgenom nya bestämmelser. Omfartyget efter överlåtelsen eller flaggbytetfortsätter med samma trafik och om denanställda fortsätter att arbeta på fartygetefter överlåtelsen eller flaggbytet ansvararöverlåtaren för att utbetala lön som ärminst lika med den lön som kollektivavtaletmellan parterna föreskriver till denanställda för uppsägningstiden.Om den anställda inte fortsätter attarbeta på fartyget efter överlåtelsen ellerflaggbytet och om överlåtaren inte kanerbjuda den anställda ett arbete sommotsvarar dennes yrke under uppsägningstidensamt om den anställda underuppsägningstiden övergår i en tredjearbetsgivares tjänst och han på grunddärav inte länge är tillgänglig för arbetsgivaren/överlåtarenhar han ändå rätttill lön för hela uppsägningstiden underförutsättning att han har informerat omsin övergång innan överlåtaren har informeratom eventuellt ersättningsarbete.Parterna har enats om att tillsätta enarbetsgrupp för att utreda behovet avatt förnya och utveckla förtroendemannaavtalet.Parterna har dessutom enats om att gearbetsavdelningens förtroendeman (avdelningsförtroendemannen)regelbundenarbetsbefrielse med 0,5 dagar/månad föratt sköta sina förtroendemannauppgifter.Rederiet och avdelningsförtroendemannenska tillsammans enas om hur dennaledighet ska utnyttjas. Avdelningsförtroendemannensarbetsbefrielse träderi kraft den 1.3.2010, såvida inte ovannämnda arbetsgrupp enhälligt enas omnågot annat.Parterna har enats om att trygga tillgångentill yrkeskunnig fartygspersonal påfinska lastfartyg. Avtalet rör inte passagerarfartyg.Syftet med avtalet är att trygga tillgången tillkompetent och kunnig fartygspersonal tillfinska lastfartyg i ett läge då det råder bristpå finska sjömän och då svårigheterna att rekryterabara förväntas öka. Parterna är enigaom att deras mål är att bevara de nuvarandearbetsplatserna i den finska handelsflottanoch sträva efter att öka antalet arbetsplatser.Visstidsanställda kan endast användas isituationer då rederiet registrerar ett nytt fartygunder finsk flagg, d.v.s. då rederiets tonnageunder finsk flagg växer. Användningenav visstidsanställda i en situation då det befintligatonnaget inte växer men då rederietoch fackförbunden tillsammans har konstateratatt det inte finns några finska sjömäntillgängliga beslutas separat mellan parterna.Andelen visstidsanställda på rederiets fartygunder finsk flagg och, såvida inte parternaenats om annat, personal som arbetar på fartygetkan vara som högst 1/3.Andra anställda som arbetar på rederietsfartyg kan inte sägas upp eller permitteras påden grunden att rederiet ska börja användavisstidsanställda.Verkställande av närmare principer i dettanya system förutsätter att man förhandlaroch enas om saken med Finlands Sjömans-Union FSU rf.Kollektivavtalslösningeni ett nötskalLösningen rör:- avtalet för passagerarfartyg i utrikesfart- kollektivavtalet för däck ochmaskinpersonal samt ekonomipersonalpå fartyg i utrikesfart- kollektivavtalet för småtonnage iutrikesfartKollektivavtalens giltighet förlängstill den 29.2.2012.Lönejusteringarna den 1.3.2010 och1.3.2011 avtalas separat.Naturaförmåner justeras enligt tidigarepraxis den 1.1.2010, 1.1.2011 och 1.1.2012.Kollektivavtalsprotokollet kanläsas i sin helhet på FinlandsSjömans-Unions hemsida:www.smu.fi > på svenska >kommunikation > nyheter >förlängda kollektivavtalför utrikesfarten37

IN MEMORIAMLaivaemäntäSisko KukkamäkiSyntyi 20.7.1931, KauhajokiKuoli 17.6.2009, RaumaPitkän ja vaikean sairauden jälkeen Siskopääsi lepoon.Hänen muistoaan kunnioittaen serkuntytär Sirkka-Liisa Vahtokari ja ystävä EilaKartanoKonemiesEsko AksbergSyntyi 5.9.1954, KokkolaKuoli 28.6.2009, KokkolaToivotamme hyvää matkaa.Muistoa kunnioittaen veli perheineen jaystävätClaudia Jeannette Elisabet (Pia) Kajandero.s. MartikainenSyntyi 9.5.1944, HelsinkiKuoli 17.7.2009, KaarinaSiunattiin 8.8.2009 Turun Pyhän Ristinkappelissa omaisten ja ystävien läsnäollessa.Omaiset kiittävät lämpimästi hänellelähimpien laivatoverien osanotosta surussammeja viime hetkien myötäelämisessä.AkuMatruusiTaisto RemesSyntyi 11.9.1950, VieremäKuoli 5.6.2009, NastolaTaisto Remeksen muistolleMinne meri ja taivas kantaa,minne aalto ja tuuli käy,siellä nouseva aurinko hohtaa jasydämellesi lempeän rauhan suo.Kaivaten ja Rakkaudella muistaenKatja perheineen, sukulaiset ja ystävätTaiston tuhka tullaan sirottelemaan mereen.Rakastettu – kaivattuKyösti JohanssonSyntyi 28.8.1936, PorvooKuoli 10.6.2009, kotonaanSydän uupunut levon sai.Olet aina sydämessäni.Kiitollisin mielin muistamme sinua.Lepää rauhassa, lepää Herrasi huomassa.Kiitos kaikesta, minkä Sinulta sain!Ihminen kuolee, muisto elää.Suurella rakkaudella, syvästi kaivatenAnneleKössi aloitti meriuransa vuonna 1966.Viimeisin laiva oli M/s Silja Europa.Kiitos / TackKari täytti ja nyt iso KIITOSkaikille muistamisesta,MERIMIES ON ERIMIES!Kari NurmirintaKiitos työkavereille ja varustamollemerkkipäiväni muistamisesta.Pasi PentinmäkiMooses kiittää…m/s Mariellan ja SuomenMerimies-Unionin henkilökuntaamuistamisesta ja huomionosoituksistasiirtyessäni rollaattorikerhoon.Saamani lahjashekin tulen käyttämäänLancian varaosiin.Mika ”Mooses” OjalaSuuri kiitos kaikille luottamuksestatoiselle kaudelle. Teidän avullayritämme parhaamme.Pää- ja varapääluottamusmiehetJyrki Lummejoki ja Mika OjalaKiitän Amorellan henkilökuntaaja entisiä seilauskavereita muistamisestatäyttäessäni 50 vuotta.Marianne ParikkaSydämelliset kiitokset työkavereillenimuistamisesta ja monistalahjoista täyttäessäni pyöreitävuosia. Erityiskiitos ”seremoniamestari”Jari Vainikaiselle Warsovanmatkan lähtölaukauksesta!Taina Hellman, M/s Silja SerenadeEläkkeelle /PensioneringKäet kukkuivat, kun Piiska-Pöllö-Pekka lähti pitkälle kesälomalle –eläkkeelle. Kiitokset Silja Europanpäällystölle ja työkavereille jaTallinkSiljalle muistamisestajäädessäni eläkkeelle.Piiska-Pöllö-Pekka PartioLämpimät kiitokseni kaikille MSVFennicalla eläkkeelle jääntinimuistamisesta.Veikko MalmiLämpimästi kiittäen M/s Amorellanhenkilökuntaa muistamisestajäädessäni eläkkeelle.Liisa IhantojaEläkkeelle / PensioneringKiitos kaikille entisilleseilauskavereille vuosienvarrelta. Luottamuksenneja kannustuksenne antoivatminulle haastavan ja hyväntyöelämän.Eläkeläinen Christer DonnerTack till alla arbetskamraterjag seglat tillsammans medunder årens lopp. Ert förtroendeoch all uppmuntrangav mej ett utmanande ochgott arbetsliv.PensionärenChrister DonnerKultamerkit /GuldsmärkenJuha LaitinenVesa KuusiahoilmoituksiaannonserOSASTOT TIEDOTTAVAT /AVDELNINGARNA INFORMERARPohjoisen osasto (002)Pohjoisen osaston syyskokousAika: la 21.11.2009, kello 16.00Paikka: Oulun Eden, Holstinsalmentie 29Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Paikalla on toimitsijavieras liitosta.Osaston jäsenet ovat tervetulleita!ToimikuntaToimikunta kokoontuu samassa paikassa klo 15.00.PikkujoulutAika: la 21.11.2009 klo 18.00 alkaenPaikka: Oulun Eden, Holstinsalmentie 29Ilmoittautumiset 15.10. mennessä Timo Kuuselalle,puh 0400-606874, s-posti: timo.kuusela@ppd.inet.fi.Yöpyminen järjestetään halukkaille Oulun Edenissä,jäsenhinta 20 € ja avec 30 €.Tervetuloa!ToimikuntaSatama-ala (003)Satama-alan syyskokousAika: ti 6.10.2009 klo 18.00Paikka: Hotelli AulankoKäsitellään sääntömääräiset asiatJäsenet tervetuloa!38

OSASTOT TIEDOTTAVAT /AVDELNINGARNA INFORMERARLänsi-Suomen osasto (008)ELÄKETIETOPÄIVÄT VaasassaOsasto järjestää – Eläke tulee, oletko valmis!Aika: tiistai 22.9.2009 klo 13.00 alkaen, kesto 2 tuntiaPaikka: Merimies-Unionin toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 VAASAKouluttajana Michaela Björklund Merimieseläkekassasta.Ilmoittautuminen on välttämätöntä 17.9.2009 mennessä Karille,puh. 0400 418 511 tai sähköpostitse kari.nurmirinta@smu.fi.Runsasta osanottoa odotetaan! Tervetuloa rohkeasti mukaan,vaikka asia ei olisi vielä ajankohtainen!MökkitalkootAika: 21.9.2009 klo 9.00Paikka: Meriluoto RaippaluodossaOta harava mukaan, sekä kirves ja lapio.Ilmoitathan tulostasi järjestelyjen vuoksi,Kari 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fiTyötä riittää kaikille – Tervetuloa!sääntömääräinen syyskokousAika: 23.10.2009 klo 18.00Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 VAASA (liiton toimisto)Läsnäolleiden kesken arvotaan palkinto.Osasto tarjoaa iltapalaa, joten kannattaa tulla kauempaakin.Tervetuloa!PikkujoulutPaikka: Ravintola Strampen, Rantakatu 6, 65100 VAASA1. aika: pidetään 14.11.2009 klo 19.00sitovat ilmoittautumiset viim. 6.11.09 klo 17.002. aika: pidetään 21.11.2009 klo 19.00sitovat ilm. viim. 13.11.09 klo 17.00Huom! Paikkoja on rajoitetusti, ei jälki-ilmoittautumisia.Hinta on 30 euroa/jäsen ja 45 €/avec, maksu suoritetaan ennentilaisuutta osaston tilille:Nordea 152830–123690, viite: pikkujoulu.Ilmoittautumiset Karille puh. 0400 418 511s-posti: kari.nurmirinta@smu.fiTervetuloa!Ilmoituspääluottamusmiehen jaVarapääluottamusmiehen vaalistaNESTE OIL SHIPPINGIN laivoilla työskentelevienSuomen Merimies-Unioni SMU ry:n jäsenten keskuudessa.Nykyisen pää- ja varapääluottamusmiehentoimikausi päättyy vuoden2009 lopussa.Ehdokasasettelu tapahtuu:1.9.2009–13.10.2009Vaalit toimitetaan:14.10.2009–16.12.2009Ehdokkaaksi asettuvan tuleetoimittaa kirjallinen suostumuksensaAnja Uusitalolle 13.10.2009mennessä.Anja UusitaloSuomen Merimies-Unioni SMU ryJohn Stenbergin ranta 600530 HELSINKIPekanpähkinät1. Minkä varustamon laivoja olivat muun muassaM/t Gunny, M/t Valny, M/t Jonny?a) Lundqvist Rederiernab) Rederi Ab Sallyc) Rederi Ab Gustaf Erikson2. Vuonna 1962 ilmestyi HMS Bountystä kertova elokuva”Kapina laivalla”. Kuka näytteli pääosaroolin?a) John Wayneb) Errol Flynnc) Marlon Brando3. Mikä on Suursaaren pinta-ala?a) n. 21 km 2b) n. 31 km 2c) n. 41 km 24. Mikä alus kaapattiin Ruotsin rannikolla heinäkuussa 2009?a) Nordic Blowb) Arctic Seac) Southern Rose5. Mikä on Turussakin kesällä 2009 vieraillutmaailman suurin purjealus?a) Mirb) Sedovc) Dar Mlodziezy6. Toisen maailmansodan aikana rakennettiin ns. Libertylaivoja,jotka kyettiin kokoamaan standardoiduista moduulikomponenteistävain muutamassa päivässä. Kuinka paljonnäitä aluksia tehtiin?a) n. 2000b) n. 3000c) n. 40007. Missä Valassaaret sijaitsevat?a) Merenkurkussab) Saaristomerelläc) Perämerellä8. Mistä laivuri Matti Turunen on aloittanutmatkustajalaivaliikenteen?a) Nurmeksestab) Lahdestac) SavonlinnastaKoonnut: Pekka Mantere9. Missä kaupungissa oli merimieskapakka ”Mosel”?a) Helsingissäb) Turussac) Vaasassa10. Suomen Merimies-Unionin Fimmen-Wälläri -rahastotukee merenkulkijoiden opiskelua. Niilo Wällärinhän mekaikki tiedämme, mutta kuka olikaan Edo Fimmen?a) ITF:n hollantilainen pääsihteerib) Tanskalainen ay-johtajac) Ruotsin Merimiesliiton pääsihteeriOikeat vastaukset: 1b, 2c, 3a, 4b, 5b, 6c, 7a, 8a, 9b, 10a39

Merimies-lehden edelliseenkilpailuun osallistui54 merimiestä, joista läheskaikki tiesivät, että seilaustodistuksensaa Merenkulkulaitokselta. Merimies-UnioninTyöttömyyskassan uusi työntekijä, Minna Rahtu,arpoi kilpailijoiden joukosta voittajaksi JukkaLintusen M/s Isabellalta. Minnalla, 32, on jouseiden vuosien työkokemus etuuskäsittelijänä.Hänen edellinen työpaikkansa oli MetallityöväenTyöttömyyskassa.54 sjömän deltog i förra tävlingen i tidningenSjömannen. Nästan alla kände till att seglingslicensenfås från Sjöfartsverket. Minna Rahtu, nyanställd vid Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa,drog fram vinnaren Jukka Lintunen på M/sIsabella. 32-åriga Minna har många års erfarenhetsom förmånsbehandlare efter att tidigare haarbetat vid Metallarbetarförbundets arbetslöshetskassa.KILPAILUMikä on Grönlanninpääkaupunki?Valitse yksi vaihtoehto:1. Sisimiut2. Nuuk3. IlulissatKaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaanjälleen Iittalan Taika-muki. Voittajan nimijulkaistaan Merimieslehdessä nro 6/2009.Voit osallistua kilpailuun:1. Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi > viestintä > Merimiehenkilpailu2. Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaanvastaus ja omat yhteystietosi(nimi, osoite, puhelinnumero).Vastauksen voit lähettää osoitteella:Merimies-lehti, Suomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HelsinkiTÄVLINGVad heter Grönlandshuvudstad?Välj ett av följande alternativ:1. Sisimiut2. Nuuk3. IlulissatBland alla som svarar rätt på frågan lottar viut en Taika-mugg från Iittala. Namnet på vinnarenpubliceras i numret 6/2009 av tidningenSjömannen.Du kan delta i tävlingen på följande sätt:1. Via Sjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi > på svenska > kommunikation> Tävlingen för Sjömannen2. Eller Per post: Skicka svar och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).Skicka svaret till adressen:Sjömannen, Finlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HelsingforsSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFPOSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros,00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0) 9 615 2020TELEFAX+358 (0) 9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDOR:www.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.efternamn@smu.fiAUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDERArkisin klo 8.30–16.00Kanslitid kl. 8.30–16.00Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa /Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassaPOSTI- JA KÄYNTIOSOITESiltasaarenkatu 3–500530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSBroholmsgatan 3–500530 Helsingfors 40MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMERFÖR STUGORpuh. / tel. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökin varauksetTurun toimistolta /Sydvästra Finlands avdelnings stugansbokningar från kontoret i Åbopuh. / tel. (09) 615 20 230Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:9.00 –11.00SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:tkassa@smu.fiHENKILÖKUNTA / PERSONALPuheenjohtaja / OrdförandeSimo Zitting(09) 615 20 250 / 0400 813 079Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareSari Helenius(09) 615 20 252 / 045 7731 2440Liittosihteeri / FörbundssekreterareKenneth Bondas(09) 615 20 254 / 040 456 0245Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareTetta Härkönen(09) 615 20 210(hoitovapaalla / vårledig)Sopimussihteeri / AvtalssekreterareKlaus Lust(09) 615 20 211 / 040 505 1957Toimitsija/OmbudsmanCarita Ojala(09) 615 20 231 / 0400 829 039Toimitsija / OmbudsmanSatu Silta(09) 615 20 213 / 040 526 3435Toimitsija/OmbudsmanITF-tarkastaja/ITF-InspektörIlpo Minkkinen(09) 615 20 253 / 040 728 6932ITF-koordinaattori / ITF-KoordinatorSimo Nurmi(09) 615 20 255 / 040 580 3246ITF-tarkastaja / ITF-inspektörKenneth Bengts(09) 615 20 258 / 040 455 1229Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareAnja Uusitalo(09) 615 20 251 / 040 519 0351Toimitsija, AhvenanmaaOmbudsman, ÅlandHenrik Lagerberg(018) 199 20 /0400 478 884Ålandsvägen 55, 22100 MariehamnTaloudenhoitaja / EkonomMikko Tuominen(09) 615 20 218 / 0400 422 379Kassanhoitaja / KassaföreståndareStiina Raitio(09) 615 20 219Kirjanpitäjä / BokförareTuula Ylhävuori(09) 615 20 220Toimittaja, tiedottaja / Journalist,informatörSaana Lamminsivu(09) 615 20 221 / 045 7730 1020Jäsenrekisterin hoitaja / MedlemsregisterTiina Kytölä(09) 615 20 257Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeArja Merikallio(09) 615 20 259Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeKatja Gräsbeck(09) 615 20210 / 045 7730 1021Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeEssi Voutilainen(09) 615 20 210 / 045 7731 0076(äitiyslomalla / modersledig)Toimistotyöntekijä, TurkuKontorsbiträde, ÅboSalme Kumpula(02) 233 7416Maariankatu 6 B, 5. krs.20100 TurkuMariegatan 6 b, 5:e våningen, ÅboVaasa / VasaPitkäkatu 43, 65100 VaasaStoralånggatan 43, 65100 VasaTyöttömyyskassanhoitaja /Arbetslöshetskassans föreståndareNiclas Nyberg(09) 615 20 230Työttömyyskassavirkailijat /Arbetslöshetskassafunktionärer(09) 615 2 0 230Pirjo Aro-NenonenVarpu KlemolaMinna RahtuTuulianna Raimoranta(äitiyslomalla/modersledig)